Nuohous suoritettu

Kimmo Siren Laurintien toisesta päästä kävi tänään nuohoamassa hormit ja tulisijat. On se hienoa katsella, kun ammattimieheltä homma käy. Edellisen ja ensimmäisen kerran meillä oli nuohous 24.6.2014. Siitä kätevää taas tämä blogin pitäminen, että kaikki asiat on ylhäällä ja nopeasti tarkistettavissa, kun omassakin blogissa voi hakea hakusanalla. Tämä toimii siis niin kuin omankin muistin tukena. Sanoinkin Sirenin Kimmolle, että pitää laittaa hänen käyntinsä tänne blogiin, niin muistaa sitten taas itsekin, koska pitää seuraavan kerran nuohousta tilata.

Nythän sitä joutuu omakotitalon asukas Vantaalla itse huolehtimaan, että nuohous tulee tehtyä. Vielä viime vuonna Vantaa kuului piirinuohoukseen, ja nuohoojat ilmoittivat aina itse etukäteen, milloin ovat tulossa. Nyt en ainakaan itse saanut tänä vuonna mitään etukäteisilmoituksia, mutta soittelin nuohoojalle, kun tuli vuosi täyteen edellisestä kerrasta, ja itselläni sattui kesälomakin sopivasti, että sen puolesta voi poiketa meille ihan koska tahansa.

Meillä on nyt tähän mennessä asumisaikana käytetty polttopuuta eli rakentamisen ylijäämäpuuta yhteensä noin 10 kuutiota. Eniten nokea näytti irronneen saunan pesän tiilihormissa, joka on 3 kerroksen korkuinen. Kysyinkin pitäisikö se nuohota tällä käyttöasteella useammin kuin kerta vuoteen, niin ei kuulemma tarvitse – kerran vuodessa riittää, vaikka nonikeko hormin pohjalla oli tällä kertaa niin suuri, että se alkoi melkein itsekseen valua ulos, kun nuohousluukku avattiin tiilipiipun alapäässä.

Käyttö näkyi myös Tiilerin ison takan sisuksissa, jonne en ollutkaan aiemmin kurkannut. Näytti, että nokea oli seinämät täynnä aika paksulti, mutta nuohoojan mukaan näkymä oli ”ihan normaali”. En tiedä onko puulajeilla mitään vaikutusta nokeentumiseen, joku on muistaakseni joskus sanonut, että koivupuu nokeaa enempi kuin esim. leppäpuu.

Meillä on nyt kuitenkin enimmäkseen poltettu kuusipuuta, mitä rakentamisesta jäi. Kuormalavatkin taitaa olla enimmäkseen kuusipuuta?

SAM_5251

SAM_5254

SAM_5257

 

Ronja toimii vasemmalla työn tarkastajana. Se kulkee ja seurailee nyt aina minunkin mukana joka päivä pihan puolella katsomassa, että mitä minä siellä nikkaroin.

Ronja toimii vasemmalla työn tarkastajana. Se kulkee ja seurailee nyt aina minunkin mukana joka päivä pihan puolella katsomassa, että mitä minä siellä nikkaroin.

 

Energianiksit jakoon Taloon.comin kilpailussa

Löysin lopulta minäkin http://koti7.blogspot.fi/ -blogin kautta linkin nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun, joka siis löytyy tästä linkistä:

http://energianiksit.fi/

Kilpailuaika taitaa olla jo lähes ohi, mutta viis siitä – ehkäpä lähden nyt mukaan vielä minäkin, sillä tärkeintä kait on se, että erilaiset energiansäästöniksit saataisiin mahdollisimman laajaan jakoon, jolloin jokainen voi poimia ”rusinoita pullasta”, aina sen mukaan mikä itselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Aina energiansäästö ei välttämättä vaadi edes tinkimistä mistään, ja joissakin tapauksissa energiansäästö ja eurojen säästö kulkevat vahvasti käsi kädessä. Eli energiaa säästämällä voi tienata samalla vinon pinon euroja – joista ei tarvitse maksaa edes veroja!

Itselleni tähän kilpailuun osallistuminen käy aika helposti. En nimittäin aio juuri nyt kirjoitella enää yhtään lisää, vaan teen pelkän lyhyen yhteenvedon kaikista niistä kirjoituksista, jotka olen aikojen saatossa tässä omassa blogissani jo julkaissut. Toki tulen pitkässä juoksussa vielä kirjoittamaan energiansäästömahdollisuuksista ja siihen liittyvää pohdintaa jatkossakin. Jotenkin vaan energian ja asumisen kulujen kurissa pysyminen pyörii vähän joka päivä mielessä, ihan jo oman työnkin kautta.

Työskentelen siis isännöitsijänä, ja pikkuisen kauhulla olen seuraillut asumisen kulujen kasvua viime vuosina. Erityisesti lämmityksen hinnat näyttävät harpanneen isoja askeleita, esim. kaukolämmön hinta on ainakin 2-kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 10% hintojen nousua joka vuodelle. Ovat ne asumisen kulut nousseet toki ihan muutenkin – ihan kautta linjan. Nykyisin kuitenkin ympäristömyönteinen ajattelutapa on myös jotenkin trendikästä ja tämä aletaan oivaltaa pikkuhiljaa myös AsOy -maailmassa.

Myös oma yritykseni (omalla alallaan liikevaihdolla mitattuna 9. suurin Suomessa) aloitti syksyllä 2014 energiansäästöistä kampanjoimisen yhdessä Suomen Talokeskuksen kanssa ja mukana samaa aikaan ja samalla asialla oli myös Kotitalo -lehti (tämä ihan vaan sattumoisin – mutta yhteistyö Talokeskuksen kanssa meillä oli ihan ennalta suunniteltu ja harkittu juttu). Tässä muutamia linkkejä Kotitalo -lehden syksyn 2014 artikkeleihin, joissa ainakin omasta mielestäni ihan hyviä vinkkejä:

http://www.kotitalolehti.fi/2014/11/pienenna-taloyhtion-hiilijalanjalkea-pyyda-apua/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/ledilla-saastat-selvia-summia/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/energialaskussa-voi-saastaa-helposti/

Sitten tähän perään varmaan sopisi ne tuolla aiemmin lupaamani linkit omaan blogiini. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta päästä. Eilen nimittäin pohdiskelin ilmalämpöpumpun, aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten paremmuutta ja takaisinmaksuaikoja tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/23/voiko-2-tonnin-sahkolaskusta-viela-saastaa/

Itse asiassa olen kyllä aurinkoenergiasta kirjoitellut jo aiemmin tänäänkin – eli talon suunnitteluvaiheessa jos ja kun suuntaa kaikki isot ikkunat vaan sinne etelään päin, niin talo lämpenee auringon avulla oikein hyvin (ehkä liiankin hyvin?) jo maaliskuussakin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/24/lammin-henkays/

