Yhteenvetoja

TALON RAKENTAMINEN:

Rakentamisessa ei voi aina etukäteen tietää mitä tarvitaan ja kuinka paljon. Budjettiylityksiä rakentamisessa sattuu yllättävän usein, aina Olkiluodon ydinvoimalasta presidentin virka-asuntoon eli Mäntyniemeen saakka.

Jälkeen päin on mielenkiintoista laskea yhteen, että miten kävi. Ehkä näistä on apua sitten muillekin rakentajille? Esim. kellarin hinta (kts. kohta 9) on herättänyt monella rakentamista suunnittelevalla kysymyksiä, että mitä se maksaa ja kannattaako se tehdä.

Kerään tälle välilehdelle rakentamisen edetessä erilaisia yhteenvetoja raksaprojektin varrelta. Luvut on poimittu ostokuiteista, jotka ovat kaikki tallessa As Oy:n kirjanpitoa varten, ja joiden summat myös näkyvät ”toteutuneet kustannukset” -välilehdellä.

Ostokuiteilla oleva määrä on aika tarkasti sama määrä mitä rakentamisessa on käytetty. Ylijäämiä ei juurikaan synny, koska omalla autolla tavaraa kuljettaessa voi ensin ostaa vain esim. 98% siitä määrästä mitä varmuudella tarvitaan. Ja loput olen hakenut sitten, kun näkee työvaiheen edetessä/valmistuessa tarkan määrän, että mitä vielä tarvitaan. Kun asutaan ihan rautakaupan vieressä, niin tämä on järkevintä näin.

Tämän talon rakentamisessa tarvittiin mm:

1) Arkkitehdin työtunteja 228h. Meidän taloprojektissa luonnoskuvat piirrettiin kolmeen kertaan, eli tässä kohdin työtunteja tuli ehkä vähän normaalia reilummin.

2) Kopiopaperia 990,53 eurolla. Talopaketin ostajat pääsevät tässä kohtaa varmaan paljon vähemmällä. Meillä pitkästä rakentaessa osa kopioista oli hyvinkin isokokoisia lakanoita ja osa laminoitiin työmaakäyttöä varten. Yksi sarja kopioista meni vastaavalle mestarille, yksi itselleni omaan arkistoon ja yksi sarja oli työmaalla. Paljon paperia myös säästyi sillä, koska kaikki piirustukset olivat ja ovat myös katsottavissa ja zoomattavissa arkkitehdin omilla kotisivuilla, tässä linkissä: Arkkitehti Immo Teperin kotisivut

3) Tonttiin kohdistuvia kuluja – mielenkiintoinen kuluerä ehkäpä vain siksi, että jos tonttiin ja sen liittymiin käytetyn kulut miinustetaan pois, niin loppuosa kuluista täytyy olla rakentamisesta johtuvaa. Ja se loppuosuus pitäisi olla aina sama, riippumatta siitä mihin päin Suomea talo tehdään, ja kuinka monta samanlaista taloa tehdään samoilla piirustuksilla. (Tai halutessaan seuraavissa pääkohdissa olevat sepelit ja paalut voisi vielä laskea myös tontin kuluiksi? Mutta siitä eteenpäin kaikki on talon rakentamista) Tämän projektin osalta tontin kulut olivat ilman sepeliä ja paaluja seuraavat:
1) Tontti = 105.000€
2) Varainsiirtoverot tontista = 1.680,00€
3) Tontin lohkominen = 1.230,00€
4) Tonttiliittymän ja tien tekeminen = 836,40€
5) Sähköliittymän työt ja liittymismaksut = 2.214,00€
6) Vesiliittymän työt ja liittymismaksut =48.860,52€
Nämä yhteensä = 159.820,59€

4) Sepeliä nauhakuljettimella yhteensä 317,57 tonnia, joka maksoi yhteensä 7354,40 euroa. Nämä luvut sisältävät vain tontille tuodun sepelin. Lisäksi sepeliä kului katutöissä vesiliittymää tehdessä (sen osuus ei sisälly näihin lukuihin).

5) Teräspaaluja yhteensä 25 kpl, joiden yhteispituus 269,70 metriä. Pisin paaluista oli 16m ja lyhin 9 metriä. Paalutustyöt maksoivat yhteensä oli 10.706,91 euroa.

6) Kaivuritunteja omalla tontilla yhteensä 67h, joista 59h montun kaivamisessa ja 8h pihatien tekemisessä ja tontin tasoituksessa. Lisäksi vesiliittymätöitä tehtiin 2 viikkoa, parhaimmillaan kahden kaivurin ja yhden imuauton voimin (tämä kadulla tehty epävirallinen Suomen-ennätys (?) ei ole mukana näissä luvuissa).

