Terassi laajenee

Julkaistu 6.7.2015 , kirjoittanut Mika

Tänään alkoi ensimmäinen laajennustyö, kun keskimmäisessä kerroksessa olevaa katettua terassia laajennetaan niin, että sen viereen tulee maanpinnan tasoon myös avoterassi. Ylimmässä kerroksessa jo onkin 3 avoterassia. Eilen kävin Byggmaxissa hakemassa vähän rakennustarvikkeita, ja tänään aloitin terassin rungon kasaamisen.

Terassin reunan jatkeeksi tulee suoraan linjaan kolmas kukkapenkki katetun terassin edustalle. Tässä ensimmäiset runkopuut ”hakevat paikkaansa”.

Sama toisesta suuntaa. Merkkipuuna olevan pattingin oikealle puolelle tulee kivetty polku. Sen oikealle puolelle tulee nurmikko.

Kivimuurin rakentaminen suoraan linjaan vaatii tarkkuutta. Jos tekisi pienellä kaarella sinne sun tänne, niin se onnistuu aina ja menee aina oikein. Kukaan ei huomaa jos joku kaari on pari senttiä pielessä. Mutta jos suorassa linjassa on muutaman sentin mutka, sellaisen virheen huomaa kaikki. Alakulmassa puutarhaletkuun sukeltava sähköjohdon pätkä toimittaa vetonarun virkaa. Vedän siitä sitten aikanaan Easy Connect pihavalot vielä seuraavaankin istutusaltaaseen.

Runkovaihe alkaa olla valmis. Vähän pientä säätöä ja tuentaa jäi vielä huomiselle.

Sama toisesta suuntaa. Runko vaatii vielä keskelle risteyskohtiin lisää tukea. Ne sitten huomenna paikoilleen ennen terassilautojen ruuvaamista.

Takapihan rappuset toimivat jonkinlaisena lähtökohtana. Puutavaran paksuudet piti mitoittaa niin, laudoitus ja seuraava askel kohtaavat jollain tarkkuudella. Byggmaxissa oli myynnissä kahdenlaista painekyllästettyä runkopuuta, toinen oli 50×100 mm ja toinen 44×100 mm.

Kellarin ikkuna asetti paineita rakennelman korkeudelle. Ikkunan alle pitää jäädä 20 cm lumivara. Siitä syystä alemmat runkopuut tulivat nyt suoraan päin maata, eikä niitä voinut suojata oikein mitenkään. Keskelle ei ole tuotu täyttömaata, siinä on styroksin päällä pelkkä suodatinkangas. Jos taloon joskus tulee maalämpö, sitten terassi, suodatinkankaat ja styroksit otetaan ylös, ja tästä kohtaa sitten viedään putket kellarin tekniseen tilaan.

EDIT 7.7.2015:
Ei liity välttämättä ihan tämän kertaisen otsikon aiheeseen, mutta tässä kuitenkin vastaus alla kommenttikentässä olevaan nimimerkki ”Rouva NK:n” esittämään kysymykseen. Vastaan tänne ylemmäs, niin voin vastata valokuvalla ja vähän pidemmälti muutenkin (ei onnistuisi tuolla kommenttikentässä), eli tällaiset tulokset sain omalle talolleni:

Talo-Rautio. Eri energiamuotojen vertailut, tässä vertailtu maalämpöä (vuosikulu energia + investointi yht. 2176€/vuosi), sähkölämmitys = 3392€/vuosi ja sähkö+tulisija = 3302€/vuosi.

Tulos – sikäli kuin osaan oikein sitä tulkita – on juurikin saman suuntainen, mitä olen itsekin laskeskellut. Tämän mukaan nyt kun ollaan meillä lähtötilanteessa sähkö+tulisija = 3302€/vuosi, niin jos siirryttäisiin maalämpöön – sitten vuosikulu olisi 2176€/vuosi eli näiden kahden erotus on 1126€/vuosi – eli noin tonni vuodessa, niin kuin olen itsekin asiaa laskeskellut.

