Mikä vie eniten sähköä kotona?

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Sähkönkulutuksen mittaus käynnissä TV-pöydän takana. Vasemmasta pistorasiasta/mittarista kulkee sähköt läppärin laturille (läppäriä meillä yleensä käytetään sovalla istuessa, samalla kun katsotaan telkkaria). Oikean puolimmainen mittari mittaa 55 tuumaisen taulu-TV:n sähkönkulutusta. 28 päivän seurantajaksolla läppäreitä on latailtu yhteensä 2,3 kWh ja olohuoneen iso TV on kuluttanut sähköä samaan aikaan 7,3 kWh.

Insinöörin perusluonne on vissiin vähän sellainen, että vähän kaikkea pitää pikkuisen tutkia ja mittailla, ja kokeilevana tiedemiehenä kaikesta pitää ottaa selvää.

Tällä kertaa selvittelin erilaisten kotoa löytyvien laitteiden sähkönkulutuksia. Laitoin Biltemasta ostetut mittarit mittaamaan perjantaina 6.2.2015 ja nyt kun on taas perjantai, on näihin mittareihin kertynyt tasan 4 viikon, eli 28 päivän sähkönkulutus.

Eli paljonko kuluttaa suunnilleen sähköä esim. vanha jääkaappi, pyykinpesukone, kannettavat läppärit (useita itse asiassa) tai iso taulu-TV? No varmasti nämä lukemat riippuvat hyvin paljon siitäkin, että paljonko niitä kuukaudessa käytetään. Mutta muuten täytyy sanoa, että en olisi varmaan kovin tarkkaan osannut etukäteen sanoa, että mitä lukemia mittareihin mahtaisi tulla. Nyt tämäkin sitten tiedetään. Tai toki meinaan jatkaa mittauksia vielä muutaman kuukauden samoilla paikoilla, niin näkee onko kuukausien välinen vaihtelu kuinka suurta…

Tämän kertaiset mittaukset osoittivat helmikuun (ja maaliskuun ekan viikon) kulutusmääriksi seuraavaa (seurantajakso siis 28 vrk):

Kannettavien tietokoneiden lataaminen = 2,3 kWh /4 viikkoa
55 tuumainen taulu-TV (jonka tehontarve noin 40W) = 7,3 kWh /4 viikkoa
Iso ja tosi vanha jääkaappi kellarissa, hurisee koko ajan = 15,8 kWh /4 viikkoa
Pyykinpesukone (vaimon mukaan käytössä tosi paljon) = 17,5 kWh /4 viikkoa

Valaistuksen sähkönkulutusta en tiedä, enkä osaa sitä edes arvioida. Jos katsoo netistä ohjeita sähkön säästöön, niin usein kuluttajia käsketään sammuttelemaan turhaan palavia valaisimia. Näin LED-valojen aikakaudella taitaa kuitenkin olla niin, että sillä tavalla eli LED-valoja sammuttelemalla ei kovinkaan paljon sähkössä säästöä saa? Eikä meillä nyt sen puoleen erityisesti yritetäkään sähköä säästää (esim. lamppuja sammuttelemalla). Laskeskelin juuri TV:n käyttötunteja, ja jos oikein muistan sen tehontarpeen – eli noin 40W – niin jos TV:n käyttämään mittariin tulee 4 viikossa 7,3 kWh, tarkoittaa se silloin sitä että TV on ollut päivittäin päällä keskimäärin 6h/vrk.

Muutenkin nuo kaikki nyt mitatut lukemat ovat niin pienet, että jos ja kun omakotitalo kuluttaa talvikuukausina (ainakin meillä) likemmäs 1700 kWh joka kuukausi, niin sähkönkulutuksen kokonaismäärä ei tästä muuksi muutu, vaikka tietokoneita, telkkaria, jääkaappia ja pyykinpesukonetta ei käytettäisi ollenkaan.

Pitkin talvea tässä on ollut menossa vähän muitakin mittauksia. Esim. autojen sähkölämmittimiin kului koko talvena sähköä yhteensä 35,7 kWh (nyt mittaus jo lopetettu, enää ei ole tarkoitus laittaa autoa johdon päähän – jatketaan taas ensi talvena). Ilmastointikone (Iloxair 199) vie 160W teholla tasaiseen tahtiin sähköä vähän reilut 100 kWh kuukausittain. Viiden kuukauden aikana tässä mittauspisteessä on nyt kulunut yhteensä 530,2 kWh sähköä. Salaojapumppaamon käyttämä sähkö on vaihdellut kuukausittain reippaasti, vaihteluväli 1 kWh -> 14,6 kWh kuukausittain. Yhteensä salaojapumppaamolla on sähköä 5kk asumisen aikana kulunut 25,7 kWh.

Sähkönkulutuksesta löytyy myös päivittäiset kulutuskäppyrät joka päivältä aina siitä lukien, kun taloon muutettiin asumaan. Tähän asti suurin sähkönkulutus yhden vuorokauden aikana oli 28.12.2014, jolloin sähköä kului vuorokaudessa yhteensä 190,5 kWh.  Sinä päivänä palattiin joulunpyhien jälkeen kotiin, ja laitettiin lämmitykset täydelle teholleen. Lämpötila oli joulun paukkupakkasissa pudonnut 14-16C välille, vähän huoneesta riippuen.

Vähiten sähköä kului 2.3.2015, jolloin vuorokaudessa sähköä kului meillä 34,8 kWh. Eniten sähköä vie siis lämmitys, ja siinä myös pystyy säästöjä saamaan. Sähkön vuorokausikulutus putosi meillä hyvin oleellisesti, eli noin neljänneksen, kun tammikuussa 2015 laitettiin suorasähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ohjauskellon taakse niin, että se toimii nykyisin vain 10 tuntia vuorokaudessa, eli pelkästään yösähköllä. Joka päivä on nyt sitten pidetty talvikaudella jossain tulipesässä valkeaa, joko saunan pesässä tai olohuoneen isossa takassa, ja joskus vähän takkahuoneen pikkutakassakin. Aikaisemmin ongelmana oli se, että vaikka takkaa olisi halunnut poltella enemmänkin, niin ei voinut poltella, koska alkoi tulla liian kuuma. Talo lämpesi ihan riittävän hyvin sähkölläkin aina tammikuun alkupäiville saakka.

Jonkin sortin pohjakulutus tai pohjakuorma meillä näyttäisi olevan 260W eli 0,26 kW tunnissa. Sen alle mitattu tuntikulutus ei näytä laskevan millään hetkellä. Tästä luvusta IV-kone haukkaa siis 160 W ja loppuosa menee sitten jossakin, varmaankin jääkaapeissa (2 kpl) ja pakastimessa (1 kpl). Sitten on kodin elektroniikan valmiustilavirtaa ja olisiko sitten jotain muita jatkuvatoimisia sähkönkuluttajia? En tiedä. Lämpimän veden kiertovesipumppu pyörii jatkuvasti, lattialämmityksen kiertovesipumppu pyörii tätä nykyä vain öiseen aikaan.

Summa-summarum: Mikä olikaan vastaus otsikon kysymykseen?

Jos unohdetaan pohjakuormana oleva suora sähkölämmitys ja IV-kone, niin sen jälkeen eniten sähköä ainakin meillä kuluu pyykinpesukoneessa. Hyvänä kakkosena pyykkikoneelle tulee vanha jääkaappi, joka meillä on kellarissa vähän niin kuin varakaappina. Mutta koko ajan päällä kuitenkin.

Sähkönkulutus tammikuu 2015 päivittäisinä lukuina

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C.

