Huhtikuun sähkönkulutus

Huhtikuussa sähköä kului 1179 kWh. Edellisten kuukausien eli maaliskuun aikana meni 1446 kWh, helmikuussa 1709 kWh ja tammikuussa 2015 sähköä kului 1648 kWh. Tämän vuoden sähkönkulutus 4kk aikana on yhteensä tähän asti täten 5982 kWh.

Tähänastisista asumiskuukausista tämä 1179 kWh oli kaikkein pienin, jos tarkastelen kaikkien kuukausien kulutuksia muuttopäivästä eli 1.10.2014 eteenpäin (kaikkien kuukausien kaikki kulutuskäppyrät on Talo-Rautio Facebook -profiilin kuvagalleriassa).

Huhtikuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, mikä oli tavanomaista lämpimämpää. Kylmimmät huhtikuut ovat olleet vuosina 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä jäi -2,4C:een. Yli 6,0C keskilämpötiloja on huhtikuun aikana mitattu Kaisaniemessä 3 kertaa, eli vuosina 1921, 1990 ja 2008. Viimeisen kerran pakkasen puolelle jäätiin vuonna 1955. Eli ilmasto selvästikin lämpenee... Mistä kaikista tekijöistä se sitten johtuukin...

Huhtikuun keskilämpötila oli Vantaalla +5,0C, mikä oli tavanomaista lämpimämpää. Kylmimmät huhtikuut ovat olleet vuosina 1847 ja 1852, jolloin molempina vuosina huhtikuun keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä jäi -2,4C:een. Yli 6,0C keskilämpötiloja on huhtikuun aikana mitattu Kaisaniemessä 3 kertaa, eli vuosina 1921, 1990 ja 2008. Viimeisen kerran pakkasen puolelle jäätiin vuonna 1955. Eli ilmasto selvästikin lämpenee… Mistä kaikista tekijöistä se sitten johtuukin…

 

Talvi 2014-2015 ennätyslauha?

Talvi ei ole vielä ohi, mutta jos lopputalven sääennusteita on uskominen, niin tänä talvena ei kovia pakkasia enää taida tulla?

Lopputalven ennuste näyttää ihan samalta mitä talvi on ollut tähänkin saakka. Kunnon pakkasia oli tänä talvena vain yksittäisinä päivinä ensin joulun pyhinä, sitten pari kertaa tammikuussa (kesto yhteensä 4 päivää) ja parina päivänä helmikuussa. Muuten on lämpötila ollut nollan kieppeillä plus miinus muutama aste.

Lopputalven ennuste näyttää ihan samalta mitä talvi on ollut tähänkin saakka. Kunnon pakkasia oli tänä talvena vain yksittäisinä päivinä ensin joulun pyhinä, sitten pari kertaa tammikuussa (kesto yhteensä 4 päivää) ja parina päivänä helmikuussa. Muuten on lämpötila pyörinyt nollan kieppeillä plus miinus muutama aste.

Vantaan Energian Energiapeili -palvelusta saa lämpötilat ja kulutetun energian tunti tunnilta excel-pohjalle, ja siltä pohjalta pystyy tekemään monenlaista analyysia, mm. että tänä talvena ei Vantaalla nähty 20-asteen pakkasia kertaakaan, vaikka aika lähellä tosin käytiin joulukuun lopulla:

Alle -15C lämpötiloja oli tänä talvena (joulukuu 2014 + tammikuu 2015 + helmikuu 2015) yhteensä 39 tuntia. Tämän talven pakkasennätys Vantaalla saavutettiin 29.12.2014 klo 19-20:00 välillä, jolloin lämpötila laski -19,9C asteeseen.

Alle -15C lämpötiloja oli tänä talvena (joulukuu 2014 + tammikuu 2015 + helmikuu 2015) yhteensä 39 tuntia. Tämän talven pakkasennätys Vantaalla saavutettiin 29.12.2014 klo 19-20:00 välillä, jolloin lämpötila laski -19,9C asteeseen.

Lämpötilojen toinen ääripää oli +7,3C – mikä ainakin minun ”miesmuistissani” on helmikuun lämpötilaksi varsin korkea, eli en muista vastaavaa nyt ainakaan heti mistään aikaisemmilta vuosilta. Kyseisen helmikuun päivän tältä vuodelta muistan yhä vieläkin, ja hyvin keväiseltä se Tikkurilan katukuvassa vaikutti. Ihan niin kuin olisi maaliskuu alkanut jo helmikuun puolella.

