Helmikuussa kului enempi sähköä mitä tammikuussa

Päättyneen helmikuun 2015 päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:

Sähkönkulutus helmikuussa 2015. Sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enemmän mitä tammikuussa 2015 (vaikka tammikuussa oli 31 päivää). Tammikuun 2015 kulutus oli 1648 kWh. Joulukuussa 2015 sähköä kului 2308 kWh, mutta joulukuun jälkeen vesikiertoinen ja suoralla sähköllä oleva lattialämmitys laitettiin kellon taakse toimimaan pelkästään yösähköllä, jolloin sähkönkulutus laski oleellisesti. Ilmeisesti polttopuun käyttö on vastaavasti sitten lisääntynyt, koska keskilämpötilat olivat talvikuukausina hyvin samalla tasolla, joulukuussa -1,0C, tammikuussa -1,9C ja helmikuussa tasan 0,0C. Yösähkön osuus helmikuun kokonaissähkönkulutuksesta oli 71%, päiväsähköä kului 29%.

Sähkönkulutuksen päivittäisissä käppyröissä on näkynyt erityisen selvästi aina esim. porealtaan käyttö (kaikkien asumiskuukausien sähkönkulutuskäppyrät löytyvät Talo-Rautio Facebookin kuvagalleriasta). Porealtaan täytön yhteydessä lämminvesivaraaja käyttää selvästi normaalia enempi sähköä. Helmikuussa poreallasta ei käytetty kertaakaan. Ja silti sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enempi mitä tammikuussa!

Syynä tähän ilmiöön on helmikuun osalta kuvassa korkeina pylväinä näkyvä viikko 8, jolloin oli hiihtolomat, ja jolloin talo oli tyhjillään viikon verran lauantaista 14.2 lauantaille 21.2.2015 asti. Sille ajalle sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset (lämpötila laski -5C ja -6C tasolle), ja tämä näkyi heti voimakkaasti sähkönkulutuksessa, koska takkaa ei käytetty. Sähköä kului molempina pakkaspäivinä yli 100 kWh per vrk.

Kolmas korkea pylväs sähkönkulutuksessa osui sunnuntaille 22.2, jolloin oltiin juuri tultu kotiin. Silloin käännettiin lattialämmitys täydelle teholle, koska lämpötila oli kotiin palatessa vain +16C tasolla. Kotiin tullessa olohuoneen ison takan ulkolämpötila oli +18C. Koska se on kuorellinen takka (villat sisällä tiilikerrosten välissä), sellainen takka ei ihan ”täydelle teholleen” heti lämpene, vaikka siihen laitettiin tuli heti kotiin tullessa. Ärhäkäs ja äkkiä lämpiävä pikkutakka ja puukiuas löytyvät kuitenkin kellarista, eli niistä saatiin heti lämpöä, mutta muuten talon lämpiämistä haluttiin nopeuttaa myös sähköllä. Ja muutamien yön tuntien aikana talo lämpeni, seuraavana aamuna lämpötilat oli jo suht normaalissa haarukassa, niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/22/tyhja-talo-vei-enempi-sahkoa/

Tällaisessa tilanteessa kuorellinen takka eli tässä tapauksessa Tiilerin Terhi takka-leivinuuni ei ole paras mahdollinen (siis kun palataan viikon poissaolon jälkeen kotiin ja takka on kylmä), mutta muutoin sen ominaisuudet ovat monilta osin ihanteelliset, tai voisi sanoa jopa lapsiystävälliset. Takan pintalämpötila ei meillä ole koko talven aikana ylittänyt +40C tasoa, eli näppejään tässä takassa ei ainakaan polta (jos ei koske takan lasiluukkuun). Ja takka luovuttaa tasaisesti lämpöään usean päivän ajan, jolloin kertalämmitys ei tarkoita korkeaa lämpöpiikkiä heti lämmittämisen jälkeen.

