Mistä sitä lämpöä oikein tulee?

Kesä 2015 on ollut sateinen ja kolea. Nyt lähestytään jo heinäkuun loppua, ja vieläkään ei lähipäivien ennusteet muutosta lupaa. Tässä on ollut se hyvä puoli, että ei ole tarvittu koneellista jäähdytystä – koska sellaista meillä ei edes ole. Mutta ei ole tarvittu kesän aikana myöskään lämmitystä. Otin jo toukokuussa lattialämmityksen kiertovesipumpun kokonaan pois päältä, kun silloin tuntui, että alkaa olla jo liiankin lämmintä sisätiloissa.

Vantaan energian ”Energiapeili” -raportointipalvelun mukaan toukokuun keskilämpötila oli Vantaalla +9,3C, kesäkuun keskilämpö +13,3C ja heinäkuun keskilämpötila tähän asti eli ensimmäisen 20 päivän aikana on ollut +16,4C. Tästä huolimatta sisätiloissa vaan lämpöä riittää, ja alle +23C:n sisälämpötila ei ole mennyt enää pitkiin aikoihin:

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi - paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle?

Tänään 20.7.2015 aamulla klo 7:59. Lämpötila sisällä keskikerroksen keittiössä +23,2C ja ulkona +14,6C. Aamu oli sumuinen, eilen satoi – paitsi aurinko vähän pilkahti illalla, mutta ei enää silloin tuntunut erityisen lämpimältä, vaikka näkyvissä olikin hetken aikaa. Mistä se lämpö oikein tulee sisälle? Nythän pitäisi kylmän yön jälkeen sisälläkin olla vilpoista?

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Yön alin lämpötila on ollut alle +12C Vantaan Lentoaseman mittarissa. Yli +20C:n lämpötila on kivunnut hetkellisesti toissapäivänä iltapäivän tunteina noin 3 tunnin ajaksi.

Passiivitalon määritelmä on muistaakseni jotakuinkin sellainen, että kaikki tai lähes kaikki tarvittava lämpö saadaan joko auringosta, tai sitten (ja pääasiassa) rakennuksen käytön aiheuttamaa hukkalämpöä hyödyntämällä. Passiivitalossa ei välttämättä ole varsinaista lämmitysjärjestelmää, eli sama periaate toimii vuoden ympäri. Tämä voi aiheuttaa kesäkaudella kylläkin jäähdytystarpeita?

Olisiko järkevämpää ottaa vuositarkastelun sijaan tässä kohtaa käyttöön kuukausikohtainen tarkastelu? Silloin meidänkin talo olisi passiivitalo ainakin toukokuulta syyskuulle, eli 4-5 kuukautta vuosittain? Passiivitalojen suuntaan rakennusmääräysten tiukkeneminen joka tapauksessa ajaa rakentamista lähivuosina, mutta onko Suomen oloissa sittenkään järkevää, että talon pitää olla passiivitalo kaikki 12 kk vuosittain?

Yhtenä selittävä tekijänä siihen, että meillä riittää sisätiloissa lämmintä kesälläkin, vaikka tulisijaa ei käytetä, ja vaikka vesikiertoinen lattialämmitys on kokonaan pois päältä – niin kyllä meillä sähköä silti kuluu.

Sähköä on nyt heinäkuun 20 ensimmäisen päivän aikana mennyt yhteensä 596,9 kWh eli keskimäärin 29,8 kWh per päivä, eli yli kilovatti tunnissa joka tunti. Sähköllä pyörii jääkaapit, pakastimet, IV-kone ja kodin muu elektroniikka. Mutta erityisesti uskoisin, että suurin osa tästä kesäsähköstä on mennyt lämpimän käyttöveden lämmittämiseen, josta sitten hukkalämpönä lämpenee koko talo. Tai ihan sama missä kohtaa se sähkö kuluu, energiahan ei maailmankaikkeudesta mihinkään häviä, ja kaikki se sähkö mitä on käytetty – on loppupeleissä muutettu lämpöenergiaksi, joka lämmittää taloa (paitsi ulkovalaistus, josta tuleva hukkalämpö jää ulos).

Paljonko käyttöveden lämmitys sitten kuluttaa sähköä?

Meillä ei ole tässä kohtaa erikseen mittaria, mutta fysiikan lakien mukaan jos kuutio vettä lämmitetään yhdellä asteella, energiaa tarvitaan silloin 1,167 kWh. Meillä vettä kuluu 10 kuutiota kuukaudessa. Siitä 40% eli 4 kuutiota on lämmintä vettä. Vuosittain lämmintä vettä kuluu siis 4m3 x 12kk = 48 kuutiota, ja sen lämmittäminen +4C:stä +64C asteeseen kuluttaa sähköä 3360 kWh. Eli teoreettisesti tämän on alin energian määrä, millä tarvittava määrä vettä saadaan lämmitettyä yhden kerran.

