Talo-Rautio yläilmoista

Ystäväni Wikströmin Pasi yllätti, sillä hän oli tänään käynyt filmaamassa pikkuhelikopterillaan meidän taloa. Hienolta näyttää minusta nämä lintu-perspekstiivin kuvat, ja hyvä olikin taltioida vähän raksa-ajan näkymiäkin nyt, kun talo ei vielä ole pihan osalta valmis (ja kellarikin on kesken, vaikka ei se näissä kuvissa näy).

Huomenna saan Pasilta vielä videonkin tuosta kopterilennosta.

Näin muuten erilaisia minikoptereita ja niihin sopivia kameroita myytävänä myös Vantaan Gigantissa tässä yhtenä päivänä. En kuitenkaan ostanut, kun en minä niistä mitään ymmärrä.

Screenshot 2015-06-30 00.51.54

Screenshot 2015-06-30 00.52.42

cropped-Screenshot-2015-06-30-00.29.03.png

Screenshot 2015-06-30 00.53.13

DIY – köynnöskaari villiviinille

Vielä yksi pikkujuttu ennen kuin alan täyttämään istutusaltaita – eli köynnöskaari, joka yhdistää altaat toisiinsa. Nikkaroin sellaisen tässä työpäivän päätteeksi tänään, ja näin se kävi.

Piti tietysti ensin hakea myös muutama metri painekyllästettyä kakkos-kakkosta Byggmaxista ja muutama pilarikenka Biltemasta siinä matkan varrella. Kaikki muut tillbehöörit minulla olikin nurkissa jo valmiina olemassa, eli käytin rakentamisesta jääneitä ylijäämiä.

Kakkos-nelosen päihin lisäsin pilarikengät, joita saa Biltemasta edullisesti, ja joiden ensisijainen käyttötarkoitus on betonivaluun upottaminen. Tolppakenkä työnnetään maahan, ja sellainen olisi tietysti ollut toinen vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä puoli metriä pitkiä, ja niitä on vaikea saada uppoamaan kovaan hiekkamaahan.

Kakkos-nelosen päihin lisäsin pilarikengät, joita saa Biltemasta edullisesti, ja joiden ensisijainen käyttötarkoitus on betonivaluun upottaminen. Tolppakenkä työnnetään maahan, ja sellainen olisi tietysti ollut toinen vaihtoehto, mutta ne ovat yleensä puoli metriä pitkiä, ja niitä on vaikea saada uppoamaan kovaan hiekkamaahan.

Sitten kietaisin vielä vähän patolevyä puun suojaksi, vaikka toki painekyllästetty puu kestäisi ehkä muutenkin. Nämä seipäät on siis tarkoitus tunkea tai upottaa juuri tehtyihin kukkapenkkeihin / istutusaltaisiin.

Sitten kietaisin vielä vähän patolevyä puun suojaksi, vaikka toki painekyllästetty puu kestäisi ehkä muutenkin. Nämä seipäät on siis tarkoitus tunkea tai upottaa juuri tehtyihin kukkapenkkeihin / istutusaltaisiin.

Miten saa tolpat symmetriseksi ja poikkipuut vaakatasoon? Vatupassilla ja luotilangoilla se onnistui mielestäni aika hyvin, ainakin silmämääräisesti lopputulos näytti hyvältä.

Miten saa pystytolpat symmetrisesti samaan kulmaan ja poikkipuut vaakatasoon? Vatupassilla ja luotilangoilla se onnistui mielestäni aika hyvin, ainakin silmämääräisesti lopputulos näytti hyvältä.

Sitten porailin muutaman 20mm reiän puoleen väliin puuta. Ja tähän tuli puolapuiksi lattialämmitysputkea, joka on jäykkää ja joka on 20 mm paksua.

Sitten porailin muutaman 20mm reiän puoleen väliin puuta. Ja tähän tuli puolapuiksi lattialämmitysputkea, joka on jäykkää ja joka on 20 mm paksua.

Lattialämmitysputket paikoilaan, ja kiristys kuormaliinoilla, jotta ne kaikki menisi pohjaan asti omassa kolossaan.

Lattialämmitysputket paikoilaan, ja kiristys kuormaliinoilla, jotta ne kaikki menisi pohjaan asti omassa kolossaan.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Seuraavaksi pitää katsoa ymmärtääkö villiviinit yhtään sen päälle, että millainen kiipeilypuu niille on rakennettu.

Tämmöinen siitä nyt sitten tuli. Seuraavaksi pitää katsoa ymmärtääkö villiviinit yhtään sen päälle, että millainen kiipeilypuu niille on rakennettu.

Sama istutusaltaasta katsottuna. Altaan pohjalla on Airamin Easy Connect kaapeleita tulevia valoja varten.

Sama istutusaltaasta katsottuna. Altaan pohjalla on Airamin Easy Connect kaapeleita tulevia valoja varten.

Nyt sitten alkaa istutusaltaiden täyttö. Tässä ramppi kottikärryjä varten.

Nyt sitten alkaa istutusaltaiden täyttö. Tässä ramppi kottikärryjä varten.

EDIT 29.06.2015:
Vaimoni sanoi, että meille ei tule villiviiniä, vaan tulee joku kärhö. No niin tai näin, joku kiipeilijäkasvi kuitenkin… Minulle käy mieluummin miten vain. Enkä minä kasveja niin kovin hyvin edes tunne.

Istutusaltaat valettu

Autopihan ja viherpihan väliin tilanjakajiksi tulevat istutusaltaat on nyt runkotöiden osalta valmiit. Eli ei enää muuta kuin patolevyt sisäpuolelle paikoilleen, ja sen jälkeen voi täytöt alkaa.