Täsmälleen saman havainnon tein jo aiemminkin maaliskuussa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

Entä tarvitsetko viileää säilytystilaa ilman jäähdytyksen kustannuksia? Tilaa, joka saa energiaa talon hukkalämmöstä, ja jossa lämpötila ei mene pakkaselle talvellakaan? Silloin kannattaa rakentaa kellarikerrokseen erillinen koppi talon kylkeen kiinni, ihan vaikka terassin alle, tässä vinkkiä ja linkkiä ko. postaukseen:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/15/terassin-alle-kunnollinen-varasto/

Aina jos energiaa haluaa säästää, niin ensimmäinen ja ehkä tärkein askel on silloin se, että alkaa mittaamaan kulutuksia, ja tutkii missä sitä energiaa kuluu, ja miettii sitten sen jälkeen mitä asialle voisi tehdä. Tässä joitakin omia mittaustuloksiani siitä, mikä oikeasti vie kotona sähköä, ja mikä ei:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Välillä omassa blogissani on kurkisteltu myös isännöitsijän työn puolelle, ja tullaan kurkistelemaan vielä jatkossakin, sillä nyt on käsillä mielestäni aika herkullinen tapaus, jossa eräs taloyhtiö, olkoon se nimeltään vaikkapa ”AsOy Esimerkkitapaus” on vahvasti kallistunut maalämmön kannalle. Omien laskelmieni mukaan se myös kannattaa – ja nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että maalämpö kustantaa taloyhtiöön ilmaiset kylppärit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Myös omaan talooni oli suunnitteluvaiheessa tulossa ihan itsestään selvyytenä maalämpö – mutta itselleni olikin melkoinen yllätys, kun se ei sitten liiketaloudellisesti ajateltuna oikein kannattanutkaan, siitä lisää juttua tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mutta vaikka meille ei nyt ainakaan toistaiseksi maalämpöä tulee (ehkä joskus vielä tulee), niin kyllä siltikin jotain aion oman talon lämmittämiseen vielä investoida lisää, ja erityisen kiinnostavalta vaikuttaa mm. tämä Taloon.com -nettirautakaupassa myynnissä oleva tyhjiöputkistoihin perustuva aurinkolämmön keräin:

http://www.taloon.com/tyhjioputkikerain-brightsolar-20/KA-6438014110172/dp?openGroup=267

Omasta mielestäni vaan tuo putkistojen välinen rako saisi olla isompikin – niin että auringon matkatessa taivaan kannen yli toinen putki ei alkaisi varjostamaan toista putkea – ehkä pitäisi laittaa keräimen suunnittelijoille tuotekehitysidea tähän liittyen? Muutenhan keräimen putkien pyöreä muoto on aika hyvä. Toinen mikä kiinnostaa ja missä hinnat ovat viime aikoina tulleet reipasta vauhtia alas on tasopintainen sähkökeräin, tässä esimerkki Taloon.com -sivuilta:

http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=aurinkopaneeli

Eikö olisikin aika järkevää, jos jokainen meistä latailisi sähköautojaan kotona aurinkosähköllä, jolloin Suomeen tarvitsisi ulkomailta tuotavaa öljyä huomattavasti vähemmän? Eikä sähköauto häviä ajo-ominaisuuksissa bensa-autolle nykypäivänä yhtään:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288599568457.html

”Tankillisella” sähköä pääsee siis 500 km ja nollasta sataan alle 5 sekunnissa. Mutta sähköauton hinta on kylläkin tässä tapauksessa aivan hirvittävä ja useimpien saavuttamattomissa… Mutta ehkäpä ne hinnat joskus tulevat tässäkin kohdin järkevälle tasolle, jolloin uskoisin että kauppa käy, ja diesel- & bensiiniautot ovat kohta historiaa? Siis öljy ei lopu, mutta öljyllä kulkevat autot loppuvat. Niin se maailma muuttuu, eikä kivikausikaan sen takia päättynyt, että kivet olisivat loppuneet.

Vieläkin löytyy blogistani lisää vinkkejä energian säästöihin tai tällä kertaa puulämmityksen tehostamiseen liittyen (vieläköhän on tässä vaiheessa yhtään lukijaa, joka olisi lukenut tänne asti?):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Tuossa yllä olevassa linkissä siis oman kokemukseni mukaan puulämmittäjän kannattaa sijoittaa takan päälle tuloventtiili, tähän yhteyteen korkea olohuone, jotta lämpö varmasti ”puhaltuu” tuloventtiilistä yläkertaankin asti. Sekä aivan ehdottomasti kannattaa rakentaa tiilistä piippu, joka varaa hurjan määrän lämpöä itseensä. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on liki 6 tonnia, eli noin kahden ison takan verran.

Ehkä aiheita vielä riittäisi, mutta nyt on jo varmasti aika lopettaa tämä postaus, joten laitan ”sokeriksi pohjalle” seuraavan linkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Tässä siis mistään tinkimättä ja lattialämmitys laitettuna yösähkölle (sehän on periaatteessa siis halpaa ”ylijäämä sähköä”, kun vesivoima yms. pyörii läpi yön vaikka kulutusta ei öiseen aikaan olisikaan), niin sähkön yksikköhintojen alenemisen myötä sekä myös puulämmitystä lisäämällä meillä tuli sähkönkulutukseen melkoisen iso pudotus. Ja tämä on puhdasta säästöä myös kaikille muillekin uuden puutalon rakentajille, koska niin meillä kuin varmasti muillakin rakennuksilla rakentamisesta jää ylijäämä puuta niin paljon, että se riittää lämmittämiseen useiksi vuosiksi. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että jos ne laudan pätkät heittäisi jätelavalle ja veisi kaatopaikalle, niin siitä pitäisi maksaa jätemaksut…

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.energianiksit.fi kutsuttuna.

Käypä vilkaisemassa! Minä kävin jo – ja äänestinkin kahta kirjoitusta (en tiedä olisiko saanut niin paljon äänestää kerralla?) Lisäksi yritin välttää tässä turhaa toistoa, joten tuolla energianiksit -linkissä on kosolti muitakin hyviä vinkkejä useista muistakin blogeista!

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Mikä vie eniten sähköä kotona?

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Insinöörin perusluonne on vissiin vähän sellainen, että vähän kaikkea pitää pikkuisen tutkia ja mittailla, ja kokeilevana tiedemiehenä kaikesta pitää ottaa selvää.