Pistekohtaisessa mittauksessa IV-kone vei taas tuttuun tapaan 113 kWh sähköä (viime kuussa meni 115 kWh), autojen lämmittimissä kului helmikuussa 14,4 kWh (tammikuussa meni 10,5 kWh), ja salaojapumppaamokin on palannut takaisin ”normaaliin”, eli nyt helmikuussa siellä sähköä kului enää 3 kWh. Kuukausi aikaisemmin ihmettelin kovaa kulutusta, kun sähköä meni pumppaamossa poikkeuksellisen paljon eli 14,6 kWh. Aiempina kuukausina oli mennyt joulukuussa 5 kWh, marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. En sitten tiedä mikä mahtoi aiheuttaa tammikuun kovan kulutuspiikin, ja ehkä se jääkin ikuiseksi mysteeriksi.

Tässä vaiheessa, kun ollaan 5kk asuttu lokakuun 2014 alusta lukien, ollaan käytetty sähköä yhteensä 8775 kWh eli keskimäärin 1755 kWh per kk. Talossa on neliöitä 241 kWh. Polttopuita (siis rakennusaikaista ylijäämää eli etupäässä kuusilautaa) on käytetty tähän mennessä yhteensä noin 7 kuutiota. Polttopuusta lienee saatu lämpöä talteen oletettavasti noin 7000 kWh, eli noin 1000 kWh per kuutio.

Tässä blogissa on aikaisemmin pohdittu mm. maalämmön kannattavuutta, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mikäli yllä olevista luvuista saataisiin maalämpöpumpun asentamisella pois vähän yli puolet kulutuksesta, jolloin saatava säästö olisi noin 1000 kWh eli noin 100 euroa kuukausittain. Investoinnin hinta olisi kuitenkin likemmäs 20 tonnia.

Mitä opimme tästä?

Jos haluaa poltella takassa ja saunan pesässä muutaman kuution puita vuosittain, niin maalämmön kannattavuus pitää ilmeisesti laskea tosi tarkkaan, jos investointia perustelee pelkästään euromääräisellä tarkastelulla. 20 tonnin maalämpö investoinnin asemesta paljon kannattavampi investointi voisi tällaisissa tapauksissa olla esim. noin 2 tonnin ilmalämpöpumppu? Sehän tekee hyvin lämpöä keväällä ja syksyllä, jolloin talvisin voi edelleenkin poltella puita, joita rakentamisen jäljiltä riittää vielä vaikka kuinka paljon. Ja omasta metsästä löytyy puuta tietysti jatkossakin.

Ei-euromääräisessä tarkastelussa voitaneen todeta, että molemmat pumput (maalämpö ja ilmalämpö) lienevät suunnilleen yhtä ympäristöystävällisiä?

Niin taikka noin – olisin aika varma siitä, että kyllä se maalämpöpumppu meillekin vielä joskus jonain päivänä tulee, viimeistään sitten kun ollaan eläkkeellä, eikä jakseta enää polttopuiden kanssa kovin paljon pelata. Onhan se maalämpö kuitenkin varsin vaivaton. Jolloin jos tämä on se ykkösperuste lämmitysmuodon valinnalle, niin silloin siitä ilosta voi jo pikkuisen maksaakin… Mutta nyt nämä suoran sähkölämmityksen tilastotietojen kerääminen näyttää ainakin toistaiseksi ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä seuraavat 2-3 vuotta jatketaan tilastojen keräämistä vielä ihan näin. Siis ilman sitä ilmalämpöpumppuakin.

PS:
Jahas… Tämä päivitys on taas teknisistä ongelmista johtuen tyyppiä ”ei voi kommentoida”, koska kommentointilaatikko on hukassa – aivan samoin sattui pari päivitystä aiemmin kohdassa ”Kannattaako talo rakentaa itse”.

No ei voi mitään, nyt kuitenkin huomasin mistä johtuu, että kommenttilaatikko voi hävitä, eli jos korjaan jo julkaistua artikkelia, esim. oikeinkirjoitusvirheitä, niin sen jälkeen kommenttilaatikkoa ei enää löydy… Tai en ainakaan itse tiedä, että missä se on. Ei sitä vaan näy.

