Helmikuussa kului enempi sähköä mitä tammikuussa

Päättyneen helmikuun 2015 päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:

Sähkönkulutus helmikuussa 2015. Sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enemmän mitä tammikuussa 2015 (vaikka tammikuussa oli 31 päivää). Tammikuun 2015 kulutus oli 1648 kWh. Joulukuussa 2015 sähköä kului 2308 kWh, mutta joulukuun jälkeen vesikiertoinen ja suoralla sähköllä oleva lattialämmitys laitettiin kellon taakse toimimaan pelkästään yösähköllä, jolloin sähkönkulutus laski oleellisesti. Ilmeisesti polttopuun käyttö on vastaavasti sitten lisääntynyt, koska keskilämpötilat olivat talvikuukausina hyvin samalla tasolla, joulukuussa -1,0C, tammikuussa -1,9C ja helmikuussa tasan 0,0C. Yösähkön osuus helmikuun kokonaissähkönkulutuksesta oli 71%, päiväsähköä kului 29%.

Sähkönkulutuksen päivittäisissä käppyröissä on näkynyt erityisen selvästi aina esim. porealtaan käyttö (kaikkien asumiskuukausien sähkönkulutuskäppyrät löytyvät Talo-Rautio Facebookin kuvagalleriasta). Porealtaan täytön yhteydessä lämminvesivaraaja käyttää selvästi normaalia enempi sähköä. Helmikuussa poreallasta ei käytetty kertaakaan. Ja silti sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enempi mitä tammikuussa!

Syynä tähän ilmiöön on helmikuun osalta kuvassa korkeina pylväinä näkyvä viikko 8, jolloin oli hiihtolomat, ja jolloin talo oli tyhjillään viikon verran lauantaista 14.2 lauantaille 21.2.2015 asti. Sille ajalle sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset (lämpötila laski -5C ja -6C tasolle), ja tämä näkyi heti voimakkaasti sähkönkulutuksessa, koska takkaa ei käytetty. Sähköä kului molempina pakkaspäivinä yli 100 kWh per vrk.

Kolmas korkea pylväs sähkönkulutuksessa osui sunnuntaille 22.2, jolloin oltiin juuri tultu kotiin. Silloin käännettiin lattialämmitys täydelle teholle, koska lämpötila oli kotiin palatessa vain +16C tasolla. Kotiin tullessa olohuoneen ison takan ulkolämpötila oli +18C. Koska se on kuorellinen takka (villat sisällä tiilikerrosten välissä), sellainen takka ei ihan ”täydelle teholleen” heti lämpene, vaikka siihen laitettiin tuli heti kotiin tullessa. Ärhäkäs ja äkkiä lämpiävä pikkutakka ja puukiuas löytyvät kuitenkin kellarista, eli niistä saatiin heti lämpöä, mutta muuten talon lämpiämistä haluttiin nopeuttaa myös sähköllä. Ja muutamien yön tuntien aikana talo lämpeni, seuraavana aamuna lämpötilat oli jo suht normaalissa haarukassa, niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/22/tyhja-talo-vei-enempi-sahkoa/

Tällaisessa tilanteessa kuorellinen takka eli tässä tapauksessa Tiilerin Terhi takka-leivinuuni ei ole paras mahdollinen (siis kun palataan viikon poissaolon jälkeen kotiin ja takka on kylmä), mutta muutoin sen ominaisuudet ovat monilta osin ihanteelliset, tai voisi sanoa jopa lapsiystävälliset. Takan pintalämpötila ei meillä ole koko talven aikana ylittänyt +40C tasoa, eli näppejään tässä takassa ei ainakaan polta (jos ei koske takan lasiluukkuun). Ja takka luovuttaa tasaisesti lämpöään usean päivän ajan, jolloin kertalämmitys ei tarkoita korkeaa lämpöpiikkiä heti lämmittämisen jälkeen.