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C. (Klikkaamalla kuvasta suurempi)

Asumisen alusta lähtien sähköä on kulunut seuraavasti:

Kuukausi // Kulutus // Kuukauden keskilämpötila
Lokakuu 2014 = 1665 kWh // +6,3C
Marraskuu 2014 = 1383 kWh // +2,2C
Joulukuu 2014 = 2308 kWh // -1,0C
Tammikuu 2015 = 1648 kWh // -1,9C
YHT. 7004 kWh per 4 kuukautta.

Tammikuun sähkönkulutus jäi siis lokakuun tasolle, ja se oli 29% pienempi kuin joulukuun kulutus. Joulukuun ja tammikuun keskilämpötilat ovat lähes samoissa ja molempina kuukausina on käytetty 2 kertaa poreallasta. Tammikuussa lattialämmitystä alettiin käyttämään pelkästään öisin eli yösähköllä (yösähköä meni 1060 kWh eli 64% kaikesta sähköstä). Tammikuussa takkaa on todennäköisesti käytetty enemmän, koska sähköä kului oleellisesti vähemmän (kuin joulukuussa). Talon ominaiskulutushan on kuitenkin kuukaudesta toiseen aina sama, koska seinien yms. rakenteiden lämmöneristyksiin ei ole koskettu.

Polttopuuta on tähän mennessä talvea kulunut noin 5 kuutiota. Polttopuu on ollut lähinnä rakentamisesta syntynyttä laudanpätkää eli kuusipuuta. Sen lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per pinokuutio, jolloin yhteensä näistä puista olisi saatu lämpöenergiaa noin 5000 kWh. Kun lasketaan ostoenergia plus polttopuiden energia yhteen, saadaan 12000 kWh per 4 kk.

Johtopäätös?

Polttopuilla pystyy siis aika merkittävästi pienentämään sähkölaskua. Ja polttopuu (vaikka se olisi ostettu markkinahintaan), on aina halvempaa kuin sähköenergia, esim. jos kuutio kuivaa koivuklapia maksaa pääkaupunkiseudulla satasen per pinokuutio, ja jos siinä on energiaa 1700 kWh per pinokuutio, niin yhden kilovatin hinnaksi tulee näin laskien 5,9 senttiä per kWh. Ja siihen hintaan en ainakaan itse saa ostettua edes yösähköä, vaikka juuri hiljattain kilpailutin sähkösopimuksen (äskeisessä vertailussa on huomioitu myös sähkön siirtohinta ja sähköverot).

Tietysti jos olisi ollut kylmä tammikuu, olisi sähköä ja/tai polttopuita kulunut enempi.

-1,9C asteen keskilämpötila tammikuussa on keskimääräistä leudompi, jos verrataan tammikuun keskilämpötiloja Helsingin Kaisaniemen mittaustuloksiin tästä hetkestä noin 20 vuotta taaksepäin, kas näin:

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1993 -0,7
1994 -3,1
1995 -2,0
1996 -5,2
1997 -3,2
1998 -1,0
1999 -5,1
2000 -2,2
2001 -1,0
2002 -2,7
2003 -8,6
2004 -5,7
2005 -0,1
2006 -3,7
2007 -1,1
2008 0,6
2009 -2,8
2010 -10,4
2011 -4,4
2012 -3,4
2013 -4,9

Yllä olevassa lukusarjassa on nopeasti katsoen kuusi kertaa ollut vielä leudompaa mitä oli vuonna 2015. Eli ei tämä tammikuu 2015 nyt mikään aivan poikkeuksellinen ollut. Kaisaniemessä on mitattu lämpötiloja jo vuodesta 1829 lähtien. Jos katsotaankin millaiset tammikuut oli noin 200 vuotta sitten, niin lukusarja on ihan jo nopealla vilkaisulla aika tavalla eri näköinen, vaikka kyllä pari leudompaa tammikuuta kuin tammikuu 2015 on ollut silloinkin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi olevan kuitenkin ilmeinen tosiasia.

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1829 -11,3
1830 -8,9
1831 -11,2
1832 -4,5
1833 -3,4
1834 -10,7
1835 -3,2
1836 -7,2
1837 -7,2
1838 -13,6
1839 -5,3
1840 -7,6
1841 -9,5
1842 -5,8
1843 -1,5
1844 -8,5
1845 -1,4
1846 -8,1
1847 -4,4
1848 -10,8
1849 -10,1
1850 -14,4

Tuli vielä ilmaston muutoksesta mieleen, että entäpä jos katsottaisiin 1800-luvulta vielä toiset 200 vuotta taaksepäin? Joskus 1600 luvulla Lontoon Thames joki oli niin paksussa jäässä, että jään päällä pidettiin talvimarkkinat, näin asiasta Wikipedia:

”During the Great Frost of 1683–84, the worst frost recorded in England,the Thames was completely frozen for two months, with the ice reaching a thickness of 11 inches (28 cm) in London.”

http://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

Samaan aikaan on ollut Suomessakin asutusta, aina Lappia myöden. On varmaan Pohjois-Suomessa heitelty kovasti klapia pesään silloin, kun Thames joki on ollut melkein 30 cm paksussa jäässä?

Kerrosluvun vaikutus energiatehokkuuteen

Jokin aika sitten kerroin joulukuun sähkönkululuksesta ja siihen liittyen tuli muutamia lukijoiden kommentteja, mm. Nimim. Robbe kirjoitti: ”Takalla (keskellä taloa) tehdään suurin osa lämmöstä, tiilipiippu, sulkupellit yläkerrassa katonrajassa. Lattialämmitys päällä todella harvoin, vain kovimmilla pakkasilla. Yläkertaa ei juuri tarvitse koskaan lämmittää, nouseva lämpö ja tiilipiippu lämmittää riittävästi. Tuloilman esilämmitys ei ole koskaan ollu päällä.”

Tästä kuvauksesta tuli itselläni mieleen rintamiestalo, niissäkin on takka keskellä taloa ja niissä taloissa on aina myös yläkerta. Joissakin on vielä kellaritkin. Rintamamiestalo näyttää siis. esim. tältä:

Asutushallitusen piirros nro 1543 rintamamiestalolle. Päämitat ilman vilpolaa ovat 7000 x 8000. Tässä mallissa ei ole kellaria. Rintsikan huonekorkeudet näyttävät olevan aika sama mitä nykyäänkin; alakerta 2700 ja yläkerta 2400.

Asutushallitusen piirros nro 1543 rintamamiestalolle. Päämitat ilman vilpolaa ovat 7000 x 8000. Tässä mallissa ei ole kellaria. Rintsikan huonekorkeudet näyttävät olevan aika samat mitä nykyäänkin; alakerta 2700 ja yläkerta 2400.

Tämän jälkeen aloin miettimään, että rintamamiestalojen tilaratkaisu ja talon muoto yleensäkin taitaa olla aika energiatehokas? Eli paljonko tilojen sijoittelu useampaan kerrokseen voi säästää energiaa verrattuna yksi-taso-ratkaisuun? Onhan se useampi kerroksinen kuitenkin pakostakin energiatehokkaampi rakennus, koska jollain tietyllä rakenneratkaisulla alapohja ja yläpohja kuluttavat yhtä paljon energiaa riippumatta siitä kuinka etäällä toisistaan ne ovat. Etäisyys voi olla esim. 2700 tai 5400 tai 8100 ja näistä riippuen taloon tulee vastaavasti 1 tai 2 tai 3 kerrosta.