Tällä kertaa selvittelin erilaisten kotoa löytyvien laitteiden sähkönkulutuksia. Laitoin Biltemasta ostetut mittarit mittaamaan perjantaina 6.2.2015 ja nyt kun on taas perjantai, on näihin mittareihin kertynyt tasan 4 viikon, eli 28 päivän sähkönkulutus.

Eli paljonko kuluttaa suunnilleen sähköä esim. vanha jääkaappi, pyykinpesukone, kannettavat läppärit (useita itse asiassa) tai iso taulu-TV? No varmasti nämä lukemat riippuvat hyvin paljon siitäkin, että paljonko niitä kuukaudessa käytetään. Mutta muuten täytyy sanoa, että en olisi varmaan kovin tarkkaan osannut etukäteen sanoa, että mitä lukemia mittareihin mahtaisi tulla. Nyt tämäkin sitten tiedetään. Tai toki meinaan jatkaa mittauksia vielä muutaman kuukauden samoilla paikoilla, niin näkee onko kuukausien välinen vaihtelu kuinka suurta…

Tämän kertaiset mittaukset osoittivat helmikuun (ja maaliskuun ekan viikon) kulutusmääriksi seuraavaa (seurantajakso siis 28 vrk):

Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Valaistuksen sähkönkulutusta en tiedä, enkä osaa sitä edes arvioida. Jos katsoo netistä ohjeita sähkön säästöön, niin usein kuluttajia käsketään sammuttelemaan turhaan palavia valaisimia. Näin LED-valojen aikakaudella taitaa kuitenkin olla niin, että sillä tavalla eli LED-valoja sammuttelemalla ei kovinkaan paljon sähkössä säästöä saa? Eikä meillä nyt sen puoleen erityisesti yritetäkään sähköä säästää (esim. lamppuja sammuttelemalla). Laskeskelin juuri TV:n käyttötunteja, ja jos oikein muistan sen tehontarpeen – eli noin 40W – niin jos TV:n käyttämään mittariin tulee 4 viikossa 7,3 kWh, tarkoittaa se silloin sitä että TV on ollut päivittäin päällä keskimäärin 6h/vrk.

Muutenkin nuo kaikki nyt mitatut lukemat ovat niin pienet, että jos ja kun omakotitalo kuluttaa talvikuukausina (ainakin meillä) likemmäs 1700 kWh joka kuukausi, niin sähkönkulutuksen kokonaismäärä ei tästä muuksi muutu, vaikka tietokoneita, telkkaria, jääkaappia ja pyykinpesukonetta ei käytettäisi ollenkaan.

Pitkin talvea tässä on ollut menossa vähän muitakin mittauksia. Esim. autojen sähkölämmittimiin kului koko talvena sähköä yhteensä 35,7 kWh (nyt mittaus jo lopetettu, enää ei ole tarkoitus laittaa autoa johdon päähän – jatketaan taas ensi talvena). Ilmastointikone (Iloxair 199) vie 160W teholla tasaiseen tahtiin sähköä vähän reilut 100 kWh kuukausittain. Viiden kuukauden aikana tässä mittauspisteessä on nyt kulunut yhteensä 530,2 kWh sähköä. Salaojapumppaamon käyttämä sähkö on vaihdellut kuukausittain reippaasti, vaihteluväli 1 kWh -> 14,6 kWh kuukausittain. Yhteensä salaojapumppaamolla on sähköä 5kk asumisen aikana kulunut 25,7 kWh.

Sähkönkulutuksesta löytyy myös päivittäiset kulutuskäppyrät joka päivältä aina siitä lukien, kun taloon muutettiin asumaan. Tähän asti suurin sähkönkulutus yhden vuorokauden aikana oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului vuorokaudessa yhteensä 190,5 kWh.  Sinä päivänä palattiin joulunpyhien jälkeen kotiin, ja laitettiin lämmitykset täydelle teholleen. Lämpötila oli joulun paukkupakkasissa pudonnut 14-16C välille, vähän huoneesta riippuen.

Vähiten sähköä kului 2.3.2015, jolloin vuorokaudessa sähköä kului meillä 34,8 kWh. Eniten sähköä vie siis lämmitys, ja siinä myös pystyy säästöjä saamaan. Sähkön vuorokausikulutus putosi meillä hyvin oleellisesti, eli noin neljänneksen, kun tammikuussa 2015 laitettiin suorasähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ohjauskellon taakse niin, että se toimii nykyisin vain 10 tuntia vuorokaudessa, eli pelkästään yösähköllä. Joka päivä on nyt sitten pidetty talvikaudella jossain tulipesässä valkeaa, joko saunan pesässä tai olohuoneen isossa takassa, ja joskus vähän takkahuoneen pikkutakassakin. Aikaisemmin ongelmana oli se, että vaikka takkaa olisi halunnut poltella enemmänkin, niin ei voinut poltella, koska alkoi tulla liian kuuma. Talo lämpesi ihan riittävän hyvin sähkölläkin aina tammikuun alkupäiville saakka.

Jonkin sortin pohjakulutus tai pohjakuorma meillä näyttäisi olevan 260W eli 0,26 kW tunnissa. Sen alle mitattu tuntikulutus ei näytä laskevan millään hetkellä. Tästä luvusta IV-kone haukkaa siis 160 W ja loppuosa menee sitten jossakin, varmaankin jääkaapeissa (2 kpl) ja pakastimessa (1 kpl). Sitten on kodin elektroniikan valmiustilavirtaa ja olisiko sitten jotain muita jatkuvatoimisia sähkönkuluttajia? En tiedä. Lämpimän veden kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, lattialämmityksen kiertovesipumppu pyörii tätä nykyä vain öiseen aikaan.

Summa-summarum: Mikä olikaan vastaus otsikon kysymykseen?

Jos unohdetaan pohjakuormana oleva suora sähkölämmitys ja IV-kone, niin sen jälkeen eniten sähköä ainakin meillä kuluu pyykinpesukoneessa. Hyvänä kakkosena pyykkikoneelle tulee vanha jääkaappi, joka meillä on kellarissa vähän niin kuin varakaappina. Mutta koko ajan päällä kuitenkin.

Sähkönkulutus tammikuu 2015 päivittäisinä lukuina

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C.

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C. (Klikkaamalla kuvasta suurempi)

Asumisen alusta lähtien sähköä on kulunut seuraavasti:

Kuukausi // Kulutus // Kuukauden keskilämpötila
Lokakuu 2014 = 1665 kWh // +6,3C
Marraskuu 2014 = 1383 kWh // +2,2C
Joulukuu 2014 = 2308 kWh // -1,0C
Tammikuu 2015 = 1648 kWh // -1,9C
YHT. 7004 kWh per 4 kuukautta.

