Mikä vie eniten sähköä kotona?

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Insinöörin perusluonne on vissiin vähän sellainen, että vähän kaikkea pitää pikkuisen tutkia ja mittailla, ja kokeilevana tiedemiehenä kaikesta pitää ottaa selvää.

Tällä kertaa selvittelin erilaisten kotoa löytyvien laitteiden sähkönkulutuksia. Laitoin Biltemasta ostetut mittarit mittaamaan perjantaina 6.2.2015 ja nyt kun on taas perjantai, on näihin mittareihin kertynyt tasan 4 viikon, eli 28 päivän sähkönkulutus.

Eli paljonko kuluttaa suunnilleen sähköä esim. vanha jääkaappi, pyykinpesukone, kannettavat läppärit (useita itse asiassa) tai iso taulu-TV? No varmasti nämä lukemat riippuvat hyvin paljon siitäkin, että paljonko niitä kuukaudessa käytetään. Mutta muuten täytyy sanoa, että en olisi varmaan kovin tarkkaan osannut etukäteen sanoa, että mitä lukemia mittareihin mahtaisi tulla. Nyt tämäkin sitten tiedetään. Tai toki meinaan jatkaa mittauksia vielä muutaman kuukauden samoilla paikoilla, niin näkee onko kuukausien välinen vaihtelu kuinka suurta…

Tämän kertaiset mittaukset osoittivat helmikuun (ja maaliskuun ekan viikon) kulutusmääriksi seuraavaa (seurantajakso siis 28 vrk):

Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Valaistuksen sähkönkulutusta en tiedä, enkä osaa sitä edes arvioida. Jos katsoo netistä ohjeita sähkön säästöön, niin usein kuluttajia käsketään sammuttelemaan turhaan palavia valaisimia. Näin LED-valojen aikakaudella taitaa kuitenkin olla niin, että sillä tavalla eli LED-valoja sammuttelemalla ei kovinkaan paljon sähkössä säästöä saa? Eikä meillä nyt sen puoleen erityisesti yritetäkään sähköä säästää (esim. lamppuja sammuttelemalla). Laskeskelin juuri TV:n käyttötunteja, ja jos oikein muistan sen tehontarpeen – eli noin 40W – niin jos TV:n käyttämään mittariin tulee 4 viikossa 7,3 kWh, tarkoittaa se silloin sitä että TV on ollut päivittäin päällä keskimäärin 6h/vrk.

Muutenkin nuo kaikki nyt mitatut lukemat ovat niin pienet, että jos ja kun omakotitalo kuluttaa talvikuukausina (ainakin meillä) likemmäs 1700 kWh joka kuukausi, niin sähkönkulutuksen kokonaismäärä ei tästä muuksi muutu, vaikka tietokoneita, telkkaria, jääkaappia ja pyykinpesukonetta ei käytettäisi ollenkaan.

Pitkin talvea tässä on ollut menossa vähän muitakin mittauksia. Esim. autojen sähkölämmittimiin kului koko talvena sähköä yhteensä 35,7 kWh (nyt mittaus jo lopetettu, enää ei ole tarkoitus laittaa autoa johdon päähän – jatketaan taas ensi talvena). Ilmastointikone (Iloxair 199) vie 160W teholla tasaiseen tahtiin sähköä vähän reilut 100 kWh kuukausittain. Viiden kuukauden aikana tässä mittauspisteessä on nyt kulunut yhteensä 530,2 kWh sähköä. Salaojapumppaamon käyttämä sähkö on vaihdellut kuukausittain reippaasti, vaihteluväli 1 kWh -> 14,6 kWh kuukausittain. Yhteensä salaojapumppaamolla on sähköä 5kk asumisen aikana kulunut 25,7 kWh.

