Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C.

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C. Kuukauden alkupäivien korkeammat kulutuspylväät johtuvat poreammeen käytöstä vapun tienoilla.

Toukokuussa sähköä kului 31 päivän aikana yhteensä 1122 kWh. Päiväsähkön osuus oli 426 kWh ja yösähköä meni 696 kWh.

Huhtikuu oli yhden päivän lyhyempi kuukausi. Silloin sähköä kului 1179 kWh, josta päiväsähkön osuus oli 434 kWh ja yösähkön osuus 745 kWh.

Erillisissä mittauspisteissä sähköä kului toukokuun aikana seuraavasti:

Salaojapumppaamo = 2,1 kWh
IV-kone = 121,1 kWh
Uusi IKEA:n jääkaappi = 11,8 kWh
Vanha jääkaappi = 18,2 kWh
Läppärien lataukset = 3,4 kWh
55-tuumainen Philips TV = 8,4 kWh
Pyykinpesukone = 17,6 kWh

Tähän mennessä ollaan nyt asuttu 8 kuukautta. Tällä aikavälillä (lokakuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun) sähköä on kulunut yhteensä 12521 kWh. Polttopuuta on samaan aikaan kulunut varmaankin noin 10 kuutiota, josta lämpöä on saatu noin 10000 kWh edestä – olettaen, että kuusipuusta saa lämpöä talteen noin 1000 kWh/kuutio. Jos polttelisi koivuja, sitten saman lämmön olisi saanut noin 7 kuutiosta puita.

Jos tästä 8 kk aikajaksosta tekee 1,5 kertoimella ennusteen koko ensimmäisen vuoden tulevasta sähkönkulutuksesta, se olisi (hieman yläkanttiin laskien – koska kesällä menee vähempi sähköä kuin talvella) yhteensä 18781 kWh. Maalämpöpumpulla tästä saisi hyvinkin nipistettyä noin 10000 kWh pois, jolloin säästö olisi tuhat euroa vuodessa.

Talossa on lämpimiä neliöitä yhteensä 241m2 kolmessa kerroksessa. Lämmitys on suora sähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä, jonka lisäksi talossa on puukiuas ja 2 takkaa.

Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1179 kWh. Edellisten kuukausien eli maaliskuun aikana meni 1446 kWh, helmikuussa 1709 kWh ja tammikuussa 2015 sähköä kului 1648 kWh. Tämän vuoden sähkönkulutus 4kk aikana on yhteensä tähän asti täten 5982 kWh.

Tähänastisista asumiskuukausista tämä 1179 kWh oli kaikkein pienin, jos tarkastelen kaikkien kuukausien kulutuksia muuttopäivästä eli 1.10.2014 eteenpäin (kaikkien kuukausien kaikki kulutuskäppyrät on Talo-Rautio Facebook -profiilin kuvagalleriassa).

Huhtikuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, mikä oli tavanomaista lämpimämpää. Kylmimmät huhtikuut ovat olleet vuosina 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä jäi -2,4C:een. Yli 6,0C keskilämpötiloja on huhtikuun aikana mitattu Kaisaniemessä 3 kertaa, eli vuosina 1921, 1990 ja 2008. Viimeisen kerran pakkasen puolelle jäätiin vuonna 1955. Eli ilmasto selvästikin lämpenee... Mistä kaikista tekijöistä se sitten johtuukin...

Huhtikuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, mikä oli tavanomaista lämpimämpää. Kylmimmät huhtikuut ovat olleet vuosina 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä jäi -2,4C:een. Yli 6,0C keskilämpötiloja on huhtikuun aikana mitattu Kaisaniemessä 3 kertaa, eli vuosina 1921, 1990 ja 2008. Viimeisen kerran pakkasen puolelle jäätiin vuonna 1955. Eli ilmasto selvästikin lämpenee… Mistä kaikista tekijöistä se sitten johtuukin…

 

Mikä vie eniten sähköä – osa 2

Sähkönkulutusta kuvaava pizza-slice bongattu tästä linkistä: http://www.rantakaira.fi/energianeuvonta/mihin_kotisi_sahko_kuluu/sahkolammitteinen_omakotitalo.html