Tehokkuutta puulämmitykseen

Takkatulta on kiva katsella, ja puulämmittäminen on aina kivaa – varsinkin jos ei ole pakko lämmittää puilla. Puulämmitys myös tuoksuu hyvältä, etenkin esim. silloin jos takka ei heti vedä ja pieni savun pöllähdys pääsee sisään. Haju tuo itselläni mieleen kesämökin. Näistä ehkä muistakin lähtökohdista puulämmityksen suosio on Suomessa kääntynyt taas uuteen nousuun:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=18.0

Tällä kertaa oli ajatuksenani kertoa, mitä puulämmittämiseen liittyen meidän taloa suunnitellessa pohdittiin ja otettiin huomioon. Sekä käyttökokemuksista, että miten kävi nyt, kun on ensimmäinen talvi menossa ja 4 kk on talossa asuttu, ja sen verran on käyttökokemuksia takanapäin…

(tässä kohtaa annan suomenkieltä hyvin hallitseville pähkinän – kirjoitetaanko sana ”takanapäin” yhteen vai erikseen? Vastaus löytyy tämän artikkelin lopusta).

Mutta nyt seuraavaksi katsotaan missä onnistuttiin meidän talon kohdalla ja missä olisi voitu onnistua ehkä paremmin? Tai mitä tehtäisiin lämmityksen osalta toisin, jos sama talo rakennettaisiin nyt uudestaan? Niille, jotka nyt suunnittelevat taloa, tässä olisi tarkoitus käydä läpi joitakin vinkkejä ja käyttökokemuksia, jotka jo suunnittelussa pitää huomioida – koska sen jälkeen kaikille asioille ei voi enää mitään, kun talo on jo valmis.

En muista mietittiinkö meillä lämmityksen suunnittelussa ensin talon tilajärjestelyjä vaiko tulisijan valintaa & sijoittelua, mutta aloitan tämän kertomuksen nyt tulisijan valintaan liittyen. Eli lähtökohtana meillä oli kuorellinen ja riittävän iso takka. Toki mekin mietittiin siinä rinnalla takan ulkonäköä ja vertailtiin takkojen hintoja ja materiaaleja, mutta kuorellinen ja riittävän massiivinen takka oli suunnittelun yksi lähtökohta jo ihan alusta asti.

Kuorellinen takka siis koostuu sisäkkäisistä kuorista, esim. tiilimuurauksista, joiden väliin on laitettu villaa, kas näin:

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Meillä valituksi tuli siis Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, joka muurattiin itse. Tiilethän on jo valmiiksi muotoiltu ja valmiiksi numeroitu, jolloin kuka tahansa muuraustaitoinen osaa laittaa ne oikeisiin kerroksiin ja oikeaan järjestykseen. Tietysti pientä päänvaivaa aiheutti muutamat ylimääräiset tiilet, koska samaan pakettiin oli varmuuden vuoksi laitettu sekä vasenkätisen, että oikeakätisen takan tiilet, jolloin osa niistä jäi yli. Ostohinta tälle takalle oli 3.565,80€ ja takalla on massaa noin 3500 kg

Nyt kun talon päätakka oli saatu valittua, seuraavaksi piti katsoa mitoituksia – mihin asti tällä takalla pärjätään, kun taloon oli tulossa noin 80 neliötä 3 kerrokseen, eli yhteensä lämpimiä neliöitä 241m2?

Neliömetriä kohden varaavaa massaa olisi hyvä olla noin 20 kg per m2, jos tulisija olisi talon ainut lämmönlähde. Tästä lähtökohdasta kiviä pitäisi kantaa sisälle taloon 241 x 20 = 4820 kg. Meille oli tulossa myös sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys (jotta pelkällä puulla ei olisi pakko lämmittää jolloin se on hauskaa puuhastelua :-) ), mutta puun osalta haluttiin mitoitukset tehdä niin, että silläkin tarvittaessa pärjättäisiin, jos vaikka joskus sattuisi tulemaan sähkökatko. En kyllä muista, että Vantaalla olisi koskaan ollut sähkökatkoksia.

