Tältä näyttää juuri nyt, asuntomessuihin 4kk

Julkaistu 10.3.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään on tasan 4 kuukautta siihen, kun ensimmäiset messuvieraat helteisenä heinäkuun perjantaina (aika näyttää, että menikö sääennuste oikein?) parveilevat Vantaan asuntomessujen sisääntuloportteilla odottaen pääsyä sisään. Täältä jo löytyy pääsylippujen hinnat ja tarkemmin infoa asiasta:

http://www.asuntomessut.fi/vantaa-2015/paasyliput-ja-aukioloajat

Itse kävin paikalla jo toissapäivänä eli sunnuntaina katsomassa, että miltä siellä näyttää nyt. Ai että saako sinne mennä jo nyt? No en minä ainakaan omasta mielestäni kävellyt yhdenkään kieltomerkin ohi. Kenenkään pihassa en tietenkään käynyt, mutta kyllä kai yleisillä katualueilla saa aina kävellä, jos ei sitä ole erikseen kielletty tai aitaamalla estetty? Ja oli siellä aika paljon muitakin sunnuntaikävelijöitä, en minä suinkaan ainut ollut. Kamerakin näytti olevan monella mukanaan.

Nykyään asuntomessurakentajat pitävät rakennusblogeja ihan siinä muutkin rakentajat, ja ainakin Jyväskylän asuntomessuilta mieleeni jäin kaksi rakennusblogia. Talo-Luck on päivittynyt kiitettävän aktiivisesti (ainakin itsestäni on mukavaa seurata mitä messurakentajille kuuluu nyt):

http://www.taloluck.com/blogiblog

Koti Daaliatielle on nykyisin päivittynyt vähän harvemmin:

http://kotidaaliatielle.blogspot.fi/

Myös Vantaan asuntomessuille rakentajat ovat lähteneet blogirintamalla ihan kiitettävästi liikkeelle, ainakin nämä blogit olen itse löytänyt:

http://www.asuntomessut.fi/blog/valkoinen-tiikeri

http://www.asuntomessut.fi/blog/eye-tiger

http://www.asuntomessut.fi/blog/talo-savukvartsi

Lisäksi talotehtaita edustaa ainakin kaksi blogia (tai Facebook-sivua):

https://www.facebook.com/media/set/?set=a.689572684465882.1073741841.514224358667383&type=3

http://www.honkatalot.fi/blogi/vantaa.html

Näitä viittä blogia yhdistää kuitenkin valitettavasti yksi asia – reippaan aloituksen jälkeen ne eivät ole viimeaikoina jostain syystä enää päivittyneet kovin usein. Vaikka asuntomessut ainakin Suomelan sivujen mukaan rakentuvat vauhdilla:

http://www.suomela.fi/vantaan-asuntomessut-rakentuvat-kivistoon

Ja olihan siellä ihan tekemisen meininkiä sunnuntainakin. Arkisin en osaa kuvitellakaan millainen määrä siellä väkeä häärii? Ehkä parempi pysyä silloin poissa jaloista, kun en ole kuitenkaan itse sinne rakentamassa tai muuttamassa.

Sunnuntaina oli kuitenkin tilaa kävellä ja tältä siellä näyttää juuri nyt, ensimmäiset kuvat ovat matkalta asuntomessujen alueelle, eli tulevaa Kivistön uutta keskustaa:

Kivistön aseman seudun kartta. Asuntomessualue näkyy sinisellä kartan oikeassa yläkulmassa. Matkaa juna-asemalta asuntomessualueelle on pikkuisen reilu kilometrin verran. Asuntomessujen vieras kävelee matkan helposti 10-15 minuutissa, mutta työssäkäyvälle ja ostoskassien kanssa kulkevalle reilu kilometrin matka juna-asemalle on vähän pitkä?

Kivistön aseman tulevia rakennuksia. Juna menee siis tien ja maanpinnan alla tässä kohdassa.

Matkan varrella juna-asemalta asuntomessualueelle tulee tien varteen paljon uusia kerrostaloja.

Asuntomessualueen kulmalle tuleva Euroopan suurin puukerrostalo näkyy kauas, melkein juna-asemalle asti. Tuntuu, että viivasuoraa tietä saa kävellä ikuisuuden, ennen kuin on perillä…

Puukerrostalo ei saa saada rakentamisen aikana yhtään sadetta niskaan, joten sitä on rakennettu hupun alla. Huppua otetaan sitä mukaa pois, kun talon oma katto valmistuu.

TA-Asumisoikeus asuntoja olisi tarjolla Euroopan suurimmasta puukerrostalosta.

Yksi osa suojahupusta oli nostettu maahan.

Puukerrostalon rakennustyömaata.

On se Euroopan suurin puukerrostalo vaan valtavan kokoinen!!!

Messualueen pientaloja Rubiinikehän sisäkaarella.

Planiatalo.

Planiatalon kyltti lähempää. Planiatalon rakentumista Vantaan Asuntomessualueelle voi seurailla Facebookista Planiatalon sivustolta, eli tästä linkistä: https://www.facebook.com/media/set/?set=a.689572684465882.1073741841.514224358667383&type=3.

Planiatalo toisesta suuntaa.

Oikealla Muurametalo.

Rubiinikehä 9 ja sen takana Rubiinikehä 11, eli ulkokehän taloja.

Tiikerinsilmä -nimisen kadun varteen tulevia taloja. Oikean puoleisen talon kuulumisia voi seurailla ”Valkoinen tiikeri” -nimisestä blogista, tässä sinne linkki: http://www.asuntomessut.fi/blog/valkoinen-tiikeri.

Tiikerinsilmä -katua. Vasemmalla Valkoisen tiikerin -blogistga oleva talo, ja oikealla Muurametalo.

Tiikerinsilmä -katua. Vasemmalla Valkoisen tiikerin -blogista oleva talo, ja oikealla Muurametalo.

Muurametalon kyltti lähempää. Jäin miettimään, että noihin sadevesikaivoihin on tainnut jäädä vähän katkaisuvaraa?

Vertailut voi tulla kalliiksi

Julkaistu 9.3.2015 , kirjoittanut Mika

Uskaltaako vertailujen tuloksista enää kertoa?

Tekniikan maailman Rakennusmaailma -lehti on ollut tunnettu ja luotettavana pidetty vertailujen tekijä. Ja tällä kertaa saattoi tulla kalliiksi, vaikka Helsingin käräjäoikeuden päätös ei vielä lainvoimaa ole saanutkaan – eikä saa, koska päätöksestä valitetaan:

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/oikeus-lehden-tuotevertailu-harhaanjohtava-murska-arviosta-jattikorvaukset/4880630

Oikeuden päätöksessä tarkoitettu kirjoitus oli netistä jo poistunut, mutta aika paljon, joskus hauskoja ja joskus mielestäni aika hyviä TM Rakennusmaailman vertailuja löytyy netistä edelleenkin laidasta laitaan, vaikkapa tällainen:

http://rakennusmaailma.fi/vertailut/kirvesmiehen-vasarat

Ensimmäinen reaktio suurista korvaussummista luettuani oli tietysti se, että pitää vissiin olla jatkossa aika tarkkana itsekin. Saattaahan jossain blogissakin olevien omien kokemusten myötä jonkun tuotteen tai palvelun myynti laskea. Vaikutus saisi kylläkin olla aika suuri, että esim. joku maahantuoja alkaisi jotain yksittäistä blogin pitäjää vastaan käymään oikeutta. Jos taas kirjoittaa jotain sellaista, että jonkun tuotteen menekki kasvaa, niin tuskinpa sen johdosta kukaan kuitenkaan tulisi kiittelemään…?