Sähkönkulutusta kuvaava pizza-slice bongattu tästä linkistä: http://www.rantakaira.fi/energianeuvonta/mihin_kotisi_sahko_kuluu/sahkolammitteinen_omakotitalo.html

Simossa sijaitsevan Rantakairan Sähkö Oy:n kotisivujen mukaan 4 henkinen perhe sähkölämmitteisessä omakotitalossa käyttää vuosittain sähköä 21000 kWh, joka jakautuu prosentuaalisesti ylläolevan kuvan osoittamalla tavalla.

Ilmeisesti Pohjois-Suomessa lämmitys ja vedenlämmitys haukkaa aika suuren osan kokonaiskulutuksesta (?), mutta otin kuvan tähän, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että meilläkin ostoenergian määrä eli sähkönkulutus tulisi vuositasolla olemaan noin 20000 kWh. Kokonaiskulutus meillä toki vuodessa suurempi, koska polttopuista on tähän mennessä saatu energiaa noin 8000 kWh, ja tämän päälle meillä kuluu tuo 20 tuhatta kWh sähköä. Tai ainakin puolessa vuodessa meillä meni 10159 kWh, tämän kauempaa ei olla vielä asuttu.

Kuukausi sitten raportoin ensimmäiset mittaustulokset eri kodinkoneiden sähkönkulutuksesta – tässä vielä linkkiä sinne:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Tai tiivistettynä silloin saadut mittaustulokset uudestaan ovat copy-pastena tässä:

Helmikuun lukemat – seurantajakson pituus tasan 4 viikkoa eli 28 vrk:
Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Nyt sitten uudet lukemat tässä – eli maaliskuu näyttää tältä, seurantajakson pituus 32 päivää:
Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 3,3 kWh /32 päivää
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 14,0 kWh /32 päivää
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 17,3 kWh /32 päivää
IKEA:n uusi jääkaappi = 13,0 kWh /32 päivää
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 20,1 kWh /32 päivää

Mittauksen piirissä oleva kodinelektroniikka kulutti siis kuukaudessa yhteensä sähköä 67,7 kWh viidessä eri mittauspisteessä.

Näiden rinnalla talotekniikan sähkönkulutusta mitataan kahdessa kohtaa, ja tällä kertaa salaojapumppaamon sähkönkulutus oli 4,8 kWh ja IV-kone kulutti 146,8 kWh per 32 päivän seurantajakso, nämä 2 yhteensä siis 151,6 kWh.

Veden kulutus oli samalla 32 päivän seurantajaksolla 10,1 m3 ja jos keskiarvolaskentakaavojen mukaan lämpimän veden osuus tästä on ollut noin 40%, ja jos lämmintä vettä on lämmitetty +4C:stä 64C:hen, niin sähköä on neljän kuution lämmityksessä 60 asteella kulunut fysiikan lakien mukaan yhteensä 1,16 kWh/aste/m3 x 60C x 4m3 = 278,4 kWh.

Maaliskuun sähkönkulutus kokonaisuudessaan oli 1446 kWh. Yllä olevista luvuista tulee yhteensä 67,7 +151,6 +278,4 = 497,7 kWh joten kaipa se loppuosa eli 948,3 kWh on sitten kulunut yösähköllä toimivassa lattialämmityksessä? Toki yleisvalaistus, lattialämmityksen ja kiertoveden pumput ja seurannan ulkopuolella oleva kodinelektroniikka vie jotain, mutta yllä olevien tulosten perusteella ei välttämättä kovin paljon. Jos se muu, eli mittauspisteiden ulkopuolella kuluva kotitaloussähkö olisi ollut noin 40 kWh mittausjaksolla, niin silloin lattialämmitykselle jäisi noin 900 kWh, ja se olisi sillon 3-kertainen vedenlämmityksen kulutukseen nähden – siis täysin sama mitä Rantakairan Sähkö Oy:n sivuilla olevassa esimerkkitapauksessa (siinäkin sähkölämmityksen lukemat vedenkulutuksen lukemat 11200 kWh/vuodessa on 3-kertainen veden lämmitykseen, johon laskettiin kuluvan 3700 kWh/vuosi)

Mitä muita johtopäätöksiä yllä olevan perusteella voitaisiin tehdä?

