Eristevillojen ihmeellinen maailma

Julkaistu 19.1.2014 , kirjoittanut Mika

Jutun otsikkona olisi voinut olla yhtä hyvin vaikkapa ”vertailussa eri villoja”, ihan niin kuin edeltävässä kirjoituksessani vertailin LED-työvaloa ja Halogen-työvaloa, ja ainakin se itse hankkimani LED-työvalo oli huono. Villoja on nyt omaan taloon tullut kolmelta eri valmistajalta, ja ne ovat olleet kaikki ihan hyviä. Kummassakin villassa eli lasivillassa- ja kivivillassa näyttäisi olevan omat hyvät puolensa.

Jos nyt oikein olen oppinut kaikki termit, niin mineraalivillaa on kahdenlaista, on kivivillaa ja lasivillaa. Ja näiden lisäksi on vielä ainakin ekovillaa. Onko sitten muitakin villoja vielä, niin en tiedä? En ole kuullut, enkä ole rautakaupoissa nähnyt. Mutta tältä nämä nyt näyttävät vierekkäin aseteltuna:

5 sentin eristevilloja. Vasemmalta alkaen Isoverin lasivillaa, keskellä Parocin kivivillaa ja oikealla Rockwoolin kivivillaa. Ekovillaa en ole omaan talooni hankkinut edes kokeeksi.

Isoverin kellertävän lasivillan erottaa muista jo kaukaa, mutta Rockwoolin ja Parocin kivivillat ovat ensisilmäyksellä ihan samanlaiset. Suurennuslasilla saa katsoa jos eroja meinaa löytää. Ehkä Rockwool on hiukan pehmeämpää ja Parocin pinta tuntuu käteen karheammalta. Muuta eroa ei sitten taida ollakaan? Hinta molemmissa suunnilleen sama, samoin lämmöneristyskyky. Tässä vielä kivivillat terassilla läjässä odottamassa sisälle kantamista:

Kasa kivivilloja sekä tanskalaiselta Woolrockilta että kotimaiselta Parocilta.

Tuo ylläolevassa kuvassa oleva kasa on sen verran, mitä kerralla mahtuu kyytiin. Samanlaisen kasan 50mm villoja toin jo kerran aikaisemminkin. On muuten yllättävää, miten paljon talo jo pitää lämpöä, vaikka ikkunat ja ovet vielä puuttuvat (tulevat vasta ensi viikolla – piti tulla alun perin jo ennen joulua, mutta ei sitten tullutkaan). Sisälämpötila seuraa ulkolämpötilaa, mutta sisä- ja ulkolämpötilan välinen ero on nyt tällä hetkellä noin 8-10 astetta:

Lämpötila ylimmässä kerroksessa aamulla 18.1.2014 oli -8C. Samaan aikaan ulkona oli -16C.

Päivän aikana ulkolämpötila nousi -16C:stä -13C:een. Vastaavasti yläkerran lämpötila nousi -3C:n paikkeille. Ja ikkunoissa on vasta pelkät muovit. Kaksi kerrosta alempana saunan kiukaassa on pidetty tulta, ja kellarin lämpötila on +20C. Kellarista sisärappujen aukko on tukittu styroksilla. Samoin kellarin ikkunat. Kellarista lämpö ”karkaa” vain oviaukon kautta, jossa on nyt tällä hetkellä vanha matto. No – ikkunat ja ovet pitäisi tulla ensi viikolla, eli kohta varmaankin kaikkien tilojen lämmöt nousevat plussalle.

Millä villalla sitten kannattaa seinän eristykset tehdä? Tätä rupesin vielä melkeinpä näin jälkikäteen miettimään, kun paksummat villat on jo kaikki paikoillaan, ja höyrynsulkumuovista ja ohuemmista villoistakin on asennettu jo puolet.

Villan päätehtävä kait on pitää talo talvisin lämpimänä? Jos asuttaisiin etelän maissa, niin villoja ei tarvittaisi, eikä ne siellä niitä laitakaan (siis esim. Välimeren maissa). Mutta Suomessa on pakko laittaa, ja uusien talojen energiamääräykset sen kun vaan tiukkenevat vuosi vuodelta.

Mutta on villoilla muitakin eroja ja ominaisuuksia kuin pelkkä lämmöneristys. Taloa voi elinikänsä aikana kohdata myös poikkeustilanteita, esim. tulipalo tai erilaiset vesivahingot. Vesivahinko voi olla kosteuden kerääntymistä rakenteisiin, tai äkillinen vesivahinko, johon voi liittyä suuriakin määriä liikkuvaa ja näkyvää vettä. Miten talo tai erilaiset villat sitten toipuvat näistä erilaisista tilanteista?