Tästä istutusaltaiden välistä sitten jatkossa kuljetaan autopihalta viherpihalle. Ja käytännössä kuljetaan jo nytkin, sillä 8 kerrosta korkea eli 64 cm korkea istutusallas on jo sen verran koskea, ettei sen mieluummin kiertää kuin loikkii yli. Alin kivirivi jää pihalaattojen rinnalle ja taakse, jolloin näkyviin jää 7 ylintä kerrosta (laidan korkeus sen jälkeen 56 cm).

Tästä istutusaltaiden välistä sitten jatkossa kuljetaan autopihalta viherpihalle. Ja käytännössä kuljetaan jo nytkin, sillä 8 kerrosta korkea eli 64 cm korkea istutusallas on jo sen verran korkea, ettei sen mieluummin kiertää kuin loikkii yli. Alin kivirivi jää pihalaattojen rinnalle ja taakse, jolloin näkyviin jää 7 ylintä kerrosta (laidan korkeus sen jälkeen 56 cm).

Sama näkymä tulevalta viherpihalta autopihalle päin. Nythän tämä näyttää ihan raksalta, mutta yleisnäkymä muuttuu aika paljon, sitten kun saa pihakivet asennettua. Keskellä kuvaa näkyvä hukkapalojen kasa (siis kiilamainen leikkaus ylijäämä sisäpinnasta) syntyi kun altaiden pääty kaareutui 50 cm kaarevuussäteellä, eikä valmiskivi taipunut sellaiseen.

Sama näkymä tulevalta viherpihalta autopihalle päin. Nythän tämä näyttää ihan raksalta, mutta yleisnäkymä muuttuu aika paljon, sitten kun saa pihakivet asennettua. Keskellä kuvaa näkyvä hukkapalojen kasa (siis kiilamainen leikkaus ylijäämä sisäpinnasta) syntyi kun altaiden pääty kaareutui 50 cm kaarevuussäteellä, eikä valmiskivi taipunut sellaiseen.

Kaarevalla päätypinnalla oli siis aika työllistävä vaikutus - mutta on se minusta vaan kaunis. Paljon vähemmällä työllä toki olisi päässyt, jos olisi tilanttilaikalle tehnyt 90-asteen - tai lähes 90 asteen nurkat kulmiin enintään paria kolmea kiveä leikkaamalla. Saahan tuohon kiveen leikattua ihan millaisen kulman haluaa - vaikka jyrkemmänkin mutkan kuin 90 astetta. Terävä kulma voisi olla kuitenkin lasten leikeissä vaarallinen.

Kaarevalla päätypinnalla oli siis aika työllistävä vaikutus – mutta on se minusta vaan kaunis. Paljon vähemmällä työllä toki olisi päässyt, jos olisi tilanttilaikalle tehnyt 90-asteen – tai lähes 90 asteen nurkat kulmiin enintään paria kolmea kiveä leikkaamalla. Saahan tuohon kiveen leikattua ihan millaisen kulman haluaa – tarvittaessa vaikka jyrkemmänkin mutkan/kulman kuin 90 astetta. Terävä kulma voisi olla kuitenkin lasten leikeissä vaarallinen.

Ylimmän kerroksen kivipinta jäi latomisen jäljiltä tämän näköiseksi. Etenkin sisäkurvissa kivien välissä olevat tyhjät tilat nauravat sekä istutusaltaa sisään päin (ei haittaa mitään - sehän täyttyy mullalla), että myöskin ylöspäin, joka kyllä näkyy. Jos ei haittaa silmää, niin ei tämän voi jättää näin. Itse ajattelin kuitenkin valaa tähän betonista kaarevan kannen, jolloin kivien raot katoaa näkyvistä, ja samalla ylimmästä rivistä tulee jäykkä. Jolloin alimmatkaan rivit eivät voi liikkua, eikä istutusallas voi kaatua kumolleen. Valaminen on pelkkä varmuustoimi - eli ei se kaatuisi mihinkään ilman valamistakaan. Kun käsin kokeilee tuljuttaa, niin kaareva muoto on niin tukeva, ettei se tulju eikä heilu mihinkään päin. Ja jokainen ladontakerros kallistaa sisälle päin pikkuisen.

Ylimmän kerroksen kivipinta jäi latomisen jäljiltä tämän näköiseksi. Etenkin sisäkurvissa kivien välissä olevat tyhjät tilat nauravat sekä istutusaltaa sisään päin (ei haittaa mitään – sehän täyttyy mullalla), että myöskin ylöspäin, joka kyllä näkyy. Jos ei haittaa silmää, niin ei tämän voi jättää näin. Itse ajattelin kuitenkin valaa tähän betonista kaarevan kannen, jolloin kivien raot katoaa näkyvistä, ja samalla ylimmästä rivistä tulee jäykkä. Jolloin alimmatkaan rivit eivät voi liikkua, eikä istutusallas voi kaatua kumolleen. Valaminen on pelkkä varmuustoimi – eli ei se kaatuisi mihinkään ilman valamistakaan. Kun käsin kokeilee tuljuttaa, niin kaareva muoto on niin tukeva, ettei se tulju eikä heilu mihinkään päin. Ja jokainen ladontakerros kallistaa sisälle päin pikkuisen.

Betonipussin kyljessä on ainakin äärimmäisen selkeät ohjeet. Eli 2,5 - 3 litraa vettä säkilliseen (säkissä on 25 kg valmista jauhetta, sisältäen hiekan). Yhden säkillisen määrä oli juuri sopiva yhdelle istutusaltaalle, eli näitä S100 kuivabetonisäkkejä kului tällä kertaa tasan 2 kpl, ja ylijäämäbetonia ei jäänyt yhtään.