Kodinkonemyyjät usein sanovat, että vanhat laitteet vie niin paljon sähköä, että ne kannattaa aina vaihtaa uuteen per heti – ihan jo siksi, että uudet laitteet vie niin vähän sähköä, että pienemmän sähkölaskun myötä uusi laite maksaa itsensä takaisin. Nyt kun en enää seuraa autojen lämmittimien sähköä (niitä ei keväällä ole enää käytetty), niin siirsin siellä olevan mittarin keittiön uudelle jääkaapille, ja siihen mittariin tuli 32 päivässä 13,0 kWh.

Samaan aikaan varastossa oleva vanha ”varakaappi” (kummatkin täyskorkeita jääkaappeja) on hurissut päällä koko ajan, ja samassa ajassa kuluttanut 17,3 kWh – niin toki – onhan tämän vanhan jääkaapin kulutus prosenteissa huikeat 33,1% korkeampi mitä uuden jääkaapin – mutta kilovatteina ero jää kuukaudessa vain 4,3 kilovattiin. Eli euromääräisessä tarkastelussa eroksi tulee noin 43 eurosenttiä. Jos pelkästään pienemmän sähkölaskun toivossa vaihtaa vanhan jääkaapin uuteen, niin aika monta kuukautta siinä kuluu, ennen kuin uusi jääkaappi on tienannut oman hintansa.

Joten jos tämä mittaustulos on yleispätevä, silloin vanhat jääkaapit kannattaa aina käyttää ”loppuun”, eli niin kauan että niihin tulee lopulta joku vika, jolloin korjauskulujen välttämiseksi ne kannattaa uusia. Samalla sitten säästyy sähköäkin noin 6 euroa vuosittain.

Mikä vie eniten sähköä kotona?

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Insinöörin perusluonne on vissiin vähän sellainen, että vähän kaikkea pitää pikkuisen tutkia ja mittailla, ja kokeilevana tiedemiehenä kaikesta pitää ottaa selvää.

Tällä kertaa selvittelin erilaisten kotoa löytyvien laitteiden sähkönkulutuksia. Laitoin Biltemasta ostetut mittarit mittaamaan perjantaina 6.2.2015 ja nyt kun on taas perjantai, on näihin mittareihin kertynyt tasan 4 viikon, eli 28 päivän sähkönkulutus.

Eli paljonko kuluttaa suunnilleen sähköä esim. vanha jääkaappi, pyykinpesukone, kannettavat läppärit (useita itse asiassa) tai iso taulu-TV? No varmasti nämä lukemat riippuvat hyvin paljon siitäkin, että paljonko niitä kuukaudessa käytetään. Mutta muuten täytyy sanoa, että en olisi varmaan kovin tarkkaan osannut etukäteen sanoa, että mitä lukemia mittareihin mahtaisi tulla. Nyt tämäkin sitten tiedetään. Tai toki meinaan jatkaa mittauksia vielä muutaman kuukauden samoilla paikoilla, niin näkee onko kuukausien välinen vaihtelu kuinka suurta…

Tämän kertaiset mittaukset osoittivat helmikuun (ja maaliskuun ekan viikon) kulutusmääriksi seuraavaa (seurantajakso siis 28 vrk):

Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Valaistuksen sähkönkulutusta en tiedä, enkä osaa sitä edes arvioida. Jos katsoo netistä ohjeita sähkön säästöön, niin usein kuluttajia käsketään sammuttelemaan turhaan palavia valaisimia. Näin LED-valojen aikakaudella taitaa kuitenkin olla niin, että sillä tavalla eli LED-valoja sammuttelemalla ei kovinkaan paljon sähkössä säästöä saa? Eikä meillä nyt sen puoleen erityisesti yritetäkään sähköä säästää (esim. lamppuja sammuttelemalla). Laskeskelin juuri TV:n käyttötunteja, ja jos oikein muistan sen tehontarpeen – eli noin 40W – niin jos TV:n käyttämään mittariin tulee 4 viikossa 7,3 kWh, tarkoittaa se silloin sitä että TV on ollut päivittäin päällä keskimäärin 6h/vrk.