Tammikuun sähkönkulutus jäi siis lokakuun tasolle, ja se oli 29% pienempi kuin joulukuun kulutus. Joulukuun ja tammikuun keskilämpötilat ovat lähes samoissa ja molempina kuukausina on käytetty 2 kertaa poreallasta. Tammikuussa lattialämmitystä alettiin käyttämään pelkästään öisin eli yösähköllä (yösähköä meni 1060 kWh eli 64% kaikesta sähköstä). Tammikuussa takkaa on todennäköisesti käytetty enemmän, koska sähköä kului oleellisesti vähemmän (kuin joulukuussa). Talon ominaiskulutushan on kuitenkin kuukaudesta toiseen aina sama, koska seinien yms. rakenteiden lämmöneristyksiin ei ole koskettu.

Polttopuuta on tähän mennessä talvea kulunut noin 5 kuutiota. Polttopuu on ollut lähinnä rakentamisesta syntynyttä laudanpätkää eli kuusipuuta. Sen lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per pinokuutio, jolloin yhteensä näistä puista olisi saatu lämpöenergiaa noin 5000 kWh. Kun lasketaan ostoenergia plus polttopuiden energia yhteen, saadaan 12000 kWh per 4 kk.

Johtopäätös?

Polttopuilla pystyy siis aika merkittävästi pienentämään sähkölaskua. Ja polttopuu (vaikka se olisi ostettu markkinahintaan), on aina halvempaa kuin sähköenergia, esim. jos kuutio kuivaa koivuklapia maksaa pääkaupunkiseudulla satasen per pinokuutio, ja jos siinä on energiaa 1700 kWh per pinokuutio, niin yhden kilovatin hinnaksi tulee näin laskien 5,9 senttiä per kWh. Ja siihen hintaan en ainakaan itse saa ostettua edes yösähköä, vaikka juuri hiljattain kilpailutin sähkösopimuksen (äskeisessä vertailussa on huomioitu myös sähkön siirtohinta ja sähköverot).

Tietysti jos olisi ollut kylmä tammikuu, olisi sähköä ja/tai polttopuita kulunut enempi.

-1,9C asteen keskilämpötila tammikuussa on keskimääräistä leudompi, jos verrataan tammikuun keskilämpötiloja Helsingin Kaisaniemen mittaustuloksiin tästä hetkestä noin 20 vuotta taaksepäin, kas näin:

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1993 -0,7
1994 -3,1
1995 -2,0
1996 -5,2
1997 -3,2
1998 -1,0
1999 -5,1
2000 -2,2
2001 -1,0
2002 -2,7
2003 -8,6
2004 -5,7
2005 -0,1
2006 -3,7
2007 -1,1
2008 0,6
2009 -2,8
2010 -10,4
2011 -4,4
2012 -3,4
2013 -4,9

Yllä olevassa lukusarjassa on nopeasti katsoen kuusi kertaa ollut vielä leudompaa mitä oli vuonna 2015. Eli ei tämä tammikuu 2015 nyt mikään aivan poikkeuksellinen ollut. Kaisaniemessä on mitattu lämpötiloja jo vuodesta 1829 lähtien. Jos katsotaankin millaiset tammikuut oli noin 200 vuotta sitten, niin lukusarja on ihan jo nopealla vilkaisulla aika tavalla eri näköinen, vaikka kyllä pari leudompaa tammikuuta kuin tammikuu 2015 on ollut silloinkin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi olevan kuitenkin ilmeinen tosiasia.

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1829 -11,3
1830 -8,9
1831 -11,2
1832 -4,5
1833 -3,4
1834 -10,7
1835 -3,2
1836 -7,2
1837 -7,2
1838 -13,6
1839 -5,3
1840 -7,6
1841 -9,5
1842 -5,8
1843 -1,5
1844 -8,5
1845 -1,4
1846 -8,1
1847 -4,4
1848 -10,8
1849 -10,1
1850 -14,4

Tuli vielä ilmaston muutoksesta mieleen, että entäpä jos katsottaisiin 1800-luvulta vielä toiset 200 vuotta taaksepäin? Joskus 1600 luvulla Lontoon Thames joki oli niin paksussa jäässä, että jään päällä pidettiin talvimarkkinat, näin asiasta Wikipedia:

”During the Great Frost of 1683–84, the worst frost recorded in England,the Thames was completely frozen for two months, with the ice reaching a thickness of 11 inches (28 cm) in London.”

http://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

Samaan aikaan on ollut Suomessakin asutusta, aina Lappia myöden. On varmaan Pohjois-Suomessa heitelty kovasti klapia pesään silloin, kun Thames joki on ollut melkein 30 cm paksussa jäässä?

Tehokkuutta puulämmitykseen

Takkatulta on kiva katsella, ja puulämmittäminen on aina kivaa – varsinkin jos ei ole pakko lämmittää puilla. Puulämmitys myös tuoksuu hyvältä, etenkin esim. silloin jos takka ei heti vedä ja pieni savun pöllähdys pääsee sisään. Haju tuo itselläni mieleen kesämökin. Näistä ehkä muistakin lähtökohdista puulämmityksen suosio on Suomessa kääntynyt taas uuteen nousuun:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=18.0

Tällä kertaa oli ajatuksenani kertoa, mitä puulämmittämiseen liittyen meidän taloa suunnitellessa pohdittiin ja otettiin huomioon. Sekä käyttökokemuksista, että miten kävi nyt, kun on ensimmäinen talvi menossa ja 4 kk on talossa asuttu, ja sen verran on käyttökokemuksia takanapäin…

(tässä kohtaa annan suomenkieltä hyvin hallitseville pähkinän – kirjoitetaanko sana ”takanapäin” yhteen vai erikseen? Vastaus löytyy tämän artikkelin lopusta).

Mutta nyt seuraavaksi katsotaan missä onnistuttiin meidän talon kohdalla ja missä olisi voitu onnistua ehkä paremmin? Tai mitä tehtäisiin lämmityksen osalta toisin, jos sama talo rakennettaisiin nyt uudestaan? Niille, jotka nyt suunnittelevat taloa, tässä olisi tarkoitus käydä läpi joitakin vinkkejä ja käyttökokemuksia, jotka jo suunnittelussa pitää huomioida – koska sen jälkeen kaikille asioille ei voi enää mitään, kun talo on jo valmis.

En muista mietittiinkö meillä lämmityksen suunnittelussa ensin talon tilajärjestelyjä vaiko tulisijan valintaa & sijoittelua, mutta aloitan tämän kertomuksen nyt tulisijan valintaan liittyen. Eli lähtökohtana meillä oli kuorellinen ja riittävän iso takka. Toki mekin mietittiin siinä rinnalla takan ulkonäköä ja vertailtiin takkojen hintoja ja materiaaleja, mutta kuorellinen ja riittävän massiivinen takka oli suunnittelun yksi lähtökohta jo ihan alusta asti.