Betonipussin kyljessä on ainakin äärimmäisen selkeät ohjeet. Eli 2,5 – 3 litraa vettä säkilliseen (säkissä on 25 kg valmista jauhetta, sisältäen hiekan). Yhden säkillisen määrä oli juuri sopiva yhdelle istutusaltaalle, eli näitä S100 kuivabetonisäkkejä kului tällä kertaa tasan 2 kpl, ja ylijäämäbetonia ei jäänyt yhtään.

Säkillinen betonia (siis 25kg) ja 3 litraa vettä, eli 11 litraa valmista betonia myllyssä pyörimässä.

Säkillinen betonia (siis 25kg) ja 3 litraa vettä, eli 11 litraa valmista betonia myllyssä pyörimässä.

Ennen kivien valamista kastelin kivet, jotta tartunta olisi parempi. Tässä kivimuuriin tulevan valaisimen kehys työn alla - ainut kohta muurissa, jossa otin ylimmän rivin kivet valamisen ajaksi hetkeksi pois. Muuten sai betonia lapioida suoraan päälle vaan.

Ennen kivien valamista kastelin kivet, jotta tartunta olisi parempi. Tässä kivimuuriin tulevan valaisimen kehys työn alla. Nämä olivat ainoat kohdat muurissa, jossa otin ylimmän rivin kivet valamisen ajaksi hetkeksi pois. Muuten sai betonia lapioida suoraan päälle vaan.

Tässä ensimmäiset pari metriä tasoitusvalua tehty. Istutusaltaan kokonaispituus on yläreunassa 315 cm ja leveys 95 cm. Alin kerros on leveydeltään tasan metri ja pituutta on 320 cm.

Tässä ensimmäiset pari metriä tasoitusvalua tehty. Istutusaltaan kokonaispituus on yläreunassa 315 cm ja leveys 95 cm. Alin kerros on leveydeltään tasan metri ja pituutta on 320 cm.

Paras työkalu vetoni valun muotoiluun oli pakkelointityökalu (näkyy kuvassa kivimuurin kaaren päällä keskellä), jolla tein aiemmin myös sisäseinien kipsilevyjen rakojen pakkeloinnit (jonka jälkeen tuli sitten kipsilevyjen ylivedot ja tasoitukset vähän isommilla työkaluilla). Kun kiven leveys on 16 cm, niin tällä noin 10 cm leveän lastan kärjellä sai kaikkein parhaiten betoniin sopivan kaarevan pinnan sitä sliipatessa sileäksi.

Paras työkalu vetoni valun muotoiluun oli pakkelointityökalu (näkyy kuvassa kivimuurin kaaren päällä keskellä), jolla tein aiemmin myös sisäseinien kipsilevyjen rakojen pakkeloinnit (jonka jälkeen tuli sitten kipsilevyjen ylivedot ja tasoitukset vähän isommilla työkaluilla). Kun kiven leveys on 16 cm, niin tällä noin 10 cm leveän lastan kärjellä sai kaikkein parhaiten betoniin sopivan kaarevan pinnan sitä sliipatessa sileäksi.

Valaisimen kehys eli pätkä 110 mm sadevesiputkea muurattu kiinni.

Valaisimen kehys eli pätkä 110 mm sadevesiputkea muurattu kiinni.

Yläpintaa lähempää. Valun korkeus keskikohdalta noin tuuman verran eli peukalon paksuus eli noin 25 milliä.

Yläpintaa lähempää. Valun korkeus keskikohdalta noin tuuman verran eli peukalon paksuus eli noin 25 milliä.

Tässä kohtaa voisi myös tarkastella vaikkapa kustannuksia – eli alun perin tilasin vallikiviä Taloon.com -verkkonettikaupasta täydet 5 lavaa, ja tarkoituksena oli tehdä 3 istutusallasta kukille – joista nyt sitten 2 ensimmäistä on kivitöiden osalta valmiit.

Kivet saapuvat pareittain, ja ne halkaistaan keskeltä itse, jolloin näkyviin jäävä halkaisupinta eli rosopinta syntyy siinä. Yhdellä lavalla on 64 paria kiviä, eli 5 lavasta tuli 30 cm pitkiä, 8 cm korkeita ja 16 cm syviä kiviä yhteensä 5 x 64 x 2 = 640 kpl. Nyt laskin jäljellä olevat kivet, ja niitä oli 199 ja puoli kappaletta. Eli pyöreästi arvioiden 1,5 lavaa on nyt käyttämättä ja 3,5 lavaa on käytetty. Ja joudun tilaamaan 3 lavaa kiviä vielä lisää, koska ei se kolmas istutusallas terassin seinän viereen niistä 1,5 lavallisesta valmistu, mutta nyt tiedän, että 4,5 lavaa siihen on aika sopiva määrä.

Yhtään kiveä ei ole mennyt rikki eikä hukkaan. Vaikka hukkapaloja on kaarevuustöissä syntynytkin, niin hukkapaloissa ei ole yhtään näkyvälle pinnalle tulevaa murto- eli rosopintaa. Jolloin jos en olisi tehnyt jyrkempää mutkaa mihin kivi oli jo valmiiksi itse muotoiltu tehtaalla, niin timanttilaikkaa ei olisi tarvittu lainkaan, eikä hukkapalakasaa olisi ollenkaan.