Pistekohtaisessa mittauksessa IV-kone vei taas tuttuun tapaan 113 kWh sähköä (viime kuussa meni 115 kWh), autojen lämmittimissä kului helmikuussa 14,4 kWh (tammikuussa meni 10,5 kWh), ja salaojapumppaamokin on palannut takaisin ”normaaliin”, eli nyt helmikuussa siellä sähköä kului enää 3 kWh. Kuukausi aikaisemmin ihmettelin kovaa kulutusta, kun sähköä meni pumppaamossa poikkeuksellisen paljon eli 14,6 kWh. Aiempina kuukausina oli mennyt joulukuussa 5 kWh, marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. En sitten tiedä mikä mahtoi aiheuttaa tammikuun kovan kulutuspiikin, ja ehkä se jääkin ikuiseksi mysteeriksi.

Tässä vaiheessa, kun ollaan 5kk asuttu lokakuun 2014 alusta lukien, ollaan käytetty sähköä yhteensä 8775 kWh eli keskimäärin 1755 kWh per kk. Talossa on neliöitä 241 kWh. Polttopuita (siis rakennusaikaista ylijäämää eli etupäässä kuusilautaa) on käytetty tähän mennessä yhteensä noin 7 kuutiota. Polttopuusta lienee saatu lämpöä talteen oletettavasti noin 7000 kWh, eli noin 1000 kWh per kuutio.

Tässä blogissa on aikaisemmin pohdittu mm. maalämmön kannattavuutta, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mikäli yllä olevista luvuista saataisiin maalämpöpumpun asentamisella pois vähän yli puolet kulutuksesta, jolloin saatava säästö olisi noin 1000 kWh eli noin 100 euroa kuukausittain. Investoinnin hinta olisi kuitenkin likemmäs 20 tonnia.

Mitä opimme tästä?

Jos haluaa poltella takassa ja saunan pesässä muutaman kuution puita vuosittain, niin maalämmön kannattavuus pitää ilmeisesti laskea tosi tarkkaan, jos investointia perustelee pelkästään euromääräisellä tarkastelulla. 20 tonnin maalämpö investoinnin asemesta paljon kannattavampi investointi voisi tällaisissa tapauksissa olla esim. noin 2 tonnin ilmalämpöpumppu? Sehän tekee hyvin lämpöä keväällä ja syksyllä, jolloin talvisin voi edelleenkin poltella puita, joita rakentamisen jäljiltä riittää vielä vaikka kuinka paljon. Ja omasta metsästä löytyy puuta tietysti jatkossakin.

Ei-euromääräisessä tarkastelussa voitaneen todeta, että molemmat pumput (maalämpö ja ilmalämpö) lienevät suunnilleen yhtä ympäristöystävällisiä?

Niin taikka noin – olisin aika varma siitä, että kyllä se maalämpöpumppu meillekin vielä joskus jonain päivänä tulee, viimeistään sitten kun ollaan eläkkeellä, eikä jakseta enää polttopuiden kanssa kovin paljon pelata. Onhan se maalämpö kuitenkin varsin vaivaton. Jolloin jos tämä on se ykkösperuste lämmitysmuodon valinnalle, niin silloin siitä ilosta voi jo pikkuisen maksaakin… Mutta nyt nämä suoran sähkölämmityksen tilastotietojen kerääminen näyttää ainakin toistaiseksi ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä seuraavat 2-3 vuotta jatketaan tilastojen keräämistä vielä ihan näin. Siis ilman sitä ilmalämpöpumppuakin.

PS:
Jahas… Tämä päivitys on taas teknisistä ongelmista johtuen tyyppiä ”ei voi kommentoida”, koska kommentointilaatikko on hukassa – aivan samoin sattui pari päivitystä aiemmin kohdassa ”Kannattaako talo rakentaa itse”.

No ei voi mitään, nyt kuitenkin huomasin mistä johtuu, että kommenttilaatikko voi hävitä, eli jos korjaan jo julkaistua artikkelia, esim. oikeinkirjoitusvirheitä, niin sen jälkeen kommenttilaatikkoa ei enää löydy… Tai en ainakaan itse tiedä, että missä se on. Ei sitä vaan näy.