7) Betonia 79 m3, josta määrästä betoniautolla ja pumpulla tuli 68m3 ja näiden käyntien yhteishinta oli 11.987,79€. Lisäksi omaa betonimyllyä varten on erilaatuista sementtiä ja laastia ostettu 9 kpl 1000 kg säkkejä, joiden hinta yhteensä 981,00 euroa. Betonimylly maksoi 150,00€. Jos betonin paino on 2400 kg per kuutio, sitten talossa oleva betoni painaa yhteensä 184,8 tonnia.

8) Harjaterästä yhteensä 5,125 kilometriä. Tästä määrästä 16mm vahvuutta yhteensä 810 metriä, 12mm = 222m, 10mm = 1632m ja 8 millin terästä yhteensä 2461 metriä. Harjateräksen hinta yhteensä 3.559,11 euroa. Luvuissa on mukana pelkkää horisontaalista suoraa tankoa, eli käytimme HB:n kevytsoraharkkoja. Jos olisimme käyttäneet valuharkkoja, olisi tarvittu myös pystysuoraa raudoitusta ja harjateräksen menekki olisi silloin ollut oleellisesti suurempi. Näissä luvuissa ei ole mukana esím. teräsverkot alapohjan valuun ja ontelolaattojen päälle – eli kokonaisraudan määrä on talossa vähän suurempi.

9) Kellariin (84,5m2 asuintilaa + 13,9m2 varastoa) kohdistettavat kulut: Kevytsoraharkot, laastit, uretaanivaahto, muuraussiteet yms sekä ontelolaatat kellarin kattoon yht. 20.700,00€. Työpalkat noin 16.000,00€. Harjateräkset 3.559,11€. Ontelolaattojen nosturivuokra 492,00€. Bitumit ja EPS 120 routastyroksit kellarin seiniin yht. 2186,43€. Savimaan poisajo 80 kuormaa yht. 22.924,46€. Kaikki yhteensä = 65.862,00€ (669,33 euroa per m2 = kellarin valmis runko eli lattia, katto, ulkoseinät ja sisäseinät ilman sisustuksia).

10) Metsätöissä polttoainetta 554 litraa, josta oman metsän hakkuutöissä kului dieseliä 440 litraa ja moottorisahan bensaa 124 litraa. Ei kantavat väliseinät, peltikaton ruoteet, tellinkit talon ympärille, puupaneelit yms. on tehty omista puista, leimattu puutavara on ostettu. Tähän lukuun ei sisälly rahdit omalla autolla, siitä teen jonkinlaisen yhteenvedon sitten kun talo on valmis.

11) Ulkoseinien kantavaa pystykoolausta 3492m (mitallistettu 48x173mm). Kattotuoleja näiden päällä yhteensä 30 kpl. Lisäksi talossa on kantava sisäseinä (siinä käytetty puutavara oli mitallistettua 48x148mm ja se ei ole mukana näissä luvuissa).

12) Uponorin 20mm lattialämmitysputkea 785 metriä, joka maksoi 705,60 euroa. Asennukset lattiaan tehtiin itse. Putkea ostettiin 840m ja siitä jäi yli kolme pikkupätkää, joiden yhteispituus oli noin 55 metriä, eli 785 metriä käytettiin. Putkistolla lämpenee 241m2 lattiaa, joten yhtä neliötä kohden putkistoa on 3,46 metriä (asennukset lattiaan on tehty noin 30cm välein). Kun putkisto täytetään vedellä, vettä tarvitaan 157,8 litraa. (Putken sisäsäde on 16mm ja kokonaispituus 785m). Putkessa olevan veden määrä yhtä neliötä kohden on 0,65 litraa.

13) Kolme tulisijaa, saunassa yhdistelmäkiuas (Aurinkokiuas Duo 250; 1650,00€). Takkahuoneessa valmistakka (Linnatulen Juhana; 1500,00€). Olohuoneen ja keittiön välissä tiili-leivinuuni yhdistelmätakka (Tiilerin Funkkis Terhi valkoinen; 3565,80€). Kaikki kasattu itse, jolloin kolmen tulisijan yhteishinnaksi tuli 6715,80€).

14) Kaksi savuhormia, olohuoneen takalle 1-horminen valmispiippu Schiedel rondo halk. 160mm, pituus 8,66m ja hinta 1134,46€ paikalle tuotuna. 2-horminen tiilipiippu muurattiin itse. Tiiliä tarvittiin 1348 kpl ja niiden yhteispaino oli 4852,8 kg. Muurauslaastin kanssa tiilipiippu painaa noin 5700 kg ja vastaa lämmönvarauskyvyltään yhtä takkaa. Yhden tiilen hinta oli 0,83€, muurauslaasti maksoi 109,00€, savupellit 4 kpl maksoivat 91,80€ ja piipunhattu & muut pellitykset 360,00€. Yhteensä hintaa 11,3 metriselle tiilipiipulle tuli yhteensä 1679,64€.