Nyt kun nämä vallikivet ovat olleet – ja ovat vieläkin pari päivää tarjouksessa Taloon.comissa – tässä linkki, jos joku muukin näitä haluaa – niin vielä ehtii:

http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp

Kahden ”8 kerroksisen” altaan rakentamiseen kului siis kiviä 440 kpl, eli 220 paria – ja yhden parin hinta oli 2,72 €/kpl, plus rahti tontille tuotuna 125,09€. Täten kahdelle altaalle tuli runkotöiden osalta hintaa yhteensä 220 x 2,72€ +125,09 = 723,49€. Ja yhden altaan pituus alimmalla tasolla 320 cm ja ylimmällä 315 cm ja leveys lähtötilanteessa oli metrin, joka sitten muurin noustessa kaventui 95 senttiin. Tältä pohjalta pystyy laskemaan kivien menekin ihan mille tahansa työlle – riippuen montako kerrosta tekee, ja mikä on tekeleen pituus ja leveys. Ja kappalehinnaksi nyt valmistuneelle yhdelle altaalle tuli 361,75€. Siihen sitten joitakin kymppejä voi budjetoida lisää, jos altaaseen haluaa valot ja/tai patolevyn sisäpinnalle.

Patolevy kannattaa mielestäni laittaa, eli se auttaa kahdessa asiassa. Ensinnäkin se pitää kivet kuivina, jolloin muurin väri on kesäisin tasainen, eikä betonikivi ala ”itkemään” eli puskemaan valkoista kalkkimaista ainetta pintaan. Sitähän tekee joskus savesta poltettu tiilikin, jos tiiliseinä on sopivasti märkä. Toinen missä patolevyn nappuloiden väliin jäävä ilmatila auttaa on pakkaslaajeneminen. Se pystyy ottamaan muutaman millin painetta ja lämpölaajenemista (tai siis kylmyyslaajenemista) vastaan. Eli kun sisällä oleva märkä multapaakku talvella jäätyy – ainakin osittain jäätyy – niin jäätyessään vesi laajenee, jolloin ilman patolevyä se lykkäisi muurikiviä pois paikoiltaan eli ulospäin muurista. Ja koska jäätymisessä on kyse hydraulisista voimista, niin ne on niin kovat, ettei niille voi muuta kuin tehdä rakenteesta sellainen, että se sallii muutaman millin liikevaran.

Byggmaxin nikkarointikisan tulokset

Byggamaxin nikkarointikisa on ratkennut. Itse kun lomailin juuri viikon verran (tai siis käytännössä juhlittiin kotona tyttären rippijuhlat ja lisäksi raksailin kotipihalla viikon verran aina jos ei satanut ihan älyttömän paljon), niin jäi tämä nikkarointikisan ratkeaminen ensin huomaamatta, mutta tässäpä tulokset:

Byggmaxin nikkarointikisa on ratkennut. Äänet jakautuivat seuraavasti: P.S. Putkeen meni – 34,3 % äänistä; Musta ovi – 25,9 %; äänistä: Anopinkainalo – 19,7 % äänistä ja Talo Rautio – 20,1 % äänistä. Äänestäneiden kesken kolme 100€ arvoista lahjakorttia läthivät Paraisille, Vaasaan ja Vantaalle. Kuvakaappaus Byggmaxin Facebook -sivuilta.

Byggmaxin nikkarointikisa on ratkennut. Äänet jakautuivat seuraavasti: P.S. Putkeen meni – 34,3 % äänistä; Musta ovi – 25,9 %; äänistä: Anopinkainalo – 19,7 % äänistä ja Talo Rautio – 20,1 % äänistä. Äänestäneiden kesken kolme 100€ arvoista lahjakorttia läthivät Paraisille, Vaasaan ja Vantaalle. Kuvakaappaus Byggmaxin Facebook -sivuilta.

Oli tosi kiva saada osallistua tähän kilpailuun, josta jäikin ihan mukava muisto, eli kukkalaatikko ja penkki yläterassille. Ehkä se ei olisi ilman tätä kilpailua tullut ihan niin hyvin ja huolellisesti tehtyä, mitä nyt tein.

Kiitos kaikille äänestäneille, ja onnittelut kaikille voittajille!

Kilpailutyöt olivat mielestäni aika upeita – ja saatanpa jossain vaiheessa varastaa jotain ideaa näistä itsellenikin. Varsinkin voittajatyön oivallus yhdistää jääkuutiot ja tarjoilupöytä oli aika näppärä, siitä ajattelin tehdä myös ”oman versioni”. Tänä kesänä, jos vielä ehdin…

Tässä vielä linkki kilpailun voittaneeseen työhön:

http://www.asuntomessut.fi/blog/ps-putkeen-meni/nikkarointihaaste-osa-3-aanesta-ja-voita-lahjakortti

Airamin kivivalaisinten tuunaaminen

Nyt kun oli tällainen sateinen päivä, eikä oikeista hommista tullut oikein mitään, niin piti vähän puoliksi keksimällä keksiä tekemistä. Joten menin maalaushommiin sisälle ja tuunailin vähän Airamin kivivalaisimia sateelta suojassa. Kivivalaisin oli siis alun perin kerman värinen. Kiviähän on luonnossa vaikka kuinka paljon eri värisiä, joten voisihan kivivalon tuunata vaikka graniitin punertavaksi, jos se silloin istuu lopulliseen paikkaansa paremmin.

Mutta meillä nyt kun betonimuuri on harmaa – maalasin nämäkin harmaalla, joten ei se kerman värinen kehys sitten ”iske silmään” niin kovasti siitä kukkapenkin pengerryksestä. Tässä kuvasarjassa ensin tämän päivän alkutilanne, sitten lopussa lopputilanne.

