Lämpötilan mittauksia

Ainakin Biltemasta saa ikkunaan imukupilla kiinnitettäviä ja auringon (tai huoneen) valolla toimivia digitaalisia lämpötilan mittareita. Ostohinta oli muistaakseni jotain 7 euroa per kpl, ja ostin niitä kerran puolisen tusinaa. Tarkoitus oli selvittää onko talo tasalämpöinen, ja kuinka suuria lämpötilavaihtelut ovat nyt talvikaudella, kun välillä poltetaan takkaa ja välillä saunotaan. Saunan kiuaskin meillä lämpeää puilla.

Ensin laitoin mittarit rinnakkain pöydälle ja totesin, että ne näyttävät kaikki samaa, ja sitten sijoittelin mittarit eri puolille taloa.

Oikeasti huoneen lämpötilaa ei tietenkään pidä mitata ikkunan lasista, vaan virallinen mittaus tehdään aina 1,1 metrin korkeudelta ja ei lähempää kuin 0,6 metriä seinästä tai ikkunasta. Eli niin sanotulta oleskelualueelta, niin kuin mm tässä linkissä asia neuvotaan:

http://www.nuorisosaatio.fi/asukkaalle/ohjeita_asumiseen/asunnon_hoito_ja_turvallisuus/lammitys

Nyt kun olen mitannut näillä Bilteman mittareilla lämpötilat ”liian läheltä” ikkunoita, niin todellisia huoneen lämpötiloja nämä mittarit eivät tietenkään näytä (lukemiin pitäisi varmaan lisätä aste tai pari?), mutta toisiinsa suhteelliset lukemat jokainen mittari silti näyttää. Eli tiedän onko jokin huone tai tila lämpimämpi tai kylmempi kuin joku toinen tila, jossa on täysin samanlainen mittari.

Lisäksi näissä mittareissa on vuorokauden mittainen minimi- ja maksimilämpötilan muisti, jolloin yhdellä vilkaisulla näkee myös sen, miten lämpötila on samassa mittauspaikassa vaihdellut viimeisen vuorokauden aikana. Tulokset olivat ihan mielenkiintoiset:

Kellarin puuvarasto. Myös tasainen lämpö - vuorokausiheitto vain puoli astetta.

Kellarin puuvarasto, jossa lämpötila 20C. Paikka on myös tasaisen lämmön paikka – vuorokausiheitto on vain puoli astetta. Vaikka kellarissa lämmittäisi kuinka paljon tahansa, lämpötila ei nouse yli 22-23C tasoa, eikä se noussut sen yli myöskään viime kesän helteillä, jolloin oli 38 päivän mittainen yhtä jaksoinen hellekausi. Kellarissa näyttää olevan siis mukavan viileää läpi vuoden.

Lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta, joka lämpeää samalla jos kellarin saunan pesässä tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

Sen sijaan lämpimien kohteiden lähellä lämpötilavaihtelut ovat suurimmat. Oikealla oleva mittari on pikkuterassin ovessa, joka samalla on noin 30cm päässä tiilipiipusta (massa 5700 kg), joka lämpeää samalla kun kellarin saunan pesässä ja/tai takkahuoneen takassa on tuli. Nyt mittarissa 20,5C, vuorokauden minimi on ollut 20,0C ja maksimi 22,0C.

 

Yläaula ison takan  yläpuolelta. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 - 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

Yläaula ison takan yläpuolelta. Tässäkin paikassa lämpötila näyttää vaihtelevan. Lämpötila voi vaihdella vuorokaudessa 19,5 – 21,0C välillä, nyt mittarissa 20,5C kun alla olevaa takkaa on poltettu parisen tuntia.

 

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella, sillä kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. "isoon kiertoon", eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle.