Pörssikurssit piristyneet, mutta asuntokauppa ei (vielä)?

Kotikin on viimekädessä aina myös sijoitus, ja joskus on hyvä vähän katsella mihin päin sijoituksen arvo ja myyntiajat ovat kehittyneet tai kehittymässä.

Pörssikurssit vaihtelevat voimakkaasti suhdannetilanteen mukaan. Usein ne myös ennustavat talouden suuntaa jo monta kuukautta etukäteen. Tai olisiko sittenkin vaan niin päin, että ei ne pörssikurssit mitään osaa ennustaa, vaan ne ovatkin osa itse itsensä toteuttavaa profetiaa?

Nimittäin jos ollaan osakemarkkinoilla jo pitkän aikaa tai nopealla vauhdilla menossa alas, niin kukaan ei halua sellaisessa tilanteessa ostaa osakkeita laskeviin kursseihin, mutta kaikki haluaisivat myydä. Seurauksena on väistämättä vielä pahempi laskukierre, kun myyntilaidalla on vaikka kuinka paljon osakkeita, mutta ostolaidalla ei ole ostajia.

Nousukiidossa taas kukaan ei haluaisi myydä, mutta moni haluaisi vileä tulevaisuudessakin olevan nousun toivossa ostaa lisää. Ja silloin nousukierre ruokkii itse itseään. Joku sanoo, että pitäisi aina etukäteen tietää nimeltä juuri ne osakkeet, mihin osakkaisiin kannattaa rahansa sijoittaa. Ehkä jossain määrin toki näinkin, mutta vielä suurempi merkitys taitaa olla oikealla ajoituksella? Aina ja kokoaikaa pörssissä ei kannata olla mukana, koska laman ja laskukauden aikana hyvin harvat osakkeet jaksavat kiivetä vastavirtaan. Jolloin tappiota tulee, riippumatta minkä nimisiä osakkeita omistaa.

Ja silloin kun nousu todella alkaa, on omasta mielestäni ihan se ja sama mitä osakkeita ostaa. Valinnan voi suorittaa vaikkapa naulaamalla Kauppalehden pörssilistan puuliiterin ulkoseinälle, ja heittämällä tikkaa riittävän kaukaa. Kunhan tikka vaan pörssilistalle osuu, se on noususuhdanteen aikana aina hyvä sijoitus, mutta suhdanteen kääntyessä laskuun aina huono sijoitus. Vastavirtaankin tietysti kulkee aina joidenkin osakkeiden kurssit, mutta niitä on tosi vähän, ja jos ne tietää, sitten pitää kai olla sisäpiiriläinen tai ainakin sijoitusalan ammattilainen, joka kyttää käyriä aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Nyt kuitenkin pitkä 10v kehitystä kuvaava käyrä näyttää Helsingissä tältä:

Pörssikursseissa piristymisen merkkejä? Yleensä pörssikurssit ennustavat talouden käännettä jo jopa 6 kuukautta etukäteen. Tietysti pörssissä kurssit usein myös ylireagoivat hyviin tai huonoihin uutisiin, mutta näin 10 vuoden perspektiivissa alkavat näkyä. Tässä kuvakaappaus Taloussanomien sivuilta, tästä linkistä: http://porssi.taloussanomat.fi/stocks/index.html?&START=1

Onko pörssikursseissa jo havaittavissa piristymisen merkkejä? Yleensä sanotaan, että pörssikurssit ennustavat talouden käännettä jo jopa 6 kuukautta etukäteen. Tietysti pörssissä kurssit usein myös ylireagoivat hyviin tai huonoihin uutisiin päivittäin, mutta näin 10 vuoden perspektiivissa trendisuunnat alkavat jo näkyä. Tässä kuvakaappaus Taloussanomien sivuilta, tästä linkistä: http://porssi.taloussanomat.fi/stocks/index.html?&START=1