Sähkönkulutuksesta löytyy myös päivittäiset kulutuskäppyrät joka päivältä aina siitä lukien, kun taloon muutettiin asumaan. Tähän asti suurin sähkönkulutus yhden vuorokauden aikana oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului vuorokaudessa yhteensä 190,5 kWh.  Sinä päivänä palattiin joulunpyhien jälkeen kotiin, ja laitettiin lämmitykset täydelle teholleen. Lämpötila oli joulun paukkupakkasissa pudonnut 14-16C välille, vähän huoneesta riippuen.

Vähiten sähköä kului 2.3.2015, jolloin vuorokaudessa sähköä kului meillä 34,8 kWh. Eniten sähköä vie siis lämmitys, ja siinä myös pystyy säästöjä saamaan. Sähkön vuorokausikulutus putosi meillä hyvin oleellisesti, eli noin neljänneksen, kun tammikuussa 2015 laitettiin suorasähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ohjauskellon taakse niin, että se toimii nykyisin vain 10 tuntia vuorokaudessa, eli pelkästään yösähköllä. Joka päivä on nyt sitten pidetty talvikaudella jossain tulipesässä valkeaa, joko saunan pesässä tai olohuoneen isossa takassa, ja joskus vähän takkahuoneen pikkutakassakin. Aikaisemmin ongelmana oli se, että vaikka takkaa olisi halunnut poltella enemmänkin, niin ei voinut poltella, koska alkoi tulla liian kuuma. Talo lämpesi ihan riittävän hyvin sähkölläkin aina tammikuun alkupäiville saakka.

Jonkin sortin pohjakulutus tai pohjakuorma meillä näyttäisi olevan 260W eli 0,26 kW tunnissa. Sen alle mitattu tuntikulutus ei näytä laskevan millään hetkellä. Tästä luvusta IV-kone haukkaa siis 160 W ja loppuosa menee sitten jossakin, varmaankin jääkaapeissa (2 kpl) ja pakastimessa (1 kpl). Sitten on kodin elektroniikan valmiustilavirtaa ja olisiko sitten jotain muita jatkuvatoimisia sähkönkuluttajia? En tiedä. Lämpimän veden kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, lattialämmityksen kiertovesipumppu pyörii tätä nykyä vain öiseen aikaan.

Summa-summarum: Mikä olikaan vastaus otsikon kysymykseen?

Jos unohdetaan pohjakuormana oleva suora sähkölämmitys ja IV-kone, niin sen jälkeen eniten sähköä ainakin meillä kuluu pyykinpesukoneessa. Hyvänä kakkosena pyykkikoneelle tulee vanha jääkaappi, joka meillä on kellarissa vähän niin kuin varakaappina. Mutta koko ajan päällä kuitenkin.

Merikontin kiuas menikin kellariin

Merikontin lämmittämistä varten tässä linkissä mainittu käytetty puukiuas menikin ensin kellariin, jossa savupiipun voi laittaa ulos mistä tahansa ikkuna-aukosta tai ontelolaatan aukosta. Liikuteltavalla kiukaalla voi aika kätevästi kuivailla ja sulatella eri huoneita, joihin pääsi satamaan syksyllä lunta, ja joiden lattia on nyt jäässä. Laitan kiukaan sitten merikonttiin, kun kellari on ensin sulatettu ja kuivatettu. Kahdella kiukaalla (saunassa on oma kiuas) kellarin lämmittäminen sujuukin aika tehokkaasti.

Tässä kiuas terassin alla olevassa ulkovarastossa.

Savupiipussa on erilaisia mutkapaloja, laitoin yhden savutorven päähän, jottei sada niin paljon kiukaaseen, jos tulisi sade.

Tähän tulee kellarin rappuset betonista. Lunta olikin aikalailla.
 
Tilapäisinä portaina olleet A-tikkaat olivat jäätynee tukevasti jäähän kiinni.