Keskikerroksen työhuone. Täällä lämpötila ei juurikaan vaihtele, paikka oli myös kylmin tällä tarkastelukierroksella (ison takan lämpö ei vaikuta sivusuunnassa niin paljon kuin ylöspäin). Samaan aikaan kellarissa on tasainen 20C lämpötila, ja ison takan lämpötila oli jo ehtinyt vaikuttaa ylimmän kerroksen lämpötilaan. Ison takan lämpö nousee siis korkean olohuoneen kautta suoraan yläkertaan, ja ilma joutuu ns. ”isoon kiertoon”, eli se palaa rappuaukon kautta takaisin olohuoneen isolle takalle, ja lähtee sieltä uuteen kierrokseen. Iso takka lämmittää aika hyvin 2 kerrosta, varsinkin jos yläkerran makuuhuoneiden ovet ovat auki.  Se mikä meni pieleen tai voisi olla toisin (?) on ilmanvaihto, jossa on tuloaukot makuuhuoneissa. Eli makuuhuoneissa on ylipaine suhteissa muihin huoneisiin. No miten takan lämpö sinne sitten lainkaan menee? En tiedä, mutta vähän näyttää menevän kuitenkin, jos väliovet on auki.

Ja tässä viimeisessä kuvassa vielä ”päälämmönlähde” suoran sähkölämmityksen lisäksi – eli Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Jälkikäteen katsottuna tämä Tiilerin takka oli hyvä valinta, joskin täysin sattumaa oli se, että valittiin kuorellinen takka, joka luovuttaa lämpöä pikkuhiljaa ja vähitellen – useamman päivän ajan. Kuorettomassa takassa (ei villoja välissä) lämpöpiikki tulee suoraan huoneilmaan, kiven ollessa niin kuuma ettei siinä kättä pidä, jolloin tilanne on parin pesällisen jälkeen se, että huoneessa tuntuu liian kuumalta.

Toki tässä Tiilerin takassakin takan suuluukku metallikehyksineen kuumenee niin, että siinä varmasti sormensa polttaa, mutta tiiliskivet eivät kuumene. Jotkut ajattelevat myös niin, että jos takan sisään laitetaan villaa, niin millä se lämpö sieltä sitten huoneilmaan lainkaan pääsee? No kyllä se vaan ajan kanssa pääsee, jos hormin pelti on kiinni – koska mihinkään muuallekaan se lämpö ei voi päästä, eikä se ikuisiksi ajoiksi takkaan jää.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Keskikerroksen takkana on Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä. Kokonaismassaa takalla 3500 kg. Takka on kerroksellinen, eli eri tiilikerrosten välissä on villaa. Ulkokuorella on ulkolämpötilamittari, joka mittaa lämpötilaa ylä- ja alalaidalta. Tässä vaiheessa takassa on ollut tuli yhden tunnin. Enimmillään ulkokuori lämpenee noin +38 asteeseen, jos takassa polttaa maksimimäärän eli 22kg puita kerralla.

Toinen hyvä oivallus (sekin puolivahingossa) oli kaksinkertaisten sulkupeltien asentaminen tiilihormiin. Tiilihormissa on 2 rinnakkaista hormia, jotka menevät kellarin takkahuoneelta ja saunasta kaikkien kerrosten läpi. Ylimmässä kerroksessa makuuhuoneen katon rajassa on ylimmät sulkupellit, jotka ovat aina öiseen aikaan kiinni, ja toinen sulkupelti on tulisijan lähettyvillä, joka avataan aina kun tulisijaan laitetaan tuli. Alussa kun ylimmät sulkupellit olivat aina auki (ajatuksella että ehkä paukkupakkasilla laitan ne sitten kiinni), niin huomasin sellaisen ilmiön, että jos vain saunan pesässä oli tuli – niin huonetiloissa oleva alipaine veti katolle menevää savua toisen hormin kautta takkahuoneeseen. Eli talossa oleva alipaine haluaa vetää sulkupellien läpi ilmaa katolta sisätiloihin alipaineesta johtuen. Nyt kun samassa hormissa onkin kahdet sulkupellit, joista ylimmäiset olen laittanut aina yöksi kiinni (sulkupellissä roikkuu työpaita, jotta sítä ei unohda avata aamuisin), niin hormi pysyy lämpöisenä aina seuraavaan aamuun asti. Yhdellä sulkupellillä ei pysynyt, eli katolta alas virtaava kylmä ilma viilensi hormin nopeasti.