Valmista tuli. Kovin paljon ei tarvita betonia, että saa muurattua kolon kiinni.

Kerman värinen kivivalaisin betonimuurissa. Kovin paljon ei tarvita betonia, että saa muurattua kolon kiinni.

Sticker -muistilappu (jonka yläreunassa on heikkoa liimaa) suojaa lampun lasia ja ruuvin jenkoja spray-maalin ruiskeilta.

Sticker -muistilappu (jonka yläreunassa on heikkoa liimaa) suojaa lampun lasia ja ruuvin jenkoja spray-maalin ruiskeilta.

Lampun pohja eli muurista näkyvä pinta sai harmaata väriä.

Lampun pohja eli muurista näkyvä pinta sai harmaata väriä.

Tässä eri lamppuja eri vaiheessa. Etualalla yksi valmis, ja yksi täysin vielä maalaamaton rinnakkain.

Tässä eri lamppuja eri vaiheessa. Etualalla yksi valmis, ja yksi täysin vielä maalaamaton rinnakkain.

Lamput takaisin kukkapenkin kivimuurissa.

Lamput takaisin kukkapenkin kivimuurissa.

Ja tässä lopputulos. Varsinkin kaukaa katsoen näyttää jo tosi hyvältä, vaikka koloa ei olekaan vielä betonilla tiivistetty.

Ja tässä lopputulos. Varsinkin kaukaa katsoen näyttää jo tosi hyvältä, vaikka koloa ei olekaan vielä betonilla tiivistetty.

Täällä vielä kivivalon viralliset esittelysivut ja tiedot:

http://www.airam.fi/kuluttajille/valaisimet/product/5771/

Nyt sataa!

Tälle päivää lienee tulossa tämän kesän sade-ennätys, sillä tähän mennessä on satanut yön aikana 14 mm ja viimeisten minuuttien aikana 2 milliä lisää, eli yhteensä 16 milliä. Ja sade jatkuu. Edellinen ennätys 16 mm syntyi juhannuksen alla 18.6.

Vajaa pari milliä uutta sadetta aamulla 24.6.2015 klo 08:00 -08:30 välisenä aikana. Yöllä oli satanut 14 milliä, jotka vedet heitin pois aamu kasin aikaan. Edellinen suurempi sade oli torstaina 18.6.2015, jolloin satoi yhden vuorokauden aikana 16 milliä.

Vajaa pari milliä uutta sadetta aamulla 24.6.2015 klo 08:00 -08:30 välisenä aikana. Yöllä oli satanut 14 milliä, jotka vedet heitin pois aamu kasin aikaan. Edellinen suurempi sade oli torstaina 18.6.2015, jolloin satoi yhden vuorokauden aikana 16 milliä.

Ilmatieteenlaitoksen sivuilla vantaalaisia varoitetaan rajusta ukonilmasta 24.6.2015. klo 8:50. Tarkemmin sääkarttoja katsomalla pahimmat ukonilmat taitaa kuitenkin iskeä tänään Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun suunnalle.

Ilmatieteenlaitoksen sivuilla vantaalaisia varoitetaan rajusta ukonilmasta 24.6.2015. klo 8:50. Tarkemmin sääkarttoja katsomalla pahimmat ukonilmat taitaa kuitenkin iskeä tänään Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun suunnalle. Tietysti paikalliset ja äkäiset ukkospilvet voivat iskeä minne päin Suomea tahansa.

Vantaa on sijaintinsa puolesta sellaisella kohtaa Suomea, että harvemmin täällä säiden ääri-ilmiöitä tai säiden ennätyksiä tehdään, mutta sen verran reippaasti vettä tulee tällä hetkellä, ettei ulkona viitsi nyt tällä hetkellä mitään raksahommia tehdä. Muuta kuin sadevarusteissa korkeintaan.

Muutoin pieni sade kyllä auttaa ja on ihan tervetullut pihakivien sahauksessa, koska silloin pölyä tulee vähemmän, eikä naapurit istuskele terassilla, jolloin syntyvä metelikään ei ehkä ihan niin paljon naapurustoa haittaa. Ehkä muurikivien leikkaus ja kukkapenkkien rakennus vielä jatkuu tänään iltapäivällä, jos ja kun sade tästä hiukan laantuu. Mutta toistaiseksi pidän sadetta sisätiloissa.

Kesäkuun 2015 sadekertymä on oman sademittarin mukaan ollut 57 milliä tähän mennessä (toukokuussa satoi 34 mm ja huhtikuussa 45 mm). Varsinainen sade-ennätys meidän rakentamisen aikana tehtiin kuitenkin aivan alkumetreillä syyskuussa 2012, joka oli sateisin syyskuu ikinä:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa—sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

EDIT 24.6.2015 klo 21:30,
Päivän aikana sademittariin kertyi vielä 5 mm, joten 24.6.2015 kokonaissademääräksi tuli 19 mm yhden päivän aikana.

DIY – näin syntyy vesitakka halvalla

Vesitakka on nopeasti ajatellen varsin oivallinen keksintö, jonka avulla voi lämmittää huoneilman lisäksi samalla myös vettä. Vesitakan idea lähtee siitä, että takasta on vedetty putki vesivaraajalle, jolloin vesitakka voi olla vesivaraajassa joko lisälämmitys tai ihan vaikka pääasiallinen lämmönlähde. Yksi ongelma vesitakassa kuitenkin ehkä saattaa olla – eli sen hinta. Siis itse takka sinällään ei maksa paljon mitään. Mutta kun kaikki on asennettuna ja valmiina, sitten sitä hintalappua alkaa jo tulla. Eri rakennusblogeissa näitä kustannuksia jossain jo pohdittu, mm tässä linkissä:

http://kalliollekukkulallerakennan.blogspot.fi/2012/05/vesitakan-hinta.html

Ei kait vesitakka loppupeleissä ja asennettuna varmaan yli 10 tonnia yleensä maksa (?), mutta useamman tonnin siinä varmuudella saa menemään.