Kuorellinen takka siis koostuu sisäkkäisistä kuorista, esim. tiilimuurauksista, joiden väliin on laitettu villaa, kas näin:

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Meillä valituksi tuli siis Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, joka muurattiin itse. Tiilethän on jo valmiiksi muotoiltu ja valmiiksi numeroitu, jolloin kuka tahansa muuraustaitoinen osaa laittaa ne oikeisiin kerroksiin ja oikeaan järjestykseen. Tietysti pientä päänvaivaa aiheutti muutamat ylimääräiset tiilet, koska samaan pakettiin oli varmuuden vuoksi laitettu sekä vasenkätisen, että oikeakätisen takan tiilet, jolloin osa niistä jäi yli. Ostohinta tälle takalle oli 3.565,80€ ja takalla on massaa noin 3500 kg

Nyt kun talon päätakka oli saatu valittua, seuraavaksi piti katsoa mitoituksia – mihin asti tällä takalla pärjätään, kun taloon oli tulossa noin 80 neliötä 3 kerrokseen, eli yhteensä lämpimiä neliöitä 241m2?

Neliömetriä kohden varaavaa massaa olisi hyvä olla noin 20 kg per m2, jos tulisija olisi talon ainut lämmönlähde. Tästä lähtökohdasta kiviä pitäisi kantaa sisälle taloon 241 x 20 = 4820 kg. Meille oli tulossa myös sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys (jotta pelkällä puulla ei olisi pakko lämmittää jolloin se on hauskaa puuhastelua :-) ), mutta puun osalta haluttiin mitoitukset tehdä niin, että silläkin tarvittaessa pärjättäisiin, jos vaikka joskus sattuisi tulemaan sähkökatko. En kyllä muista, että Vantaalla olisi koskaan ollut sähkökatkoksia.

Tämä Tiilerin Terhin kivimäärä ei siis vielä koko talon lämmittämiseen olisi riittänyt, ja rinnalle päätettiin tehdä 2-horminen kellarista asti alkava tiilipiippu, joka menee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja jolla tuli massaa 5700 kg. Näiden lisäksi tuli vielä puukiukaan massa ja kellarin pikkutakka. Kiuas kivineen painaa 300 kg, ja takkahuoneen pikkutakka 600 kg. Yhteensä varaavaa massaa on nyt noin 10 tuhatta kiloa, eli 2-kertaa se määrä, mitä tarvittaisiin. Täällä Suomelan sivuilla vielä lisää asiaa tiilipiipun ja tulisijan mitoitukseen, käyttötarkoitukseen ja valintaan liittyen:

http://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Muurattu-tulisija-kodin-lammitykseen-57814

Meillä tiilipiippu toteutettiin kaksilla sulkupelleillä – tarkoituksena saada lämpöenergia tarkkaan talteen – ja siinä onnistuttiin:

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Eli mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Entä mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma, kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilerin takalle valittiin painorajoitussyistä kaveriksi Schiedelin Rondo valmispiippu. Tiilipiippu olisi ollut ontelolaatan päällä sen verran raskas, että se olisi vaatinut kellariin alapuolelle lisää ontelolaattaa tukevia seiniä, jotka olisivat hankaloittaneet alapuolisen kodinhoitohuoneen tilajärjestelyitä.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Lämmityksen tehokkuuden kannalta Schiedelin piippu oli siis virhe, ja jos talo tehtäisiin nyt uudestaan – ehkäpä nyt tehtäisiin vaan tämäkin piippu tiilistä, ja tehtäisiin sitten kodinhoitohuoneeseen ne lisäseinät, mitä Tiilerin Terhi takan&leivinuunin ja 2-kerroksen mittainen noin 8,5 metrisen tiilipiipun yhteispaino vaatii.

Tässä vaiheessa tulisijat ja piiput oli saatu valittua (ainakin suurin piirtein), joten seuraavaksi piti pohtia, että miten varmistetaan se, että tulisijoista tuleva lämpö leviää tasaisesti koko taloon?

No, kyllähän lämpö nyt aina ylöspäin nousee, eikö vain? No ihme kyllä – ei se lämmin ilma vaan aina vaan tahdo yläkertaan mennä, tässä asiaan liittyen kokemuksia Talo Värjölän blogista, josta oli minullekin jonkin verran apua oman talon suunnittelussa – ja tähän liittyvä mahdollinen karikko meillä vältettiin. Tässä vielä tämä Tapani Värjölän omassa blogissaan kertoma ongelmatilanne:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/01/ilmanvaihdon-mysteerit-osa-x.html

Ja tämän pohjalta meillä yritettiin miettiä kahden ylimmän kerroksen osalta tilajärjestelyt ja IV-suunnitelmat näin:

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä - ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä – ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Meillä onnistuttiin hyvin siihen asti, että ilma todellakin saatiin laajaan kiertoon ensin olohuoneesta yläkertaan ja ilmeisesti rappusten kautta takaisin, joten lämpötila yläaulassa on täsmälleen sama mitä keskikerroksen olohuoneessa ja keittiössä. Mutta yläkerran makuuhuoneissa, (leikkauskuvan oikeassa laisdassa), niin kuin makuuhuoneissa yleensäkin, niin siellä on katossa IV:n tuloilma. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että takasta tuleva lämmin ilmavirtaus ei oikein pääse ”vastavirtaan” oviaukoista yläkerran makuuhuoneisiin. Ei varsinkaan jos väliovet ovat kiinni.

Tässä linkissä on myös pohdittu samaa ongelmaa, ja ratkaistu asia rakentamalla takkasydämen ympärille tiivis tila, josta lämpö kerättiin pois puhallettavaksi talon muihin tiloihin:

http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/23000i_reiska/23100i_Takka_puhall.html

Meidän yläkerrassa eri huoneiden IV-paine-erosta johtuvan tilanteen pelastaa vanhempien makuuhuoneessa tiilipiippu, joka antaa lisälämpöä, mutta lasten makuuhuoneissa on tällä hetkellä yleensä tasan yksi aste viileämpää kuin muualla talossa. Tämä tilanne voitaisiin helposti kompensoida lattialämmitystä kohdentamalla näihin kahteen huoneeseen tekemällä jakotukilla pieniä säätöjä, mutta ei olla vielä saatu tätä asiaa aikaiseksi… Ehkä joskus sitten myöhemmin, kun jaksaa/ehtii ottaa tämän asian työn alle. Olisiko tähän kohtaan voitu taloa suunnitellessa keksiä ihan joku muu ratkaisu? sitä en tiedä. Mutta tässä sitten pähkinää purtavaksi vielä muille talon rakentajille, jos tilat ovat tulossa vähintään kahteen tasoon.