Lopputulos näissä tämän kertaisissa lämpötilan mittauksissa oli se, että samassa pisteessä lämpötila ei vuorokauden aikana vaihtele kahta astetta enempää, eikä myöskään talon eri osista löydy kahta astetta suurempia lämpötila eroja. Mielestäni yllättävän tasainen lopputulos ottaen huomioon, että talossa on 241 neliötä kolmessa kerroksessa.

Tähän tasalämpöisyyteen voi vaikuttaa sekin, että lämmitystarkoituksessa taloon on kannettu yli 10 tonnia kiviä. Näistä isossa takassa on 3,5 tonnia, tiilipiipussa 5,7 tonnia ja saunan kiuas painaa kivineen 300 kg. Takkahuoneessa on 600 kg pikkutakka. Kaikissa kerroksissa menee lattialämmitys, ja lattioiden yhteenlaskettuja massoja en osaa edes arvioida. Lämpömittareita lukiessani sähkölämmityspuolella lämminvesivaraaja syötti +1C ulkolämpötilassa lattialämmityspiiriin +22C lämpöistä vettä.

Eka pakkasaamu

Tänä aamuna oli ensimmäisen kerran lämpötila ihan kunnolla miinuksella, tai muutaman asteen nyt ainakin. Mutta aiemmin tänä syksynä näin kylmää ei ole vielä ollut.

Unohdin eilisessä poreammepäivityksessä kertoa, että lämmin vesi riitti – 500 litrainen Jäspin lämpöakku ei loppunut ainakaan kesken, kun poreamme päästettiin hanavedellä vettä täyteen.

Aikoinaan rakentamisen alkaessa mietinnässä oli, että otetaanko poreammeen takia 750-litrainen vai 500-litrainen lämminvesivaraaja. Jälkimmäinen eli sirompi vaihtoehto lopulta valittiin, ja näköjään valinta meni oikein. Ilman poreammetta paljon pienempikin varaaja olisi riittänyt. Kylpiessä veden pitää lämpöisenä 1kWh sähkövastus, ja sekin näytti riittävän ihan hyvin eikä vesi jäähtynyt.

Nyt on tänä aamuna vähän saatu esimakua miten lämmitys reagoi lämpötilan laskuun. Lattialämmityksen menoveden lämpötila on noussut kahdella asteella, ja talon lämpötila näyttäisi pysyvän vakiona 22-23C haarukassa. Talo on myös eilisen saunomisen ja kylpemisen jäljiltä jonkin verran lämmin, ja takkaakin on tällä viikolla poltettu pariin kertaan, keittiö-olohuoneen Tiilerin Terhissä on pintalämpötila ylhäällä +32C ja alhaalla +24C. Terhi on kerrostakka, jossa on villat sisällä, eli pintalämpötila ei koskaan kohoa juurikaan tämän suuremmaksi, vaan lämpö vapautuu huoneilmaan tasaisesti 4-5 päivän aikana lämmittämisen jälkeen.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa -2,4C klo 08:00, oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa on nettisivujen mukaan -2,4C klo tänään klo 08:00. Oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lattialämmityksen menoveden lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C. Samaan aikaan lämpötila talossa +22C-23C paikasta riippuen.

Tiilerin takka valmis

Tältä nyt sitten näyttää Tiilerin Terhi takka-leivinuuni. Se on ollut valmiina jo jonkin aikaa, mutta raksalla on nyt ollut niin paljon muutakin samalla, etten ole ehtinyt kaikkea heti raportoimaan. Tällainen siitä nyt sitten tuli (lopulliset värit laitetaan myöhemmin),

Takka edestä (?), takan suu näyttää vinosti olohuoneeseen päin ja suoraan kohti terassin ovia.