Toisaalta – aina jos kertoo totta ja pystyy tarvittaessa todistamaan omat väitteensä, niin ei kai silloin pitäisi mitään juridisia seurauksia tulla? Kokonaan toisenlainen tilanne on tietysti sitten, jos puhuukin muunneltua totuutta. Tai jos osoittautuu, että on kuitenkin puhunut muunneltua totuutta, joko välinpitämättömyyttään tai huolimattomuuttaan? Niin kuin TM Rakennusmaailmalehdellekin ehkä nyt kävi? Siis jos olisikin käytetty myös jossain muualla olevia, eikä pelkästään vesieristepurkin kyljessä olleita ohjeita, niin kaikki olisikin (oikeuden päätöksen) mukaan toiminut ihan hyvin?

Mitä opimme tästä?

Rakentaessa kannattaa varmaan aina pikkuisen harkita, että mitä ylipäätään kannattaa tehdä itse, ja mitä jättää ammattimiehen tehtäväksi? Joissakin asioissa lakikin jo määrää mitä saa tehdä ja mitä ei, esim. sähköasennukset. Mutta siltikin vaan käytännössä jotkut maallikkokin niitä välillä tekevät, ja seuraukset voivat olla hirvittävät:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1305922715462

Ja mitä tulee vedeneristystöihin, niin esim. laki ei keneltäkään sertifikaattia vaadi, mutta moni taloyhtiö saattaa tänä päivänä jo vaatia. Toisaalta jos joku AsOy:n asukas tai osakas haluaa itse tehdä ja remontoida oman kylpyhuoneensa, niin eipä kait taloyhtiöllä ole mitään keinoa, millä se voitaisiin estää. Jos kuitenkin virhe sattuu, niin vastuu on tekijän (ei koskaan esim. valvojan, sillä taloyhtiöllä on oikeus, muttei velvollisuutta valvoa). Tekijän valinnassakin kannattaa olla tarkkana. Jos virhetilanne ilmenee vasta vuoden-parin päästä, niin onko tekijä vielä olemassa ja vastaamassa silloin?

Vesieristystyöt on muutenkin joskus vähän ns. ”henkimaailman hommaa”. Vaikka olisikin valittu sertifioidut aineet ja sertifioidut tekijät, niin siltikin joskus virhe vaan sattuu. Eli jos tehdään peräkkäin sarjatuotantona 100 kylppäriä, niin hyvinkin voi sattua niin, että yksi niistä vuotaa. Ja syy ei välttämättä ikinä selviä. Siksi vesieristystyöt ja laatoitustyöt kannattaa aina teettää samalla tekijällä. Koska muuten perästäpäin ei saa selvää kumpi heistä on vuodon aiheuttanut. Laattamies syyttää vesieristeen tekijää huonosta työstä, ja vesieristäjä väittää, että laattamiehen on täytynyt puhkoa vesieriste. Eikä ulkopuolinen pysty todistamaan yhtään mitään. Jääkö vastuu purkamisesta ja korjaamisesta silloin kylppärin omistajalle? Ilmeisesti jää. Taloyhtiöissä tosin vesieriste on aina taloyhtiön vastuulla, mutta omakotitalon omistaja maksaa kaiken aina itse.

Miten meillä sitten tehtiin märkätilojen vesieristystyöt? Meillä jätin vesieristystyöt suosiolla sertifioidun ammattimiehen tehtäväksi. Ja Ardexin aineilla tehtiin. Oman kokemukseni mukaan lopputulos on silloin ollut aika usein aika hyvä, vaikka tietysti kaikkia muitakin VTT:n sertifioimia aineita pitää voida huoletta käyttää.

Ehkä TM Rakennusmaailman äijätestin tarkoituksena oli kuitenkin osoittaa, että ihan pelkästään amatöörirakentajakin voi kuitenkin joitakin tiettyjä aineita käyttäen onnistua vedeneristystöissä ihan hyvin? Varmaan voikin. Tarkkana pitää kuitenkin olla. Märälle pinnalle ei saa tehdä mitään, roskia ei saa jäädä alle, tartunta pitää onnistua hyvin, kalvon paksuutta tulee olla riittävästi, ja laatoitus- tai kalusteasennusvaiheessa ei saisi vedeneristystä rikkoa. Eli aika monessakin työvaiheessa jonkin virheen voi saada aikaan. Jolloin kustannus voi olla suuri, varsinkin jos märkätilat sijaitsevat yläkerrassa, niin kuin nykyajan taloissa on monesti tapana.

Saas nähdä miten tämä oikeusjuttu aikanaan päättyy…? Kai muuten minäkin voisin alkaa tekemään maallikkona vedeneristysaineilla testejä, ja sitten kertoa, että näillä aineilla onnistuin mutta näillä en? Jolloin jos minä saan tällaisen testin tehdä, eikö TM Rakennusmaailma sitten saa tehdä ihan samoin? Ja kertoa miten kävi? Oikeuden mukaan olisi pitänyt kertoa, että lisäohjeita löytyy muualtakin kuin purkin kyljestä, mutta jos maallikko olisikin ne ohjeet löytänyt, niin olisiko hän ne ymmärtänyt?

Ehkä en minäkään uskaltaisi juuri nyt lähteä vesieristysaineita testailemaan, sen verran suuria summia kuitenkin noissa uutisissa näkyi olevan. Ylhäällä jo vaa´an alla olevassa kuvatekstissäkin pohdiskelin, että uskaaltaako mistään vertailun tuloksista enää kertoa mitään? Ilmeisesti vertaileminen voi tulla joskus kalliiksi.

Head naistepäeva kõik kallid naised!

Julkaistu 8.3.2015 , kirjoittanut Mika

Aloitetaan tällä kertaa toivotukset ihan tarkoituksella viroksi. Ja sitten perään tietysti sama suomeksi eli hyvää naistenpäivää kaikki upeat naiset! Jos vielä sama toisellakin kotimaisella, niin se kai menee näin, että grattis alla kvinnor på kvinnodagen! Samalla myös tervehdys ja onnittelut Turussa asuville äidilleni ja pikkusiskoilleni. Tässä vähän kuvia tältä aamulta:

Naistenpäivän ruusu salamavalon loisteessa, salama vähän vaalentaa ruusun punaisuutta.

Oikeasti kyseessä on siis tummanpunainen ruusu, joka ilman salamaa näyttää tältä. Vieressä vinottain näkyvä toinen ruusu on vielä kukkakaupan muovitaskussa, koska meidän perheen tytär eli Monika on vielä kaverinsa luona yökyläilemässä, eikä ole vielä omaa ruusuaan saanut.