Todellisuudessa lämpöä kuluu kuitenkin enemmän. Lämmintä vettä ei kulu tasaisena virtana, vaan sitä varastoidaan lämminvesivaraajaan, joka aina falskaa jonkin verran lämpöä. Lisäksi – vaikka lattialämmityksen pumppu onkin nyt ollut poissa päältä jo parisen kuukautta (ettei vaan vahingossa yölläkään ala lämmitys lämmittämään kun on näin kolea kesä), niin käyttöveden ns. ”sunttikierrossa” pumppu pyörii koko ajan, ja käyttövesiputket ovat selvästi lämpöiset. Muuten hanasta ei tulisi lämmintä vettä ennen kuin odottaa puoli päivää… (vähän kärjistäen). Ja tämä lämmityskierto varmastikin hukkaa lämpöä, eli toisin sanoen lämmittää taloa.

Nyt kun jo jokin aika sitten aiemmin laskeskelin, että maalämpö ei meidän talossa oikein kannata – saa siitäkin rahat takaisin, mutta kestää aika kauan – niin nyt olen laskeskellut, että kannattaisiko aurinkoenergia?

Ne maalämpöihmettelyt ja laskelmat muuten löytyy esim. tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Jos maalämpöpaketissa joutuu investoimaan helposti luokkaa 20 tonnia, niin aurinkolämpökeräinpaketin voi saada ihan jo muutamalla tonnilla. Ja se alkaa tuottamaan ihan hyvin jo maaliskuulla, kun aurinko alkaa keväällä paistamaan.

Tosin tässäkin vaihtoehdossa on epävarmuustekijöitä. Eli aurinko ei aina paista, eikä ole juuri paistanut tänäkään kesänä. Tosin ei siitä ole varmaankaan haittaa ollut niille, joilla aurinkolämpökeräimet jo on. Ne toimivat näissäkin olosuhteissa silti ihan riittävän tehokkaasti. Mutta jos tulisi viime vuoden kaltainen pitkä hellejakso, sitten ongelmana voisi olla se, että saadulle aurinkolämmölle ei ole keskikesällä käyttöä. Ei ole nimittäin järkeä seisottaa 100-asteista varaajaa talon sisällä, jos jo muutenkin on liian kuumaa. Ja kun aurinkokeräimeltä tulevaa lämpöä ei voi mihinkään ”hukata” (energia ei edelleenkään maailmankaikkeudesta mihinkään häviä), niin ilmeisesti keräimen ylle joutuu sitten sellaisessa tapauksessa rakentamaan jotain varjostusta?

Tehokkaimmillaan tämä lisälämmitys on kuitenkin keväällä – silloin aurinko yleensä paistaa ja ainakin maalis-huhtikuulla on vielä lämmityskautta jäljellä. Eli varaajalle saatu lisälämpö voidaan lämpimän käyttöveden ohella hyödyntää myös lattialämmityksessä. Samoin tietysti syksyllä ja talvella, mutta silloin ongelmana on pitkä  yö, ja se, että syksyisin myös sää on päivälläkin harmaa, eikä aurinkoa paljon näy.

Tein kuitenkin nyt jonkinlaista kannattavuuslaskelmaa:

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää.

Tässä aurinkolämpöpakettien hintoja. Näihin ei sisällyt asennustyön kulut, joista voisi saada myös kotitalousvähennystä (jos ei ole kyseessä uudiskohde jossa asuttu alle 2 vuotta, verovähennykseen oikeuttava aikaraja lasketaan lopputarkastuksen pitämisestä). Edullisemman paketin hinnassa 2490€ on myös 300 litran vesivaraaja, jollaista en tarvitse. Meillä on jo 500 litrainen hybridivaraaja, johon aurinkolämpökeräin voidaan liittää. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

 

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate.

Tässä kuvassa tyhjiöputken toimintaperiaate. Hyötysuhde näissä on yli 90%, eli lähes kaikki putkistolle tuleva säteilyenergia saadaan talteen, kun aurinkosähköpaneeleissa hyötysuhde jää aina alle 20%:n nykytekniikalla. Ehkä nämäkin joskus vielä kehittyvät, mutta aurinkolämpöpaneelien kehittymistä ei tarvitse enää odotella. Siinä ei ole montaakaan prosenttia enää kehittymisen varaa jäljellä. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Lämmintä vettä voi lämmittää aurinkolämpöputkilla. Asennuspaketin sisältö näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta.