Tämä Tiilerin Terhin kivimäärä ei siis vielä koko talon lämmittämiseen olisi riittänyt, ja rinnalle päätettiin tehdä 2-horminen kellarista asti alkava tiilipiippu, joka menee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja jolla tuli massaa 5700 kg. Näiden lisäksi tuli vielä puukiukaan massa ja kellarin pikkutakka. Kiuas kivineen painaa 300 kg, ja takkahuoneen pikkutakka 600 kg. Yhteensä varaavaa massaa on nyt noin 10 tuhatta kiloa, eli 2-kertaa se määrä, mitä tarvittaisiin. Täällä Suomelan sivuilla vielä lisää asiaa tiilipiipun ja tulisijan mitoitukseen, käyttötarkoitukseen ja valintaan liittyen:

http://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Muurattu-tulisija-kodin-lammitykseen-57814

Meillä tiilipiippu toteutettiin kaksilla sulkupelleillä – tarkoituksena saada lämpöenergia tarkkaan talteen – ja siinä onnistuttiin:

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Eli mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Entä mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma, kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilerin takalle valittiin painorajoitussyistä kaveriksi Schiedelin Rondo valmispiippu. Tiilipiippu olisi ollut ontelolaatan päällä sen verran raskas, että se olisi vaatinut kellariin alapuolelle lisää ontelolaattaa tukevia seiniä, jotka olisivat hankaloittaneet alapuolisen kodinhoitohuoneen tilajärjestelyitä.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Lämmityksen tehokkuuden kannalta Schiedelin piippu oli siis virhe, ja jos talo tehtäisiin nyt uudestaan – ehkäpä nyt tehtäisiin vaan tämäkin piippu tiilistä, ja tehtäisiin sitten kodinhoitohuoneeseen ne lisäseinät, mitä Tiilerin Terhi takan&leivinuunin ja 2-kerroksen mittainen noin 8,5 metrisen tiilipiipun yhteispaino vaatii.

Tässä vaiheessa tulisijat ja piiput oli saatu valittua (ainakin suurin piirtein), joten seuraavaksi piti pohtia, että miten varmistetaan se, että tulisijoista tuleva lämpö leviää tasaisesti koko taloon?

No, kyllähän lämpö nyt aina ylöspäin nousee, eikö vain? No ihme kyllä – ei se lämmin ilma vaan aina vaan tahdo yläkertaan mennä, tässä asiaan liittyen kokemuksia Talo Värjölän blogista, josta oli minullekin jonkin verran apua oman talon suunnittelussa – ja tähän liittyvä mahdollinen karikko meillä vältettiin. Tässä vielä tämä Tapani Värjölän omassa blogissaan kertoma ongelmatilanne:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/01/ilmanvaihdon-mysteerit-osa-x.html

Ja tämän pohjalta meillä yritettiin miettiä kahden ylimmän kerroksen osalta tilajärjestelyt ja IV-suunnitelmat näin:

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä - ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä – ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Meillä onnistuttiin hyvin siihen asti, että ilma todellakin saatiin laajaan kiertoon ensin olohuoneesta yläkertaan ja ilmeisesti rappusten kautta takaisin, joten lämpötila yläaulassa on täsmälleen sama mitä keskikerroksen olohuoneessa ja keittiössä. Mutta yläkerran makuuhuoneissa, (leikkauskuvan oikeassa laisdassa), niin kuin makuuhuoneissa yleensäkin, niin siellä on katossa IV:n tuloilma. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että takasta tuleva lämmin ilmavirtaus ei oikein pääse ”vastavirtaan” oviaukoista yläkerran makuuhuoneisiin. Ei varsinkaan jos väliovet ovat kiinni.