Rekolan Kukkatalon Teemu oli myynyt jo melkein kaikki naistenpäivän ruusut aivan aamun tunteina, ja oli jo lähdössä hakemaan lisää sillä hetkellä kun itse poikkesin ostoksille. Nyt on helppoa kun on kukkakauppias ihan oman talon kulmalla!

Rekolan Kukkatalon Teemu olikin jo myynyt melkein kaikki naistenpäivän ruusut loppuun aivan aamun tunteina, ja oli jo lähdössä hakemaan lisää sillä hetkellä kun itse poikkesin ostoksille. Nyt on helppoa kun on kukkakauppias ihan oman talon kulmalla!

Tämän jutun otsikkoon viitaten eri kielillä kirjoittamista aloin miettimään, kun katselin hiljattain TV:stä pikkusiskoni haastattelua, joka meni aika pitkälti ruotsiksi. Pikkusiskoistani se nuorempi on nyt taas ollut pitkästä aikaa ja vaihteeksi esillä vähän joka mediassa. Kun ensin oli TV-dokkari FST:n kanavalla, niin sen jälkeen sama uutinen levisi ainakin Iltalehteen ja menaiset -lehden nettiversion artikkeliksi. Media toimii nykyisin ilmeisesti vähän niin, että kun ensin joku toimittaja tekee jutun jostakin, sitten sitä samaa siteerataan vähän joka puolella. HYMY -lehden toimittaja (jonka sattumoisin itse tunnen), oli myös yhteydessä Facebookin kautta ja seuraavaksi joku juttu taitaa olla sitten vielä sielläkin. Hänelle oli uusi tieto, että me ollaan sisarukset, eli pikkusiskoni oli hänelle vielä uusi tuttavuus.

Kielipohdinnoissa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että tämä blogi jatkuu suomeksi, vaikka viroksi osaisin kirjoitella suunnilleen yhtä hyvin ja englantikin sujuu. Mutta ruotsiksi tosiaan tarvitsisi kirjoitella enemmän eli itse tarvitsisin harjoitusta, koska muuten voi jonain päivänä käydä niin, etten enää osaa sitä. Kielitaito kun tuppaa ruostumaan, jos ei kieltä koko ajan käytä, ja tuntuu että kirjoitettu kieli ruostuu ensin. Tietysti puhekin voi olla pitkän tauon jälkeen alkuun vähän kankeaa. Puhuminen kyllä yleensä notkistuu jo muutamassa tunnissa tai ihan täydelliseksi, jos vaan joskus on päivän parikin oikeassa kieliympäristössä. Eikä tarvitse itse asiassa olla kuin muutama tunti, testasin sen eilen Tammisaaressa.

Eilen tosiaan kävin tosi monen vuoden jälkeen Tammisaaressa juoksemassa. Ihan vaan ristiin rastiin ympäri kaupunkia. Siitä onkin jo yli 20 vuotta, kun vietin kaupungissa armeija-ajan eli 11 kuukautta. Juoksuharrastus tuntuu aina välillä mukavammalta, jos ei tarvitse aina oman kodin ympärillä juosta viikosta toiseen samoja lenkkipolkuja. Lisäksi kaupunkiympäristössä aika kuluu, ja kilometrit karttuvat myös aivan kuin varkain. Koko ajan vastaan tulee näyteikkunoita ja muutakin mielenkiintoista katseltavaa.

Ja kun nyt kuitenkin olen vain sunnuntaijuoksija (suosikkimatkana puolikas maraton), niin jos tulee vastaan jotain kauniita maisemia tai taloja, joissa on hienoja yksityiskohtia tai jotain muuta mielenkiintoista, niin kyllä minulla on mukana myös kamera ja sen verran aina aikaa löytyy, että valokuvan ehtii ottamaan…

Ja vähän kun poikkesin ostoksilla, ihmisten puheita kun kuuntelee ja vähän keskustelee itsekin, niin alkaa taas oma ruotsikin sujua. Vaikka muuten omat ruotsinkielen taidot ovatkin siinä pisteessä, että Vantaalla ei kyseistä kieltä juurikaan kuule, eikä sitä täällä ollessaan koskaan tarvitse. Ja juuri tältä pohjalta tein sen johtopäätöksen tämän blogin osalta, että suomeksi jatketaan.

Kaikki suomessa asuvat mutta ruotsia puhuvat osaavat suomenkieltä, ja sama pätee myös täällä asuviin virolaisiin. Viroa koskeviin blogipäivityksiin olen kuitenkin joskus laittanut ns. ”avainsanalistoja” suomesta viroksi, koska rakennusalan erityissanastoa ei aina sanakirjoista tahdo löytyä, ja tiettyjen sanojen tietäminen kuitenkin helpottaa etsimistä netin kautta, samoin kuin myös kaupankäyntiä paikan päällä, jos joku muukin haluaa etsiä rakennustarvikkeita Virosta.

Tässä vielä muutamia kuvia eiliseltä juoksulenkiltä, Tammisaari on mielestäni kaunis kaupunki – ja varsinkin kesäisin:

51-tie Karjaan ja Tammisaaren välistä. Lumet on häipyneet lähes tyystin. Meillä Vantaalla on vielä paljon enempi lunta, metsissä varsinkin. Pellot alkaa tietysti olemaan mustia jo Vantaallakin.

Dragsvikin seisake. Tästä alkoi oma armeijareissuni 6.8.2014, eli junasta pois hypätessä varuskunnan aliupseerit olivat jo asemalaiturilla vastassa. Siitä sitten lähdettiin muodostelmassa, joskin vielä siviilivaatteissa marssien varuskunta-alueelle.

Dragsvikin seisake. Tästä alkoi oma armeijareissuni 6.8.1990, eli junasta pois hypätessä varuskunnan aliupseerit olivat jo asemalaiturilla vastassa. Siitä sitten lähdettiin muodostelmassa, joskin vielä siviilivaatteissa marssien varuskunta-alueelle.

Täällä tuli istuttua monena iltana, kun aina ei ollut iltalomaa, että olisi päässyt kaupungilla käymään.

Ja jos oli iltalomaa, niin sitten oltiin yleensä täällä kaupungin rannassa. Kuvissa näkyvissä punaisissa rakennuksissa toimi silloin ja toimii kait vieläkin kesäisin rantakahvila, johon ainakin silloin iltalomapäivinä bruukattiin poiketa oluelle.

Knipan, jossa kesäisin on ainakin ennen ollut diskoteekki ja kunnon bilemeininkiä. Ilmeisesti sama meno jatkuu edelleenkin.

Kaupungin rantaa, jossa tuli joskus vähän lenkkeiltyäkin, eli nyt taas samalla lenkkipolulla pitkästä aikaa. Oli muuten eilen tosi kova tuuli, joten piti juosta lujaa, ettei tullut kylmä.

Vanhassa kaupungissa on kauniita puutaloja. Ei ehkä ihan samassa mittakaavassa mitä löytyy Porvoosta, Raumalta ja Naantalistakin, mutta aika paljon kuitenkin.