Talven lämpötilaennätys saavutettiin 10.2.2015 kello 14-15:00 välillä, jolloin lämpötila kipusi +7,3C asteeseen. Yli +5,0C lämpötiloja tänä talvena oli yhteensä 11 tuntia.

Talven lämpötilaennätys saavutettiin 10.2.2015 kello 14-15:00 välillä, jolloin lämpötila kipusi +7,3C asteeseen. Yli +5,0C lämpötiloja tänä talvena oli yhteensä 11 tuntia.

Miten sitten ilmasto muuttuu tästä eteenpäin, niin aika sen sitten näyttää, mutta tämän hetken pitkän aikavälin ennusteet lähtevät kaikki siitä, että lämpötilat tulisivat vielä nousemaan tästä lisää? Kohta varmaan Tukholmassa pari päivää sitten (18.2.2015) mitatut lämpötilat ovat ihan arkipäivää meilläkin? Tässä olevassa blogissa kerrotaan, että Tukholmassa oli hiihtolomalla mitattu jo +10C:

http://www.familjenbbygger.se/2015/02/entre.html

Miten tämä kaikki¨säätilastointi sitten talonrakentamiseen liittyy?

No ainakin siten, että lämmitysjärjestelmien suunnittelussa ja mitoituksessa pitää aiempaa tarkemmin pohtia millainen takaisinmaksuaika tulee millekin vaihtoehdolle. Jos lämmitystä ei näissä keleissä kovin paljon enää tarvita, niin parisataa metriä syvällä kallioreiällä varustetun maalämpöpumpun takaisinmaksuaika voi kestää näissä olosuhteissa ikuisuuden. Sen sijaan parin tonnin ilmalämpöpumppu voi olla hyväkin sijoitus, jos tästä eteenpäin jopa helmikuussakin mitataan hetkittäin +7C, tai jatkossa mahdollisesti jopa +10C lämpötilatkin saattavat olla ihan tuiki tavallisia keskellä talvea? Ilmalämpöpumpusta ei ole kovilla pakkasilla hyötyä, mutta jos kylmienkin kuukausien keskilämpötilat hipovat tätä nykyä nollaa, niin aika paljon lämpöä saa talvellakin tehtyä jo ihan pelkällä ilmalämpöpumpullakin? Plus että kesäajan jäähdytyksen saa sen avulla myös. Tosin se sitten vähän maksaa, mutta ilmeisesti ”muutamasta kympistä” sähköä kuitenkin puhutaan, ei sen suuremmista summista.

No, ehkä vähän liioittelin, tai mistäs sen tietää? Ainakin itse joudun nyt miettimään maalämpöpumpun kannattavuutta paljon tarkemmin. Vielä taloa suunniteltaessa maalämpöpumppu oli ihan itsestään selvyys, eikä sen kannattavuutta ainakaan meidän talon kohdalla osattu kyseenalaistaa millään tavalla.

Nyt kuitenkin yllä olevan tilastoinnin pohjalta näyttää siltä, että kovien pakkasten keston voi laskea tunteina, enää ei tarvitse laskea päiviä?

Sähkönkulutus tammikuu 2015 päivittäisinä lukuina

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C.

Sähköä kului 1648 kWh tammikuussa 2015 kuukauden keskilämpötilan ollessa -1,9C. (Klikkaamalla kuvasta suurempi)

Asumisen alusta lähtien sähköä on kulunut seuraavasti:

Kuukausi // Kulutus // Kuukauden keskilämpötila
Lokakuu 2014 = 1665 kWh // +6,3C
Marraskuu 2014 = 1383 kWh // +2,2C
Joulukuu 2014 = 2308 kWh // -1,0C
Tammikuu 2015 = 1648 kWh // -1,9C
YHT. 7004 kWh per 4 kuukautta.

Tammikuun sähkönkulutus jäi siis lokakuun tasolle, ja se oli 29% pienempi kuin joulukuun kulutus. Joulukuun ja tammikuun keskilämpötilat ovat lähes samoissa ja molempina kuukausina on käytetty 2 kertaa poreallasta. Tammikuussa lattialämmitystä alettiin käyttämään pelkästään öisin eli yösähköllä (yösähköä meni 1060 kWh eli 64% kaikesta sähköstä). Tammikuussa takkaa on todennäköisesti käytetty enemmän, koska sähköä kului oleellisesti vähemmän (kuin joulukuussa). Talon ominaiskulutushan on kuitenkin kuukaudesta toiseen aina sama, koska seinien yms. rakenteiden lämmöneristyksiin ei ole koskettu.