Nyt sitten vastaus alussa esittämääni kysymykseen – kirjoitetaanko takanapäin yhteen vai erikseen (eli takana päin), niin vastaus on että ihan sama, saa kirjoittaa miten päin vaan joko yhteen tai erikseen, tässä kielitohtorin kanta asiaan:

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/kirjoitetaanko-takana-p%C3%A4in-vai-takanap%C3%A4in-ent%C3%A4-edess%C3%A4-p%C3%A4in-vai

Tällä hetkellä meillä on talossa kolme tulisijaa ja vesikiertoinen lattialämmitys yösähköllä (tammikuusta alkaen lattialämmitys laitettiin kellon taakse, eikä kiertovesipumppu enää pyöri päiväaikana). Lämmin käyttövesi lämpenee suoralla sähkölämmityksellä.

Onko tämä järkevää näin, vai mitä siirtoja pitäisi tehdä seuraavaksi?

Alun perin piti laittaa maalämpö kotitalousvähennyksiä hyödyntäen pari vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Mutta onko sekään järkevää? Tai olisiko maalämmölle vaihtoehtoja?

Näitä kysymyksiä pohdin sitten seuraavassa päivityksessä lämmitykseen liittyen…

Lattialämmitys kellon taakse, säästöä 17%

Joulun pyhien jälkeen kun palasimme joulun vietosta takaisin, oli talossa lämpöä 14-16C huoneesta riippuen. Lämmitys oli säädetty vähän normaalia pienemmälle, ja nolla keleissä lämpötila olisi varmaan pysynyt lähellä +20C, mutta joulun pyhiksi sattuneilla paukkupakkasilla sisälämpötilakin putosi useamman asteen siitä. Yhden viikon viilennyksestä huolimatta sähköä kului koko joulukuun aikana 2308 kWh, erityisesti niinä kahtena päivänä, jolloin taloa lämmitettiin taas takaisin normaaliin lämpöön. Lämmitys meni itse asiassa vähän ylikin, ja lopussa oli liian kuuma. Silloin syntyi idea ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu kokonaan pois päältä.

Olen jatkanut samaa käytäntöä manuaalisesti koko tammikuun (aamulla töihin lähtiessä lattialämmityksen pumppu pois – ilta ysiltä taas takaisin), ja nyt tästä päivästä lukien sama tapahtuu tästä eteenpäin kellon avulla ja automaattisesti. Talon lattialämmitys toimii siis kokonaan yösähköllä tällä hetkellä. Lattioissa on niin suuret massat, että ne eivät ehdi päivän aikana jäähtyä.

Mitä tuloksia on näistä kokeiluista on tullut tähän mennessä eli joulun pyhien jälkeen?

Sähköä ainakin näyttäisi kuluvan oleellisesti vähemmän. Joulukuun mitattu kulutus oli 2308 kWh, ja tammikuun ennuste näyttäisi menevän tasolle 1900 kWh (tähän mennessä kulunut 1199 kWh). Säästöä näiden kahden luvun välissä on 17%, eikä sähkön käyttöön liittyen ole tehty muita kulutustapamuutoksia kuin se, että vesikiertoinen lattialämmitys on otettu päivisin pois päältä.

Lisäksi se sähkö mitä nyt lämmitykseen kuluu, on pelkästään yösähköä (yösähkön osuus tammikuussa on ollut 70% sähkön kokonaiskulutuksesta, jolloin käyttöveden lämmitys päiväsähkön aikana sekä muu kotitaloussähkö on tasolla 500 kWh/kk).

Sähkön kilpailutuksen jälkeen meillä yösähkön hinnaksi tuli 4,75 senttiä/kWh, ja siihen siirtomaksut päälle tekee 1,80 senttiä/kWh, jolloin yösähkön kokonaishinnaksi tulee 6,55 senttiä/kWh. Sähkön kilpailutuksessa sähkön yksikköhinnoista saatiin jo noin 10% pois.

Jos ynnään nyt yöaikaan keskitetyn laattialämmityksen säästöt, plus sähkön kilpailutuksen säästöt yhteen, niin nopeasti laskien nämä kaksi lukua tekevät yhteensä 17%+10%=27%, eli yli neljäsosa sähkölaskusta lähti pois yhden ohjauskellon avulla/hinnalla. Tai tietysti maksoihan se sähkönkilpailutuskin parin puhelinsoiton verran.

Lämmityksen kuluihin voi siis vaikuttaa aika pienilläkin toimenpiteillä, eikä meillä ole oikein tingitty mistään. Lattian lämpötila on sama kuin ennen, ja huonelämpötila on myös samalla tasolla kuin ennen (polttopuita menee ehkä hiukan enempi, tällä vauhdilla noin 5 kuutiota vuodessa, ja niistä saatu energia vastaa ehkä noin 5000 kWh vuosittain). Tähän mennessä suurin kuukausittainen sähkölasku ikinä oli joulukuun 2308 kWh:sta, josta laskua kertyi 250,72€ (yhden kWh:n keskimääräiseksi innaksi tuli 10,9 senttiä – silloin sähköä ei oltu vielä kilpailutettu). Nyt pitää sitten katsella, mille tasolle sähkölaskut asettuvat jatkossa tulevien kuukausien osalta. Kuukausittain kulutus, samoin kuin sähkön yksikköhinnat ovat pienemmät. Ja talossa oli siis lämpimiä neliöitä kolmessa kerroksessa yhteensä 241m2.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Kuva lähempää.

Kuva lähempää.

Ohjauskellon manuaali.

Ohjauskellon manuaali.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015  = 1199 kWh. Jos koko loppukuu on pikku pakkasta. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015 = 1199 kWh. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Kaikkien tähänastisten asuinkuukausien sähkönkulutus käppyrät lokakuun alusta lukien ovat Talo-Rautio Facebookin puolella tässä linkissä (kuvagalleriat on jotenkin helpompi laittaa sinne):

https://www.facebook.com/media/set/?set=oa.894756557241722&type=1

Kerrosluvun vaikutus energiatehokkuuteen

Jokin aika sitten kerroin joulukuun sähkönkululuksesta ja siihen liittyen tuli muutamia lukijoiden kommentteja, mm. Nimim. Robbe kirjoitti: ”Takalla (keskellä taloa) tehdään suurin osa lämmöstä, tiilipiippu, sulkupellit yläkerrassa katonrajassa. Lattialämmitys päällä todella harvoin, vain kovimmilla pakkasilla. Yläkertaa ei juuri tarvitse koskaan lämmittää, nouseva lämpö ja tiilipiippu lämmittää riittävästi. Tuloilman esilämmitys ei ole koskaan ollu päällä.”