Mutta no problem. Tämän kaiken voi tehdä myös helposti itse, tai putkimiehen pienellä avustuksella.

Esim. meillä on kellaritiloissa takkahuoneessa pieni Linnatulen S-sarjan takka (vai onko se nykyisin REG-takka, joku sellainen kuitenkin). Takan korkeus on alle 150 cm ja sen ”vastuualueena” on takkahuoneen (pinta-ala noin 19 m2) lämmittäminen. Todellisuudessa koko kellarin (83,5 m2) voisi lämmittää myös saunan kiukaallakin, tai sen jälkilämmöllä, eli siinä mielessä takkahuoneen takka on ylimääräinen ellei jopa täysin turha.

Koska Linnatulen takka ei ole kuorellinen takka (ts siellä ei ole villoja missään välissä – ei ainakaan tässä meidän versiossa), niin pintalämpötila on jo pesällisen tai parin jälkeen niin korkea, ettei siinä kättä pidä kahtakaan sekuntia. Jolloin tästä saisi kyllä helposti lämpöä talteen muuallekin…

Yksi helppo ja riskitön tapa olisi lämmittää käyttövettä. Sen voisi toteuttaa niin, että putkimies tekee lämpimälle käyttövedelle ”U-mallisen” koukauksen varaajalta takkahuoneen takalle, ja taas takaisin. Takkahuoneessa olisi lämpimän käyttöveden esilämmityskierukka, jonka voisi periaatteessa upottaa vaikka maitotonkkaan, ja maitotonkan voisi asettaa takan päälle.

Koska kellari on meillä vielä kesken (mm. paneelit puuttuu seinistä ja katosta), niin putkiviennit saisi vielä siististi piilotettua rakenteiden taakse pois näkyvistä. Eikä sitä maitotonkkaakaan kyllä viitsi joka päivä katsella, joten sen voisi koteloida pois näkyvistä esim. rakentamisesta jäädyn ylijäämäkipsilevyn avulla. Jolloin alustava kustannuslaskenta menisi näin:

Käyttöveden esilämmityskierukan saa 458 eurolla - ja sen voi upottaa vaikka vanhaan maitotonkkaan.

Käyttöveden esilämmityskierukan saa 458 eurolla – ja sen voi upottaa vaikka vanhaan maitotonkkaan

 

Vanha maitotonkka maksaa 20-35 euroa - ja koristellun version saa 49 eurolla.

Vanha maitotonkka maksaa 20-35 euroa – ja koristellun version saa 49 eurolla. Maitotonkka mahtuu hyvin takan päälle, koska takkahuoneen takka itsessään on matala.

 

Kupariputki vesivaraajalta takkahuoneen takalle ja takaisin maksaa noin 15 euroa per metri, meillä välimatkoista johtuen tähän pitää budjetoida noin 500€.

Kupariputki vesivaraajalta takkahuoneen takalle ja takaisin maksaa noin 15 euroa per metri, meillä välimatkoista johtuen tähän pitää budjetoida noin 500€.

Koska itse en voi tehdä putkitöitä, täytyy tilata putkimies joka vetää kupariputkella lämpimän käyttöveden vesimittarilta ensin takkahuoneen ”vesitakalle” ja sieltä sitten esilämmitettynä varaajaan takaisin (nyt se menee suoraan vesimittarilta varaajaan, ja kylmä käyttövesi ohittaa varaajan).

Jos putkimiehelle on tästä enintään yhden päivän työ, työt maksaa 500€, kupariputket ja pikkutarvikkeet toisen 500€ ja esilämmityskierukka sekin 500€, eli jälkiasennettuna vesitakalle tuleva lisähinta on noin 1500€ (sen pohjalla oleva Linnatulen pikkutakka maksoi sekin 1500€ eli tässä vaiheessa koko virityksen hinta on 3 tonnin paikkeilla).

Edullista eikö totta?

Ja systeemi on vielä täysin turvallinen, ei tarvita edes mitään pumppuja, koska vesilaitoksen paineella vesi kiertää tarvittaessa yhden ylimääräisenkin mutkan takkahuoneen kautta. Jos takka ei ole päällä, kierros on turha, mutta jos takassa on tuli, sitten vesi esilämpenee sillä kierroksellaan. Eikä ole ylikuumenemisen vaaraa, koska takka on pieni ja varaaja suuri (tai kaikki on suhteellista, meillä on 500 litrainen varaaja).

Tällä lisävarustuksella välttyy siltä, ettei tarvitse suoraan vesilaitokselta tulevaa noin +4C asteista kylmää vettä ajaa vesivaraajaan ja lämmittää sitä sähköllä. Paitsi tietysti kesällä täytyy lämmin vesi tehdä sähköllä, koska silloin ei voi pitää tulta takassa. Saunassakin meillä on ikkuna ulos, jos lämmitetään sauna, niin saa päästää lämmöt saunomisen jälkeen suoraan ikkunasta pihalle, eikä talon muut tilat lämpene kesähelteillä turhaan.