Takka edestä (?), takan suu näyttää vinosti olohuoneeseen päin ja suoraan kohti terassin ovia.

Leivinuuni avautuu keittiöön päin.

Leivinuuni avautuu keittiöön päin.

Veto on hyvä. Vähän pidetty tulta joka päivä, että kuivuisi paremmin.

Veto on hyvä. Vähän on pidetty tulta joka päivä, että takka kuivuisi paremmin.

Ehkä tässä kohtaa on hyvä katsoa vähän taaksepäin, että miten takkaprojekti sujui tiilitakan osalta. Tästä se alkoi:

Alkuvaiheen kaaos. Lattian täydeltä kivikasoja.

Alkuvaiheen kaaos. Lattian täydeltä tiilikasoja ja kaikki on sikin-sokin.

Ohjenipusta kannattaa irrottaa niitti kulmasta, ja nippu kannattaa myös kopioida. Silloin näkee kerralla kaikki kerrokset, ja kahdet kuvat tatvitaan, koska se joka muuraa tarvitsee kuvat, ja apumies joka etsii seuraavaan kerrokseen tiilet samaan aikaan tarvitsee myös kuvat.

Ohjenipusta kannattaa irrottaa niitti kulmasta, ja nippu kannattaa myös kopioida. Silloin näkee kerralla kaikki kerrokset, ja kahdet kuvat tarvitaan, koska se joka muuraa tarvitsee kuvat, ja apumies joka etsii seuraavaan kerrokseen tiilet samaan aikaan tarvitsee myös kuvat.

Tästä se alkaa... Tässä toinen kerros menossa, yhteensä kerroksia on 28 kpl.

Tästä se alkaa… Tässä toinen kerros menossa, yhteensä kerroksia on 28 kpl.

Kuudennen kerroksen kohdalla tuli ensimmäinen tenkka-påå-tilanne. Käteen jäi 2 tiiltä, joissa oli numero 6 ja jotka eivät sopineet mihinkään. Tarkemmin sanottuna niissä tiilissä luki "6. vas". Pyörittiin takan ympäri vaikka kuinka kauan, kun yritettiin ymmärtää että mistä katsottuna vasen? Myöhempien kerrosten kohdalla oivallettiin, että pakkaukseen laitetaan ilmeisesti aina mukaan sekä vasen- että oikeakätisen version tiilet. Ilmeisesti sillä tavalla sattuu vähempi pakkausvirheitä, mutta jos vastaanottaja ei tätä tiedä, sitten hiukan aikaa joutuu miettimään mihin saa kaikki tiilet sopimaan, ja uskaltaako jatkaa eteenpäin, vaikka kaikille tiilille ei ole tilaa.

Kuudennen kerroksen kohdalla tuli ensimmäinen tenkka-påå-tilanne. Käteen jäi 2 tiiltä, joissa oli numero 6 ja jotka eivät sopineet mihinkään. Tarkemmin sanottuna niissä tiilissä luki ”6. vas”. Pyörittiin takan ympäri vaikka kuinka kauan, kun yritettiin ymmärtää että mistä katsottuna vasen? Myöhempien kerrosten kohdalla oivallettiin, että pakkaukseen laitetaan ilmeisesti aina mukaan sekä vasen- että oikeakätisen version tiilet. Ilmeisesti sillä tavalla sattuu vähempi pakkausvirheitä, mutta jos vastaanottaja ei tätä tiedä, sitten hiukan aikaa joutuu miettimään mihin saa kaikki tiilet sopimaan, ja uskaltaako jatkaa eteenpäin, vaikka kaikille kädessä oleville ja numeroiduille tiilille ei ole tilaa siinä kerroksessa mihin ne numeronsa perusteella kuuluisivat.