Polttopuuta on tähän mennessä talvea kulunut noin 5 kuutiota. Polttopuu on ollut lähinnä rakentamisesta syntynyttä laudanpätkää eli kuusipuuta. Sen lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per pinokuutio, jolloin yhteensä näistä puista olisi saatu lämpöenergiaa noin 5000 kWh. Kun lasketaan ostoenergia plus polttopuiden energia yhteen, saadaan 12000 kWh per 4 kk.

Johtopäätös?

Polttopuilla pystyy siis aika merkittävästi pienentämään sähkölaskua. Ja polttopuu (vaikka se olisi ostettu markkinahintaan), on aina halvempaa kuin sähköenergia, esim. jos kuutio kuivaa koivuklapia maksaa pääkaupunkiseudulla satasen per pinokuutio, ja jos siinä on energiaa 1700 kWh per pinokuutio, niin yhden kilovatin hinnaksi tulee näin laskien 5,9 senttiä per kWh. Ja siihen hintaan en ainakaan itse saa ostettua edes yösähköä, vaikka juuri hiljattain kilpailutin sähkösopimuksen (äskeisessä vertailussa on huomioitu myös sähkön siirtohinta ja sähköverot).

Tietysti jos olisi ollut kylmä tammikuu, olisi sähköä ja/tai polttopuita kulunut enempi.

-1,9C asteen keskilämpötila tammikuussa on keskimääräistä leudompi, jos verrataan tammikuun keskilämpötiloja Helsingin Kaisaniemen mittaustuloksiin tästä hetkestä noin 20 vuotta taaksepäin, kas näin:

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1993 -0,7
1994 -3,1
1995 -2,0
1996 -5,2
1997 -3,2
1998 -1,0
1999 -5,1
2000 -2,2
2001 -1,0
2002 -2,7
2003 -8,6
2004 -5,7
2005 -0,1
2006 -3,7
2007 -1,1
2008 0,6
2009 -2,8
2010 -10,4
2011 -4,4
2012 -3,4
2013 -4,9

Yllä olevassa lukusarjassa on nopeasti katsoen kuusi kertaa ollut vielä leudompaa mitä oli vuonna 2015. Eli ei tämä tammikuu 2015 nyt mikään aivan poikkeuksellinen ollut. Kaisaniemessä on mitattu lämpötiloja jo vuodesta 1829 lähtien. Jos katsotaankin millaiset tammikuut oli noin 200 vuotta sitten, niin lukusarja on ihan jo nopealla vilkaisulla aika tavalla eri näköinen, vaikka kyllä pari leudompaa tammikuuta kuin tammikuu 2015 on ollut silloinkin. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi olevan kuitenkin ilmeinen tosiasia.

Vuosiluku // kyseisen vuoden tammikuun keskilämpötila Kaisaniemessä:

1829 -11,3
1830 -8,9
1831 -11,2
1832 -4,5
1833 -3,4
1834 -10,7
1835 -3,2
1836 -7,2
1837 -7,2
1838 -13,6
1839 -5,3
1840 -7,6
1841 -9,5
1842 -5,8
1843 -1,5
1844 -8,5
1845 -1,4
1846 -8,1
1847 -4,4
1848 -10,8
1849 -10,1
1850 -14,4

Tuli vielä ilmaston muutoksesta mieleen, että entäpä jos katsottaisiin 1800-luvulta vielä toiset 200 vuotta taaksepäin? Joskus 1600 luvulla Lontoon Thames joki oli niin paksussa jäässä, että jään päällä pidettiin talvimarkkinat, näin asiasta Wikipedia:

”During the Great Frost of 1683–84, the worst frost recorded in England,the Thames was completely frozen for two months, with the ice reaching a thickness of 11 inches (28 cm) in London.”

http://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

Samaan aikaan on ollut Suomessakin asutusta, aina Lappia myöden. On varmaan Pohjois-Suomessa heitelty kovasti klapia pesään silloin, kun Thames joki on ollut melkein 30 cm paksussa jäässä?