Tässä linkissä on myös pohdittu samaa ongelmaa, ja ratkaistu asia rakentamalla takkasydämen ympärille tiivis tila, josta lämpö kerättiin pois puhallettavaksi talon muihin tiloihin:

http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/23000i_reiska/23100i_Takka_puhall.html

Meidän yläkerrassa eri huoneiden IV-paine-erosta johtuvan tilanteen pelastaa vanhempien makuuhuoneessa tiilipiippu, joka antaa lisälämpöä, mutta lasten makuuhuoneissa on tällä hetkellä yleensä tasan yksi aste viileämpää kuin muualla talossa. Tämä tilanne voitaisiin helposti kompensoida lattialämmitystä kohdentamalla näihin kahteen huoneeseen tekemällä jakotukilla pieniä säätöjä, mutta ei olla vielä saatu tätä asiaa aikaiseksi… Ehkä joskus sitten myöhemmin, kun jaksaa/ehtii ottaa tämän asian työn alle. Olisiko tähän kohtaan voitu taloa suunnitellessa keksiä ihan joku muu ratkaisu? sitä en tiedä. Mutta tässä sitten pähkinää purtavaksi vielä muille talon rakentajille, jos tilat ovat tulossa vähintään kahteen tasoon.

Nyt sitten vastaus alussa esittämääni kysymykseen – kirjoitetaanko takanapäin yhteen vai erikseen (eli takana päin), niin vastaus on että ihan sama, saa kirjoittaa miten päin vaan joko yhteen tai erikseen, tässä kielitohtorin kanta asiaan:

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/kirjoitetaanko-takana-p%C3%A4in-vai-takanap%C3%A4in-ent%C3%A4-edess%C3%A4-p%C3%A4in-vai

Tällä hetkellä meillä on talossa kolme tulisijaa ja vesikiertoinen lattialämmitys yösähköllä (tammikuusta alkaen lattialämmitys laitettiin kellon taakse, eikä kiertovesipumppu enää pyöri päiväaikana). Lämmin käyttövesi lämpenee suoralla sähkölämmityksellä.

Onko tämä järkevää näin, vai mitä siirtoja pitäisi tehdä seuraavaksi?

Alun perin piti laittaa maalämpö kotitalousvähennyksiä hyödyntäen pari vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Mutta onko sekään järkevää? Tai olisiko maalämmölle vaihtoehtoja?

Näitä kysymyksiä pohdin sitten seuraavassa päivityksessä lämmitykseen liittyen…

Lämpötilan mittauksia

Ainakin Biltemasta saa ikkunaan imukupilla kiinnitettäviä ja auringon (tai huoneen) valolla toimivia digitaalisia lämpötilan mittareita. Ostohinta oli muistaakseni jotain 7 euroa per kpl, ja ostin niitä kerran puolisen tusinaa. Tarkoitus oli selvittää onko talo tasalämpöinen, ja kuinka suuria lämpötilavaihtelut ovat nyt talvikaudella, kun välillä poltetaan takkaa ja välillä saunotaan. Saunan kiuaskin meillä lämpeää puilla.

Ensin laitoin mittarit rinnakkain pöydälle ja totesin, että ne näyttävät kaikki samaa, ja sitten sijoittelin mittarit eri puolille taloa.

Oikeasti huoneen lämpötilaa ei tietenkään pidä mitata ikkunan lasista, vaan virallinen mittaus tehdään aina 1,1 metrin korkeudelta ja ei lähempää kuin 0,6 metriä seinästä tai ikkunasta. Eli niin sanotulta oleskelualueelta, niin kuin mm tässä linkissä asia neuvotaan:

http://www.nuorisosaatio.fi/asukkaalle/ohjeita_asumiseen/asunnon_hoito_ja_turvallisuus/lammitys

Nyt kun olen mitannut näillä Bilteman mittareilla lämpötilat ”liian läheltä” ikkunoita, niin todellisia huoneen lämpötiloja nämä mittarit eivät tietenkään näytä (lukemiin pitäisi varmaan lisätä aste tai pari?), mutta toisiinsa suhteelliset lukemat jokainen mittari silti näyttää. Eli tiedän onko jokin huone tai tila lämpimämpi tai kylmempi kuin joku toinen tila, jossa on täysin samanlainen mittari.