Sitten taas jos miettii ihan vaikkapa meidän taloa, niin keskikerroksesta ei lämpöä pääse harakoille muuta kuin ulkoseinien kautta. Toisin kuin 1-kerroksisissa omakotitaloissa meillä maantason kerroksesta katsottuna lämmintä tilaa on vielä ala- että yläpuolellakin, josta johtuen lattian ja katon (siis keskikerroksen välipohjat) kautta energiahävikki on käytännössä lähellä nollaa. Tältä pohjalta intouduin tekemään muutamia laskelmia. Otetaan ekaan esimerkkiin meidän oma talo, ja mietitään sitten pari muuta päämittaa miten sama neliöt eli noin 240 neliötä voitaisiin sijoittaa erilaisiin kerrosratkaisuihin, ja miten energian kulutus muuttuu, jos ei huomioida mitään muuta muuttujaa kuin erilainen kerrosten määrä:

Tilat 3 kerroksessa (luvut Talo-Rautio) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 80,0 0,12 3 -17 20 40 192,0 384,0
Ulkos.kel 94,6 0,15 3 -17 20 40 283,8 567,6
Ulkos.1k 125,0 0,17 3 -17 20 40 425,0 850,0
Ulkos.2k 108,0 0,17 3 -17 20 40 367,2 734,4
Yläpohja 102,0 0,09 3 -17 20 40 183,6 367,2
1451,6 2903,2

Yllä olevassa taulukossa ei ole huomioitu ovia eikä ikkunoita, mutta muuten luvut ovat ”aitoja” ja suoraan poimittu meidän talon energiaselvityksistä, jotka tarvittiin rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Olen jatkanut näitä laskelmia laskemalla U-arvojen perusteella miten paljon lämmitystehoa tarvitaan, jos sisälämpötila on +23C (niin kuin meillä on) ja jos ulkolämpötila on +3C tai vaihtoehtoisesti -17C, jolloin lämpötilaeroksi tulee ensin 20 astetta ja toisessa tilanteessa 40 astetta. Kun ei huomioida käyttöveden kulutusta, ilmanvaihtoa eikä auringosta, ihmisistä ja kodinkoneista tulevaa ilmaista energiaa, niin lämmitystehoa tarvitaan +3C keleissä noin 1,45 kWh ja -17C pakkasella tuplaten enempi eli 2,9 kWh.

Entä miten tilanne muuttuu, jos laitetaan samat neliöt 240m2 kahteen tasoon (talon leveys 8m ja pituus 15m) tai yhteen tasoon, jolloin laitetaan talolle leveyttä edelleenkin sama 8m jolloin pituutta talolle tulisi 30 metriä. Meidän talossa talon oikea leveys on 8,5m ja päämittoja määräävinä tekijöinä oli tontin muoto. Mikään lämmitystehokkuuden ideaali talo meidän talo ei siis ole. Mutta 2 kerrosratkaisussa sama laskelma näyttää tältä:

Tilat 2 kerroksessa (mitat 8mx15m 2 kerroksessa) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 120,0 0,12 3 -17 20 40 288,0 576,0
Ulkos.1k 138,0 0,17 3 -17 20 40 469,2 938,4
Ulkos.2k 138,0 0,17 3 -17 20 40 469,2 938,4
Yläpohja 120,0 0,09 3 -17 20 40 216,0 432,0
1442,4 2884,8

Yllättävää kyllä – kokonaistilanne ei muuttunut oikein mihinkään, vaikka kellari poistui, ja samat 240m2 on nyt maan pinnalla talossa, jonka päämitat ovat 8m x15m kahdessa kerroksessa. Mietiskelin tässä kohtaa, että laskinko jotain väärin (?), mutta eiköhän nämä luvut ihan oikein ole?

Katsotaanpa sitten seuraavaksi se 1-taso ratkaisu:

Tilat 1 kerroksessa (pohjana 8mx30m) Sisälämpötila = +23
Pinta-ala /m2 U-arvo W/m2K Ulkolämpö1 Ulkolämpö2 Lämpötilaerot Tehontarve1/W Tehontarve2/W
Alapohja 240,0 0,12 3 -17 20 40 576,0 1152,0
Ulkos.1k 228,0 0,17 3 -17 20 40 775,2 1550,4
Yläpohja 240,0 0,09 3 -17 20 40 432,0 864,0
1783,2 3566,4

Nyt ero ainakin täsmälleen samoilla päämittasuhteilla olevaan 2-kerrosratkaisuun on selvä, eli 1-taso ratkaisu kuluttaa 663,4 wattia enempi (siis 22,8% enempi energiaa) mitä 2-tasoinen talo kuluttaa samassa ajassa ja samoissa keliolosuhteissa. Lisäksi 2-tasoisen talon pohja ja katto on puolta pienempi, seinälautaa tarvitaan sen sijaan enempi, koska 2-tasoratkaisun seinäpinta-alaksi tuli pituus (15+8)x2 metriä kertaa korkeus 6m = 276m2, kun 1-tasoiseen taloon tarvitaan seinää (30+8)x2 x 3m = 228m2. Oikeasti tämä on sisäseinän pinta-ala, ulkoseinä on hiukan suurempi, seinän paksuudesta johtuen. Ehkä tämä seinäpinta-alan kasvu nopeammin mitä katto ja lattia pienenee syö pois sen edun, että siirryttäessä 2-taso ratkaisusta 3-tasoratkaisuun mitään säästöä ei enää ainakaan näiden laskelmien perusteella saada? Meidän talossa todellinen seinäpinta-ala on yht. 327,6m2 ja U-arvo puuseinässä 0,17 W/m2K ja kellarin harkkoseinässä 0,15 W/m2K.

Johtopäätös ja summa-summarum:

Nyt jos halutaan rakentaa matalaenergiatalo tai jopa passiivitalo, niin rakenteiden paksuuden ja U-arvon tuijottamisen ohella pitäisi miettiä myös kerroslukua. Rintamiestaloissa oleva 2-kerros-ratkaisu näyttäisi olevan aika optimaalinen. Ainakin näiden laskelmien perusteella pelkät päämitat talossa voivat tuoda reilun 20% pudotuksen energialaskuun, kun mikään muu ei muuttunut kuin 1-taso-ratkaisussa täsmälleen samat määrä neliötä laitettiinkin päällekkäin kahteen kerrokseen. Kolmas kerros sen sijaan ei enää näyttänyt tuovan energiakulutuksessa lisäsäästöjä. Ei vaikka kellarin seinärakenne oli energiatehokkaampi kuin puurakenteinen seinä. Tai sitten olen itse laskenut jossain kohtaa väärin?

Sähkönkulutus joulukuu 2014 päivittäisinä lukuina

Vantaan energian Energiapeili -seurantapalvelusta näkee yleensä kulutetun sähkön melkein reaaliajassa, mutta nyt vuoden vaihteessa palvelu oli hiukan hitaampi, ja sain joulukuun loppupään kulutukset näkyville vasta nyt. Kyseisen kuukauden sähkönkulutuksessa oli minusta muutamia mielenkiitoisia seikkoja.

