Autopihan ja viherpihan väliin tilanjakajiksi tulevat istutusaltaat on nyt runkotöiden osalta valmiit. Eli ei enää muuta kuin patolevyt sisäpuolelle paikoilleen, ja sen jälkeen voi täytöt alkaa.
Tästä istutusaltaiden välistä sitten jatkossa kuljetaan autopihalta viherpihalle. Ja käytännössä kuljetaan jo nytkin, sillä 8 kerrosta korkea eli 64 cm korkea istutusallas on jo sen verran korkea, ettei sen mieluummin kiertää kuin loikkii yli. Alin kivirivi jää pihalaattojen rinnalle ja taakse, jolloin näkyviin jää 7 ylintä kerrosta (laidan korkeus sen jälkeen 56 cm).
Sama näkymä tulevalta viherpihalta autopihalle päin. Nythän tämä näyttää ihan raksalta, mutta yleisnäkymä muuttuu aika paljon, sitten kun saa pihakivet asennettua. Keskellä kuvaa näkyvä hukkapalojen kasa (siis kiilamainen leikkaus ylijäämä sisäpinnasta) syntyi kun altaiden pääty kaareutui 50 cm kaarevuussäteellä, eikä valmiskivi taipunut sellaiseen.
Kaarevalla päätypinnalla oli siis aika työllistävä vaikutus – mutta on se minusta vaan kaunis. Paljon vähemmällä työllä toki olisi päässyt, jos olisi tilanttilaikalle tehnyt 90-asteen – tai lähes 90 asteen nurkat kulmiin enintään paria kolmea kiveä leikkaamalla. Saahan tuohon kiveen leikattua ihan millaisen kulman haluaa – tarvittaessa vaikka jyrkemmänkin mutkan/kulman kuin 90 astetta. Terävä kulma voisi olla kuitenkin lasten leikeissä vaarallinen.
Ylimmän kerroksen kivipinta jäi latomisen jäljiltä tämän näköiseksi. Etenkin sisäkurvissa kivien välissä olevat tyhjät tilat nauravat sekä istutusaltaa sisään päin (ei haittaa mitään – sehän täyttyy mullalla), että myöskin ylöspäin, joka kyllä näkyy. Jos ei haittaa silmää, niin ei tämän voi jättää näin. Itse ajattelin kuitenkin valaa tähän betonista kaarevan kannen, jolloin kivien raot katoaa näkyvistä, ja samalla ylimmästä rivistä tulee jäykkä. Jolloin alimmatkaan rivit eivät voi liikkua, eikä istutusallas voi kaatua kumolleen. Valaminen on pelkkä varmuustoimi – eli ei se kaatuisi mihinkään ilman valamistakaan. Kun käsin kokeilee tuljuttaa, niin kaareva muoto on niin tukeva, ettei se tulju eikä heilu mihinkään päin. Ja jokainen ladontakerros kallistaa sisälle päin pikkuisen.
Betonipussin kyljessä on ainakin äärimmäisen selkeät ohjeet. Eli 2,5 – 3 litraa vettä säkilliseen (säkissä on 25 kg valmista jauhetta, sisältäen hiekan). Yhden säkillisen määrä oli juuri sopiva yhdelle istutusaltaalle, eli näitä S100 kuivabetonisäkkejä kului tällä kertaa tasan 2 kpl, ja ylijäämäbetonia ei jäänyt yhtään.
Säkillinen betonia (siis 25kg) ja 3 litraa vettä, eli 11 litraa valmista betonia myllyssä pyörimässä.
Ennen kivien valamista kastelin kivet, jotta tartunta olisi parempi. Tässä kivimuuriin tulevan valaisimen kehys työn alla. Nämä olivat ainoat kohdat muurissa, jossa otin ylimmän rivin kivet valamisen ajaksi hetkeksi pois. Muuten sai betonia lapioida suoraan päälle vaan.
Tässä ensimmäiset pari metriä tasoitusvalua tehty. Istutusaltaan kokonaispituus on yläreunassa 315 cm ja leveys 95 cm. Alin kerros on leveydeltään tasan metri ja pituutta on 320 cm.
Paras työkalu vetoni valun muotoiluun oli pakkelointityökalu (näkyy kuvassa kivimuurin kaaren päällä keskellä), jolla tein aiemmin myös sisäseinien kipsilevyjen rakojen pakkeloinnit (jonka jälkeen tuli sitten kipsilevyjen ylivedot ja tasoitukset vähän isommilla työkaluilla). Kun kiven leveys on 16 cm, niin tällä noin 10 cm leveän lastan kärjellä sai kaikkein parhaiten betoniin sopivan kaarevan pinnan sitä sliipatessa sileäksi.
