Pohdintoja aurinkoenergiasta

Tässä tulee jatkoa Kevätmessut 2015 postaukselle (edellinen artikkeli – jossa lupasin kirjoitella aurinkoenergiasta vielä erikseen).

Eli nyt kun meidän talossa kävi niin, että etukäteen suunniteltu maalämpö ei oikein kannata liiketaloudellisesti (takaisinmaksuajasta tulee liian pitkä), niin olen mietiskellyt pitäisikö suorasähköllä olevaan taloon laittaa vielä jotain muuta lämmitysjärjestelmää. Ja jos niin mitä muuta?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen ilmalämpöpumppu, joka maksaa nopeasti itse itsensä takaisin. Ja sen saa useampikerroksiseen taloon vaikka niinkin, että yhden ulkoyksikön takana on 2 sisäyksikköä, yksi per kerros. Nykyään ilmalämpöpumpuissa on myös takkakytkin, jolloin siksi aikaa kun takkaa poltetaan, ilmalämpöpumpun lämmityksen voi ottaa pois, jolloin se kierrättää pelkästään ilmaa, ja takan lämpö leviää paremmin koko taloon.

Mutta me jo hoidettiin tämä sama asia niin, että tuotiin IV-tuloputki suoraan olohuoneen ison takan päälle, jolloin sieltä tuleva ilmavirta levittää takan lämmön eri puolille. Ja hyvin tuntuu toimivan. Jolloin ilmalämpöpumppua ei tähän ”virkaan” enää tarvita, ja muutekin siinä taitaa käydä niin, että se lämpö minkä ilmalämpöpumpun sähköillä saa tehtyä, niin se ainoastaan säästää polttopuita (eli kun talossa on tarpeeksi lämmin – takkaa ei enää voi käyttää). Ja kun me saadaan puita omasta metsästä, niin polttopuiden säästämiseksi ei ilmalämpöpumppua ja sen tarvitsemaa lisäsähkölaskua enää tarvita. Joten ehkä ilmalämpöpumppu ei ole oikea ratkaisu meidän tapauksessa?

Seuraavaksi aloin pohtimaan aurinkolämmön eri vaihtoehtoja. Meillä on jo Jäspin 500 litrainen varaaja, jossa on 3 kierukkaa, ja jotka nyt on kaikki suorasähköllä. Alkuperäinen ajatus oli laittaa näistä sitten yksi maalämmölle, ja yksi ehkäpä aurinkolämmölle. Aurinkolämpö voi olla että toteutuukin nyt ennen maalämpöä, vaikka alun perin piti mennä toisinpäin.

Aurinkokeräimiä on siis kahdenlaisia. On sähköä tekeviä keräimiä, jotka muuttavat auringonsäteitä sähköksi noin 18%:n hyötysuhteella. Ja sitten on aurinkolämmön keräimiä, jotka muuttavat auringonsäteitä lämmöksi yli 90%:n hyötysuhteella. Olen laskeskellut, että meillä menee vuosittain lämpimän käyttöveden tekemisessä noin 500 euron sähköt. Aurinkolämpökeräimillä voisi tehdä lämpimän käyttöveden jopa 9kk ajan vuosittain. Talvella aurinkolämpöä tulee yleensä aika vähän, tai ei tule ollenkaan. Heikoimpia ovat loka-, marras- ja joulukuu, jolloin aurinko ei paljon paista. Jos aurinko paistaa – säteilyn energia saadaan talteen, vaikka olisi -20C pakkasta, eli lämpötilasta aurinkoenergian hyödyntäminen ei ole kiinni.

Kävin Kevätmessuilla kahdellakin aurinkoenergiayhtiön ständillä. Areva Solar Oy:n ständillä oli lämpöenergiaa keräävät tyhjiökeräimet hyvin esillä, eli ne näyttävät tältä:

Salolaisen Areva Solar Oy:n ständillä.

Salolaisen Areva Solar Oy:n ständillä olevia tyhjiöputkikeräimiä.

Tyhjiöputkikeräin aurinkolämmön keräämiseen. Yli 90% saapuvista auringon säteistä saadaan talteen lämpöenergian muodossa.

Tyhjiöputkikeräin aurinkolämmön keräämiseen. Yli 90% saapuvista auringon säteistä saadaan talteen lämpöenergian muodossa.

Lämpöenergiaa saisi siis aika kustannustehokkaasti, ja meillä on talon seinässä jo mietittynä valmis paikka tällaiselle putkikeräimelle (yksi ikkuna aukko jätettiin tekemättä). Ja samalla kohtaa on kellarissa tekninen huone, joten siirtomatka tekniseen tilaan on lyhyt ja lämmön talteen saanti täten tehokasta.

Jotain tällaista ehkä pitää vakavasti miettiä – jos 500€ vuosittaisesta käyttöveden lämmityksestä saisi pois noin 400€, niin tämä järjestelmä maksaa itse itsensä takaisin alle 10 vuodessa. Ja tehoa riittää vaikka 5-6 henkilön veden kulutukseen.

Sitten toinen tapa hyödyntää aurinkoenergiaa on tehdä siitä sähköä. Ja sähkössä on se hyvä puoli, että jos muodostuu ylijäämää, sen voi myydä sähköyhtiölle takaisin. Aurinkosähkössä on toinenkin ja varsinkin lämpöpumppuihin verrattuna myös yksi erittäin hyvä ominaisuus – järjestelmässä ei ole juurikaan kuluvia osia. Joten aurinkosähköpaneeli on erittäin pitkäikäinen. Vanhimmat ja yhä toimivat aurinkosähköpaneelit ovat avaruudessa, ja ne ovat olleet siellä jo 1960-luvulta lähtien. Avaruudessa aurinkopaneelin lasi pysyy puhtaana, mutta ilmakehässä se yleensä aikojen saatossa vähän likaantuu. Lian voi kuitenkin putsata pois.