Lisäksi näissä mittareissa on vuorokauden mittainen minimi- ja maksimilämpötilan muisti, jolloin yhdellä vilkaisulla näkee myös sen, miten lämpötila on samassa mittauspaikassa vaihdellut viimeisen vuorokauden aikana. Tulokset olivat ihan mielenkiintoiset:

Kellarin puuvarasto. Myös tasainen lämpö - vuorokausiheitto vain puoli astetta.

Kellarin puuvarasto, jossa lämpötila 20C. Paikka on myös tasaisen lämmön paikka – vuorokausiheitto on vain puoli astetta. Vaikka kellarissa lämmittäisi kuinka paljon tahansa, lämpötila ei nouse yli 22-23C tasoa, eikä se noussut sen yli myöskään viime kesän helteillä, jolloin oli 38 päivän mittainen yhtä jaksoinen hellekausi. Kellarissa näyttää olevan siis mukavan viileää läpi vuoden.

Lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta, joka lämpeää samalla jos kellarin saunan pesässä tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

Sen sijaan lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta (massa 5700 kg), joka lämpeää samalla kun kellarin saunan pesässä ja/tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

 

Yläaula ison takan  yläpuolelta. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 - 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

Yläaula ison takan yläpuolelta. Tässäkin paikassa lämpötila näyttää vaihtelevan. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 – 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

 

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella, sillä kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. "isoon kiertoon", eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle.

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella (ison takan lämpö ei vaikuta sivusuunnassa niin paljon kuin ylöspäin). Samaan aikaan kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. ”isoon kiertoon”, eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle, ja lähtee sieltä uuteen kierrokseen. Iso takka lämmittää aika hyvin 2 kerrosta, varsinkin jos yläkerran makuuhuoneiden ovet ovat auki.  Se mikä meni pieleen tai voisi olla toisin (?) on ilmanvaihto, jossa on tuloaukot makuuhuoneissa. Eli makuuhuoneissa on ylipaine suhteissa muihin huoneisiin. No miten takan lämpö sinne sitten lainkaan menee? En tiedä, mutta vähän näyttää menevän kuitenkin, jos väliovet on auki.

Ja tässä viimeisessä kuvassa vielä ”päälämmönlähde” suoran sähkölämmityksen lisäksi – eli Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Jälkikäteen katsottuna tämä Tiilerin takka oli hyvä valinta, joskin täysin sattumaa oli se, että valittiin kuorellinen takka, joka luovuttaa lämpöä pikkuhiljaa ja vähitellen – useamman päivän ajan. Kuorettomassa takassa (ei villoja välissä) lämpöpiikki tulee suoraan huoneilmaan, kiven ollessa niin kuuma ettei siinä kättä pidä, jolloin tilanne on parin pesällisen jälkeen se, että huoneessa tuntuu liian kuumalta.