Tästä kuvauksesta tuli itselläni mieleen rintamiestalo, niissäkin on takka keskellä taloa ja niissä taloissa on aina myös yläkerta. Joissakin on vielä kellaritkin. Rintamamiestalo näyttää siis. esim. tältä:

Asutushallitusen piirros nro 1543 rintamamiestalolle. Päämitat ilman vilpolaa ovat 7000 x 8000. Tässä mallissa ei ole kellaria. Rintsikan huonekorkeudet näyttävät olevan aika sama mitä nykyäänkin; alakerta 2700 ja yläkerta 2400.

Asutushallitusen piirros nro 1543 rintamamiestalolle. Päämitat ilman vilpolaa ovat 7000 x 8000. Tässä mallissa ei ole kellaria. Rintsikan huonekorkeudet näyttävät olevan aika samat mitä nykyäänkin; alakerta 2700 ja yläkerta 2400.

Tämän jälkeen aloin miettimään, että rintamamiestalojen tilaratkaisu ja talon muoto yleensäkin taitaa olla aika energiatehokas? Eli paljonko tilojen sijoittelu useampaan kerrokseen voi säästää energiaa verrattuna yksi-taso-ratkaisuun? Onhan se useampi kerroksinen kuitenkin pakostakin energiatehokkaampi rakennus, koska jollain tietyllä rakenneratkaisulla alapohja ja yläpohja kuluttavat yhtä paljon energiaa riippumatta siitä kuinka etäällä toisistaan ne ovat. Etäisyys voi olla esim. 2700 tai 5400 tai 8100 ja näistä riippuen taloon tulee vastaavasti 1 tai 2 tai 3 kerrosta.

Sitten taas jos miettii ihan vaikkapa meidän taloa, niin keskikerroksesta ei lämpöä pääse harakoille muuta kuin ulkoseinien kautta. Toisin kuin 1-kerroksisissa omakotitaloissa meillä maantason kerroksesta katsottuna lämmintä tilaa on vielä ala- että yläpuolellakin, josta johtuen lattian ja katon (siis keskikerroksen välipohjat) kautta energiahävikki on käytännössä lähellä nollaa. Tältä pohjalta intouduin tekemään muutamia laskelmia. Otetaan ekaan esimerkkiin meidän oma talo, ja mietitään sitten pari muuta päämittaa miten sama neliöt eli noin 240 neliötä voitaisiin sijoittaa erilaisiin kerrosratkaisuihin, ja miten energian kulutus muuttuu, jos ei huomioida mitään muuta muuttujaa kuin erilainen kerrosten määrä:

Tilat 3 kerroksessa (luvut Talo-Rautio) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 80,0 0,12 3 -17 20 40 192,0 384,0
Ulkos.kel 94,6 0,15 3 -17 20 40 283,8 567,6
Ulkos.1k 125,0 0,17 3 -17 20 40 425,0 850,0
Ulkos.2k 108,0 0,17 3 -17 20 40 367,2 734,4
Yläpohja 102,0 0,09 3 -17 20 40 183,6 367,2
1451,6 2903,2

Yllä olevassa taulukossa ei ole huomioitu ovia eikä ikkunoita, mutta muuten luvut ovat ”aitoja” ja suoraan poimittu meidän talon energiaselvityksistä, jotka tarvittiin rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Olen jatkanut näitä laskelmia laskemalla U-arvojen perusteella miten paljon lämmitystehoa tarvitaan, jos sisälämpötila on +23C (niin kuin meillä on) ja jos ulkolämpötila on +3C tai vaihtoehtoisesti -17C, jolloin lämpötilaeroksi tulee ensin 20 astetta ja toisessa tilanteessa 40 astetta. Kun ei huomioida käyttöveden kulutusta, ilmanvaihtoa eikä auringosta, ihmisistä ja kodinkoneista tulevaa ilmaista energiaa, niin lämmitystehoa tarvitaan +3C keleissä noin 1,45 kWh ja -17C pakkasella tuplaten enempi eli 2,9 kWh.

Entä miten tilanne muuttuu, jos laitetaan samat neliöt 240m2 kahteen tasoon (talon leveys 8m ja pituus 15m) tai yhteen tasoon, jolloin laitetaan talolle leveyttä edelleenkin sama 8m jolloin pituutta talolle tulisi 30 metriä. Meidän talossa talon oikea leveys on 8,5m ja päämittoja määräävinä tekijöinä oli tontin muoto. Mikään lämmitystehokkuuden ideaali talo meidän talo ei siis ole. Mutta 2 kerrosratkaisussa sama laskelma näyttää tältä:

Tilat 2 kerroksessa (mitat 8mx15m 2 kerroksessa) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 120,0 0,12 3 -17 20 40 288,0 576,0
Ulkos.1k 138,0 0,17 3 -17 20 40 469,2 938,4
Ulkos.2k 138,0 0,17 3 -17 20 40 469,2 938,4
Yläpohja 120,0 0,09 3 -17 20 40 216,0 432,0
1442,4 2884,8

Yllättävää kyllä – kokonaistilanne ei muuttunut oikein mihinkään, vaikka kellari poistui, ja samat 240m2 on nyt maan pinnalla talossa, jonka päämitat ovat 8m x15m kahdessa kerroksessa. Mietiskelin tässä kohtaa, että laskinko jotain väärin (?), mutta eiköhän nämä luvut ihan oikein ole?

Katsotaanpa sitten seuraavaksi se 1-taso ratkaisu:

Tilat 1 kerroksessa (pohjana 8mx30m) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 240,0 0,12 3 -17 20 40 576,0 1152,0
Ulkos.1k 228,0 0,17 3 -17 20 40 775,2 1550,4
Yläpohja 240,0 0,09 3 -17 20 40 432,0 864,0
1783,2 3566,4

Nyt ero ainakin täsmälleen samoilla päämittasuhteilla olevaan 2-kerrosratkaisuun on selvä, eli 1-taso ratkaisu kuluttaa 663,4 wattia enempi (siis 22,8% enempi energiaa) mitä 2-tasoinen talo kuluttaa samassa ajassa ja samoissa keliolosuhteissa. Lisäksi 2-tasoisen talon pohja ja katto on puolta pienempi, seinälautaa tarvitaan sen sijaan enempi, koska 2-tasoratkaisun seinäpinta-alaksi tuli pituus (15+8)x2 metriä kertaa korkeus 6m = 276m2, kun 1-tasoiseen taloon tarvitaan seinää (30+8)x2 x 3m = 228m2. Oikeasti tämä on sisäseinän pinta-ala, ulkoseinä on hiukan suurempi, seinän paksuudesta johtuen. Ehkä tämä seinäpinta-alan kasvu nopeammin mitä katto ja lattia pienenee syö pois sen edun, että siirryttäessä 2-taso ratkaisusta 3-tasoratkaisuun mitään säästöä ei enää ainakaan näiden laskelmien perusteella saada? Meidän talossa todellinen seinäpinta-ala on yht. 327,6m2 ja U-arvo puuseinässä 0,17 W/m2K ja kellarin harkkoseinässä 0,15 W/m2K.