Sähkönkulutus oli joulukuun kolmen ekan viikon aikana melko tasaista, mutta sitten kuun lopussa tulikin niin suuria käänteitä, että tein exceliin oikein päiväkohtaisen graafin sähkönkulutuksesta. Joulukuussa sähkömittarin läpi pyörähti ekan kerran ikinä yli 2000 kWh kuukausitasolla, tarkemmin sanoen sähköä kului yht. 2308 kWh, josta salaojapumppaamo kulutti 5 kWh (aika paljon, marraskuussa meni vain 2 kWh). IV-kone kulutti 105 kWh (marraskuussa meni 132 kWh) ja autojen sähkölämmityksissä on kulunut 2,8 kWh (marraskuussa 3 kWh). Joulukuun käppyrät näyttää siis tältä (klikkaamalla kuva suuremmaksi, sitten siitä saa paremmin selvää):

Joulukuun sähkönkulutus oli yhteensä 2308 kWh. Vielä 21. joulukuuta sähköä oli kulunut vain 1130 kWh, mutta viimeisten 10 päivän aikana kulutus enemmän kuin tuplaantui. Kaaviossa näkyy 2-21.12 tasainen suojasään sähkönkulutus, joka on vähän alle 50 kWh. Joulukuun ekana päivänä oli vähän pakkasta, ja sähköä kului enempi - samoin sähköä meni enempi 6.12 ja 21.12 täytettiin poreallas. Erityisen paljon sähköä kului joulun pyhinä, kun talo oli yksin, ja vielä pari päivää sen jälkeenkin, kun talo lämmitettiin nopeasti. Lämmitys meni vähän yli, ja lopussa piti ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu pois päältä. Se oli pois päältä joka päivä joulukuun loppuun asti, jolloin - vaikka lämpötila oli alle nollan, sähkön kulu jäi hivenen pienemmäksi kuin joulukuun alkupäivinä, jolloin ulkolämpötila oli +2-3C. Jättämällä lattialämmityksen pois päältä päivisin, sähköä kuluu vähemmän ja se sähkö mitä kuluu, se on halvempaa yösähköä.

Joulukuun sähkönkulutus oli yhteensä 2308 kWh. Vielä 21. joulukuuta sähköä oli kulunut vain 1130 kWh, mutta viimeisten 10 päivän aikana kulutus enemmän kuin tuplaantui (tarkoittaa matemaattisesti sitä, että jos puolta lyhyemmässä ajassa kuluu puolta enempi sähköä, sähkön kulutus on silloin 4-kertaista). Kaaviossa näkyy 2-21.12 tasainen suojasään sähkönkulutus, joka on vähän alle 50 kWh (kWh-luvut vasemmalla, lämpötilaluvut kaaviossa oikealla). Joulukuun ekana päivänä oli vähän pakkasta, ja sähköä kului enempi – samoin sähköä meni enempi 6.12 ja 21.12 kun täytettiin poreallas. Erityisen paljon sähköä kului joulun pyhinä, kun talo oli yksin, ja vielä pari päivää sen jälkeenkin, kun talo lämmitettiin nopeasti. Lämmitys meni vähän yli, ja lopussa piti ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu pois päältä. Se oli pois päältä joka päivä joulukuun loppuun asti, jolloin – vaikka lämpötila oli alle nollan, sähkön kulu jäi hivenen pienemmäksi kuin joulukuun alkupäivinä, jolloin ulkolämpötila oli +2-3C. Jättämällä lattialämmityksen pois päältä päivisin, sähköä kuluu vähemmän ja se sähkö mitä kuluu, se on halvempaa yösähköä.

Suurelle sähkönkulutuksen muutokselle kuun lopussa oli ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin lämpötiloissa tapahtui joulun pyhinä reilu 15 asteen muutos alaspäin. Lämpötila tippui muutamasta plussa asteesta nopeasti noin -13C pakkaseen, ja välittömästi joulun pyhien jälkeen käytiin vielä hetki -20C:ssä. Toinen meidän talossa vaikuttanut asia oli talon jääminen yksin joulun pyhien ajaksi, jolloin takkaa ei tietysti käytetty lainkaan. Näiden yhteisvaikutuksena (ulkolämpötila laski ja takan käyttö loppui) sähkönkulutus jopa 4-kertaistui vuorokausitasolla!

Sähkön kulutuksen muutos olisi voinut olla ehkä suurempikin (?), jos emme olisi olleet joulun pyhinä poissa, jolloin talossa olisi käytetty myös lämmintä käyttövettä, jota lämmitetään meillä suorasähköllä. Tai olisiko muutos ollut sittenkin ehkä vähän pienempi, jos joulua olisi vietetty kotona, ja jos paikalla ollessamme olisimme käyttäneet myös takkaa, jolloin koko talon lämmitykseen ei olisi tarvinnut käyttää sähköä? Vaikea sanoa, vaikka voisihan takan vaikutuksen toki laskea/arvioida.

Tosin ei sähköäkään ihan ”koko määrää” käytetty lämmitykseen pyhien aikana nytkään, vaan lämmitys oli jätetty vähän pienemmälle teholle, ja jos olisi kelit pysyneet nollan kieppeillä, lämpötila olisi takaisin palatessamme ollut varmaankin jossakin +18C paikkeilla (niin kuin olin suunnitellut). Mutta nyt se oli huoneesta riippuen +14C -> +16C. Eli vähän vilpoista oli :-)

Ihan samoin oli käynyt toisellekin rakennusblogin kirjoittajalle, jota kotiin tullessa oli vastassa +13C lämpötila, joka varmasti tuntuikin varsin raikkaalta…

http://koti.ts.fi/juurrutus/kodin-lammikkeeksi/

Pieninä nyansseina näissä päiväkohtaisissa kulutuskäppyröissä näkyy selvästi myös porealtaan käyttö. Joulukuussa poreallasta käytettiin 2 kertaa, ja molemmat kerrat näkyvät sähkönkulutuskäppyröissä selvästi. Kun muutaman plussa asteen ulkolämpötilassa talo normaalisti näyttää kuluttavan sähköä noin 45-50 kWh, niin porealtaan täytön yhteydessä kyseisinä päivinä sähköä on mennyt molemmilla kerroilla noin 30 kWh enemmän, mikä näkyy selvänä hyppäyksenä, kun keliolosuhteissa ei ole tapahtunut muutosta. Joulukuun ekat 3 viikkoa olivat lämpötilaltaan hyvin tasaista +2-3C plussalla joka päivä (paitsi ihan joulukuun ekana päivänä oli muutama aste pakkasta).

Porealtaan täyttö näkyy myös vedenkulutuksessa, joka keskimäärin on meillä ollut noin 350 litraa / vrk eli noin 88 litraa per asukas per päivä. Mutta poraltaan täytön yhteydessä vettä menee noin 2-kertainen määrä vuorokaudessa, ja joskus jos on ollut vieraita kylässä ja saunottu isommalla porukalla, niin vettä voi mennä kokonainen kuutio eli 1000 litraa päivässä.

Näiden lukujen pohjalta voidaan tehdä muutamia laskelmia:
1) Jos taloon tuleva vesi on +4C ja se lämmitetään varaajassa lämpöön +64C, niin sähköä tarvitaan fysiikan lakien mukaan 69,34 kWh per vesikuutio. Jolloin jos porealtaan täytöstä näyttää tulevan noin 30 kWh lisäys sähkölaskuun, silloin porealtaaseen on kerralla laskettu 432 litraa vettä. Laskelman lopputulos vaikuttaa mielestäni ihan loogiselta (allas on suunniteltu kahdelle ihmiselle).
2) Toisaalta voidaan laskea myös niin, että jos 350 litran kokonaisvesimäärästä noin 40% on lämmintä vettä (eli 140 litraa), sitten lämmittämiseen vastaavasti kuluu joka päivä sähköä noin 10 kWh. Eli lämpötilan ollessa nollakeleissä tai muutaman asteen plussalla, on talon lämmittämiseen täytynyt kulua 35-40 kWh, koska sähkön kokonaiskulutus on ollut joka päivä pikkuisen alle 50 kWh per vrk.

Meidän talossa lattialämmitystä ohjataan pelkästään ulkolämpötila-antureilla. Tällöin vältetään sellainen ilmiö, että takat ja saunanpesä ja lattialämmitys alkaisivat ”seurustella keskenään”, eli takkaa käytettäessä lattialämmitys kytkeytyisi aina pois päältä (käytännössä siis koko talosta), jolloin lattia olisi jossain päin kylmä, koska minkään tulipesän vaitusalue ei yllä koko taloon kauttaaltaan. Tällä hetkellä meidän lattialämmitys ”ei tiedä” paljonko takkoja on lämmitetty, ja mikä on todellinen lämpötila talossa. Tästä seuraa, että jos takkoja käyttää ”liikaa”, sitten talossa on liian kuuma (ts. shortseissa ja T-paidassa pärjää hyvin).