Tammisaaren kirkko.

Torilta kuvaa, oikealla näkyy kaupungintalo.

Suutari, ja ylempänä oikealla Nordean talo.

Optikko Kungsgatanin ja Långsgatanin kulmauksessa. Vai pitäisikö sanoa Kuninkaankadun ja Pitkäkadun kulmassa.

Näyteikkunaostoksilla.

Hauska esimerkki kadunnimien suomentamisesta. Mitä on ”Leijonanpäänkatu” suomeksi? No se on tietystikin ”Lejonhufvudinkatu”, niin kuin kuvasta näkyy.

Tässä voisi olla mukava kesäisin istuskella ja syödä vaikka jäätelöä.

Katukylttejä Kustaa Vaasan kadulla.

Jäin miettimään onko poliitikko Jörn Donnerilla jotain bisneksiä myös Tammisaaressa, vai onko joku muu vaan saman niminen?

Ja välillä pitää syödäkin, eli poikkesin pizzalle. Terveellistä urheilijan sapuskaa, eikö vain?

Sujuu se suomenkieli pizzamiehiltäkin (olivat varmaan turkista lähtöisin, en kysynyt). Eli oikealla alhaalla lukee suomeksi, että ”huom! joudumme sulkemaan välillä tunitia klo 10:00-16:00 katolla remontin pahoittelemme asiakalle!” ja sitten jatkuukin jo sujuvasti ruotsiksi tussilla, että ”efter kl: 16:00 öppet”.

Samalla kun odottelee pizzan valmistumista voi vaikka lueskella lehtiä.

Entä voiko Tammisaaressa piipahtaa, jos ei osaa lainkaan ruotsia? Tottakai voi. Kyllähän nykyään osataan ihan selvää suomea jo vaikka Maarianhaminassakin, eli ei tarvitse ottaa englannin tai ruotsin sanakirjoja mukaan, jos ei ruotsia kovin sujuvasti osaa.

Joku varmaan jäi miettimään, että missä ohjelmissa tai medioissa se pikkusiskoni sitten on ollut? No ei se mikään salaisuus ole.

Pikkusiskoni on siis pienyrittäjä siinä missä minäkin, hän työllistää itsensä lisäksi suunnilleen saman verran työntekijöitä mitä minäkin eli noin 10 kpl, vaikka hänen työnsä onkin aika erilaista kuin oma työni isännöitsijän toimistossa. Eli pikkusiskoni Satu toimii aikuisviihdealalla. Ja on ollut niissä hommissa jo liki 20 vuotta, eli naispuolisista alansa ihmisistä varmastikin yksi pisimpään suomalaisista alalla toimineista:

http://areena.yle.fi/tv/2293174

http://www.iltalehti.fi/viihde/2015030619308453_vi.shtml

http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/tv/onko_suomikin_saanut_kansaivalisen_pornotahden_katso_illan_dokkari

Toinen pikkusiskoistani perusti oman yrityksensä vasta vuosi sitten eli hän työllistää tällä hetkellä pelkästään itsensä, vaikkakin ilmeisesti joutuu palkkaamaan lähiaikoina ensimmäisen työntekijän:

http://www.marinhyvinvointila.com/

Pienyrittäjyys – mitä se sitten onkin, taitaa loppupeleissä olla se voima, joka pitää Suomessa pyörät pyörimässä? Jokainen pienyrittäjä maksaa omat veronsa ja yrityksensä verot Suomeen (isot pörssiyritykset eivät useinkaan näin enää tänäpäivänä toimi) ja samalla yrittäjän uransa jossain vaiheessa pienyrittäjä joutuu tekemään erittäin pitkiä työpäiviä. Tarvittaessa pienyrittäjä joutuu joustamaan omissa työajoissaan aina myöhemminkin, jos tilanne sitä edellyttää. Vaikka jossain vaiheessa tilanne aika tavalla helpottaakin, jos saa yrityksensä kasvamaan sellaisiin mittoihin, että pystyy tarjoamaan työpaikan myös 10 muulle työntekijälle.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa, en tiedä liittyikö tämä välttämättä naistenpäivään juuri mitenkään.

Omakotitalosta loukku?

Julkaistu 7.3.2015 , kirjoittanut Mika

Omakotitalo voi tosiaan olla eläkeläisen loukku, niin kuin tässä linkissä kerrotaan:

http://koti.ts.fi/asuminen/mielipide-omakotitalosta-voi-tulla-ikaantyvalle-loukku/

Kirjoittajien (Kaija Savolainen, toiminnanjohtaja, Suomen Omakotiliitto &
Keijo Karlsson, puheenjohtaja, Omakotiliiton Varsinais-Suomen piiri) ikäihmisen loukku voi syntyä omakotitalossa yllättävän monista syistä.

Puolison kuolema jättää toisen vastaamaan yksin kaikista asumisen kuluista. Asumisen juoksevat kulut ovat vuosi vuodelta lisääntyneet huimaa vauhtia, varsinkin öljylämmitteisessä kiinteistöissä, ja niitä on Suomessa todella paljon – tällä hetkellä vielä noin 220.000 kpl. Omakotitaloja on yhteensä noin 970.000 kpl, joten melkein joka neljäs niistä lämpiää öljyllä. Olihan öljylämmitys omana aikanaan modernia, helppoa ja jossain vaiheessa suhteellisen halpaakin. Tämän lisäksi tulee omakotitalon ylläpitotyöt, koska kuvassa näkyvä tilanne toistuu lähes joka vuosi:

Lumityöt odottaa portin pielessä 2.1.2014. Niin kauan kuin itsellä on terveet kädet ja selkä kestää, niin tässä ei ole mitään ongelmaa. Ikääntynyt ja huonosti liikkuva eläkeläismummo ei kuitenkaan tästä enää selviä, eikä pienistä eläkkeistä voi palkata lumitöihin traktoria. Nykyään ei myöskään asuntokauppa oikein käy. 4 huonetta tai sitä suuremmat kohteet menevät kaupaksi huonosti, jos menevät kaikkialla suomessa enää ollenkaan.

Ja ikäihmisen loukku sulkeutuu ehkä pitkäksikin aikaa, mikäli talo ei menekään kaupaksi – ei ainakaan nopeasti eikä järkevällä hintaa. Talon myyntihinnassa voi olla kiinni elinikäiset säästöt ja samalla vanhuuden turva. Myyntihinnalla pitäisi ehkä rahoittaa myös seuraava asuminen, mikäli aikoo ostaa huoneiston esim. jostakin senioritalosta, jossa on tarjolla jokaiseen huoneistoon apuja, sen mukaan mitä kukin tarvitsee ja pystyy ostamaan. Omakotitalon ostaminen tai rakentaminen voi olla viisas ratkaisu, mutta yhtä viisasta olisi myös osata luopua siitä ajoissa.