Ongelma ei meillä ole siis siinä, etteikö maalämpöön sijoittamalla saisi aina omat rahansa pois jollakin aikajänteellä. Siis ihan varmasti saa – nyt tässä tapauksessa kun tämän laskelman mukaan 1126 euron vuosisäästöllä lähdetään kattamaan investoinnin kuluja, joka meidän talolle olisi 25 tonnia, niin takaisinmaksuajaksi tulee 22,2 vuotta – ja siinä ajassa maalämpö on maksanut itse itsensä takaisin – toki olettaen ettei järjestelmälle tarvitse tehdä mitään huoltoja, eikä siihen liity muitakaan kuluja, koska jos matkan varrella huolto- yms. muita kuluja kuitenkin tulee, sitten takaisinmaksuaika taas pitenee.

Ongelma (omasta mielestäni) on siis siinä, että minusta maalämpö on kannattamaton investointi siksi, että kyllähän esim. aurinkolämpöpaneeleihin sijoitetut rahat tulee takaisin jo noin 10 vuodessa (tai ainakin 15 vuodessa), ja siinä kohtaa kulut on vain muutamia tonneja. Eli minä investoin omat lanttini seuraavaksi siihen. Myös ilmalämpöpumppu on hyvä ja halpa investointi – joka maksaa itse itsensä takaisin jo ihan muutamassa vuodessa. Viime talvi oli ilmalämpöpumpun omistajille hyvä, se sai käydä ympäri vuoden, kun pakkasta ei oikein ollut, ei ainakaan Etelä-Suomessa.

Lähes maalämmön veroinen laite on myös ilma-vesi-lämpöpumppu, joka on käytännössä sama laite kuin maalämpö, mutta siinä säästyy reiän poraamisesta tulevat kulut, ja siinä menettää maalämmön kautta saadun maakylmän.

Itse veikkaisin, että kyllä meillekin se maalämpö vielä joskus kuitenkin tulee, kunhan pääsen eläkkeelle, enkä enää jaksa enkä halua polttopuiden kanssa pelata. Tuo vertailu oli muuten siinä mielessä ”epäreilu”, ettei se sallinut sellaista valintaa, että tulisija olisi laitettu maalämmön kaveriksi. Silloin nimittäin polttopuun käyttö myös pienentää sähkölaskua, ja siinä vissiin menee sitten ne maalämmön taloudelliset hyödyt siinä samalla…?

Me ollaan nyt asuttu 9 kk ja tähän mennessä on 1.10.2014 lukien sähköä käytetty asumisaikana yhteensä 13595 kWh. Saunan kiuas lämpenee polttopuilla, eli puuta kuluu pikkuisen kesälläkin, tähän mennessä puita on mennyt yhteensä noin 10 kuutiota (rakentamisesta ylijäänyttä kuusipuuta, eli laudan pätkää sun muuta sellaista).

Tuo energiavertailuohjelma antoi meidän talon energiakuluksi vuosittain noin 25.000 kWh, ja taloa suunniteltaessa arviona käytettiin 28.000 kWh:n vuosikulutusta. Näihin lukuihin me myös laskettiin se, että meillekin kannattaa laittaa maalämpö. Onneksi ei laitettu (saa sen sitten jälkiasennettunakin), sillä todellisuudessa meillä ei sähköä kulu edes 20.000 kWh vuositasolla. Ja sillä vuositasolla maalämmön säästöt on niin pienet, että takaisinmaksuajasta tulee todella pitkä.

Rahansa kuitenkin maalämmöstäkin aina takaisin saa jossain ajassa, ja siihen liittyy käyttömukavuutta, ja muutenkin se on helppo, ja auttaa talon myynnissä, eli ihan kaikkea ei voi arvioida pelkästään euromääräisessä tarkastelussa.