Saunan kiuas lämmitetty ekan kerran eilen

Kokeilin laittaa tulet ensimmäistä kertaa saunan kiukaaseen jo eilen. Hyvin onnistui, ja nyt tänään olen jatkanut saunan lämmittämistä, ja myös kamera oli mukana. Saunan kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, jossa yläosaa ei ole vielä asennettu paikoilleen. Yläosaan tulee savutorven ympärille metallikehikko, joka pitää kivipatsaan paikoillaan. Yläosassa kulkee myös sähkövastukset, joten samaa kiuasta voi lämmittää sekä sähköllä, että puulla. Nyt kun kiukaassa ei ole vielä yläosaa eikä siihen tulevia kiviä paikoillaan, niin tein kevytsoraharkoista kiukaan viereen korkean tornin. Sekin lämpenee aika mukavasti ja pysyy lämpöisenä kauan. Mutta muuten kiuas on tällä hetkellä pelkkä kamiina, joka jäähtyy heti kun tuli on sammunut.


Aurinkokiuas Duo 250:n alaosa. Jostain syystä lasiluukkuu nokeentuu hieman yläosastaan.

Nyt huomasin myös eilen illan hämärtäessä, että kiukaan lasiluukusta saunaan tulee aika mukavasti valoa, silloin kun kiukaassa poltetaan tulta tai kun kekäleet ovat punaisina. Ja sama tulen loimotus näkyy myös saunan lasioven läpi kylpyhuoneen puolelle juuri siihen kohtaan missä tulee olemaan poreamme. Eli sieltäkin voi sitten katsella tulen loimotusta kiukaan pesässä.

Nyt kun lämpötila alkaa jo kipuamaan päivisin nollaan ja ylikin, mutta yöt on kylmiä ja koko maaliskuu oli kylmä, niin alkaa tapahtua härmistymistä kellarin sisäpinnoilla ja erityisesti katossa. Kivimassat ovat kylmenneet ja ottavat nyt itseensä kosteuden lämpimästä kevätilmasta. Kiukaan päältä kuitenkin härmät lähtivät sulamaan heti kun kiuas vähän lämpeni. Ontelolaatta näyttää sulavan ontelon kohdalta vähän nopeammin kuin onteloiden välisestä kohdasta, johtuen tietysti siitä, että ontelon välit ovat täyttä betonia.


Härmistynyt katto sulamassa kiukaan päällä.

Savupiippua ehdittiin tehdä ennen talvea melkein ontelolaatan tasalle asti. Jatkoin sitä hiukan irtonaisilla tiiliskivillä, ja laitoin vanhan tynnyrin puolikkaan ontelolaattojen päälle. Näin tuli savupiipustakin ”valmis”. Ainakin tähän tarkoitukseen, eli nyt voin jo sulatella kellaria, ja katsoa tuleeko kevät kellariin sillä tavalla vähän nopeammin.


Tynnyrin puolikas savupiipun jatkeena.


Ja sama paikka alhaalta takkahuoneesta kuvattuna.


Ja hyvin näyttää toimivan…

Veto kiukaassa oli tosi hyvä jo nyt, vaikka savupiippua on rakennettu vasta yhden kerroksen verran, ja vaikka nyt talo oli lähtötilanteessa ”jäässä”, eli huoneilman lämpö ei tuonut alkuvetoa hormiin ollenkaan. Jatkossa aina jos talossa on lämpö päällä, veto hormissa lähtee heti käyntiin, kun avaa sulkupellin. Nyt parin päivän lämmittämisen jälkeen kellarin sisälämpötila on noussut -5C:stä vähän plussalle. Piti kuitenkin rajata kiukaan vaikutusalue pelkkään puolikkaaseen kellariin, koska muuten lämpö ei näyttänyt nousevan ollenkaan.