Eikä tämä tilanne ole lainkaan harvinainen AsOy puolellakaan. Hyvin yleinen tilanne on sellainen, että lapsiperheessä ovat lapset aikuistuneet ja muuttaneet maailmalle jo ajat sitten. Suuri huoneisto on kuitenkin pidetty, eikä se ole ollut kustannuksena kummoinenkaan, jos asuntovelat on maksettu pois jo ajat sitten. Kunnes sitten jompikumpi kuolee ja toinen jääkin yksin. Tai että taloyhtiössä alkaakin esim. putkiremontti, josta tulee niin paljon kustannuksia, ettei pienituloisten eläkeläisten maksukyky enää riitä. Silloinkin voi olla edessä pakkomyyntitilanne.

Näihin tällaisiin tilanteisiin on nykyisin yhtenä ratkaisuna olemassa myös HYPO:n käänteinen asuntolaina tai käänteinen asuntokauppa, joita ilmeisesti käytetään kuitenkin melko vähän? Tai itse en ainakaan tiedä enkä tunne ketään, joka olisi näitä HYPO:n tarjoamia mahdollisuuksia käyttänyt, vaikka näitä ongelmatilanteita on oman isännöintiurani vastaan tullut jo useitakin. Ehkä pitäisi joskus HYPO:ssa käydessäni kysellä, että onko näille tuotteille ollut kysyntää. Tässä linkissä lisää aiheesta:

http://www.hypo.fi/lainat/kaanteinen-asuntolaina/

Ehkä HYPO ei asunnosta / talosta ainakaan mitään ylihintaa maksa, ja jos kauppahinnoista tai korkotasosta ei päästä sopimukseen, niin eihän tästäkään sitten käytännössä paljon apua ole…? Itse en tunne yksityiskohtia tarkemmin.

Muutenhan tämä HYPO:n oljenkorsi pelastaisi myös monet omakotirakentajat, joilla budjetti on pettänyt. Tässä blogissa siteeratun tiedon mukaan ”noin 97 prosenttia uudisrakentajista ylittää oman budjettinsa ja osa hyvinkin reilusti. (Rakentajan ABC)”

https://kivitalorannalla.wordpress.com/2015/03/02/suunnittelua/

Tai sitten joillekin rakentajille voi heti rakentamisen jälkeen tapahtuukin jotain muuta dramaattista. Voi tulla esim. työttömyyttä, avioero tai pitkäkestoinen sairaus. Jolloin ei ehkä pystykään selviytymään rakennusaikaisista lainoista. Ja nyt tilanne asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä sellainen, että isoissa kohteissa kauppa ei oikein käy. Ilmeisesti myös hiljenevillä alueilla Suomessa kiinteistöjä on vaikea saada kaupaksi, eikä venäläisetkään niitä enää osta.

Pienet huoneistot menevät hyvin kaupaksi toki edelleenkin, ja yksiöt ovat jopa yliarvostettuja, sillä moni asuntosijoitta tai ensiasunnon ostaja on kiinnostunut juuri niistä. Eikä yksiöitä kai alun alkaenkaan ole rakennettu tarpeeksi, koska kysyntää pienille asunnoille on ollut aina enempi, mitä niitä on olemassa.

Omakoti asumiseen – niin mukavaa kuin se onkin, voi liittyä siis monia riskejä, jopa loukkuja, ja rakentamiseen tai ostamiseen lähdettäessä omia resursseja ja voimavarojen riittävyyttä ja työpaikan pysyvyyttä pitää arvioida huolella. Rakentaminen myös perusluonteeltaan taitaa olla vähän sellaista, että ihan kaikki ei aina suju ihan suunnitelmien mukaan, jolloin ongelmia on tiedossa ja hyviä hermoja tarvitaan. Jos on jo valmiiksi ja muutenkin hermot tiukilla ja parisuhteessa ongelmia, tai lapset ihan pieniä, niin tuleeko siitä hommasta mitään? Aina ei tule.

Aikaisemmin on kuitenkin asuntomarkkinoilla voitu laittaa talo myyntiin heti, kun siinä on 2 vuotta asuttu ja kun mahdollisen myyntivoiton on voinut verovapaasti pitää. Ja siihen asti on ennen voitu pärjätä aina – voihan pankin kanssakin tarvittaessa sopia lyhennysvapaista vuosista, ja maksella pelkät lainan korot. Mutta nyt tätä kautta ei enää pääsekään pinteestä, jos asuntokauppa ei käy.

Toki asuntomarkkinoillakin on käänne ehkä jo tapahtunut, ja pikkuhiljaa ollaan taas matkalla kohti ns. ”normaalia tilannetta”. Yhtenä indikaationa tästä on myös se, että enää pankkien lainatiskeillä rakentajilta ei ole vaadittu nykyisen talon tai asunnon myyntiä ennen kuin rakennuslainaa saa nostaa. Vielä pari vuotta sitten tämä oli varsin yleinen käytäntö, ellei jopa ainut mahdollisuus päästä asioissa eteenpäin.

Mikä vie eniten sähköä kotona?

Julkaistu 6.3.2015 , kirjoittanut Mika

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Insinöörin perusluonne on vissiin vähän sellainen, että vähän kaikkea pitää pikkuisen tutkia ja mittailla, ja kokeilevana tiedemiehenä kaikesta pitää ottaa selvää.

Tällä kertaa selvittelin erilaisten kotoa löytyvien laitteiden sähkönkulutuksia. Laitoin Biltemasta ostetut mittarit mittaamaan perjantaina 6.2.2015 ja nyt kun on taas perjantai, on näihin mittareihin kertynyt tasan 4 viikon, eli 28 päivän sähkönkulutus.

Eli paljonko kuluttaa suunnilleen sähköä esim. vanha jääkaappi, pyykinpesukone, kannettavat läppärit (useita itse asiassa) tai iso taulu-TV? No varmasti nämä lukemat riippuvat hyvin paljon siitäkin, että paljonko niitä kuukaudessa käytetään. Mutta muuten täytyy sanoa, että en olisi varmaan kovin tarkkaan osannut etukäteen sanoa, että mitä lukemia mittareihin mahtaisi tulla. Nyt tämäkin sitten tiedetään. Tai toki meinaan jatkaa mittauksia vielä muutaman kuukauden samoilla paikoilla, niin näkee onko kuukausien välinen vaihtelu kuinka suurta…

Tämän kertaiset mittaukset osoittivat helmikuun (ja maaliskuun ekan viikon) kulutusmääriksi seuraavaa (seurantajakso siis 28 vrk):

Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Valaistuksen sähkönkulutusta en tiedä, enkä osaa sitä edes arvioida. Jos katsoo netistä ohjeita sähkön säästöön, niin usein kuluttajia käsketään sammuttelemaan turhaan palavia valaisimia. Näin LED-valojen aikakaudella taitaa kuitenkin olla niin, että sillä tavalla eli LED-valoja sammuttelemalla ei kovinkaan paljon sähkössä säästöä saa? Eikä meillä nyt sen puoleen erityisesti yritetäkään sähköä säästää (esim. lamppuja sammuttelemalla). Laskeskelin juuri TV:n käyttötunteja, ja jos oikein muistan sen tehontarpeen – eli noin 40W – niin jos TV:n käyttämään mittariin tulee 4 viikossa 7,3 kWh, tarkoittaa se silloin sitä että TV on ollut päivittäin päällä keskimäärin 6h/vrk.