Toki tässä Tiilerin takassakin takan suuluukku metallikehyksineen kuumenee niin, että siinä varmasti sormensa polttaa, mutta tiiliskivet eivät kuumene. Jotkut ajattelevat myös niin, että jos takan sisään laitetaan villaa, niin millä se lämpö sieltä sitten huoneilmaan lainkaan pääsee? No kyllä se vaan ajan kanssa pääsee, jos hormin pelti on kiinni – koska mihinkään muuallekaan se lämpö ei voi päästä, eikä se ikuisiksi ajoiksi takkaan jää.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Toinen hyvä oivallus (sekin puolivahingossa) oli kaksinkertaisten sulkupeltien asentaminen tiilihormiin. Tiilihormissa on 2 rinnakkaista hormia, jotka menevät kellarin takkahuoneelta ja saunasta kaikkien kerrosten läpi. Ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa on ylimmät sulkupellit, jotka ovat aina öiseen aikaan kiinni, ja toinen sulkupelti on tulisijan lähettyvillä, joka avataan aina kun tulisijaan laitetaan tuli. Alussa kun ylimmät sulkupellit olivat aina auki (ajatuksella että ehkä paukkupakkasilla laitan ne sitten kiinni), niin huomasin sellaisen ilmiön, että jos vain saunan pesässä oli tuli – niin huonetiloissa oleva alipaine veti katolle menevää savua toisen hormin kautta takkahuoneeseen. Eli talossa oleva alipaine haluaa vetää sulkupellien läpi ilmaa katolta sisätiloihin alipaineesta johtuen. Nyt kun samassa hormissa onkin kahdet sulkupellit, joista ylimmäiset olen laittanut aina yöksi kiinni (sulkupellissä roikkuu työpaita, jotta sítä ei unohda avata aamuisin), niin hormi pysyy lämpöisenä aina seuraavaan aamuun asti. Yhdellä sulkupellillä ei pysynyt, eli katolta alas virtaava kylmä ilma viilensi hormin nopeasti.

Lopputulos näissä tämän kertaisissa lämpötilan mittauksissa oli se, että samassa pisteessä lämpötila ei vuorokauden aikana vaihtele kahta astetta enempää, eikä myöskään talon eri osista löydy kahta astetta suurempia lämpötila eroja. Mielestäni yllättävän tasainen lopputulos ottaen huomioon, että talossa on 241 neliötä kolmessa kerroksessa.

Tähän tasalämpöisyyteen voi vaikuttaa sekin, että lämmitystarkoituksessa taloon on kannettu yli 10 tonnia kiviä. Näistä isossa takassa on 3,5 tonnia, tiilipiipussa 5,7 tonnia ja saunan kiuas painaa kivineen 300 kg. Takkahuoneessa on 600 kg pikkutakka. Kaikissa kerroksissa menee lattialämmitys, ja lattioiden yhteenlaskettuja massoja en osaa edes arvioida. Lämpömittareita lukiessani sähkölämmityspuolella lämminvesivaraaja syötti +1C ulkolämpötilassa lattialämmityspiiriin +22C lämpöistä vettä.

Tiilerin takan sisäkuori valmis

Kurkistetaanpa välillä taas talon sisälle, nimittäin Tiilerin takan sisäkuori on nyt saatu valmiiksi.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä. (Kuvassa näkyvä harmaa möykky.)

Vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Sama möykky toiselta puolen, eli vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja "säteilee" lämpöä leivinuuniin.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja ”säteilee” lämpöä leivinuuniin.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Palataanpa vielä takaisin tähän kuvaan, jossa sisäkuoren kansi on paikoillaan. Miten se on sinne saatu? Ympärillä on tilaa vain vaivaiset 10mm joka puolella saumaa varten, joten jos laittaa normaalisti sinne ”sormet väliin”, niin sen jälkeen – tai jo hetki ennen sitä sormia ei saa enää pois välistä! Jos pudottaa levyn, se rikkoo pudotessaan allaan olevat viisteelliset tiilet, joiden varassa se nyt lepää. Näiden viisteiden päällä on laastia, johon kansi tarttui kiinni. Entä olisiko kannattanut jättää reunoilta 2 tiilikerrosta tekemättä, tai purkaa ne nyt pois (ei ne tässä kuvassa vielä kovin tiukassa olisi olleet)? Nämä reunoilla olevat tiilikerrokset kuitenkin tarvitaan vastapainoksi, muuten kannen alla olevat viisteelliset tiilet kääntyy ympäri, ja kansi putoaa vielä alemmas eli leivin uunin katon päälle. Joten miten tämä ”asennusongelma” ratkaistiin? Miettikääpä hetki, kerron vähän ajan päästä miten me tämä temppu tehtiin noin 30 kg painavan kannen kanssa.