Myös tässä linkissä loppupeleissä merikontin lämmittämiseen hankittu käytetty puukiuas saakin nyt ensin toimia kellarin lisälämmittimenä. Sen kun voi irtonaisena siirtää mihin huoneeseen tahansa, ja lykätä savutorven ikkunasta ulos. Savutorvi on kuitenkin vielä ostamatta. Katson hintoja myös Virossa sitten kun seuraavan kerran siellä käyn, eikä kellarin kuivattamisessa nyt vielä mikään kiire ole. Mutta sen verran siellä on jäätä lattiassa ja härmää katossa, että nyt ei voi tällaisenaan tehdä lisävalua lattiaan, ja laittaa lattialämmitysputkia paikoilleen. Ennen sitä pitää saada paikat kuivumaan riittävän hyvin. Ja jos ei siihen kaksi puukiuasta riitä, niin vielä on tallessa viime talvena käytetty hallipuhallin, joka saa hyvin ilman kiertämään. Dieseliä siinä toki kuluu, kun puukiukaassa poltettava hukkapätkät ei periaatteessa maksa mitään.

Samalla kun kiukaassa palaa tuli, ja katto on ilman lämmön eristeitä, niin pressu lämmittää hiukan lumikerrosta alhaalta päin. Se lähtee katuharjalla harjatessa aika hyvin irti, eli kohta on koko katto lumesta vapaa. Lapiolla ja lumikolalla ei viitsi enää loppuja lumia yrittää irroitella, voisi mennä muuten pressu vahingossa rikki.

Käytetty puukiuas merikonttiin

Tänään sain hankittua Kastor -puukiukaan (lämmitysteho 20m2) merikonttiin, jonka pinta-ala on itse asiassa vain 13,7 m2. Hintaa tuli Huuto.netin kautta 55€.

Ei merikontissa nyt kuitenkaan ole tarkoitus mitään saunan 80C lämpötiloja pitää, mutta silloin tällöin kiukaaseen voidaan laittaat tulet, jos kontissa on kosteutta, ja siitä kosteudesta halutaan päästä eroon, tai jos halutaan kuivattaa puutavaraa kontin sisällä, tai jos rakennusvaiheessa timpureiden tarvitsee kuivatella vaatteitaan tai jotain. Rakennuksilla sadekin voi aina välillä yllättää ja näin on käynyt jo tähänkin mennessä useita kertoja.

Lämpöeristeitä en ajatellut kontin sisä- tai ulkopuolelle laittaa. Mielestäni on parempi, että metallipinta on kosketuksissa vapaaseen ilmaan, niin ei sitten ainakaan kontti ruostu.

Konttti ja sen kustannukset ovat taloprojektin laskennassa mukana, koska ajatus oli että kontti jää tontille pysyväksi varastoksi, niin ei tarvitse sitten auton talvirenkaita yms. tavaraa kellariin asti kantaa säilytykseen. Kellarivarastojen lisäksi muita varastotiloja ei ole tulossa, koska tontille ei esim. autotallia mahdu. Kontin ympärille tehdään aikanaan samanlainen lautaverhoilu ja peltikatto mitä talossakin on. Eli merikontti näyttää lopulta pihan perällä olevalta puiselta varastolta ulospäin. Johonkin kohtaa kontin päätyä on nyt hitsattava savutorvelle 115 mm reikä. Savutorvikin pitää jostain vielä hankkia.


Käytetty puukiuas auton takaluukussa.

Omakoti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa

Tänään sunnuntaina oli viimeistä päivää ”Oma koti” -messut Helsingin messukeskuksessa, jossa samaan aikaan pidettiin myös ”Oma piha”, ”Oma mökki” ja ”Sisusta!” -messut:

Linkki messusivuille

Ajatus oli mennä etsimään lisää ajatuksia valaistussuunnitelmiin, jotka ovat meillä juuri nyt ajankohtaisia, tämän vaiheen jälkeen suunnitelmat menevät sähkösuunnittelijalle, joka tekee omat suunnitelmansa valaistustarpeiden lähtökohdista. Tällaista informaatiota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt (tai sitten ei vaan osunut silmään), mutta muuten löytyi kaikenlaista mielenkiintoista.

Komeita kiukaita oli esim. Magnumin osastolla, tässä pari kuvaa niistä:

Kun kysyin, että polttaako noissa sivuraudoissa kätensä ja jalkansa, niin ei polta. Rautojen välissä on ilmareiät jotka jäähdyttävät rakennetta niin, että ulkopinnalla voi ihan vaikka pitää kättään siitä huolimatta, että kehikon keskellä on kivet kuumina, mutta nämä kuumat kivet juurikin saavat aikaan painovoimaisen ilmavirtauksen niin, että rakenteen ulkopinta pysyy jäähdytettynä.