Muutenkin nuo kaikki nyt mitatut lukemat ovat niin pienet, että jos ja kun omakotitalo kuluttaa talvikuukausina (ainakin meillä) likemmäs 1700 kWh joka kuukausi, niin sähkönkulutuksen kokonaismäärä ei tästä muuksi muutu, vaikka tietokoneita, telkkaria, jääkaappia ja pyykinpesukonetta ei käytettäisi ollenkaan.

Pitkin talvea tässä on ollut menossa vähän muitakin mittauksia. Esim. autojen sähkölämmittimiin kului koko talvena sähköä yhteensä 35,7 kWh (nyt mittaus jo lopetettu, enää ei ole tarkoitus laittaa autoa johdon päähän – jatketaan taas ensi talvena). Ilmastointikone (Iloxair 199) vie 160W teholla tasaiseen tahtiin sähköä vähän reilut 100 kWh kuukausittain. Viiden kuukauden aikana tässä mittauspisteessä on nyt kulunut yhteensä 530,2 kWh sähköä. Salaojapumppaamon käyttämä sähkö on vaihdellut kuukausittain reippaasti, vaihteluväli 1 kWh -> 14,6 kWh kuukausittain. Yhteensä salaojapumppaamolla on sähköä 5kk asumisen aikana kulunut 25,7 kWh.

Sähkönkulutuksesta löytyy myös päivittäiset kulutuskäppyrät joka päivältä aina siitä lukien, kun taloon muutettiin asumaan. Tähän asti suurin sähkönkulutus yhden vuorokauden aikana oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului vuorokaudessa yhteensä 190,5 kWh. Sinä päivänä palattiin joulunpyhien jälkeen kotiin, ja laitettiin lämmitykset täydelle teholleen. Lämpötila oli joulun paukkupakkasissa pudonnut 14-16C välille, vähän huoneesta riippuen.

Vähiten sähköä kului 2.3.2015, jolloin vuorokaudessa sähköä kului meillä 34,8 kWh. Eniten sähköä vie siis lämmitys, ja siinä myös pystyy säästöjä saamaan. Sähkön vuorokausikulutus putosi meillä hyvin oleellisesti, eli noin neljänneksen, kun tammikuussa 2015 laitettiin suorasähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ohjauskellon taakse niin, että se toimii nykyisin vain 10 tuntia vuorokaudessa, eli pelkästään yösähköllä. Joka päivä on nyt sitten pidetty talvikaudella jossain tulipesässä valkeaa, joko saunan pesässä tai olohuoneen isossa takassa, ja joskus vähän takkahuoneen pikkutakassakin. Aikaisemmin ongelmana oli se, että vaikka takkaa olisi halunnut poltella enemmänkin, niin ei voinut poltella, koska alkoi tulla liian kuuma. Talo lämpesi ihan riittävän hyvin sähkölläkin aina tammikuun alkupäiville saakka.

Jonkin sortin pohjakulutus tai pohjakuorma meillä näyttäisi olevan 260W eli 0,26 kW tunnissa. Sen alle mitattu tuntikulutus ei näytä laskevan millään hetkellä. Tästä luvusta IV-kone haukkaa siis 160 W ja loppuosa menee sitten jossakin, varmaankin jääkaapeissa (2 kpl) ja pakastimessa (1 kpl). Sitten on kodin elektroniikan valmiustilavirtaa ja olisiko sitten jotain muita jatkuvatoimisia sähkönkuluttajia? En tiedä. Lämpimän veden kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, lattialämmityksen kiertovesipumppu pyörii tätä nykyä vain öiseen aikaan.

Summa-summarum: Mikä olikaan vastaus otsikon kysymykseen?

Jos unohdetaan pohjakuormana oleva suora sähkölämmitys ja IV-kone, niin sen jälkeen eniten sähköä ainakin meillä kuluu pyykinpesukoneessa. Hyvänä kakkosena pyykkikoneelle tulee vanha jääkaappi, joka meillä on kellarissa vähän niin kuin varakaappina. Mutta koko ajan päällä kuitenkin.

Maalämmöllä ilmaisia kylpyhuoneita?

Julkaistu 5.3.2015 , kirjoittanut Mika

Tämä kuva bongattu KaksPlus -lehden keskustelupalstalta.

Tämä kuva on bongattu ”KaksPlus” -lehden keskustelupalstalta.

Pari päivää sitten kerroin AsOy Esimerkkitapauksesta, joka harkitsee tai on itse asiassa jo useamman vuoden harkinnut maalämpöön siirtymistä. Kerroin tästä taloyhtiöstä ensimmäisen kerran pari päivää sitten, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Tänään pidettiin kyseisen AsOy Esimerkkitapauksen hallituksen kokous, ja nyt on taas tähän asiaan liittyen vähän uutta kerrottavaa. Tästä tulee kaikesta päätellen vielä ihan mielenkiintoinen juttu, jos tässä käy nyt tällä kertaa sillä tavalla, että taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön.

Suomessa on useitakin taloyhtiöitä, jotka ovat jo siirtyneet öljylämmöstä maalämpöön (jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia), mutta kaukolämmöstä maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä ei taida kovin paljon vielä olla? Mikäli AsOy Esimerkkitapauksen yhtiökokous päättää huhtikuun puolivälissä siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, niin tällainen päätös on ainakin omalla isännöintiurallani ihka ensimmäinen tapaus lajissaan.

Miksi AsOy Esimerkkitapauksen sitten kannattaisi siirtyä maalämpöön?

Taloyhtiön tilanne on nyt sellainen, että sekä kaukolämpölaitteisto, että yhtiön alkuperäiset kylpyhuoneet ovat nyt tulleet tiensä päähän. Kylpyhuoneita on toki korjattu jo aikaisemminkin vuosien varrella, mutta muutamia on vielä korjaamatta. Ja ne pitää tehdä nyt. Kylpyhuonekorjauksiiin on budjetoitu yhteensä noin 50.000 euroa.

Myös maalämpöinvestointi maksaa suunnilleen saman verran, eli noin 50.000 euroa. Pienellä pelivaralla ja lisätöihin tarvittavalla varmuusmarginaalilla taloyhtiön hallitus hakee yhteensä 120.000 euron lainavaltuuksia tulevassa yhtiökokouksessa näihin kahteen hankkeeseen.

Mikäli nämä hankkeet rahoitetaan 20 vuoden lainalla, silloin lainan vuosittainen lyhennys olisi 120.000€ / 20v = 6.000€/vuodessa. Plus korot ja muut lainan kulut päälle.

Mikäli kaukolämpö vaihtuisi maalämpöön, poistuisivat yhtiön nyt noin 9.000€ kaukolämpökulut kokonaan. Tilalle tulisi noin 3.000 euron lisälasku sähkönkulutuksessa. Säästöä tulisi vuosittain noin 6.000€ – joka kappas vaan – riittääkin juuri sopivasti kylppäri+maalämpölainan lyhennyksiin.