Jos haluaa tehdä lämmintä vettä aurinkolämpöputkilla, niin asennuspaketin sisältö voi näyttää paketin laajuudesta ja toimittajasta riippuen esim. tällaiselta. Itse laittaisin putkistot kuitenkin seinälle, jotta niiden varjostaminen keskikesällä käy helpommin. (Kuvakaappaus www.kylpyhuonemarket.fi -sivustoilta).

Miltä tämä näyttää nyt sitten euromääräisessä tarkastelussa?

Yllä oleva edullisempi paketti maksaa 300 litraisella varaajalla 2490€. Plus asennuskulut, jotka useimmat saavat kotitalousvähennyksiin. Tai voi kait sitä yrittää asentaa itsekin, jolloin kuluja tässä kohdin ei tule, joten otan laskelmiin tuon 2490€, plus rahtikulut parisen sataa, eli 2700€ voisi olla oikea arvio investoinnille.

Sitten pitää laskea missä ajassa tuo summa saataisiin kuoletettua, eli missä ajassa investointi maksaa itse itsensä takaisin?

Yksi lähtökohta tässä on laskea paljonko lämpimän käyttöveden tekeminen ylipäätään kuluttaa energiaa – eli tuolla ylempänä se jo laskettiin, ja meidän tapauksessa se oli teoreettisesti 3360 kWh. Jos näillä aurinkokennoilla saisi tehtyä kaiken käyttöveden 6 kk vuodesta, silloin säästäisi 3360/2 = 1680 kWh per vuosi joka on euroina 168€ vuodessa. Ja tältä pohjalta takaisinmaksuajaksi tulee 2700€/168€ = 16 vuotta.

Tuo 16 vuotta on yksi ääriraja – ja sen huonommin ei varmaan voi käydä, vaikka laskisi miten päin tahansa. Omasta mielestäni tuo 16 vuotta ei myöskään ole kovin todennäköinen lopputulos, vaan oikeasti lämmintä käyttövettä saadaan enemmän kuin 6 kk vuodessa, ja esim. maaliskuulla aurinkopaneelien lämpöä voi käyttää myös talon lämmitykseen – jos sitä vaan tehollisesti siihen riittää sitten kun käyttövesi on ensin lämmitetty.

Joten jos teen toisen laskelman niin, että lämmintä käyttövettä saadaan 8 kk vuosittain ja lisäksi 1000 kWh lämpöä voidaan käyttää esim. maaliskuussa myös talon lämmitykseen, niin silloin laskelma näyttäisi tältä:

3360 kWh / 12kk x 8kk = 2240 kWh (lämpimän käyttöveden tekemiseen saatu hyöty), plus 1000 kWh talon lämmitykseen = 3240 kWh yhteensä hyötyä, joka 10c/kWh hinnoin tekisi euromääräisesti 324€ vuodessa säästöä sähkölaskuun. Tällöin takaisinmaksuajaksi tulisi 2700€ / 324€ = 8,3 vuotta.

Uskoisin, että lopullinen totuus on jossain noiden kahden välissä eli haarukassa 8,3 -> 16 vuotta. Kuitenkin parempi, kuin maalämmössä, joka meidän talon tapauksessa maksaisi itsensä takaisin noin 20 vuoden aikana, mutta pahimmillaan – jos tulisi huoltotarpeita tai muuta sellaista – niin maalämpö ei maksa ikinä itseään takaisin. Tai takaisinmaksuaika voi venähtää vaikkapa 30 vuoteen (ja silloinkaan en ole huomioinut maalämmön laskelmissa vielä korkokuluja). Maalämpöjärjestelmässä kuitenkin on kuluvia osia. Aurinkolämpöjärjestelmissä niitä on vähän, ja aurinkosähköjärjestelmässä ei ollenkaan, joten näissä kahdessa huoltokulut jäävät aika vähäisiksi.

Nykyajan ilmasto-oloissa 2-3 tonnin aurinkolämpökeräinpaketti, plus siihen rinnalle parin tonnin ilmalämpöpumppu, plus siihen rinnalle jokusen tonnin maksava tulisija saattaa olla aika kustannustehokas yhdistelmä. Nykyisin ilmalämpöpumpppua voi jo käyttää läpi vuoden – ainakin viime talvi oli varsin lauha. Ilmalämpöpumpulla saa lisälämmön ja takan lämmön levittämisen lisäksi myös tarvittavan jäähdytyksen kesäisin. Eikä se ilmalämpöpumpun kesäjäähdytys montaakaan kymppiä maksa, vaikka sähköä siinä meneekin.