Maksettu hinta tosin vaihtelee valtavasti. Kaikki sähköyhtiöt eivät edes huoli aurinkosähköä. Jotkut huolivat, mutta eivät maksa siitä mitään – esimerkkinä tästä esim. Vantaan Energia. Fortum taas maksaa aurinkosähköstä pörssisähkön verran, josta vähennetään pois Fortumin ”komissio”, joka on 24%. Myös Helen maksaa aurinkosähköstä pörssisähkön verran – sellaisenaan, eikä tee siitä mitään vähennyksiä.

Kaiken reiluin sähköyhtiö aurinkosähkön tuottajia kohtaan on Mäntsälän energia. Se maksaa aurinkosähköstä ihan sen saman hinnan, mitä kuluttajan kanssa on sovittu sähkön ostohinnaksi heiltä. Kuulostaa aika reilulta, eikö vain? Ja tarkistin vielä Mäntsälän energian nettisivuilta, että kyllä – tämä tieto pitää aivan paikkaansa. Jos ei myy ylijäämä sähköä takaisin sähköyhtiölle, niin toinen tapa on lämmittää sillä vaikka vesivaraajaa, niin kuin tässä kaaviokuvassa on tehty:

Ylituotantotilanteessa aurinkosähköllä voi lämmittää vesivaraajaa, tai ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle.

Ylituotantotilanteessa aurinkosähköllä voi lämmittää vesivaraajaa, tai ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle.

Tässä kohtaa täytyy myöntää, että meidän talon suunnittelussa ei osattu ottaa mahdollisen aurinkosähkön osalta kaikkea ennalta huomioon. Siis katolta aurinkosähkö otetaan alas yleensä talon päädystä – ihan niin kuin antennijohdotkin. Jolloin aurinkosähköä varten olisi kannattanut laittaa esiasennettuna piuha jo valmiiksi, ja viedä se katolta kellariin samaa reittiä kun vietiin TV-antennin johdotkin. Mutta eipä huomattu tätä. Joten ei sitten muuta kuin aurinkosähkön piuhat vaan pintavetona, tai vuorilautojen ja tuulensuojalevyn välistä alas tipauttaen, ja kellarin harkoista läpi kellarin tekniseen tilaan.

Sitten kävin juttelemassa aurinkosähköstä vielä Helenin eli Helsingin energian ständillä. Heillä aloituspaketin aurinkosähkölle saa vähän reiluun 4 tonniin – ja siitä saa vielä kotitalousvähennykset työn osuudesta:

Aurinkosähkön aloituspaketti Helsingin  Energian eli Helenin ständillä.

Aurinkosähkön aloituspaketti Helsingin Energian eli Helenin ständillä.

Aurinkopaneelien suuntaus tehdään yleensä kohti etelää. Jolloin sähköntuotannon huipputeho saadaan puolen päivän aikaan – jolloin harvoin ketään on kotona. Jos kotona ollaan vasta iltapäivällä ja/tai illalla – silloin osa paneeleista olisi järkevä suunnata lounaaseen tai vaikka länteen, jolloin toinen sähköntuotannon huippuhetki saadaan iltaan. Etelästä pois suuntaaminen ei loppujen lopuksi kovin paljon vähennä energian saantia, tässä on siihen liittyen Helenin taulukot, eli 45-asteen kulma etelästä pois ei vähennä tuottoa muuta kuin 5-10% , eli yllättävän vähän!

SAM_4046

Toinen mitä aurinkoenergiassa joutuu miettimään, on sen mitoitus. Aloituspaketti on halvin ostaa, mutta takaisinmaksu aika on isommissa ja vähän kalliimmissa paketeissa lyhyempi. Eli kun tehot 3-kertaistuvat, hinta vain 2-kertaistuu:

Helenin hinnat eri paketeille. Jos teho kolmin kertaistuu 1100 Wp:stä 3300 Wp:hen - niin hinta vain kaksinkertaistuu. Jolloin isommassa paketissa on lyhyempi takaisinmaksuaika kuin pienemmässä.

Helenin hinnat eri paketeille. Jos teho kolmin kertaistuu 1100 Wp:stä 3300 Wp:hen – niin hinta vain kaksinkertaistuu. Jolloin isommassa paketissa on lyhyempi takaisinmaksuaika kuin pienemmässä.

Ja jos kerran Mäntsälän energia on niin reilu, että se ostaa ja myy samalla hintaa sähköä (toki ostaessa joutuu maksamaan sähköverot ja siirtomaksut – eli sen verran siinä häviää), niin silloin isompikin mitoitus voi olla ihan kannattavaa? Ja loppujen lopuksi Mäntsälän energian asiakkaana olisi ihan se ja sama, vaikka suuntaisi kaikki paneelit kohti etelää – jos silloin ei ollakaan kotona, niin koko tuotannon voisi myydä sähköyhtiölle. Jolloin jos sähkölaskun onnistuisi vuositasolla saamaan nollaksi tai lähelle nollaa, sitten on erittäin hyvä kysymys sen jälkeen, että tarvitseeko maalämpöä asentaa enää ollenkaan…? Ei se tosin kannattanut meidän talossa alunperinkään…

Jatkan pohdintoja. Ei tässä nyt mitään kiirettä ole, sillä yksi investoinnin takaisinmaksuaikoihin vaikuttava asia on myös kotitalousvähennys. Ja sen saa vasta 2 vuotta lopputarkastuksen jälkeen, eli sinne asti on aikaa miettiä, mitä tekee…