Muutenkin nuo kaikki nyt mitatut lukemat ovat niin pienet, että jos ja kun omakotitalo kuluttaa talvikuukausina (ainakin meillä) likemmäs 1700 kWh joka kuukausi, niin sähkönkulutuksen kokonaismäärä ei tästä muuksi muutu, vaikka tietokoneita, telkkaria, jääkaappia ja pyykinpesukonetta ei käytettäisi ollenkaan.

Pitkin talvea tässä on ollut menossa vähän muitakin mittauksia. Esim. autojen sähkölämmittimiin kului koko talvena sähköä yhteensä 35,7 kWh (nyt mittaus jo lopetettu, enää ei ole tarkoitus laittaa autoa johdon päähän – jatketaan taas ensi talvena). Ilmastointikone (Iloxair 199) vie 160W teholla tasaiseen tahtiin sähköä vähän reilut 100 kWh kuukausittain. Viiden kuukauden aikana tässä mittauspisteessä on nyt kulunut yhteensä 530,2 kWh sähköä. Salaojapumppaamon käyttämä sähkö on vaihdellut kuukausittain reippaasti, vaihteluväli 1 kWh -> 14,6 kWh kuukausittain. Yhteensä salaojapumppaamolla on sähköä 5kk asumisen aikana kulunut 25,7 kWh.

Sähkönkulutuksesta löytyy myös päivittäiset kulutuskäppyrät joka päivältä aina siitä lukien, kun taloon muutettiin asumaan. Tähän asti suurin sähkönkulutus yhden vuorokauden aikana oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului vuorokaudessa yhteensä 190,5 kWh.  Sinä päivänä palattiin joulunpyhien jälkeen kotiin, ja laitettiin lämmitykset täydelle teholleen. Lämpötila oli joulun paukkupakkasissa pudonnut 14-16C välille, vähän huoneesta riippuen.

Vähiten sähköä kului 2.3.2015, jolloin vuorokaudessa sähköä kului meillä 34,8 kWh. Eniten sähköä vie siis lämmitys, ja siinä myös pystyy säästöjä saamaan. Sähkön vuorokausikulutus putosi meillä hyvin oleellisesti, eli noin neljänneksen, kun tammikuussa 2015 laitettiin suorasähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ohjauskellon taakse niin, että se toimii nykyisin vain 10 tuntia vuorokaudessa, eli pelkästään yösähköllä. Joka päivä on nyt sitten pidetty talvikaudella jossain tulipesässä valkeaa, joko saunan pesässä tai olohuoneen isossa takassa, ja joskus vähän takkahuoneen pikkutakassakin. Aikaisemmin ongelmana oli se, että vaikka takkaa olisi halunnut poltella enemmänkin, niin ei voinut poltella, koska alkoi tulla liian kuuma. Talo lämpesi ihan riittävän hyvin sähkölläkin aina tammikuun alkupäiville saakka.

Jonkin sortin pohjakulutus tai pohjakuorma meillä näyttäisi olevan 260W eli 0,26 kW tunnissa. Sen alle mitattu tuntikulutus ei näytä laskevan millään hetkellä. Tästä luvusta IV-kone haukkaa siis 160 W ja loppuosa menee sitten jossakin, varmaankin jääkaapeissa (2 kpl) ja pakastimessa (1 kpl). Sitten on kodin elektroniikan valmiustilavirtaa ja olisiko sitten jotain muita jatkuvatoimisia sähkönkuluttajia? En tiedä. Lämpimän veden kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, lattialämmityksen kiertovesipumppu pyörii tätä nykyä vain öiseen aikaan.

Summa-summarum: Mikä olikaan vastaus otsikon kysymykseen?