Lattialämmityksen säätöön on Oumanin ohjauskeskuksessa ns. ”joka-mies-käyttöön” helppokäyttöinen säätöruuvi, jolla voi vaikuttaa oletuksena olevan huonetilan lämpöön 3 astetta suuntaansa, eli yhteensä 6 astetta. Kun palasimme joulun vietosta, kiersin tietysti heti ”nupin kaakkoon” eli lattialämmitykset täysille samalla kun kaikki tulipesät laitettiin lämpöiseksi.

Ensimmäisen yön aikana meillä kului 12 tunnin aikana yhteensä noin 180 kWh sähköä, jolloin lopputulos oli sellainen, että vaikka joulun pyhien jälkeen pakkanen kiristyi vielä uuteen ennätykseen noin -20C paikkeille 29.12, niin talossa alkoi olla vähän liian lämmin, eikä Oumanin säätimen säätöruuvissa säätövara enää riittänyt. Tällöin piti paukkupakkasella siis -20C pakkasella ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu hetkeksi kokonaan pois päältä.

Tästä tulikin sitten idea! Eikö kannattaisi laittaa kiertovesipumppu kellon taakse?

Tätä ei ole vielä ehditty toteuttaa, mutta se kyllä tullaan tekemään jossain vaiheessa kun sähkömies ehtii käydä. Nimittäin kellon avulla lattiaa voi aina öiseen aikaan yösähköllä vaikka pikkuisen ylilämmittää, ja päivisin päiväsähkön aikana lattialämmitys voidaan laittaa kellolla joksikin aikaa tai jopa koko päiväksi pois päältä. Pienellä kokeilulla selviää, mikä on sopiva rytmitys. Jos lattia ei pysy riittävän lämpimänä koko päivää, niin toki sen voi laittaa hetkeksi päälle päiväsähkölläkin. Lattialämmitys sinänsä on aika suuri mukavuustekijä, ja kyllä siitä mielellään ihan maksaakin. Ainakin yösähkön verran. Eli palaan asiaan sitten, kun on tässä kohdin lisää kerrottavaa – että miten kävi – onnistuiko yösähkön tarkempi hyödyntäminen siirtämällä lattialämmityksen painopiste yösähkön tunneille kello-ohjauksen avulla.

Perinteinen yösähkön hyödyntäminen on monessa omakotitalossa toteutettu niin, että muutaman tuhannen litran vesivaraajaa ensin lämmitetään yösähköllä, ja sieltä sitten lämpöä puretaan pitkin päivää… Ja seuraavana yönä sama uudestaan. Mutta tarvitaanko oikeasti isoa vesivaraajaa ollenkaan, jos talossa on lattialämmitys, joka varaa monen tonnin massat? (meillä esim. pumpattua betonia on talossa 79m3)

Kun esim. meillä on kaikissa kerroksissa lattialämmitykset, ja lattioissa on sen verran massaa, että jos ne yön aikana hyvin lämmittää, niin en usko, että ne yhden päivän aikana juurikaan ehtii jäähtyä? Ja Oumanin automatiikka yhdessä ulkolämpötila-antureiden kanssa säätää kiertoveden lämpötilat niin, että homman pitäisi pelittää – oli sitten ulkona ihan millainen pakkanen tahansa. Jos tämä toimii näin, sitten yösähkön voi hyödyntää myös lattialämmityksen avulla. Käyttövettä varten riittää pienempikin vesivaraaja, jolloin tuhansien litrojen vesivaraaja on lähes turha keksintö?

Ja jos oikein huima ajatusleikki tehdään, niin eikös periaatteessa maalämmönkin voisi laittaa käymään suurimmaksi osaksi noin 30% edullisemmalla yösähköllä? En tiedä onko tässä mitään erityisen suurta hyötyä, kun maalämpö on muutenkin halpaa (ja onko kukaan koskaan edes miettinyt tällaista?), mutta maalämpöön liittyy usein ”ongelmana” myöskin se, että pumppu käy lyhytaikaisesti ja pätkittäin lyhyitä jaksoja. Ja se käy pitkässä juoksussa pumpun päälle.

Tämän ”ongelman” voisi mielestäni ratkaista myös niin, että päiväsähkön aikana maalämpöpumppu laitettaisiin kello-ohjatusti vähän pidemmäksi aikaa huilaamaan, ja sitten pumppu saisi painaa taas yhtäsoittoa töitä läpi yön… Kokeilemalla selviää, mitkä on oikean mittaiset lepotauot vuorokaudessa. Riippuu ehkä vähän keleistäkin? Ja jos ei pumpussa riitä tehot, sitten pitää jo alun alkaen valita se ”vähän tehokkaampi pumppu”, jos maalämmön toimittajat tarjoavat kahta eri tehoista pumppua.

Kello-ohjausta odotellessani olen nyt jo laittanut lattialämmityksen manuaalisesti aina aamuisin pois, ja yöllä päälle, jolloin lattialämmitys toimii jo nytkin meillä pääpiirteissään yösähköllä. Paitsi että sähkö on yöllä halvempaa, sitä myös kuluu vähemmän mitä ennen (esim. joulun pyhinä lattialämpö otti sähköä aina kun se tarvitsi – ja ihan satunnaisesti meni päiväsähköä ja yösähköä), mutta nyt joulun pyhien jälkeen meillä kuluu lähes pelkästään yösähköä. Nyt kun lattialämmitys on ollut aina päiväsaikaan pois päältä, niin takkaakin on voitu käyttää enemmän. Aiemmin talo lämpesi sähköllä liiankin hyvin.

Eli lämmityksen säätö, optimointi ja kehittely jatkuu vielä…lattialämmityksen kello-ohjausta odotellessa…

Meillehän on tarkoitus ottaa aikanaan joskus myös maalämpö, mutta vasta jälkiasennuksena ja aikaisintaan 2v sen jälkeen kun lopputarkastus on pidetty. Silloin myös talon todellinen energiankulutus on jo tiedossa, eikä sitä tarvitse arvailla. Sen pohjalta pumpun mitoitus ja maahan porattavan reiän syvyys osataan laskea oikein. Toiveissa on myös hyödyntää kotitalousvähennys, jota rakentamisen aikana ei voi vielä käyttää. Kääntöpuolella on sitten se, että pihaa joutuu mylläämään juuri kun talo on valmis. Tosin me voidaan jättää pieni osa pihasta tekemättä, tai siihen tilaan, että se viimeistellään kunnolla vasta sitten, kun maalämpö on jo asennettu. Kellariin jo jätettiin maalämpöpumpulle sopiva paikka ja maalämmön taakse tuleva konvektori kesäviileää varten on jo asennettu ja odottamassa pumppua. Ennen sitä ei voi käyttää.

Jos vielä lopuksi katsotaan joulukuun 25. päivän pylvästä, niin talo käytti yksin ollessaan sähköä 164,88 kWh vuorokaudessa ulkolämpötilan ollessa -11,2C (vuorokauden keskilämpötila). Uskalletaanko tästä vetää sellainen johtopäätös, että jos ulkolämpötila nousee nollan kieppeille ja jos samalla käytetään polttopuita lämmityksessä, niin sähkölaskusta saa helposti pois jopa 75%? Tämä on mielestäni aika paljon?!!