As Oy Esimerkkitapaus valitsi maalämmön

Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on tapana tehdä välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä - ja illalla klo 20:00 lämpötila on edelleen +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.

Voiko 2 tonnin sähkölaskusta vielä säästää?

Arttu Wiskari pohtii laulussaan ”Sirpa”, että ”Missä voisimme vielä säästää – voiko mäyräkoiran luontoon päästää – kun lokakuussa öisin pakastaa…”

Maalämpöpohdintojen jälkeen itse puolestani jatkoin pohtimista, että voisiko meillä lämmityskuluista vielä säästää? Nyt kun on melkein 6 kk asuttu, niin ekan viiden kuukauden sähkölaskut on yht. 977,67€ per 5 kk ja näyttäisi, että koko vuoden sähkölasku asettuisi noin 2000 euron tasolle.

Talvi oli tosin lauha tällä kertaa, mutta jos jonain talvena tulisikin enempi pakkasta, niin vastaavasti polttopuitakin voidaan sitten käyttää enemmän. Lattialämmitys yösähköllä ja kotitaloussähkö kuluttaa varmaan suunnilleen tämän verran joka vuosi.

Kuukausi sitten pohdiskelin, että maalämpö – vaikka se olikin ollut talon suunnitteluvaiheessa itsestään selvyys, ei sitten oikein kannattanutkaan. Tai ainakin takaisinmaksuajasta olisi tullut pitkä. Noista ajatuksista ja laskelmista lisää tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Tämän jälkeen olen pohdiskellut, että mikä sitten kannattaisi?

Pakkohan meidän ei ole tehdä lämmitysjärjestelmille enää yhtään mitään. Ehdittiin nimittäin saada rakennuslupa 14.6.2012 eli pari viikkoa ennen kuin määräyksiä tiukennettiin. Määräykset kokonaisenergiatarkasteluista eivät siis koske meidän taloa, joten talon saa jättää suoraan sähkölämmitykseen, jos vaan siltä tuntuu, että 241m2 on järkevintä pitää suorassa sähkölämmityksessä.

Uskoisin, että maalämmön lisäksi ja ohella muitakin hyviä vaihtoehtoja suoran sähkölämmön rinnalle kuitenkin löytyy. Ehkä yleisin lisälaite suomalaisissa kodeissa on tällä hetkellä ilmalämpöpumppu? Se maksaa asennettuna noin pari tonnia, ja sen avulla voi säästää 400 euroa vuosittain? Näin ainakin tämän linkin mukaan:

Ei hullunpaa, jos todellakin "Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen." Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Ei hullunpaa, jos todellakin ”Yhdellä lämpöpumpulla voidaan saavuttaa noin 400 € vuosisäästö hieman kohteesta ja olosuhteista riippuen.” Näin ainakin luvataan Vattenfallenin myyntipuheessa tässä linkissä: http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#esimerkkisaastolaskelmia

Samoilla sivustoilla on myös eri merkkisten pumppujen asennuspaketit, joista kaikista saa tietysti työn osuudesta vielä kotitalousvähennyksetkin. Hinnat näyttää vaihtelevan kahden tonnin kahta puolta, kas tässä:

http://www.vattenfall.fi/fi/ilmalampoepumppu.htm#mallit

Koska ilmalämpöpumppu on niin yleinen (eikä pelkästään kylmän tuottajana kesäisin), niin täytyyhän sen sitten olla hyvä? Jos ihmiset olisivat tässä kohdin tehneet huonoja sijoituksia, niin tokihan niistä sitten varoiteltaisiin muita. Niin kuin muuten varoitellaankin – kaikkein halvimmat ilmalämpöpumput eivät välttämättä tahdo toimia, ja niitä saa korjailla jatkuvasti. (Näin olen kuullut – mitään merkkejä nyt tässä mainitsematta.)