Jos unohdetaan pohjakuormana oleva suora sähkölämmitys ja IV-kone, niin sen jälkeen eniten sähköä ainakin meillä kuluu pyykinpesukoneessa. Hyvänä kakkosena pyykkikoneelle tulee vanha jääkaappi, joka meillä on kellarissa vähän niin kuin varakaappina. Mutta koko ajan päällä kuitenkin.

Helmikuussa kului enempi sähköä mitä tammikuussa

Päättyneen helmikuun 2015 päivittäiset sähkönkulutuskäppyrät näyttävät tällä kertaa tältä:

Sähkönkulutus helmikuussa 2015. Sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enemmän mitä tammikuussa 2015 (vaikka tammikuussa oli 31 päivää). Tammikuun 2015 kulutus oli 1648 kWh. Joulukuussa 2015 sähköä kului 2308 kWh, mutta joulukuun jälkeen vesikiertoinen ja suoralla sähköllä oleva lattialämmitys laitettiin kellon taakse toimimaan pelkästään yösähköllä, jolloin sähkönkulutus laski oleellisesti. Ilmeisesti polttopuun käyttö on vastaavasti sitten lisääntynyt, koska keskilämpötilat olivat talvikuukausina hyvin samalla tasolla, joulukuussa -1,0C, tammikuussa -1,9C ja helmikuussa tasan 0,0C. Yösähkön osuus helmikuun kokonaissähkönkulutuksesta oli 71%, päiväsähköä kului 29%.

Sähkönkulutuksen päivittäisissä käppyröissä on näkynyt erityisen selvästi aina esim. porealtaan käyttö (kaikkien asumiskuukausien sähkönkulutuskäppyrät löytyvät Talo-Rautio Facebookin kuvagalleriasta). Porealtaan täytön yhteydessä lämminvesivaraaja käyttää selvästi normaalia enempi sähköä. Helmikuussa poreallasta ei käytetty kertaakaan. Ja silti sähköä kului 28 päivän aikana 3,7% enempi mitä tammikuussa!

Syynä tähän ilmiöön on helmikuun osalta kuvassa korkeina pylväinä näkyvä viikko 8, jolloin oli hiihtolomat, ja jolloin talo oli tyhjillään viikon verran lauantaista 14.2 lauantaille 21.2.2015 asti. Sille ajalle sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset (lämpötila laski -5C ja -6C tasolle), ja tämä näkyi heti voimakkaasti sähkönkulutuksessa, koska takkaa ei käytetty. Sähköä kului molempina pakkaspäivinä yli 100 kWh per vrk.

Kolmas korkea pylväs sähkönkulutuksessa osui sunnuntaille 22.2, jolloin oltiin juuri tultu kotiin. Silloin käännettiin lattialämmitys täydelle teholle, koska lämpötila oli kotiin palatessa vain +16C tasolla. Kotiin tullessa olohuoneen ison takan ulkolämpötila oli +18C. Koska se on kuorellinen takka (villat sisällä tiilikerrosten välissä), sellainen takka ei ihan ”täydelle teholleen” heti lämpene, vaikka siihen laitettiin tuli heti kotiin tullessa. Ärhäkäs ja äkkiä lämpiävä pikkutakka ja puukiuas löytyvät kuitenkin kellarista, eli niistä saatiin heti lämpöä, mutta muuten talon lämpiämistä haluttiin nopeuttaa myös sähköllä. Ja muutamien yön tuntien aikana talo lämpeni, seuraavana aamuna lämpötilat oli jo suht normaalissa haarukassa, niin kuin tästä linkistä näkyy:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/22/tyhja-talo-vei-enempi-sahkoa/

Tällaisessa tilanteessa kuorellinen takka eli tässä tapauksessa Tiilerin Terhi takka-leivinuuni ei ole paras mahdollinen (siis kun palataan viikon poissaolon jälkeen kotiin ja takka on kylmä), mutta muutoin sen ominaisuudet ovat monilta osin ihanteelliset, tai voisi sanoa jopa lapsiystävälliset. Takan pintalämpötila ei meillä ole koko talven aikana ylittänyt +40C tasoa, eli näppejään tässä takassa ei ainakaan polta (jos ei koske takan lasiluukkuun). Ja takka luovuttaa tasaisesti lämpöään usean päivän ajan, jolloin kertalämmitys ei tarkoita korkeaa lämpöpiikkiä heti lämmittämisen jälkeen.