Jolloin lopputulos tässä on sellainen, että (mikäli yhtiökokous niin päättää), niin vielä jäljellä olevat kylppärit tullaan korjaamaan, ja samalla maalämpö asennetaan – ja maalämpö huolehtii urakan kuluista! Sillä sen verran mitä rahoitusvastiketta tulee lisää, niin suunnilleen saman verran hoitovastike laskee (muutos molemmissa noin 6.000€ suuntaansa vuositasolla). Toisin sanoen – taloyhtiö saa kylpyhuoneet ilmaiseksi!

No, mitään ei ole yhtiökokouksessa vielä päätetty. Eikä varmuudella tiedetä, miten tullaan aikanaan eli reilun kuukauden kuluttua päättämään. Hallituksen pohjaehdotus maalämpöön siirtymisestä on mielestäni kuitenkin monessa mielessä hyvä – myös ei-euromääräisessä tarkastelussa:

Kaukolämpöä ei nimittäin voi kilpailuttaa – sitä myy Vantaalla ja jokaisessa muussakin paikassa vain yksi taho. Jolloin jos kaukolämmön hintaa muutetaan, se on pakko hyväksyä. Sähkölaskun voi aina kilpailuttaa, ainakin sähköenergian osalta. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, ja vaivatonta – niin kuin omakotitalossakin. Tällä hetkellä maalämpö on todennäköisesti myös asunnon myyntivaltti – ihan niin kuin se on sitä omakotitalossakin (kuulemma?).

Mikä tekee tästä tapauksesta nyt sitten niin mielenkiintoisen?

No, mikäli maalämpö asennetaan, on 25 vuotta vanhassa talossa jo aivan riittävästi dataa, josta tiedetään mikä oli kustannus ja energiankulutus silloin, kun maalämpöä ei vielä ollut, ja taloa lämmitettiin kaukolämmöllä. Kohta saadaan maalämmön asentamisen jälkeen aivan toisenlaisia lukuja, joita voidaan sitten verrata aikaisempiin lukuihin.

Miltä silloin näyttävät energian ja eurojen kulutus? Miten pitkä tulee investoinnin takaisinmaksuajasta?

Se sitten aikanaan nähdään. Jos ja kun yhtiökokous päättää ensi kuussa hallituksen päätösehdotuksen mukaisesti. Ja jos ei päätä, sitten uusitaan lämmönvaihdin ja maksetaan kylppärien kustannukset ”omasta kukkarosta”. Tämä päätösvaihtoehto merkitsisi vastikkeiden nousua rahoitusvastikkeen suuruuden verran, koska tässä vaihtoehdossa hoitopuolen kuluissa mikään ei muutu (ei ainakaan kovin oleellisella tavalla).

Jään mielenkiinnolla odottamaan kevään yhtiökokouksen päätöksiä…

Tuleehan tästä taas hyvässä lykyssä yksi konkreettinen tapaus, jossa voidaan katsoa milloin maalämpö kannattaa, ja milloin ei kannata…

Takkatulen äärellä

Julkaistu 4.3.2015 , kirjoittanut Mika

Vielä on pimeitä iltoja. Ja takkatulen oranssin punainen loiste valaisee olohuonetta niin, että periaatteessa mitään muuta valaistusta ei tarvita. Siis jos haluaa köllötellä takkatulen äärellä.

Meillä valojen väriksi valittiin 3000K ledit, eli muutama lisävalo ei pahasti tunnelmaa häiritse, kun valojen ja takkatulen värisävyt sopivat toisiinsa suht hyvin. Takkatuli (jos polttaa havupuita) pitää myös ihan kivaa rätinää (videosta ehkä kuulee?).

As Oy Esimerkkitapaus – kannattaako maalämpö?

Julkaistu 3.3.2015 , kirjoittanut Mika

Tuodaan nyt sitten välillä vähän omaa työelämääkin mukaan tänne blogiin…

Joskus telkkarissa oli sellainen tietokilpailu kuin ”Haluatko miljonääriksi”, ja siinä ohjelmaformaatissa kilpailijat saivat halutessaan mm. käyttää enintään yhden kerran kolmea oljenkortta, jotka olivat tietokoneen antamat ”fifty-fifty” eli 2 vaihtoehtoa, tai sitten sai kilauttaa kaverille tai kolmantena oljenkortena kilpailijat saivat kysyä kysyä neuvoa katsomolta.

Minäpä taidan tarttua nyt tuohon viimeiseen eli kolmanteen oljenkorteen ja kysytäänpä nyt suurelta yleisöltä, millaisen päätöksen te tekisitte seuraavassa tilanteessa?

Kyseessä on aito ja täysin oikea tositapaus, jossa on ylihuomenna hallituksen kokouksessa pöydällä ja esityslistala laskelmat, joiden perusteella pitää valita mihin suuntaan edetään, uusitaanko taloyhtiön lämmönvaihdin uuteen, vai siirrytäänkö kaukolämmöstä maalämpöön. Kyseisen taloyhtiön – olkoon sen nimi nyt vaikkapa AsOy Esimerkkitapaus tiedot ovat tässä (kyseessä on 1 rakennuksen 3-kerroksinen pienkerrostalo):

11 huoneistoa
Tilavuus 2677m3
Kerrosala 774,5m2, josta asuinpinta-ala 629m2
Rakennusvuosi 1991
Energialuokka E
Energiatodistuksen ET-luku 201
Sijainti Vantaan Tikkurila

Päätöksenteon pohjalle on pyydetty lämmönsiirtimen uusimisesta tarjoukset, ja hintahaitari vaihteli 10500,00 eurosta 14549,00 euroon. Vastaavasti maalämpöpaketin tarjoukset vaihtelivat 60992,61 eurosta 83620,22 euroon. Kaikissa näissä tarjouksissa on mukana alv 24%. Lämmönsiirtimissä ei ole estettä halvimman tarjouksen hyväksymiselle, mutta maalämpöpaketeissa ehdottaisin hallitukselle halvimman tarjouksen hylkäämistä, jolloin toiseksi halvin tarjous on 63100,00 euroa (en nyt lähde selvittelemään hylkäyksen perusteita täällä, mutta tämä 63100,00 olisi mielestäni tässä vaihtoehdossa tämän vaihtoehdon lähtökohtainen hinta, jonka uskaltaa ottaa, jos yhtiö niin päättää). Molemmissa tarjouskilpailuissa hintahaitari näytti olevan melko laaja, eli valitsee taloyhtiö päälinjakseen ihan kumman tahansa näistä, niin kilpailutus näköjään kannattaa.

Sitten jos katsotaan 10 vuoden jo toteutuneita kulutuslukemia sekä kaukolämmön, että sähkön osalta, niin historiatiedot näyttävät tältä (klikkaamalla taulukkoa se suurenee):

AsOy Esimerkkitapauksen energiakulutuksen historiatiedot 10 vuoden ajalta taaksepäin. Kannattaisiko taloyhtiön siirtyä nyt kaukolämmöstä maalämpöön? Kas – siinäpä kysymys!