Pörssikurssien kova nousu alkuvuonna 2015 on pantu merkille jo Kauppalehdessäkin:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/alkuvuoden-porssihuuma-nama-ovat-helsingin-huippuosakkeet/EjpQnzFn

Jos ilmenee, että pörssikurssien nousu on jatkuvalla ja tukevalla pohjalla, sitten kurssikehitys tarttuu yleensä pienellä viiveellä myös asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin. Vielä sellaista ei merkkejä kuitenkaan näy:

Asuntojen hinnat eri paikkakunnilla. Nousukiitoa ei näissä käyrissä oikein pysty näkemään, ennemminkin päinvastoin. Varsinkin Vantaalla ja Espoossa hintatason on pudonnut 2-3 vuoden takaiselle tasolle, jopa sen alle. Helsingin hintataso on pitänyt oman tasonsa paremmin.

Asuntojen hinnat eri paikkakunnilla. Nousukiitoa ei näissä käyrissä oikein pysty näkemään, ennemminkin päinvastoin. Varsinkin Vantaalla ja Espoossa hintatason on pudonnut 2-3 vuoden takaiselle tasolle, jopa sen alle. Helsingin hintataso on pitänyt oman tasonsa paremmin. Tämä kuvakaappaus Huoneistokeskuksen sivuilta.

Jotain positiivista asuntojen osalta markkinoilla on kuitenkin tapahtunut – ainakin Vantaalla. Olen huomannut sen itsekin ihan jo vaikkapa omasta ikkunasta ulos katsomalla. Naapuritontille nimittäin valmistui uusi 4-huoneiston rivitalo viime heinäkuussa. Se oli pitkään eli jopa 5 kuukautta ihan tyhjillään, joku jopa sanoi, että kyseessä on Rekolan suurin autiotalo, jossa ei asu ketään. Ensimmäiset asukkaat muuttivat joulukuun alussa itsenäisyyspäivän kieppeillä, sitten tuli perään heti toiset ja nyt jo kolmessa huoneistossa asutaan. Yksi huoneisto taitaa olla vielä tyhjillään, mutta kyllä siihenkin tällä menolla joku varmaan muuttaa ihan minä hetkenä hyvänsä. Ja onhan kevät aina vilkkaampaa aikaa asuntomarkkinoilla noin ihan muutenkin.

Toinen kohde mitä olen pitänyt aina ohiajaessani silmällä on meidän vanha vuokra-asunto, eli tarkemmin sanottuna Asumisoikeusasunto tässä kilometrin päässä. Kun me saatiin oma talo muuttovalmiiksi syys-lokakuun vaihteessa ja muutimme uuteen taloon, niin myös meidän vanha asunto oli pitkään tyhjillään. Se oli siis 4h+k+s paritalon puolikas, ja nyt sielläkin jo asutaan, mutta ikkunat olivat pimeitä ja ilman verhoja noin 5 kuukautta tässä välissä.

Tyhjiä asuntoja näyttäisi olevan aiempaa vähemmän ja myyntiajat ainakin Vantaalla ovat lyhentyneet siitä mitä ne ovat olleet aiemmin. Tässä ihan virallista käyrää siihen liittyen, käänne alas eli myyntiaikojen lyhentymiseen näkyy viime päivinä aivan selvänä:

Asuntojen myyntiaikojen kehityskäyrä Vantaalla. Alla oleva numerodata tarkemmin auki-klikattuna seuraavassa kuvassa. Kuvakaappaus otettu Etuovi.com -sivuilta, tästä linkistä: http://www.etuovi.com/markkinapuntari.

Asuntojen myyntiaikojen kehityskäyrä Vantaalla. Alla oleva numerodata tarkemmin auki-klikattuna alla olevassa seuraavassa kuvassa. Kuvakaappaus otettu Etuovi.com -sivuilta, tästä linkistä: http://www.etuovi.com/markkinapuntari.