Vaikka oikein valitulla ilmalämpöpumpun merkillä saakin rahansa takaisin – seuraava kysymys kuitenkin on se, että siinä vaiheessa, kun ilmalämpöpumppu on maksanut itse itsensä – montako vuotta sitä sen jälkeen pystyy vielä käyttämään? Ilmalämpöpumpun elinikä ei nimittäin kovin paljon yli 10 vuoden taida olla? Ja jos siihen tulee ”isompi vika”, se kannattaa uusia. Tekniikkakin kehittyy vuosien saatossa ja koko ajan. Ilmalämpöpumpun takaisinmaksuaikoja sekä säästötavoitteita on pohdittu tarkemmin tässä linkissä:

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/22/ilmalampopumppu-tassa-ajassa-saat-rahasi-takaisin/20138528/310

Itse ehdin jo olla pienen tovin ihan varma, että meillekin tulee seuraavaksi ilmalämpöpumppu. Kunnes Kafka kävi kylässä, tulin epävarmaksi – ja ehkä muutankin vielä mieleni. Tai sitten en?

Nythän meillä on siis omaa metsää, josta saadaan polttopuita, ja mikäli haluan säästöä sähkälaskuihin, niin ilmalämpöpumpun avulla (joka on sähköä käyttävä laite), taitaa kuitenkin meidän tapauksessa käydä niin, että sähkölasku vaan kasvaisi entisestään, mutta polttopuita kyllä säästyisi? Eli joutuisinkin takaisin siihen alkutilanteeseen, mistä lähdettiin joulukuussa lämmitystä säätämään, kun talo silloin lämpeni sähköllä niin hyvin, ettei takkaa tarvinnut paljon käyttää. Muuten olisi tullut liian kuuma.

Jos en laitakaan ilmalämpöpumppua, niin seuraavaksi tulee itselläni mieleen aurinkoenergia. Siinä voi valita kahdesta tekniikasta jomman kumman tai molemmat. Aurinkolämpökeräimillä on hyvä hyötysuhde, jopa 95% keräimeen saapuvasta säteilystä saadaan talteen ja lämpö voidaan hyödyntää vaikkapa vesivaraajassa. Paketin hinta ei ole paljon ilmalämpöpumppua kalliimpi, eli 2,5 tonnilla saa jo 3,75 kWh tehoisen ”aloituspaketin”, johon sisältyy jo varaajakin (jota en tarvitse, meillä on jo 500 litrainen Jäspi, johon tämä voitaisiin kytkeä kiinni):

http://tuontiliike.fi/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelmat.html

Mutta tämäkään vaihtoehto ei ole välttämättä ongelmaton? Mitä jos kovilla kesähelteillä ylikuumenee joko varaaja tai aurinkolämpökeräin itse? Siihenkin löytyy hienoja ratkaisuja, joissa peilit käännetään pois auringosta jne:

http://www.solixi.com/index.cfm?sivu=133

Näillä hienoilla ”peilin poiskääntäjäsysteemeillä” lienee myös jokin hinta, eli halvemmalla varmaan pääsee, jos peittää keskikesällä valkoisella lakanalla koko lämpökeräimen tai vaikka puolet siitä, jos tuntuu siltä, ettei ole mitään järkeä seisottaa kesähelteissä melkein 100-asteista vesivaraajaa, kun lämpöä on muutenkin liikaa…

Tai sitten pitää valita kokonaan erilainen aurinkosähkötekniikka. Voihan sitä auringonvaloa muuttaa myös suoraan sähköksikin. Tosin aika heikolla hyötysuhteella. Siinä missä auringonvalo muuttuu lämmöksi tyhjiökeräinputkissa yli 95%:n hyötysuhteella jo maaliskuussa alkaen, niin sähköä saadaan vain noin 15%:n hyötysuhteella. Eli suurin osa auringon energiasta menee hukkaan jo silloin, kun säteet saapuvat aurinkopaneelille. Tosin tähänkin on nyt ratkaisu keksitty niin, että se hukkalämpö eli 85% energiasta ei enää menekään hukkaan:

http://novafuture.fi/images/hybridi_netti.pdf

Ilman tuota hybridikennoakin (joka mielestäni on tehoonsa nähden tosi hintava?), niin on tässä aurinkosähkön vaihtoehdossakin jo talouden luvut alkaneet lähestyä järkevyyden rajoja? Nimittäin huipputeholtaan 2000W aurinkosähköjärjestelmän saa asennettuna jo noin 5000 eurolla, ja summa koostuu suunnilleen niin, että laitteiston hinta on noin 3500€ ja asennukset (joista saa kotitalousvähennystä) tekee noin 1500€. Ja tässä vaihtoehdossa ei ole huolta ”ylikuumenemisesta”, eli jos energiaa tuleekin yli oman tarpeen, sen voi ”tunkea” eli myydä valtakunnan sähköverkkoon, ja mm. Fortum maksaa siitä ihan rahaakin:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/sahkon-pientuotanto/pages/default.aspx

Fortum myös myy ja asentaa aurinkosähkölaitteistoja, ja heidän kauttaan hintaa sille kokeilulle tulee tämän verran:

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakkaat/energiansaasto/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopaneeli/hinta/pages/default.aspx

Fortum ei välttämättä ole kaikkein halvin laitteistojen toimittaja/asentaja, mutta huipputeholtaan 2250W paketin heidän kauttaan saa ostaa siis 6620 eurolla, sis. ALV 24%.