Miten suuri osa tästä muutoksesta johtuu sitten puilla lämmittämisestä, ja miten paljon ulkolämpötilan muutoksesta – sitä en osaa sanoa. Mutta joulukuun alussa noin 3 viikon ajan talo kulutti vajaat 50 kWh per päivä, joka on 4 kertaa vähemmän mitä meni yhdessä päivässä silloin kun lämpötila putosi -10C kieppeille ja takkoja ei käytetty. Mikäli olisi kulutettu normaali määrä lämmintä käyttövettä, se olisi tuolla ylempänä olevien laskelmien mukaan lisännyt sähkönkulutusta noin 10 kWh per vuorokausi.

Onko sitten hyvä asia, että nykyisin talvet ovat sellaisia, että tuulee kovaa ja sataa vettä, ja lyhyitä jaksoja siinä välissä lämpötila ehkä käy vähän pakkasella? Kyllähän tässä omakotitalot ja taloyhtiöt säästävät lämmityskuluissa aika lailla. Ihan nettomääräistä se säästö ei kuitenkaan ole, sillä kylmässä ja nihkeässä ja tuulisessa säässä myös kosteusvauriot tuppaavat lisääntymään, kun talvellakin on jatkuvasti märkää, ja sellaisiin olosuhteisiin taloja ei ole suunniteltu (ei ainakaan 60-luvun ja 70-luvun taloja). Onneksi vanhat talot ovat toisaalta myöskin melkoisia energiasyöppöjä, joten rakenteet pysyvät melko kuivina energian hukasta johtuen.

Nykyajan talvi näyttää siis Etelä-Suomessa monesti tältä:

Nykyajan talvi Etelä-Suomessa: matalapaineen sattuessa tuulee ja sataa kovaa lämpötilan ollessa muutaman asteen plussalla. Näissä olosuhteissa talot pysyvät märkinä. Väliin voi tietysti sattua lyhyehkö ja kuiva pakkasjakso, niin kuin oli joulun pyhinä ja uudestaan tammikuun ekalla viikolla.

Nykyajan talvi Etelä-Suomessa: matalapaineen sattuessa tuulee ja sataa kovaa lämpötilan ollessa muutaman asteen plussalla. Näissä olosuhteissa talot pysyvät märkinä. Väliin voi tietysti sattua lyhyehkö ja kuiva pakkasjakso, niin kuin oli joulun pyhinä ja uudestaan tammikuun ekalla viikolla.

Paksuseinäinen passiivitalo tai vähän saumoista falskaava vanha elementtikerrostalo taitaa joutua näissä nykyajan talvissa aika koville? Lämpötila ei Etelä-Suomessa meinaa jaksaa pysyä nollan alla muuta kuin hetkittäin. Kuivan ja kirpeän pakkasjakson jälkeen tulee aina matalapaine, josta seuraa plussa-asteita, ja niiden aikana sataa samalla reilusti (matalapaine siis tuo mukanaan sekä sateen että tuulen). Tästä johtuen talot saavat talvikaudella käytännössä jatkuvasti vettä niskaan, eli rungossa kosteuden kesto ja sietokyky korostuvat lähitulevaisuudessa, jos tämä samanlainen sääkehitys jatkuu?

Pakkasta -15C ja härmistynyt ulkoseinä 28.12.2014. Kylmyyden näkee melkein valokuvastakin?

Pakkasta -15C ja härmistynyt ulkoseinä 28.12.2014. Kylmyyden näkee jo melkein valokuvastakin?

Lämpötilat talossa joulun pyhien jälkeen +14C -> +16C. Taloa lämpimäksi laittaa tässä 3x 6kWh vastukset 500 litran Jäspi -varaajan kyljessä. Ensimmäisten 12h kotona olon aikana sähköä käytettiin 28-29.12. välisenä yönä yhteensä 181,49 kWh eli noin 15 kWh tuntia kohden. Lattialämmityksen menoveden lämpötila oli +40C ja paluu +26C. Lattia tuntui varpaiden alla varsin mukavan lämpöiseltä. Samaan aikaan vuorokauden keskilämpötila oli pakkasella -15,2C. Talo lämpesi yhden yön aikana ihan normaaliin +22C tasolle kauttaaltaan.

Lämpötilat talossa joulun pyhien jälkeen +14C -> +16C. Taloa lämpimäksi laittaa tässä 3x 6kWh vastukset 500 litran Jäspi -varaajan kyljessä. Ensimmäisten 12h kotona olon aikana sähköä käytettiin 28-29.12. välisenä yönä yhteensä 181,49 kWh eli noin 15 kWh tuntia kohden. Lattialämmityksen menoveden lämpötila oli +40C ja paluu +26C. Lattia tuntui varpaiden alla varsin mukavan lämpöiseltä. Samaan aikaan vuorokauden keskilämpötila oli pakkasella -15,2C. Talo lämpesi yhden yön aikana ihan normaaliin +22C tasolle kauttaaltaan.

 

Eka pakkasaamu

Tänä aamuna oli ensimmäisen kerran lämpötila ihan kunnolla miinuksella, tai muutaman asteen nyt ainakin. Mutta aiemmin tänä syksynä näin kylmää ei ole vielä ollut.

Unohdin eilisessä poreammepäivityksessä kertoa, että lämmin vesi riitti – 500 litrainen Jäspin lämpöakku ei loppunut ainakaan kesken, kun poreamme päästettiin hanavedellä vettä täyteen.

Aikoinaan rakentamisen alkaessa mietinnässä oli, että otetaanko poreammeen takia 750-litrainen vai 500-litrainen lämminvesivaraaja. Jälkimmäinen eli sirompi vaihtoehto lopulta valittiin, ja näköjään valinta meni oikein. Ilman poreammetta paljon pienempikin varaaja olisi riittänyt. Kylpiessä veden pitää lämpöisenä 1kWh sähkövastus, ja sekin näytti riittävän ihan hyvin eikä vesi jäähtynyt.

Nyt on tänä aamuna vähän saatu esimakua miten lämmitys reagoi lämpötilan laskuun. Lattialämmityksen menoveden lämpötila on noussut kahdella asteella, ja talon lämpötila näyttäisi pysyvän vakiona 22-23C haarukassa. Talo on myös eilisen saunomisen ja kylpemisen jäljiltä jonkin verran lämmin, ja takkaakin on tällä viikolla poltettu pariin kertaan, keittiö-olohuoneen Tiilerin Terhissä on pintalämpötila ylhäällä +32C ja alhaalla +24C. Terhi on kerrostakka, jossa on villat sisällä, eli pintalämpötila ei koskaan kohoa juurikaan tämän suuremmaksi, vaan lämpö vapautuu huoneilmaan tasaisesti 4-5 päivän aikana lämmittämisen jälkeen.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa -2,4C klo 08:00, oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa on nettisivujen mukaan -2,4C klo tänään klo 08:00. Oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lattialämmityksen menoveden lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C. Samaan aikaan lämpötila talossa +22C-23C paikasta riippuen.

Lattialämmitysputkien valut ja kokemuksia HT-Betonista

Tänään klo 07:00 alkaen alettiin valamaan keskikerroksen lattialämmitysputkia. Sitä varten päätin kokeilla Lujabetonin HT-Betonia. Joku toinen rakentaja joskus arveli, että betonin nimessä kirjaimet ”HT” tulee sanoista ”helkkarin tyyris”, mutta ei tämä betonilaatu loppujen lopuksi maksa kuin parikymppiä enempi kuutiolta, mitä muut betonilaadut. Ja jos betonivibraa ei tarvitse vuokrata, sitten kalliimpi hinta tulee sitä kautta takaisin – ainakin pienemmissä valumäärissä. Oikeasti HT-betoni tarkoittaa ”Hyvin Tasoittuvaa” tai lähes itsestään tasoittuvaa, ja näin se valuhomma käy Lujabetonin omissa Youtube-videoissa:

Meille tuli tänään 2 kuormaa HT-Betonia (ensin 5 kuutiota ja sitten 4), ja en tiedä mikä meni siinä ekassa kuormassa pieleen vai menikö mikään, mutta ei se ekan kuorman betoni meinannut levitä mihinkään. Toinen kuorma sitten jo toimikin ihan oletetulla tavalla, mutta eka kuorma oli kankeaa kuin perunamuusi. Sitä me levitettiin mm. betonivibralla ja haravalla, kas näin:

Itsetasoittuvan HT-betonin levittämistä vibralla ja haravalla. Ja levisihän se, kun on riittävän järeät työkalut.