Tässä vaiheessa – ennen kuin soittaa putkimiehen paikalle ja ostaa huutonetistä vanhan maitotonkan, niin kannattaa kuitenkin tehdä kannattavuuslaskelmat:

Meillä vettä kuluu 4 hengen perheessä vesimittarin mukaan 9-10 kuutiota kuukaudessa. Lasketaan vähän yläkanttiin, että kulutus olisi 120 kuutiota vuodessa. Siitä lämmintä vettä on 40% eli 48 kuutiota. Kun nykyisin lämmin käyttövesi tehdään meillä sähköllä, jolla vesi lämmitetään +4C:stä +64C asteeseen, niin sähköä tarvitaan fysiikan lakien mukaan 70,2 kWh per kuutio, eli vuosittain 48m3 x 70,2 kWh = 3370 kWh. Joka euroiksi muutettuna maksaa 337€ per vuosi, jos sähkön hinta on 10c/kWh. Kun omatekoinen vesitakka toimisi noin puolet vuodesta eli 6kk, niin säästöä sähkölaskuun voisi saada noin 160€/vuosi – edellyttäen että maitotonkassa tapahtuva esilämmitys on niin tehokasta, että sieltä varaajalle lähtevä vesi on +64C, eikä se lämpene varaajassa enää yhtään lisää. Täten takaisinmaksuaika olisi 1500€: 160€/vuosi = 9 vuotta. Todellisuudessa olisi kyllä aika utopiaa ajatella että maitotonkasta poistuisi +64C lämpöistä vettä – joten – voi pahus – ei tämä kannatakaan!

Mutta eipä lannistuta ihan vielä.

Jospa mietitäänkin asiaa sitten siltä kannalta, että tuohon 1500€ ”halpisversioon” lisätään vielä kiertovesipumppu, termostaatti joka ohjaa pumppua, ja paisuntasäiliö, varoventtiili, painemittari yms. mitä nyt yleensä tässä kohtaa tarvitaankin – ja jos alkaisikin tekemään itse tehdyllä vesitakalla lämpöä vesivaraajaan niin, että sähkövastus ei menisi (toivottavasti) enää ollenkaan päälle? Näinhän se varsinainenkin vesitakka toimii.

Listaamatta sen enempää lisä tilbehöörien hintoja katsoin tässä välissä oikean puukattilan hintaa – ja taitaa olla niin, että vesitakka jää pahasti kakkoseksi sekä hinnaltaan, että hyötysuhteeltaan, jos sitä vertaa puukattilaan:

Puukattilassa on hyvä hyötysuhde, johon mahtuu isompikin puuklapi ja sen avulla saa vesivaraajan helposti lämmitettyä, jos haluaa ensin lämmittää puilla veden, ja sitten esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä jakaa lämmön koko taloon. Kokonaispaketin hinta ei paljon päätä huimaa.

Puukattilassa on hyvä hyötysuhde, johon mahtuu isompikin puuklapi ja sen avulla saa vesivaraajan helposti lämmitettyä, jos haluaa ensin lämmittää puilla veden, ja sitten esim. vesikiertoisella lattialämmityksellä jakaa lämmön koko taloon. Kokonaispaketin hinta ei paljon päätä huimaa.

Lopputulos?

No, tämänkertainen DIY-projekti kuivui kokoon jo suunnittelupöydällä siksi, että se ei ollutkaan liiketaloudellisesti järkevä. Jolloin ei tällaista vesitakkaa ainakaan meille tule.

Idean voi kuitenkin vapaasti varastaa, jos joku haluaa, mutta itse jäin hiukan kafkamaisissa tunnelmissa nyt mietiskelemään, että mikä idea siinä vesitakassa nyt sitten loppujen lopuksi on? Puun palamisprosesssin hyötysuhteessa ja hinnassa se ei pärjää puukattilalle. Toisaalta jos haluaa käyttää takkaa ja polttopuita – niiden avulla voi ihan tavallisenkin takan avulla suoraan lämmittää huoneilmaa. Eli tarvitseeko se takasta tuleva lämpö mitään putkien vetoja lämminvesivaraajalle? Tai millä sen lämminvesivaraajan sitten saa lämpimäksi? Jos ei halua sähköä käyttää tässä kohdin, niin itse käyttäisin silloin puukattilaa, joka on siihen tarkoitukseen tehokas ja halpa.

Nyt kun tämän idean yhteydessä tulin laskeneeksi käyttöveden lämmitykseen kuluvan sähkön hinnan tarkemmin, niin ei ne aurinkolämpökeräimetkään ole ihan niin hyviä investointeja, mitä olin tähän asti kuvitellut. Lisäksi ne tuottavat eniten lämpöä kesäisin, jolloin ei tarvita muuta lämmitystä kuin lämmin käyttövesi – jonka lämmittämien vuositasolla ei sitten kulukaan meillä enempää kuin euro päivässä. Sen välttämiseksi ei kannata kovin kalliita investointeja tehdä.

Vaikka en nyt pääsytkään tällä kertaa tekemään uutta DIY-projektia, niin tuli ainakin jollain tapaa pohdittua taas eri lämmitysmuotoja.

Kaikki vesitakan nykyisen omistajat tai sellaisen hankkimista harkitsevat varmaan harmittelevat tätä kirjoitustani, mutta tarkoitus ei ollut millään tavalla mollata juuri vesitakkaa. Lopputulos noin yleisesti ottaen näissä omissa pohdinnoissani on hyvin monesti vaan se, että nykypäivän uudet talot kuluttavat niin vähän energiaa, että suoralle sähkölämmitykselle on vaikea löytää kilpailukykyistä vaihtoehtoa ainakin liiketaloudellisessa eli euromääräisessä tarkastelussa.