Pistekohtaisessa mittauksessa IV-kone vei taas tuttuun tapaan 113 kWh sähköä (viime kuussa meni 115 kWh), autojen lämmittimissä kului helmikuussa 14,4 kWh (tammikuussa meni 10,5 kWh), ja salaojapumppaamokin on palannut takaisin ”normaaliin”, eli nyt helmikuussa siellä sähköä kului enää 3 kWh. Kuukausi aikaisemmin ihmettelin kovaa kulutusta, kun sähköä meni pumppaamossa poikkeuksellisen paljon eli 14,6 kWh. Aiempina kuukausina oli mennyt joulukuussa 5 kWh, marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. En sitten tiedä mikä mahtoi aiheuttaa tammikuun kovan kulutuspiikin, ja ehkä se jääkin ikuiseksi mysteeriksi.

Tässä vaiheessa, kun ollaan 5kk asuttu lokakuun 2014 alusta lukien, ollaan käytetty sähköä yhteensä 8775 kWh eli keskimäärin 1755 kWh per kk. Talossa on neliöitä 241 kWh. Polttopuita (siis rakennusaikaista ylijäämää eli etupäässä kuusilautaa) on käytetty tähän mennessä yhteensä noin 7 kuutiota. Polttopuusta lienee saatu lämpöä talteen oletettavasti noin 7000 kWh, eli noin 1000 kWh per kuutio.

Tässä blogissa on aikaisemmin pohdittu mm. maalämmön kannattavuutta, tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mikäli yllä olevista luvuista saataisiin maalämpöpumpun asentamisella pois vähän yli puolet kulutuksesta, jolloin saatava säästö olisi noin 1000 kWh eli noin 100 euroa kuukausittain. Investoinnin hinta olisi kuitenkin likemmäs 20 tonnia.

Mitä opimme tästä?

Jos haluaa poltella takassa ja saunan pesässä muutaman kuution puita vuosittain, niin maalämmön kannattavuus pitää ilmeisesti laskea tosi tarkkaan, jos investointia perustelee pelkästään euromääräisellä tarkastelulla. 20 tonnin maalämpö investoinnin asemesta paljon kannattavampi investointi voisi tällaisissa tapauksissa olla esim. noin 2 tonnin ilmalämpöpumppu? Sehän tekee hyvin lämpöä keväällä ja syksyllä, jolloin talvisin voi edelleenkin poltella puita, joita rakentamisen jäljiltä riittää vielä vaikka kuinka paljon. Ja omasta metsästä löytyy puuta tietysti jatkossakin.

Ei-euromääräisessä tarkastelussa voitaneen todeta, että molemmat pumput (maalämpö ja ilmalämpö) lienevät suunnilleen yhtä ympäristöystävällisiä?

Niin taikka noin – olisin aika varma siitä, että kyllä se maalämpöpumppu meillekin vielä joskus jonain päivänä tulee, viimeistään sitten kun ollaan eläkkeellä, eikä jakseta enää polttopuiden kanssa kovin paljon pelata. Onhan se maalämpö kuitenkin varsin vaivaton. Jolloin jos tämä on se ykkösperuste lämmitysmuodon valinnalle, niin silloin siitä ilosta voi jo pikkuisen maksaakin… Mutta nyt nämä suoran sähkölämmityksen tilastotietojen kerääminen näyttää ainakin toistaiseksi ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä seuraavat 2-3 vuotta jatketaan tilastojen keräämistä vielä ihan näin. Siis ilman sitä ilmalämpöpumppuakin.

PS:
Jahas… Tämä päivitys on taas teknisistä ongelmista johtuen tyyppiä ”ei voi kommentoida”, koska kommentointilaatikko on hukassa – aivan samoin sattui pari päivitystä aiemmin kohdassa ”Kannattaako talo rakentaa itse”.