Itsetasoittuvan HT-betonin levittämistä vibralla ja haravalla. Ja levisihän se, kun on riittävän järeät työkalut.

Betoniauton kuski oli vanha Ruduksen kuski. Hän kertoi ajaneensa Ruduksen betonia yli 10 vuotta. Joten hänelle niin kuin meillekin Lujabetonin HT-betoni laatu oli täysin uusi tuttavuus, jollaista kukaan meistä ei ollut aikaisemmin missään nähnyt. Eli ei me osattu oikeastaan mitään sen kummemmin ihmetellä, vaikka eka tavara mitä tuli betonipumpusta näyttikin tältä:

Vähän erilaiselta näyttää mitä tuossa Lujabetonin omassa mainosvideossa, vai mitä?

Lujabetonin mainosvideossa mm. kohdassa 0:50 näkyy betonin tasoittamiseen tarkoitettu työkalu ns. ”heppa”, joka heillä näytti toimivan hyvin. Me oltiin tehty oma ”heppa” harjateräksestä ja ilmastointiputkesta. Näin Lujabetonin mies neuvoi meitä tekemään, eli viemäriputki tai ilmastointiputki on painoltaan juuri sopiva, jos putkien päissä vaan on tiivisteet, niin ettei se hörppää valun aikana betonia sisäänsä. Tässä meidän ”heppa”, joka ei kuitenkaan toiminut, jälki oli erittäin karvasta:

"Heppa", itse tehty, kun vuokraamoista näitä ei saa. Ei kuitenkaan ekalla kokeilulla toiminut. Johtuiko se hepasta vai jäykästä betonista, sitä en tiedä.

”Heppa”, itse tehty, kun vuokraamoista näitä ei saa. Ei kuitenkaan ekalla kokeilulla toiminut. Johtuiko se hepasta vai jäykästä betonista, sitä en tiedä.

Lopputulos oli kuitenkin siisti, eli lattia saatiin tehtyä ja heti valun jälkeen lopputulos näytti tältä:

Lopputulos oli tasainen ja hyvä. Etualalla on kankeaa betonia, sitä hiottiin vielä perästäpäin "helikopterilla":

Lopputulos oli tasainen ja hyvä. Etualalla on kankeaa betonia, sitä hiottiin vielä perästäpäin ”helikopterilla”:

Lopputulosta vielä siloteltiin ns. ”helikopterilla”, joka taas näyttää tältä. Laitetta ei yksi mies välttämättä paljon pysty pidättelemään, jolloin jos koko systeemi lähtee pyörimään yhden miehen yrittäessä pysyä sarvissa kiinni, niin kokonaistilanne näyttää hyvinkin helikopterilta (ei nyt lentoon lähde kuitenkaan).

"Helikopteri" näyttää tältä. Alla olevan lautasen saa myös irti, jolle alle jää vain siivekkeet.

”Helikopteri” näyttää tältä. Alla olevan lautasen saa myös irti, jolle alle jää vain siivekkeet.

Helikopterin käytöstä tai käytön harjoittelusta tulikin aika hauskoja videoita, mutta en nyt taida laittaa niitä tänne kuitenkaan.

Niin…? Mikä sitten meni ekassa betonikuormassa pieleen, vai menikö mikään? En tiedä. Soittelin tehtaalle, jossa puhelu yhdistetiin myllärille, joka sanoi, että kyllä se eka kuormakin ihan sitä oli mitä oli tilattukin, ja se oli ollut erittäin notkeaa tehtaalta lähtiessä. Mutta melkoisen puuromaista, kun se saapui perille 12 km ajomatkan jälkeen. Sinänsä – lattia saatiin tehtyä ja siitä tuli hyvä, eli samapa tuo.

Huomenna kokeillaan kellarin tekoa, ja toivotaan että saadaan heti alusta alkaen sitä juoksevampaa betonia, mitä tänäänkin tuli toisessa kuormassa. Kellarin käytävillä sen kanssa hommat sujuu kaiken näppärämmin.

 

Rakentaminen & sisustaminen -messut Turku

Myyrmäen ”Rakenna & Remontoi” -messut ei tänä vuonna sopinut aikatauluihini. Mutta nyt kun oli asiaa Turun suunnalle, poikkesin samalla Turun Messukeskuksessa ”Rakentaminen & Sisustaminen” -messuilla. Ne alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä huomenna, ja ainakin tänään lauantaina oli erittäin vilkas päivä. Suikkilan suunnasta tullessa jono alkoi aamulla klo 10 aikoihin seistä jo Jyrkkälän kohdalla uudessa liikenneympyrässä, ja jonkin verran sai jonotella ja odotella ennen kuin edes pääsi autolla Artukaisiin ja Messukeskuksen pysäköintialueelle. Puolilta päivin myös Messuskeskuksen sisätilat olivat niin täyteen ahtautuneita, että liikkumaan ei joka kohdassa enää päässyt. Lähdin sitten pois puolilta päivin, tosin olisin lähtenyt muutenkin kun omasta mielestäni olin kutakuinkin kaiken mielenkiintoisen jo ehtinyt nähdä. Poisajaessa sama jono saapuvia autoja ylsi yhä edelleenkin Jyrkkälään saakka. Tai oli se ehkä muutaman sata metriä lyhentynyt siitä, mitä se oli heti aamulla.

Tällä kertaa tärkeimmät juttutuokiot oli maalämpöpumppujen myyjien, ikkunatoimittajien ja lattialämmitys asentajien myyntiständeillä. Myyntimiesten puheet pitää tietysti osata aina vähän suodattaa, mutta ilmeisesti maalämpöpumppupaketeissa hintakilpailu on viime aikoina kiristynyt, ja sen seurauksena on markkinoille tullut vähän epäterveitäkin toimintatapoja. Eli maalämpöpumppu ja porauspalvelut myydään pakettihintaan, joka kattaa tietyt ja ennalta luetellut työt ja tarvikkeet. Paketti alimitoitetaan käytännössä niin, että halpis-hintaan myyty paketti ei voi juuri koskaan sellaisenaan toteutua. Tällöin maalämpöpumpun myyjä tarjoutuu tekemään välttämättömät ja pienet lisätyöt lisäveloituksella, joka sitten onkin jo hinnoiteltu sillä tavalla, että käytännössä koko urakan myyntikate otetaan siitä. Eli jos kysyinen myyntimies (joka lupasi, että heidän firmasta ei ikinä lisälaskutusta tule) soittelee perästä päin asiakkaille, jotka hän on tarjouskilpailussa hävinnyt jollekin halvemmalle kilpailijalleen, niin sitten jälkeen päin on puhelinkeskusteluissa selvinnyt, että lisälaskutuksen kanssa se alunperin halvemmalta näyttänyt ”maalämpöpumppu -asennettuna” olikin ollut loppujen lopuksi kalliimpi mitä hän oli itse tarjonnut, kun ottaa lisälaskutuksetkin huomioon.

No, tätä ehkä tämmöistä myyntikikkailua esiintyy varmaan joskus muuallakin kuin maalämpöpaketeissa, mutta täytyykin nyt sitten syynätä tarkkaan ne maalämpömyyhien tarjoukset, sitten kun itse joudun joskus valintoja toimittajan suhteen tekemään. Sinne nyt vielä on aikaa näillä näkymin vielä ainakin pari vuotta.