Yksi vahva etu aurinkosähköjärjestelmissä kuitenkin on. Niissä ei ole juurikaan kuluvia osia, joten niiden käyttöikä on pitkä – selvästi pidempi kuin ilmalämpöpumpuissa. Mutta jos on käyttöikä pitkä, niin tuntuu olevan takaisinmaksuaikakin aika pitkä – varsinkin aurinkosähkön järjestelmissä, jossa laitteisto maksaa itse itsensä takaisin 13-20 vuoden aikana (niin kuin maalämpökin):

http://www.tekniikkatalous.fi/blogit/energia/aurinkosahko+ndash+haihattelua+vai+energiaalan+revoluutio/a870829

Eli mikä oli tämän pohdinnan lopputulos? En minä tiedä. Se ilmalämpöpumppu olisi tietysti ollut hyvä vaihtoehto – ja monille varmasti onkin hyvä – mutta ei välttämättä meille, koska meillä on myös polttopuut omassa metsässä, eikä niitä tarvitse säästellä ilmalämpöpumpun avulla.

Täytyy siis jatkaa pohdintoja. Siihen asti talo lämpiää suoralla sähköllä öisin ja polttopuilla päivisin. Tai jos ei ihan joka päivä, niin 2-3 kertaa viikossa on ollut takassa tuli – poislukien maaliskuiset pakkasyöt, jolloin yösähköllä toimiva automatiikka lämmittää lattiat niin hyvin, ettei päivällä takkaa tarvita, tästä ilmiöstä jo kirjoitinkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.

En tiedä päästettiinkö Arttu Wiskarin laulussa mäyräkoira vielä lokakuussa metsään, mutta meidän mäyris tykkää kyllä mieluummin köllötellä takan lämmössä. Kas näin.

 

Maalämmöllä ilmaisia kylpyhuoneita?

Tämä kuva bongattu KaksPlus -lehden keskustelupalstalta.

Tämä kuva on bongattu ”KaksPlus” -lehden keskustelupalstalta.

Pari päivää sitten kerroin AsOy Esimerkkitapauksesta, joka harkitsee tai on itse asiassa jo useamman vuoden harkinnut maalämpöön siirtymistä. Kerroin tästä taloyhtiöstä ensimmäisen kerran pari päivää sitten, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Tänään pidettiin kyseisen AsOy Esimerkkitapauksen hallituksen kokous, ja nyt on taas tähän asiaan liittyen vähän uutta kerrottavaa. Tästä tulee kaikesta päätellen vielä ihan mielenkiintoinen juttu, jos tässä käy nyt tällä kertaa sillä tavalla, että taloyhtiö päättää siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön.

Suomessa on useitakin taloyhtiöitä, jotka ovat jo siirtyneet öljylämmöstä maalämpöön (jolloin investoinnin takaisinmaksuaika on vain muutamia vuosia), mutta kaukolämmöstä maalämpöön siirtyneitä taloyhtiöitä ei taida kovin paljon vielä olla? Mikäli AsOy Esimerkkitapauksen yhtiökokous päättää huhtikuun puolivälissä siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön, niin tällainen päätös on ainakin omalla isännöintiurallani ihka ensimmäinen tapaus lajissaan.

Miksi AsOy Esimerkkitapauksen sitten kannattaisi siirtyä maalämpöön?

Taloyhtiön tilanne on nyt sellainen, että sekä kaukolämpölaitteisto, että yhtiön alkuperäiset kylpyhuoneet ovat nyt tulleet tiensä päähän. Kylpyhuoneita on toki korjattu jo aikaisemminkin vuosien varrella, mutta muutamia on vielä korjaamatta. Ja ne pitää tehdä nyt. Kylpyhuonekorjauksiiin on budjetoitu yhteensä noin 50.000 euroa.

Myös maalämpöinvestointi maksaa suunnilleen saman verran, eli noin 50.000 euroa. Pienellä pelivaralla ja lisätöihin tarvittavalla varmuusmarginaalilla taloyhtiön hallitus hakee yhteensä 120.000 euron lainavaltuuksia tulevassa yhtiökokouksessa näihin kahteen hankkeeseen.