No ei voi mitään, nyt kuitenkin huomasin mistä johtuu, että kommenttilaatikko voi hävitä, eli jos korjaan jo julkaistua artikkelia, esim. oikeinkirjoitusvirheitä, niin sen jälkeen kommenttilaatikkoa ei enää löydy… Tai en ainakaan itse tiedä, että missä se on. Ei sitä vaan näy.

Marraskuun sähkönkulutus yllätti

Marraskuu yllätti. Sähköä kului vähemmän kuin kahtena edellisenä kuukautena (syys- ja lokakuu). Selitys ei voi johtua pelkästään kuukauden pituudesta (30 päivää), koska syyskuussakin oli 30 päivää. Tosin syyskuu oli viimeisin raksakuukausi, lokakuun alusta alkaen talossa on asuttu. Huonelämpötilat on pidetty 21-23C haarukassa koko ajan.

Takkaa on poltettu aina muistaessa ja saunan puukiuastakin on lämmitetty enemmän kuin kerran viikossa. Saunan puukiuas puolestaan lämmittää läpi kaikkien kerrosten kulkevan tiilipiipun, jonka massa on 5700kg eli se varaa lämpöä aika hyvin.

Marraskuun sähkönkulutus 1382,54 kWh. Aikaisemmat kuukaudet lokakuu = 1847,38 kWh ja syyskuu 1434,12 kWh. Vaikka keskilämpötilakäyrä on koko ajan laskenut viimeisen 3kk aikana (pistenauha kuvassa), niin jostain syystä tässä kuussa ei kulunut sähköä niin paljon kuin kahtena edellisenä kuukautena. Taloon muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Syyskuu oli vielä raksa kuukausi. Nyt 32 päivän seurantajaksolla (2.11 -> 4.12) salaojapumppaamo kulutti 2kWh, autojen lämmittimet 3kWh ja IV-kone 196kWh.

Marraskuun sähkönkulutus 1382,54 kWh. Aikaisemmat kuukaudet lokakuu = 1627,84 kWh ja syyskuu 1434,12 kWh. Vaikka keskilämpötilakäyrä on koko ajan laskenut viimeisen 3kk aikana (pistenauha kuvassa), niin jostain syystä nyt marraskuussa ei kulunut sähköä niin paljon kuin kahtena edellisenä kuukautena. Taloon muutettiin syys-lokakuun vaihteessa. Syyskuu oli vielä raksa kuukausi. Nyt 32 päivän seurantajaksolla (2.11 -> 4.12) salaojapumppaamo kulutti 2 kWh (ts. 800W pumppu on käynyt kuukauden aikana 2,5h), autojen lämmittimet kuluttivat kuukaudessa 3 kWh ja IV-kone 132 kWh.

Isot TV:t kuluttaa yllättävän vähän virtaa

Vanha TV näytti uudessa korkeassa olohuoneessa ja uudella isommalla TV-pöydällä niin lilliputilta, että jouduttiin päivittämään lopulta sekin vähän isompaan, eli 42-tuumainen TV vaihtui 55 tuumaiseen.

Parhaiten vertailut eri merkkien, kokoluokkien ja hintatasojen välillä pystyy tekemään esimerkiksi Vantaalla Gigantissa, jossa tarjolla olevia TV-kapistuksia on näytillä lukumääräisesti selvästi eniten. Gigantista emme kuitenkaan tällä kertaa mitään ostaneet, vaan Jumbon Cittarin hintarallissa oleva TV meni hinnaltaan Gigantin edelle. Siellä nyt ostettu TV kustansi 799 euroa. Lähes saman tapainen TV Koivukylän Cittarissa olisi maksanut satasen enempi, ja sillä erolla että Koivukylän Cittarin TV olisi ollut virrankulutukseltaan huippuluokkaa eli A++ eli luvuiksi muutettuna sen tehontarve olisi ollut 44 wattia. Nyt ostamamme TV on sekin energian kulutuksen A-luokkaa, mutta se käyttää sähköä 65 watin teholla.