Yleistilanne noissa myyntiaikaa kuvaavissa käppyröissä ei kuitenkaan kovin hyvältä näytä, eli jos katsoo pitkää tendenssiä useamman vuoden ajalta, niin onhan tuossa loivaa nousua koko ajan. Eli myyntiajat sen kun pitenevät vuodesta toiseen. Tällainen yksittäinen ”hammas” taitaa käppyröissä osua aina joulunpyhien kohdalle, ja se sitten taittuu nopeasti alas kun kevät alkaa?

Pitkä myyntiaika taas tarkoittaa niin asuntomarkkinoilla kuin pörssissäkin useimmiten sitä, että jos kauppa ei oikein käy – lopulta kaupat sitten tehdään sillä hintaa mitä joku suostuu kohteesta maksamaan. Eli mitä pidemmät myyntiajat, sitä vaisummat myyntihinnat, ja tämä kyllä näkyy täällä meillä Vantaallakin, seuraavassa kuvassa edellisen kuvan alareunan numerodata auki klikattuna ja tarkemmassa tarkastelussa:

Asuntokaupan numerodataa Vantaalta tilanteess 2/2015. Hintataso on noussut vain alle 4h rivitalokaupoissa, kerrostalojen kaksioissa ja paritalojen alle 4h -kokoluokassa. Muuten ollaan menty hinnoissa alaspäin. Myyntiajat keskimäärin 78 päivää, pisimpään myynnissä ovat isot yli 4h omakotitalot ja paritalot kokoluokassa 4h tai yli. Molemmissa markkinointi aika noin 120 päivää eli 4 kuukautta.

Asuntokaupan numerodataa Vantaalta tilanteess 2/2015. Hintataso on noussut vain alle 4h rivitalokaupoissa, kerrostalojen kaksioissa ja paritalojen alle 4h -kokoluokassa. Muuten ollaan menty hinnoissa alaspäin. Myyntiajat keskimäärin 78 päivää, pisimpään myynnissä ovat isot yli 4h omakotitalot ja paritalot kokoluokassa 4h tai yli. Molemmissa myyntiaika on noin 120 päivää eli 4 kuukautta.

Mutta olisiko nyt sitten pitkien suhdanteiden käännepiste jo saavutettu? Jos tästä eteenpäin pitkän aikavälin suhdannevaihteluissa ollaan taas pääsemässä pikkuhiljaa nousuvaiheeseen, jolloin kaiken ”etukäteen ennustavat” tai ”itse itseään profetioivat” pörssikurssit jäävät pitkiksi ajoiksi nousukierteeseen – niin eiköhän se positiivinen kierre sieltä sitten aina jossain vaiheessa pitäisi tarttua kaikkeen muuhunkin? Viimeistään silloin, kun ensimmäiset pörssipelurit alkavat kotiuttamaan osakemarkkinoilla saatuja voittojaan. Jolloin nyt on mielenkiintoiset ajat edessäpäin – alkaako asuntomarkkinoillakin kohtapuoliin käppyrät kiipeämään ylöspäin pörssikurssien perässä?

Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa rakentamisen tai korjausrakentamisen kannalta? Vielä ei ainakaan tällä hetkellä eletä missään noususuhdanteen huipulla. Talous on ollut alavireinen jo pitkään, ja on sitä edelleenkin. Korkotasokin on vielä melko edullinen. Mutta jos nousukausi nyt vihdoin ja viimein useamman alavireisen vuoden jälkeen lopultakin alkaa (?) tai on jo alkanut, niin kyllä se nousu tahtoo tarttua myös rakentamisen kustannuksiin ja lainojen korkoihin. Mutta vielä on hyvää aikaa aloittaa ennen sitä. Jos sitten välttämättä pidempi nousu alkaa vielä nytkään? Aika näyttää. Ennustaminen on vaikea laji, tulevaisuuden ennustaminen aivan erityisesti.