Mikäli nämä hankkeet rahoitetaan 20 vuoden lainalla, silloin lainan vuosittainen lyhennys olisi 120.000€ / 20v = 6.000€/vuodessa. Plus korot ja muut lainan kulut päälle.

Mikäli kaukolämpö vaihtuisi maalämpöön, poistuisivat yhtiön nyt noin 9.000€ kaukolämpökulut kokonaan. Tilalle tulisi noin 3.000 euron lisälasku sähkönkulutuksessa. Säästöä tulisi vuosittain noin 6.000€ – joka kappas vaan – riittääkin juuri sopivasti kylppäri+maalämpölainan lyhennyksiin.

Jolloin lopputulos tässä on sellainen, että (mikäli yhtiökokous niin päättää), niin vielä jäljellä olevat kylppärit tullaan korjaamaan, ja samalla maalämpö asennetaan – ja maalämpö huolehtii urakan kuluista! Sillä sen verran mitä rahoitusvastiketta tulee lisää, niin suunnilleen saman verran hoitovastike laskee (muutos molemmissa noin 6.000€ suuntaansa vuositasolla). Toisin sanoen – taloyhtiö saa kylpyhuoneet ilmaiseksi!

No, mitään ei ole yhtiökokouksessa vielä päätetty. Eikä varmuudella tiedetä, miten tullaan aikanaan eli reilun kuukauden kuluttua päättämään. Hallituksen pohjaehdotus maalämpöön siirtymisestä on mielestäni kuitenkin monessa mielessä hyvä – myös ei-euromääräisessä tarkastelussa:

Kaukolämpöä ei nimittäin voi kilpailuttaa – sitä myy Vantaalla ja jokaisessa muussakin paikassa vain yksi taho. Jolloin jos kaukolämmön hintaa muutetaan, se on pakko hyväksyä. Sähkölaskun voi aina kilpailuttaa, ainakin sähköenergian osalta. Lisäksi maalämpö on ympäristöystävällistä, ja vaivatonta – niin kuin omakotitalossakin. Tällä hetkellä maalämpö on todennäköisesti myös asunnon myyntivaltti – ihan niin kuin se on sitä omakotitalossakin (kuulemma?).

Mikä tekee tästä tapauksesta nyt sitten niin mielenkiintoisen?

No, mikäli maalämpö asennetaan, on 25 vuotta vanhassa talossa jo aivan riittävästi dataa, josta tiedetään mikä oli kustannus ja energiankulutus silloin, kun maalämpöä ei vielä ollut, ja taloa lämmitettiin kaukolämmöllä. Kohta saadaan maalämmön asentamisen jälkeen aivan toisenlaisia lukuja, joita voidaan sitten verrata aikaisempiin lukuihin.

Miltä silloin näyttävät energian ja eurojen kulutus? Miten pitkä tulee investoinnin takaisinmaksuajasta?

Se sitten aikanaan nähdään. Jos ja kun yhtiökokous päättää ensi kuussa hallituksen päätösehdotuksen mukaisesti. Ja jos ei päätä, sitten uusitaan lämmönvaihdin ja maksetaan kylppärien kustannukset ”omasta kukkarosta”. Tämä päätösvaihtoehto merkitsisi vastikkeiden nousua rahoitusvastikkeen suuruuden verran, koska tässä vaihtoehdossa hoitopuolen kuluissa mikään ei muutu (ei ainakaan kovin oleellisella tavalla).

Jään mielenkiinnolla odottamaan kevään yhtiökokouksen päätöksiä…

Tuleehan tästä taas hyvässä lykyssä yksi konkreettinen tapaus, jossa voidaan katsoa milloin maalämpö kannattaa, ja milloin ei kannata…

Lämmitysjärjestelmän valinta, tulipas tenkkapåå!

Asiat tai ajatukset etenevät hektisesti, vaikkei ole vielä edes rakennuslupahakemustakaan jätetty.

Luulin jo päässeeni maaliin asti pohdinnassani, jossa talon pääasiallinen lämmityksen lähde olisi ollut käänteispalotekniikalla ja hyvällä hyötysuhteella toimiva puukattila, jossa olisi poltettu oman metsän puita. Puukattilaa varten olisi hankittu 3000 litran varaaja, ja sen jatkeeksi olisi tullut Nilanin lämpöä talteenottava ja viileän ilman tekemisessä syntyvän hukkalämmön talteenotto.