15) Rivipeltikattoa 197,95m2 Metehe Oy:ltä. Pelti maksoi 2622,72€ ja koko katto rännit, kourut, tikkaat, kattoturvatuotteet, ruuvit yms. tarvikkeet mukaan lukien ja paikalle tuotuna yhteensä 6.900,00€ (koko helahoito mitä katolle tarvittiin tuli Metehe Oy:ltä Joutsenosta).

16) Kipsilevyille kipsilevyruuveja yli 12.000 kpl (huoneistoala johon kipsilevyt käytetty oli 157,6 m2)

17) Lakkaa ja maalia yht. 388 litraa, josta mattapintaista pohjamaalia sisäseiniin 90 litraa (käytetty 2 ylimmän kerroksen kipsilevyjen maalaamiseen, 2 ylimmässä kerroksessa huoneistoala yht. 157,6 m2). Pohjamaali (Eskaro-tehtaiden ”Flat” -maali) tuotiin Virosta ja sen litrahinta oli 2,32€/litra eli 20,88€ per 9 litran pönikkä. Maatilan kalkkimaalilla yht. 20 litraa, maalattu savupiipun tiilet valkoisiksi. Sadolinin lateksisisämaalia 60 litraa sisäseiniin (litrahinta 3,96€ Virosta tuotuna /39,60€ per 10l pönikkä). Sisäkattojen puupaneeleihin puolihimmeää Tikkurilan kalustelakkaa (läpikuultava valkolakka) 36 litraa. Sisätiloissa lattialistojen maalaukseen 3 litraa kalustelakkaa. Ulkovuorilautoihin meni 88 litraa öljypohjaista pohjamaalia ja 91 litraa päällysmaalia. Ulkovuorilaudat maalattiin 3 kertaa, ensin irtonaisina pohjamaalaus + päällemaalaus, seinään asennuksen jälkeen tehtiin vielä toinen päälle maalaus.

SÄHKÖN KULUTUS:

Tontille tuli sähköliittymä 15.6.2012. Sen jälkeen sähköä on kulunut seuraavasti:
Vuosi 2012 = 3.849,2 kWh (jakson pituus 6kk ja 2 viikkoa)
Vuosi 2013 = 5.039,2 kWh per 12kk
Vuosi 2014 = 8.904,8 kWh per 30.9.2014 tilanne, jolloin taloon muutettiin asumaan
Rakennusaikaiset sähköt 2012-2014 yhteensä = 17.793,2 kWh
Vuosi 2014 = 14.214,7 kWh per 12kk (josta 3kk asumisaikana käytetty 5.309,9 kWh)

Muiden rakentajien kokemuksia sähkön tai lämmityksen kuluista näissä linkeissä:

http://hemmahosoja.blogspot.fi/2015/01/kustannustietoa-omakotiasujalle.html

http://heimerakennetaan.blogspot.fi/2013/01/sahkonkulutus-eka-vuosi-takana.html

http://kipposentie.blogspot.fi/2014/12/lammitysjarjestelmasta-kokemuksia-2012.html

http://louhikoto.talovertailu.fi/2015/01/02/sahkonkulutus-joulukuu-2014/

https://osmankaami.wordpress.com/2015/01/03/loppuvuoden-sahkot-ja-vedet-seka-koko-vuoden-yhteenveto/

VEDEN KULUTUS (4-henkinen perhe):

Taloon tuli vesimittari 13.5.2014. Sen jälkeen vettä on kulunut seuraavasti:
Vuosi 2014 = 50382,2 litraa (jakson pituus 7,5kk josta raksa 4,5kk ja asuminen 3kk )

SÄÄTILA RAKENTAMISEN AIKANA:

Rakentajan pitää tähyillä myös taivaalle. Rakentaminen alkoi elokuussa 2012, ja sen jälkeen olen kirjannut muistiin seuraavia säätilaennätyksiä:

1) Syyskuu 2012 = sateisin syyskuu ikinä – tai ainakin 168 vuoteen,
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa—sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

2) Talvella 2012-2013 hangen paksuus Helsinki-Vantaan kentällä 68 senttiä,
http://yle.fi/uutiset/lumi_ei_ota_sulaakseen_-_etelassa_jopa_yli_puoli_metria_tavallista_paksummat_hanget/6558941

3) Marraskuu 2013 lämpimin 134 vuoteen,
http://yle.fi/uutiset/marraskuu_2013_ilmastotutkimuksen_historian_lampimin/6990268

4) Juhannus 2014 kylmin 30 vuoteen,
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014062118427906_uu.shtml

5) Kesän 2014 hellejakso 38 päivää (yhtä pitkä vain kerran aikaisemmin vuonna 1973),
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/9177223

6) Vuosi 2014 Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/42501311

7) 2009-2013 peräkkäiset runsaslumiset talvet eivät poikkeuksellisia
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/44931718

Talo Rautio

Yhteenvetoja

617 vastausta artikkeliin ”Yhteenvetoja”