Lasi- ja vuorivillat eivät pala. Villojen väliin jäävät koolauspuut eli kantavat rakenteet ovat tulipalon sattuessa siis ainakin hetken aikaa suojassa. Myös kipsilevy pidättelee tulta jonkin aikaa, ja kaksinkertainen palokatkokipsilevy kestää tulipalossa noin puolisen tuntia. Sinä aikana pitää sitten jotain tehdä, jos aikoo talon pelastaa.

Entä jos villat jostain syystä kastuvat? Läpimärät villat pitää todennäköisesti vaihtaa. Ei kai ne koskaan seinän sisällä kuivu, jos villoihin kaataisi ämpärillä vettä päälle? Lasi- ja vuorivilla eivät kuitenkaan ime kosteutta, eli kumpikaan villoista ei ole hygroskooppinen aine, niin kuin Parocin kotisivuilla asia todetaan. Lisäksi lasivilla ei homehdu. Kivivilla kuulemma voi kerätä pinnoilleen hometta.

Mitä tulee sitten asennettavuuteen? Lasivilla on pakattu puristamalla se puoleen tilavuudestaan, eli sitä mahtuu paljon kerralla kyytiin. Lasivillaa voi myös kädellään vetää ihan huoletta. Vedettäessä lasivilla ei kovin helposti repeä, toisin kuin kivivilla, jonka kanssa pitää ollavarovainen, jos sitä yrittää ujuttaa jostain kapeasta kolosta vetämällä toisesta päästä.

Mutta noin muuten kivivillan asennus taitaa tosin käydä nopeammin mitä lasivillan? Ainakin Parocin kivivilla oli vähän jäykempää, eli sen saa asennettua aika ylöskin ilman että tarvitsee heti jakkaraa hakea. Sama ei onnistuisi lasivillalla. Se on sellaista lerppua tavaraa, ettei sitä voi lykätä vaakatasossa olevaa koolauspuuta vasten. Eli vaakatasoon tulevat ristivillat kannattaa omasta mielestäni tehdä kivivillasta. Ainakin se käy nopeammin. Lisäksi Parocin ja Rockwoolin villojen pituus on 117cm, kun Isoverin lasivilla on 87cm pitkää (ainakin ne mitä itse olen ostanut tähän mennessä, ehkä muitakin kokoja voi kysymällä saada?). Eli kivivillojen isommalla palasella villoitustyö etenee nopeammin horisontaalisesti.

Molemmissa villoissa ja etenkin lasivillassa oli vielä pakkaamisesta johtuen sellainenkin ominaisuus, että eivät ne ihan heti palautuneet normaaliin kokoonsa. 100mm lasivilla saattoi esim. pysyvästi jäädä 80mm tasolle. Tai 50mm levy olikin käytännössä vain 45mm. Hiukan sama ilmiö oli kivivilloissakin, mutta ei niin paljon mitä Isoverin lasivillassa.

Kaikkein eniten jäin kaupoissa ja varsinkin internetissä ihmettelemään Ekovillaa, enkä uskaltanut sitä edes kokeeksi ostaa. Olisi sitä tietysti siinä mielessä voinut ostaa, että jos ei olisi ollut mitään muuta mitä pistää kiukaan pesään, niin Ekovilla kuulemma palaa hyvin? Paitsi tätä ei ehkä kannata mennä ääneen sanomaan Ekovillan myyjälle, koska se taitaa olla arka paikka, ja vastaukseksi tulee nopeasti, että Ekovillaan on lisätty Booria jottei se pala. Mutta sosiaalisessa mediassa olevat kommentit todistavat toista, eli palaa se kumminkin, eikä paperisilppua kuulemma millään voi käsitellä niin, ettei se palaisi.

Ekovillaa kuitenkin myydään ja myyntikäyrät ovat nousussa. Ekovilla Oy on 30-vuotias yritys Kouvolassa. Se on viimeisen 4 vuoden aikana tuplannut liikevaihtonsa 2008 = 4,3 miljoonasta vuoden 2012 yhteensä 8,6 miljoonaan. Yrityksen kannattavuuskin on ihan hyvä. Vaatimattomia nämä Ekovillan liikevaihdon luvut kuitenkin ovat, jos niitä vertaa Parocin 120 miljoonaan tai Isoverin 110 miljoonaan.