Olen usein kuullut juttuja, että suuret telkkarit olisi hirvittäviä energiasyöppöjä? Itse asiassa meidän pienempi ja vanhempi TV myös oli sellainen (ja on tietysti edelleenkin, se palvelee nyt tytön makuuhuoneessa). Omalla virtamittarilla katsottuna se kulutti lepotilassakin 15 wattia ja päällä ollessaan 150 wattia. Uusi olohuoneen TV ei kuluta lepotilassa mitään (tai kuluttaa niin vähän ettei sitä pysty mittaamaan), ja päällä ollessaan virtaa kuluu myyntitarrassa luvat 65 wattia (parin watin tarkkuudella). Näin ollen tämän artikkelin otsikoksi sopisi myös ihan hyvin, että ”kodin elektroniikan sähkönkulutuksessa on huimia eroja”. Itse kuitenkin yllätyin siitä miten vähän isot TV:t nykyään kuluttavat sähköä, eli tästä havainnosta nyt tämä otsikko tällä kertaa.

Nyt jos lasketaan vielä sellainenkin laskelma, että olisiko kannattanut maksaa 100€ lisää ja ostaa se vähemmän kuluttava telkkari Koivukylän Cittarista? Silloin tehon kulutus olisi ollut 44w/65w = 68% siitä määrästä mitä enempi kuluttava TV tarvitsee sähköä ja vuositason 95 kWh muuttuisi vastaavasti 68%:in tasolle eli 95 x  0,68 = 65 kWh:ksi. Eroa tulisi vuosittain 30 kWh, jos telkkaria katsotaan 4h joka päivä.

30kWh maksaa 3 euroa jos sähkön yksikköhinta ilman kk-maksuja ja muita sellaisia on luokkaa 10c per kWh. Eli vähemmän kuluttava TV tienaa hintaeronsa takasin 33 vuoden aikana, eli suomennettuna sähkön säästö tässä kohtaa ei kannata, jos 100 euroa pitää investoida vuositasolla 30 kWh:n säästön saamiseksi.

Tarran mukaan 55-tuumainen TV käyttää 65 wattia sähköä ja tarrassa olevan käyttöaikalaskelman mukaan vuosikulutus olisi 95 kWh (laskelma siis olettaa, että TV on päällä 4h vuoden jokaisena päivänä).

Tarran mukaan 55-tuumainen TV käyttää 65 wattia sähköä ja tarrassa olevan käyttöaikalaskelman mukaan vuosikulutus olisi 95 kWh (laskelma siis olettaa, että TV on päällä 4h vuoden jokaisena päivänä).

Uusi TV purettu pois pakkauksestaan. Melkoisen kokoinen suhteutettuna kahden istuttavaan sohvaan. Vieläkin isompia olisi ollut kauppojen hyllyillä saatavana, mutta tähän 55-tuumaiseen päädyimme.

Uusi TV purettu pois pakkauksestaan. Melkoisen kokoinen suhteutettuna kahden istuttavaan sohvaan. Vieläkin isompia olisi ollut kauppojen hyllyillä saatavana, mutta tähän 55-tuumaiseen päädyimme.

Etualalla vanha 42-tuumainen, taustalla ja kauempana uusi TV. Etäisyyseroista johtuen kokoa ei voi tässä kuvassa verrata, mutta toisessa siis vinottaishalkaisija 105cm ja toisessa 140cm. Philipsejä molemmat.

Etualalla vanha 42-tuumainen, taustalla ja kauempana uusi TV. Etäisyyseroista johtuen kokoa ei voi tässä kuvassa verrata, mutta toisessa siis vinottaishalkaisija 105cm ja toisessa 140cm. Philipsejä molemmat.

Uusi TV toiminnassa. TV:n takapaneelissa olevat LED valot valaisevat aika kauniisti takaseinän - vanhassa TV:ssä tällaisia taustavaloja ei ollut.

Uusi TV toiminnassa. TV:n takapaneelissa olevat LED valot valaisevat aika kauniisti takaseinän – vanhassa TV:ssä tällaisia taustavaloja ei ollut.

Näkymä olohuoneen sohvalta katsottuna.

Näkymä olohuoneen sohvalta katsottuna.