Johtopäätös ja summa-summarum:

Nyt jos halutaan rakentaa matalaenergiatalo tai jopa passiivitalo, niin rakenteiden paksuuden ja U-arvon tuijottamisen ohella pitäisi miettiä myös kerroslukua. Rintamiestaloissa oleva 2-kerros-ratkaisu näyttäisi olevan aika optimaalinen. Ainakin näiden laskelmien perusteella pelkät päämitat talossa voivat tuoda reilun 20% pudotuksen energialaskuun, kun mikään muu ei muuttunut kuin 1-taso-ratkaisussa täsmälleen samat määrä neliötä laitettiinkin päällekkäin kahteen kerrokseen. Kolmas kerros sen sijaan ei enää näyttänyt tuovan energiakulutuksessa lisäsäästöjä. Ei vaikka kellarin seinärakenne oli energiatehokkaampi kuin puurakenteinen seinä. Tai sitten olen itse laskenut jossain kohtaa väärin?

Lämmitysjärjestelmän valinta, tulipas tenkkapåå!

Asiat tai ajatukset etenevät hektisesti, vaikkei ole vielä edes rakennuslupahakemustakaan jätetty.

Luulin jo päässeeni maaliin asti pohdinnassani, jossa talon pääasiallinen lämmityksen lähde olisi ollut käänteispalotekniikalla ja hyvällä hyötysuhteella toimiva puukattila, jossa olisi poltettu oman metsän puita. Puukattilaa varten olisi hankittu 3000 litran varaaja, ja sen jatkeeksi olisi tullut Nilanin lämpöä talteenottava ja viileän ilman tekemisessä syntyvän hukkalämmön talteenotto.

Näiden rinnalle olisi hankittu aikojen saatossa eli 1-2 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen vielä aurinkopaneeli ja mahdollisesti ilmalämpöpumppu, jos tarvitaan viileää ilmaa erityisesti jossain tietyssä paikassa. Ilmalämpöpumppu ja/tai aurinkopaneeli kannattaa jättää myöhemmäksi, jotta ehtii kertyä vertailudataa, että oliko hankinnoita mitään hyötyä, ja toisaalta jos ei tee kaikkia valmiiksi heti rakentamisaikana, niin asumisaikana näistä hankinnoista saa myös kotitalousvähennyksen työn osuudesta. Sitten pääsee verottajakin osallistumaan kustannuksiin verovähennysten muodossa, mutta rakennusaikana tätä kotitalousvähennystä ei voi vielä käyttää.

Puukattilassa ja Nilanin lämpöpumpussa on kuitenkin omat tietyt ongelmansa. Yksi ongelma saattaa olla kokonaisuuden koko hinta. Eli samalla hintaa tai halvemmallakin (?) saattaa saada maalämpöpaketin, joka olisi talon myyntiä ajatellen ehkä hivenen viisaampi ratkaisu, vaikka talo ei ehkä tulekaan myyntiin ainakaan seuraavan 20 vuoden aikana.

Puukattilan 3000-litrainen säiliö saattaa olla myös ongelmallinen kesällä, eli sen lämmittäminen vaatii aina tietyn määrän puuta. Tosin jos sarjaan kytkettynä on jokin pienempi esim. 180 litrainen säiliö, pelkästään se voisi täynnä kuumaa käyttövettä. Kesällä kuitenkin suuren puumäärän käyttö lämmitykseen saattaa olla melko turhauttavaa puuhaa, jos ei muuta halua kuin vähäsen lämmintä käyttövettä. Nilanin laitteistoissa taas saattaa mitoitus olla riittämätön noin 200 m2 talolle?

Eli joudun kyllä selvittämään vielä tarkkaan senkin, että mitä maalämpö tulisi maksamaan? Talo kun on 9 metriä paksun savipatjan päällä, joten ihan heti ei kallion sisään päästä, eli ihan halvimmat ne maalämmön rakentamiskulutkaan eivät tällä tontilla ole.

Katsotaan sitten mikä on lopullinen hintalappu näissä vaihtoehdoissa… Maalämmön suuntaan kuitenkin valintoja kallistaa sekin, että siinä tarvittava pumppu on kokoluokkaa 70 x 70 senttiä, ja pannuhuonetta ei tarvita. Jos laitan kellariin melkein puhelinkopin kokoisen puukattilan, se vaatii ympärilleen tiilimuuraukset ja palo-ovet. Lisäkustannuksia nämäkin.

Maalämmössä kiistämättä on paljon hyviä puolia. Sen varaan talon voi jättää pidemmäksikin aikaa, eikä talo jäähdy. Ellei tule sähkökatkoja. Ja harvemmin niitä on Vantaalla ollut, kun tällä alueella sähkö kulkee maakaapelissa. Vielä ei myöskään ole keksitty maalämmön verottamista. Kaukolämpöön tuli vuosi sitten energiavero, joka nosti lämmityksen hintaa, ja Vantaalla vaikutus oli 14,9%. Muista syistä johtuen kaukolämmön yksikköhinta nousi vielä lisää, ja kokonaishintojen nousu oli edellistalvena Vantaan alueella noin +25% ja Helsingin alueella noin +20%. Tämän vuoden alusta eli 1.1.2012 lukien kaukolämmön hinta on noussut Vantaalla noin 6%, eli melko ripeää on energian kallistuminen ollut. Tästä aiheutuu se, että jos ennen kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisessä investoinnin takaisinmaksuaika oli luokkaa 10-12 vuotta, niin nyt se on näillä kaukolämmön hinnoilla luokkaa 8-10 vuotta. Ja ehkä osittain tästä hintojen noususta aiheutuu sekin, että itse äänestän kohta jaloillani. Nyt asun vielä As Oy maailmassa ja kaukolämmön piirissä, mutta en enää 2 vuoden päästä.

Elikkäs oma tilanteeni onkin nyt siten vielä auki lämmitysenergian osalta. Lattialämmitys kuitenkin tulee kaikkiin kolmeen kerrokseen, sitä voinee pitää varmana jo nyt. Mutta millä se lämmitysvesi lämmitetään, se selviää ehkä tässä lähiviikkojen aikana, kun saan hiukan tarkempaa tietoa tarjousten laskijoille.

Kaukolämpöä ja öljylämmitystä en ole edes harkinnut. Näihin molempiin liittyy hintariski pitkässä juoksussa.