Mikäli taloyhtiö olisi päättänyt näillä hinnoilla siirtyä maalämpöön jo tasan 10 vuotta sitten, ja mikäli tämän siirtymisen ansiosta olisi valistuneen arvauksen mukaan voitu saada energiankulutukseen säästöä 65% eli tämän verran kaukolämmön kuluista pois, niin säästöjen yhteenlaskettu määrä olisi jo kuluneen 10 vuoden osalta ollut 46766 euroa. Ei sillä ihan vielä saa kuoletettua sitä hintaeroa (52600 euroa), mikä on kahden eri vaihtoehtojen välissä, että jatketaanko nyt kaukolämmössä uusimalla lämmönsiirrin, vai vaihdetaanko nyt kaukolämmöstä maalämpöön.

Ja jos tässä kohtaa tarkkoja ollaan, maalämpöön siirtyminen olisi silloin 10 vuotta sitten ollut siirtimen hinnan kalliimpi ratkaisu. Koska silloin vielä elinkaarensa puolivälissä ollut lämmönsiirrin olisi heitetty täysin toimintakuntoisena kaatopaikalle. Mutta nyt se on tullut ikänsä päähän. Se on siis pakko uusia. Jolloin asiaa taloyhtiön näkövinkkelistä katsottuna oikeasti 63100 euroa maksava maalämpöpaketti maksaakin nyt ”vain 52600”, kun lämmönsiirrintä ei tarvitsekaan uusia, jos valitaan maalämpö. Kaukolämpö ei siis jäisi edes varavoimaksikaan. Varajärjestelmä ja lisätehot rakennetaan sähkön varaan, ja se asia on maalämpötarjouksissa huomioitu, ja varajärjestelmän kustannus sisältyy maalämmön kokonaishintaan.

Eli mitäs tehdään? Mitä itse tekisitte? Siis investointi ei selvästikään kykene maksamaan itse itseään takaisin esim. 10 vuoden aikajänteellä, mikä usein on kipuraja, kun eri investointien takaisinmaksuajoista puhutaan.

Mutta kyllä kait tämä maalämpölaitteisto Niben pumpulla nyt ainakin 15 vuotta kestää, ja todennäköisesti kestää paljon kauemminkin, eli käyttöikää voisi olettaa olevan jotain 20-30 vuotta (ainakin myyntimiesten mukaan). Lämmönsiirtimen laskennallinen käyttöikä on 20-25 vuotta. Eli tällä aikajänteellä maalämpöinvestointi jo maksaisi itse itsensä takaisin, ja jos kallioon porataan nyt 4 reikää, niin ne reiät ovat ilmeisesti ikuisia, ja joskus 20-30 vuoden päästä niitä ei tarvitse enää alkaa uudestaan tekemään, vaikka muuten laitteisto olisikin loppuun ajettu.

Eli miten pitäisi mielestänne asiassa edetä? Ai että mitä minä itse tekisin tai mitä meinaan hallitukselle ja yhtiökokoukselle esittää?

Jaa-a…

Jos omistaisin koko talon osakannan ja laittaisin kaikki siellä olevat huoneistot vuokralle, niin kyllä minä ajettelisin siinä kohtaa niin pitkäjänteisesti, että lähtisin maalämmön käyttäjäksi nyt heti. Eli ottaisin nyt halvoilla lainan koroilla tästä investoinnista ne säästöt, mitä tämän investoinnin avulla reilun 10 vuoden päästä alkaisi näiden laskelmien valossa tulla. Ja kun hanke rahoitettaisiin 15 vuoden lainalla, ja kun se maksaa itse itsensä takaisin jo 11-12 vuoden aikana, niin taloyhtiön kokonaiskulut pienenisivät per heti (lämmön säästö on suurempi mitä pankkilainan vuosikulu).

Onko nämä laskelmat sitten oikein? Ja onko oikea tapa ylipäätään katsoa jo toteutuneita energianhintoja ja kulutuslukemia? En minä tiedä. Ei tulevaisuutta voi täysin eksaktilla tavalla etukäteen laskea. Erilaisia valistuneita arvauksia voi toki esittää. Ja jos katsotaan oikein tarkasti peruutuspeiliin jo toteutuneita lukuja, niin havaitaan eri vuosien yksikköhinnoista mm. se, että 10 vuodessa sekä kaukolämmön että sähkön yksikköhinnat ovat suunnilleen 2-kertaistuneet. Eli energian hinta näyttää olevan nousussa, vaikka nyt hetkellisesti esim. öljyn hinta putosikin 1/3 -osaan siitä mitä se on joskus maksanut. Lisäksi jos taloyhtiö käyttää lauhana talvena poikkeuksellisen vähän kaukolämpöä, niin yksikköhinta nousee, koska kaukolämmön perusmaksu pysyy samalla tasolla. Myös sähkön yksikköhinnoissa voi olla suuria vaihteluita, muta siinä kehityksessä näkyy tehdyt kilpailutukset ehkä eniten.

Näissä laskelmissa ei ole esim. lainkaan huomioitu eikä laskettu korkokuluja (nyt reaalikorko lienee negatiivinen eli alle inflaatiotason, mutta jatkosta ei tiedetä – enkä ole laskelmissa lainkaan pohtinut sitä muuttuuko korkotaso joskus). Eikä näissä laskelmissa ole huomioitu laitteistojen huoltokuluja (niissä ilmeisesti ei olisikaan juurikaan eroja, valitaan siirtimen uusinta tai maalämpö ihan kummin päin tahansa?)

AsOy -maailma on myös itsessään välillä aina pikkuisen vinkeä ja yllätyksellinen. Tällaisen tapauksen edessä joku, joka aikoo muuttaa talosta pois 2-3 vuoden päästä voi äkkiä sanoa, että ei hän ainakaan tällaista maalämpöä tarvitse. Mutta jos kerrotaan, että pitkästä pankkilainasta johtuen taloyhtiön kulut laskeekin nyt per heti, niin hanketta vastustavien mieli voi ehkä muuttua? Plus että mitä tämä maalämpö vaikuttaa talon tai siinä olevan huoneiston myyntiarvoon? Sitäkään en osaa nyt sanoa, eikä asiasta taida olla tutkittua tietoa.

Lopuksi sanoisin maalämpöön liittyen, että itselleni oli iso yllätys, etten saanut maalämpölaskelmia kannattamaan millään laskentamallilla omaan uuteen omakotitalooni, jossa sentään on 241m2 lämmintä pinta-alaa. Mutta kun uudet rakentamismääräykset ja nykyajan lauhat talvet ”tekivät tepposet”, eli energiaa ei kulu nytkään tarpeeksi, niin ei se maalämpö nyt vaan oikein meidän talossa kannata…

Mutta vanhoissa ja paljon kuluttavissa taloissa se varmasti kannattaa, ja varsinkin öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen on pitkässä juoksussa erittäin viisas ratkaisu. Entä kannattaako kaukolämmöstä siirtyä maalämpöön, eli miten pitäisi ohjeistaa tätä kyseistä Tikkurilan taloyhtiötä? Kyllä tässä varmaan puolesta ja vastaan voidaan esittää perustellusti erilaisia mielipiteitä?

Talo Rautio

Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015