Loppua kohden takan kokoaminen toki helpottui samalla kun lattialla olevat palaset vähenivät. Tilaakin tuli samalla, koska alussa tiilikasat ottivat aivan valtavasti tilaa. Lopussakin oli kuitenkin vielä ainakin yksi tenkka-påå-tilanne, ja se oli tässä:

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Ensin piti vaan keksiä miten se sinne saatiin, mutta naruilla se sitten laskettiin muurilaastin päälle varovasti, vähän saman tyylisesti kuin mitä arkkukin lasketaan hautaan. Lopuksi molemmista päistä ympäri menneet narut vedettiin toisesta päästä pois. Sormia tuonne ison laatan reunaväleihin ei saa mahtumaan. Tässäkin meni pieni tovi, ennen kuin keksittiin että kokeillaanpa narua. Seuraava tovi meni siinä, että sopiva naru löytyi, ei sentään kaupasta asti tarvinnut hakea.

Jos nyt sama pitäisi tehdä uudestaan, niin toki nyt kaikki sujuisi paljon nopeammin, kun on kerran jo harjoiteltu. Periaatteessa kuitenkin kuka tahansa muuraustaitoinen pystyy numeroiduista ja valmiiksi muotoonsa lohkotuista tiilistä takan kokoamaan.

Tiilerin takan sisäkuori valmis

Kurkistetaanpa välillä taas talon sisälle, nimittäin Tiilerin takan sisäkuori on nyt saatu valmiiksi.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä.

Leivinuunin sisäkatto paikoillaan. Aika raskas betonimöhkäle kyseessä. (Kuvassa näkyvä harmaa möykky.)

Vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Sama möykky toiselta puolen, eli vilkaisu leivinuunin sisään. Takaoikealla hiilten pudotus luukku.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja "säteilee" lämpöä leivinuuniin.

Savukaasut joutuvat kiertymään leivinuunin kaarevan sisäkaton ylitse, joten leivinuunin katto-osa tulee varmuudella hyvin kuumaksi, ja ”säteilee” lämpöä leivinuuniin.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Kerros 28 saavutettu, eli sisäkuori valmis!

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Seuraavana vuorossa ulkokuoren ladonta. Sisäkuori ja ulkokuori eristetään toisistaan 10mm palovillalla.

Sisäkuoren kansi paikoillaan. Sekin oli aika raskas keltainen tasotiili, jonka suurimmat mitat noin 70cm x 50cm ja painoa ehkä 30 kiloa. (En punninnut, mutta ei tuota yksin mielellään kovin kauas kanna). Savukaasut kääntyvät tämän ja edellisessä olevan leivinuunin kaarevassa välitilassa uudestaan alaspäin ja sen jälkeen savupiipun kautta ulos.

Palataanpa vielä takaisin tähän kuvaan, jossa sisäkuoren kansi on paikoillaan. Miten se on sinne saatu? Ympärillä on tilaa vain vaivaiset 10mm joka puolella saumaa varten, joten jos laittaa normaalisti sinne ”sormet väliin”, niin sen jälkeen – tai jo hetki ennen sitä sormia ei saa enää pois välistä! Jos pudottaa levyn, se rikkoo pudotessaan allaan olevat viisteelliset tiilet, joiden varassa se nyt lepää. Näiden viisteiden päällä on laastia, johon kansi tarttui kiinni. Entä olisiko kannattanut jättää reunoilta 2 tiilikerrosta tekemättä, tai purkaa ne nyt pois (ei ne tässä kuvassa vielä kovin tiukassa olisi olleet)? Nämä reunoilla olevat tiilikerrokset kuitenkin tarvitaan vastapainoksi, muuten kannen alla olevat viisteelliset tiilet kääntyy ympäri, ja kansi putoaa vielä alemmas eli leivin uunin katon päälle. Joten miten tämä ”asennusongelma” ratkaistiin? Miettikääpä hetki, kerron vähän ajan päästä miten me tämä temppu tehtiin noin 30 kg painavan kannen kanssa.