Näiden rinnalle olisi hankittu aikojen saatossa eli 1-2 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen vielä aurinkopaneeli ja mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos tarvitaan viileää ilmaa erityisesti jossain tietyssä paikassa. Ilmalämpöpumppu ja/tai aurinkopaneeli kannattaa jättää myöhemmäksi, jotta ehtii kertyä vertailudataa, että oliko hankinnoita mitään hyötyä, ja toisaalta jos ei tee kaikkia valmiiksi heti rakentamisaikana, niin asumisaikana näistä hankinnoista saa myös kotitalousvähennyksen työn osuudesta. Sitten pääsee verottajakin osallistumaan kustannuksiin verovähennysten muodossa, mutta rakennusaikana tätä kotitalousvähennystä ei voi vielä käyttää.

Puukattilassa ja Nilanin lämpöpumpussa on kuitenkin omat tietyt ongelmansa. Yksi ongelma saattaa olla kokonaisuuden koko hinta. Eli samalla hintaa tai halvemmallakin (?) saattaa saada maalämpöpaketin, joka olisi talon myyntiä ajatellen ehkä hivenen viisaampi ratkaisu, vaikka talo ei ehkä tulekaan myyntiin ainakaan seuraavan 20 vuoden aikana.

Puukattilan 3000-litrainen säiliö saattaa olla myös ongelmallinen kesällä, eli sen lämmittäminen vaatii aina tietyn määrän puuta. Tosin jos sarjaan kytkettynä on jokin pienempi esim. 180 litrainen säiliö, pelkästään se voisi täynnä kuumaa käyttövettä. Kesällä kuitenkin suuren puumäärän käyttö lämmitykseen saattaa olla melko turhauttavaa puuhaa, jos ei muuta halua kuin vähäsen lämmintä käyttövettä. Nilanin laitteistoissa taas saattaa mitoitus olla riittämätön noin 200 m2 talolle?

Eli joudun kyllä selvittämään vielä tarkkaan senkin, että mitä maalämpö tulisi maksamaan? Talo kun on 9 metriä paksun savipatjan päällä, joten ihan heti ei kallion sisään päästä, eli ihan halvimmat ne maalämmön rakentamiskulutkaan eivät tällä tontilla ole.

Katsotaan sitten mikä on lopullinen hintalappu näissä vaihtoehdoissa… Maalämmön suuntaan kuitenkin valintoja kallistaa sekin, että siinä tarvittava pumppu on kokoluokkaa 70 x 70 senttiä, ja pannuhuonetta ei tarvita. Jos laitan kellariin melkein puhelinkopin kokoisen puukattilan, se vaatii ympärilleen tiilimuuraukset ja palo-ovet. Lisäkustannuksia nämäkin.

Maalämmössä kiistämättä on paljon hyviä puolia. Sen varaan talon voi jättää pidemmäksikin aikaa, eikä talo jäähdy. Ellei tule sähkökatkoja. Ja harvemmin niitä on Vantaalla ollut, kun tällä alueella sähkö kulkee maakaapelissa. Vielä ei myöskään ole keksitty maalämmön verottamista. Kaukolämpöön tuli vuosi sitten energiavero, joka nosti lämmityksen hintaa, ja Vantaalla vaikutus oli 14,9%. Muista syistä johtuen kaukolämmön yksikköhinta nousi vielä lisää, ja kokonaishintojen nousu oli edellistalvena Vantaan alueella noin +25% ja Helsingin alueella noin +20%. Tämän vuoden alusta eli 1.1.2012 lukien kaukolämmön hinta on noussut Vantaalla noin 6%, eli melko ripeää on energian kallistuminen ollut. Tästä aiheutuu se, että jos ennen kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisessä investoinnin takaisinmaksuaika oli luokkaa 10-12 vuotta, niin nyt se on näillä kaukolämmön hinnoilla luokkaa 8-10 vuotta. Ja ehkä osittain tästä hintojen noususta aiheutuu sekin, että itse äänestän kohta jaloillani. Nyt asun vielä As Oy maailmassa ja kaukolämmön piirissä, mutta en enää 2 vuoden päästä.

Elikkäs oma tilanteeni onkin nyt siten vielä auki lämmitysenergian osalta. Lattialämmitys kuitenkin tulee kaikkiin kolmeen kerrokseen, sitä voinee pitää varmana jo nyt. Mutta millä se lämmitysvesi lämmitetään, se selviää ehkä tässä lähiviikkojen aikana, kun saan hiukan tarkempaa tietoa tarjousten laskijoille.

Kaukolämpöä ja öljylämmitystä en ole edes harkinnut. Näihin molempiin liittyy hintariski pitkässä juoksussa.