Meille kuitenkin ilmeisesti otetaan yhdistelmäkiuas, jossa lämmityksen voi tehdä oman valinnan mukaan joko puilla tai sähköllä, sellainen mallisto löytyi ”Aurinkokiuas” -myyjien ständiltä, kuvat tässä:

Puilla lämmitettäessä kaikki savupiipun ympärillä olevat kivet lämpiävät ylös asti, mutta sähkövastus ilmeisesti lämmittää kivetä ylhäältä lukien vain puoliväliin asti? En tutkinut tarkemmin, kun kiuas ei nyt ihan ajankohtainen ole vielä tässä vaiheessa (hyvä jos saadaan kellarin kuoppa kaivettua nyt ensi kuussa tai edes ennen kesää).

Eniten sain tällä kertaa informaatiota maalämpöön liittyen, ja maalämpöpumppujen myyjiä olikin paikalla varsin runsaasti. Meillä siis suunnitelmissa oli rakentaa talo ensin niin, että lopputarkastuksessa ei ole asennettuna mitään muuta kuin vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, ja sen takana hybridivaraaja, jossa on sähkökierukka kytkettynä. Eli rakentamisvaiheessa suunnitelmat laaditaan niin, että talon lämmitysmuotona on suora sähkö ja puulämmitys (takat). Kaksi muuta kierukkaa jää hybridivaraajassa ensivaiheessa tyhjäksi, mutta myöhemmin asumisaikana näihin oli tarkoitus kytkeä kiinni maalämpö ja aurinkolämpö. Nyt saamani informaation mukaan maalämpö on niin tehokas jo yksinäänkin, ettei aurinkokeräimiin sijoitettua 2-3 tonnia saa käytännössä ikinä takaisin. Sillä maalämpö lämmittää 100%:sti mitoitettuna jo niin tehokkaasti, että siinä rinnalla ei välttämättä mitään muuta lämmitysmuotoa tarvittaisi ollenkaan.

Jotkut maalämmön myyjät kertovat myös maalämpökaivon viilenevän ekan 10 vuoden aikana, mutta toisten mielestä tällä viilentymisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa maalämpökaivo on porattu liian lyhyeksi, sitä voi yrittää kesäaikana ”elvyttää” niin, että aurinkokeräimilla pumpataan koko kesä noin 70C asteista vettä maalämpökaivoon, mutta jos tontilla on liikkuvaa pohjavettä, sitten tästäkään ei ole kuulemma mitään hyötyä. Esim. 2 viikon lämpöpumppaamisen jälkeen kallioperä ei lämpene vielä 70-asteisella vedellä sen vertaa, että eron pystyisi mittaamalla havaitsemaan.

Ehkäpä jätän sitten tämän tiedon jälkeen omat aurinkokeräinsuunnitelmani kokonaan toteuttamatta, vaikka sopiva paikka keräimille onkin jo valmiiksi talon kylkeen suunniteltu.

Hinnatkaan eivät maalämmössä enää kovin paljon päätä huimaa. Parisataa neliöisen talon pakettihinta lattialämmityskin mukaan laskettiin vähän messuständistä riippuen alustavasti noin 14-18 tonnin hintaluokkaan. Katsotaan sitten saadaanko asumisaikana jotain kotitalousvähennystä näihin asennustöihin työn osuudelta. (En tosin huomannut kysellä, oliko alustavaan hinta-arvioon aprillipäivällä jotain vaikutusta?)

Kuvassa Marina kuuntelee maalämpömyyjän myyntipuheita. Ja kuten nauravasta ilmeestäkin voi jo päätellä, niin näin aprillipäivänä ei ihan kaikkia myyjän puheita ehkä kannata ihan täysin uskoa 😉