Yllättävää näissä Parocin ja Isoverin tunnusluvuissa on kuitenkin se, että Paroc on nyt ja on ollut jo pitkään raskaasti tappiollinen. Isoverin kannattavuus on vähän parempi, mutta Isoverin liikevaihto on lähtenyt laskuun. Kaikki K-raudat eivät enää myy Isoverin lasivillaa lainkaan, esim. K-75 Vantaalla lopetti Isoverin villojen myynnin juuri äskettäin. Syyksi kerrottiin, ettei kukaan enää osta niitä, eli että asiakkaiden kysyntä on niin pientä. Ekovilla Oy:llä on muuten aika jännät kotisivut, vilkaiskaapa tästä linkistä:

www.ekovilla.com

Paloturvallisuusasioista ei noilla sivuilla luonnollisestikaan ole hirveästi mainostettu, vaikkakin jokin paloturvallisuustesti oli tehty, ja hyvin se oli kuulemma mennyt. Mutta ilmeisesti juuri tämä ominaisuus ei kuitenkaan taida olla tämän kyseisen villatyypin suurin vahvuus?

Mutta paljon muita hyviä ominaisuuksia ekovillalla sitten onkin varsin runsaasti, ja niitä kaikkia kehutaan heidän nettisivuillaan niin vuolaasti, että helposti tulee mieleen joku LED-valojen kauppias, jonka puheita vähän aikaa kun kuuntelee, niin tulee mieleen ajatus, että aliarvioiko myyjä asiakkaittensa älykkyyden? Tai sitten itse vaan olen ihan liian skeptinen.

Esimerkiksi tämän linkin www.ekovilla.com/miksi-ekovilla/lammin/ alareunassa lukee seuraavasti:

”Ekovilla-eristeellä on suuri kosteuskapasiteetti, eli se voi sitoa itseensä huoneilman kosteutta menettämättä eristysominaisuuttaan. Eriste ottaa ja luovuttaa ilman kosteutta ympäristön tilanteen mukaan. Tähän ominaisuuteen perustuu myös hengittävän rakenteen miellyttävä viilentävä vaikutus kesähelteellä. Kun aurinko lämmittää rakennetta, siihen sitoutunut kosteus höyrystyy ja haihtuu ilmaan jäähdyttäen rakennetta(faasimuutos).”

Mitä jos käykin kesähelteillä sillä tavalla, että ennen kuin se villoihin päässyt kosteus ehtii haihtua ja villat kuivua, niin mitä jos ne villat menee homeeseen? Vai eikö Ekovilla homehdu? En tiedä, ei lue tai en löytänyt mitään asiasta heidän kotisivuillaan.

Tai toinen kohta ”ekologinen” -alasivulta, että

”Tiesitkö, että mitä enemmän rakentamisessa käytämme hiiltä sitovia puupohjaisia rakennusmateriaaleja, sitä pienemmät ovat ilmakehään joutuvat CO2-nettopäästöt. Keskiverto suomalainen puukuitueristeellä eristetty puutalo sitoo puurakenteissaan n. 35 tonnia hiilidioksidia.”

Entä miten käy ekologisuuden ja CO2-nettopäästöjen jos nimenomaan villavalinnan vuoksi talo palaa? Eli ei olekaan sellaista tulipaloa hidastavaa vaikutusta kuin esim. lasi- ja vuorivillalla olisi ollut?

No, voihan se olla, että jonain päivänä Ekovilla on sitten se paras ja suosituin, mutta nyt tällä hetkellä tosiasia taitaa kuitenkin olla sellainen, että Parocin kivivillaa myydään vuosittain 120 miljoonalla, ja Isoverin lasivillaa 110 miljoonalla. Ekovillan kauppa käy vain 8 miljoonan edestä.

Tietysti jos sama nykyinen kehitys vielä vaan jatkuu, ja Ekovillan myyntiluvut jatkossakin 2-kertaistuvat aina 4-vuoden välein, niin sitten jollain aikajänteellä nämä myyntiluvut hieman tasoittuvat. Mutta nyt toistaiseksi vielä kahden muun valmistajan etumatka on varsin huima. Johtuuko se sitten siitä, että heidän tuotteensa ovat parempia? Vai siitä että tällä hetkellä asiakkaat eivät vielä ymmärrä Ekovillan etuja? Niin kuin esimerkiksi minä, eli yhtään ei näitä ekovilloja meidän talosta löydy… (ehkä olen sitten pelkuri kun en uskaltanut ostaa?) Mutta tässä alla valmista seinää 2-kerroksesta. Seuraavaksi tähän tulee sähköasennukset ja kipsilevyt.