Ikkunoissa näköjään yleistyy huurtumattoman lämpölasin myynti. Aluksi tämän toi markkinoille muistaakseni Skaala-ikkunat, mutta nyt myös Pihlalta saa 4-lasisen paketin, jossa uloin lasi on huurtumaton. Siis normaalissa selektiivilasissa on juurikin se ominaisuus, että paremman lämmöneristämisen takia uloimman lasin ulkopinta tuppaa huurtumaan, ja tähän ilmiöön on nyt siis lääkkeet keksitty. Fenestran standilla jätin tällä kertaa käymättä, ja Tiivi-ikkunoiden ständilla oli niin paljon ruuhkaa, että otin mukaan vain pelkät esitteet. Ikkuna ja ovihankintoihinkin on kuitenkin vielä aikaa ainakin ensi kesään saakka. Tai ainakin loppukeväälle saakka. Tosin ehkä tarjousten kilpailuttaminen kannattaisi aloittaa jo nyt. Tähän liittyen tuli uutena tietona minulle, että meidän taloon piirretty 8-kulmainen ikkuna (ikkunamyyjän mukaan ”arkkitehdin oikku”) kannattaisi muuttaa kokonaan pyöreäksi, jos vaan vielä mahdollista. Silloin kuulemma ikkunan hinta olisi tuntuvasti halvempi kuin jos saman ikkunan ottaa STOP-merkin muotoisena 8-kulmaisena versiona. Okei, täytyy sitten selvittää tätä asiaa vielä tarkemmin. Lupakuvissa se ikkuna ehdittiin jo 8-kulmaiseksi piirtää. Ja jos siihen laittaa pyöreän, käykö puutalossa sitten niin, että vaikka ikkunan saisikin halvemmalla, niin sitten sen pyöreän ikkunan ympärystyöt on kalliimmat mitä 8-kulmaisessa, kun sellainen 8-kulmainen ikkuna-aukko talon seinään olisi kuitenkin suht-koht helppo tehdä? Tämä ikkuna tulee siis korkean olohuoneen yläosaan, eli erikoisen muotonsa lisäksi se on myös hankala pestä. Vaatii ainakin tosi korkeat tikapuut tai telineet, että sinne yleensä pääsee sen jälkeen kun talo on rakennettu valmiiksi.

Lattialämmityksestä tiesin jo aikaisemminkin sen, että seinien viereen kannattaa lämmitysputkia laittaa taajempaan kuin keskelle lattiaa. Näin seinien aiheuttama lämpöhukka tasaantuu, ja tila on tasalämpöisempi. Sitä en ollut aikaisemmin tiennyt tai hoksannut, että nämä tiheämmin asennetut seinän vierusputket voidaan laittaa myös kokonaan omaan silmukkaan ja oman termostaatin taakse. Tällöin keskellä lattiaa oleva harvempi silmukka voi olla termostaattiohjatusti vaikka pidempäänkin kylmänä, jos talon keskellä ei lämmitystä aina tarvita. Ehkä tällä tavoin saadaan jotain säästöä? En tiedä. Mutta ainakin samaan huoneeseen jos asennetaan lattilämmitys putket kahteen eri silmukkaan ja kummallekin oma termostaatti, niin letkusilmukoiden kokonaismäärä tuplaantuu. Asennuksesta saa tällä tavoin siis ainakin monimutkaisemman, jos ei muuta. Tässä vielä muutamia kuvia tämän päivän käynniltä:


Hirsi ja takorauta kynttilätelineessä.


Komeat ja komeankokoiset numerot talon seinälle.


Portaikossa lisähintaa tulee varsinkin lasisesta kaiteesta.


Keittiön lasivitriinikaapin sisällä valo näyttää hyvältä. Esimerkkinä Topi-keittiöt.


Takanmuurausta eri oppilaitosen näytöstyönä ja kilpailuna.

Rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa palaverissa, yksi kylmäsilta jäi ratkaisematta

Tänään pidimme arkkitehti Immo Teperin ja rakennsuunnittelija Jarkko Perälän kanssa palaverin, jossa kävimme vielä rakenteiden yksityiskohtia yms. suunnitelmia läpi, ja mm. IV-suunnitelmat tarkentuivat, ja ilmastoinnin talteenottolaitteelle löytyi luonteva paikka kellarista. IV-kone menee siis takkahuoneen takana olevaan varastotilaan, ja sieltä lähtee hormit ylös vintille asti. Maalämpöpumpun paikka puolestaan on alaoikealla kulmassa näkyvässä teknisessä tilassa, kodinhoitohuoneen takana.

Samoin palaverissa tarkentuivat mm. seinärakenteet, seinän lopullinen paksuus, yms. detaljit.

Ensimmäisen kesän tavoite on saada katto päälle ja talo siihen kuntoon, että sen voi jättää talveksi yksin odottamaan seuraavaa kevättä. Timpureilla nimittäin on talveksi muita hommia, ja talvirakentaminen voi joskus noin muutenkin olla vähän hankalaa. Joten talo seisoo sinisissä väreissä talven yli, rungon ulkokuori Runkoleijonalla tuettuna/päällystettynä.

Yksi ongelma kuitenkin jäi vielä jossain määrin ratkaisematta kellarin osalta:

Lopullisissa kellarin piirustuksissa on nimittäin piiretty kylmä varastotila eli ”bunkkeri” katetun terassin alle. Ulkovarastoon menee portaat sisäpihalta ja sinne on kulkuaukko ilman ovea samassa kohtaa mistä menee kellarin ovi kellariin.

Kellarin oven alta ja itse asiassa pitkin seinää aina oviaukosta kylppärin ja saunan seinää pitkin aina länsipäätyyn saakka johtaa kuitenkin jonkinlainen kylmäsilta kuvan alalaidassa olevaan kylmään varastotilaan, jossa valettu betonilaatta lattiassa on aina kylmä. Talon runko eli ulkoseinä on tässä kohtaa kellaria kokonaan lämpöharkoista alhaalta ylös saakka (ei maan painetta väliseinässä), mutta ongelmana on silti se, että lämpöharkkoseinää ei pysty viemään paalujen varaan valettujen lattioiden väliin niin alas, etteikö kylmäsiltaa siltikin muodostuisi? Siis täytyyhän harkkoseinän alla aina olla kantavaa alapohjaa harkkoja tukemassa, ja silloin se alapohja toimii samalla myös kylmäsiltana ulkovarastoon päin? Muualla talossa tässä kohtaa tulee vastaan paksu maakerros, eli ongelma esiintyy vain kylmävaraston kohdalla. Alapohjan eristeet ovat vielä alempana, valetun alapohjan alla, eli nekään eivät pysty kylmäsillan syntymistä estämään.

Ongelma voidaan toki hallita mm. niin että lattialämmitys letkuja tihennetään erityisesti tässä kellarin lattian kylmäsillan kohdalla, muttan energianhukka ongelma siltikin siis jää. Välttämättä kovin isoista rahoista ei ole kuitenkaan kyse, eli jos ja kun taloon tulee jossain vaiheessa maalämpö, niin sen hinta on kuitenkin ainakin nyt vielä niin edullinen, että sillä iso lattialaatta lämpeää aika edullisesti kuitenkin. Vaikka sitten lämmöstä osa tihkuisikin sinne kylmävaraston puolelle…

Koska erillistä ulkovarastoa ei tontille mahdu (poislukien merikontti, joka ei ole rakennus), niin terassin alle on kuitenkin päätetty kunnollinen varastotila kaivaa, eli savimaata lähtee tontilta pois aika reippaastikin.