Tietysti jos mukaan ottaa energiatodistuslaskennassa eri lämmitysmuodoille olevat erilaiset kertoimet, sitten tilanne voi olla toinen. Ja tietysti – ei kaikkea voi aina tarkastella pelkästään euroina. Lämmitysjärjestelmän valinnassa huomiota voi kiinnittää hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi ympäristöystävällisyyteen, käytön vaivattomuuteen sekä eri energiamuotojen kustannuksiin nyt ja tulevaisuudessa.

EDIT 23.06.2015:
Latauksen yhteydessä sattuneen WordPress -virheen takia tätä artikkelia ei pysty kommentoimaan (kommentointiruutua ei löydy mistään, en ainakaan itse löydä). Muissa artikkeleissa on kommentti-ikkunat normaalisti paikoillaan. Laittakaa mahdolliset kommentit sinne.

Ekan kerran valoa kukkapenkissä

Tässä jo jokin aika sitten aiemmin sovittelin valaisimia kukkapenkkiin, tässä linkki sinne:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/06/16/lisaa-valoa-puutarhaan/

Nyt kuitenkin oivalsin, että kivivalaisin kannattaakin laittaa sadevesiputken sisään, sillä siitä asennustavasta on tiettyjä etuja:

Airamin kivivalon kartio mahtuu kurkistamaan sadevesiputken suulta. Sadevesiputki valetaan kiinni ja sisällä olevaa lamppua voi vielä sen jälkeenkin käännellä ja hienosäätää haluttuun asentoon. Kun lampun asettaa vähän vinottain, niin valokeila osuu maahan.

Airamin kivivalon kartio mahtuu kurkistamaan sadevesiputken suulta. Sadevesiputki valetaan kiinni ja sisällä olevaa lamppua voi vielä sen jälkeenkin käännellä ja hienosäätää haluttuun asentoon. Kun lampun asettaa vähän vinottain, niin valokeila osuu maahan.

Sama edestä.

Sama edestä.

Kivivalaisin jäämässä muurin sisään. Oikeasti tälle muurille ei ole valaisinta olemassa (muurikiven korkeus on 8 cm, lamppujen korkeus on 10 cm). Oikeasti myöskään Airamin kivivalo ei ehkä ole muuriin tarkoitettu, mutta mielestäni sen saa siihen kyllä sopimaan. Senhän voisi nyt vielä maalata betonin väriin harmaalla...

Kivivalaisin jäämässä muurin sisään. Oikeasti tälle muurille ei ole valaisinta olemassa (muurikiven korkeus on 8 cm, kaupan hyllyillä olevien muurikivilamppujen korkeus on 10 cm, ja ne on tarkoitettu toisen tyyppiselle kivimuurille). Oikeasti myöskään kuvassa oleva Airamin Kivivalaisin ei ehkä ole muuriin tarkoitettu, mutta mielestäni sen saa siihen kyllä sopimaan. Senhän voisi nyt vielä maalata betonin väriin harmaalla…

Valmista tuli. Kovin paljon ei tarvita betonia, että saa muurattua kolon kiinni.

Valmista tuli. Kovin paljon ei tarvita betonia, että saa muurattua kolon kiinni.

Tässä vielä yksi toinen tapa muurikivien leikkaamiseen. Eli miten estää ettei pikkukivi lähde timanttilaikan alta "karkuun"? Kiven voi pysäyttää kevytsoraharkon uraan kun laittaa toiselle puolen kiveä pienen kiilan. Täyskokoinen iso kivi pysyy paikoillaan toki ihan muutenkin ja on helpompi sahattava.

Tässä vielä yksi toinen tapa muurikivien leikkaamiseen. Eli miten estää ettei pikkukivi lähde timanttilaikan alta ”karkuun”? Kiven voi pysäyttää kevytsoraharkon uraan kun laittaa toiselle puolen kiveä pienen kiilan. Täyskokoinen iso kivi pysyy paikoillaan toki ihan muutenkin ja on helpompi sahattava.

Tähän tulisi sitten autopihalta kävelyportti puutarhan puolelle. Vasemman puoleinen kukkapenkki on jo valmis ja oikean puoleisesta alin kerros tehty. Kiviä on päällekkäin 8 kerrosta, joista näkyville jää 7 kerrosta sen jälkeen, kun pihalaatat on asennettu maahan.

Tähän tulisi sitten kukkapenkkien väliin autopihalta kävelyportti puutarhan puolelle. Vasemman puoleinen kukkapenkki on jo valmis ja oikean puoleisesta alin kerros tehty. Kiviä on päällekkäin 8 kerrosta, joista näkyville jää 7 kerrosta sen jälkeen, kun pihalaatat on asennettu maahan.

Tältä näyttää illalla. Nyt polttimoiden paikalla on halogen-valot, mutta vaihdan ne myöhemmin vielä LED-valoihin. Samaa noin 3000K värisävyä aion käyttää kuitenkin, sitä samaa meillä on kaikki muutkin valaisimet, joukossa myös muutama halogen valaisin sisävalaisinten joukossa.

Tältä näyttää illalla. Nyt polttimoiden paikalla on halogen-valot, mutta vaihdan ne myöhemmin vielä LED-valoihin. Samaa noin 3000K värisävyä aion käyttää kuitenkin, sitä samaa meillä on kaikki muutkin valaisimet, joukossa myös muutama halogen valaisin sisävalaisinten joukossa.

Sama toisesta suuntaa.

Sama toisesta suuntaa.