Valaisimen kehys eli pätkä 110 mm sadevesiputkea muurattu kiinni.
Yläpintaa lähempää. Valun korkeus keskikohdalta noin tuuman verran eli peukalon paksuus eli noin 25 milliä.
Tässä kohtaa voisi myös tarkastella vaikkapa kustannuksia – eli alun perin tilasin vallikiviä Taloon.com -verkkonettikaupasta täydet 5 lavaa, ja tarkoituksena oli tehdä 3 istutusallasta kukille – joista nyt sitten 2 ensimmäistä on kivitöiden osalta valmiit.
Kivet saapuvat pareittain, ja ne halkaistaan keskeltä itse, jolloin näkyviin jäävä halkaisupinta eli rosopinta syntyy siinä. Yhdellä lavalla on 64 paria kiviä, eli 5 lavasta tuli 30 cm pitkiä, 8 cm korkeita ja 16 cm syviä kiviä yhteensä 5 x 64 x 2 = 640 kpl. Nyt laskin jäljellä olevat kivet, ja niitä oli 199 ja puoli kappaletta. Eli pyöreästi arvioiden 1,5 lavaa on nyt käyttämättä ja 3,5 lavaa on käytetty. Ja joudun tilaamaan 3 lavaa kiviä vielä lisää, koska ei se kolmas istutusallas terassin seinän viereen niistä 1,5 lavallisesta valmistu, mutta nyt tiedän, että 4,5 lavaa siihen on aika sopiva määrä.
Yhtään kiveä ei ole mennyt rikki eikä hukkaan. Vaikka hukkapaloja on kaarevuustöissä syntynytkin, niin hukkapaloissa ei ole yhtään näkyvälle pinnalle tulevaa murto- eli rosopintaa. Jolloin jos en olisi tehnyt jyrkempää mutkaa mihin kivi oli jo valmiiksi itse muotoiltu tehtaalla, niin timanttilaikkaa ei olisi tarvittu lainkaan, eikä hukkapalakasaa olisi ollenkaan.
Nyt kun nämä vallikivet ovat olleet – ja ovat vieläkin pari päivää tarjouksessa Taloon.comissa – tässä linkki, jos joku muukin näitä haluaa – niin vielä ehtii:
http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp
Kahden ”8 kerroksisen” altaan rakentamiseen kului siis kiviä 440 kpl, eli 220 paria – ja yhden parin hinta oli 2,72 €/kpl, plus rahti tontille tuotuna 125,09€. Täten kahdelle altaalle tuli runkotöiden osalta hintaa yhteensä 220 x 2,72€ +125,09 = 723,49€. Ja yhden altaan pituus alimmalla tasolla 320 cm ja ylimmällä 315 cm ja leveys lähtötilanteessa oli metrin, joka sitten muurin noustessa kaventui 95 senttiin. Tältä pohjalta pystyy laskemaan kivien menekin ihan mille tahansa työlle – riippuen montako kerrosta tekee, ja mikä on tekeleen pituus ja leveys. Ja kappalehinnaksi nyt valmistuneelle yhdelle altaalle tuli 361,75€. Siihen sitten joitakin kymppejä voi budjetoida lisää, jos altaaseen haluaa valot ja/tai patolevyn sisäpinnalle.
Patolevy kannattaa mielestäni laittaa, eli se auttaa kahdessa asiassa. Ensinnäkin se pitää kivet kuivina, jolloin muurin väri on kesäisin tasainen, eikä betonikivi ala ”itkemään” eli puskemaan valkoista kalkkimaista ainetta pintaan. Sitähän tekee joskus savesta poltettu tiilikin, jos tiiliseinä on sopivasti märkä. Toinen missä patolevyn nappuloiden väliin jäävä ilmatila auttaa on pakkaslaajeneminen. Se pystyy ottamaan muutaman millin painetta ja lämpölaajenemista (tai siis kylmyyslaajenemista) vastaan. Eli kun sisällä oleva märkä multapaakku talvella jäätyy – ainakin osittain jäätyy – niin jäätyessään vesi laajenee, jolloin ilman patolevyä se lykkäisi muurikiviä pois paikoiltaan eli ulospäin muurista. Ja koska jäätymisessä on kyse hydraulisista voimista, niin ne on niin kovat, ettei niille voi muuta kuin tehdä rakenteesta sellainen, että se sallii muutaman millin liikevaran.
