Lämpötila kellarin alla? & Kilpailu!

Jos kellarin rakentamisessa on omat vaaransa ja riskinsäkin, niin kuin täältä voi lukea…

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/05/ala-rakenna-kellaria-jos-ei-ole-pakko/

…niin on siinä kellarissa myös omat hyvätkin puolensa. Siis sen lisäksi, että kellaritilat ei syö rakennusoikeutta, ei vaikka rakentaisi kellaritilat 2 kerrokseen maan alle, tai ihan vaikka viitteen kerrokseen, kai sitä maata riittäisi ihan vaikka Kiinaan saakka…

Yksi hyvä kellarin ominaisuus on lämpötalous. Tai siltä ainakin nyt tässä vaiheessa tuntuu. Ensimmäisen kerran huomasin tähän liittyen, että viime kesän ennätyspitkässä helleputkessa kellari pysyi koko ajan mukavan vilpoisena, eikä ollut edes ilmanvaihtoa vielä kytketty, mistään ilmastoinnista nyt puhumattakaan.

Talvella sama kääntyi päinvastaiseksi – tuntui, että lämpö pysyisi kellarissa aika hyvin. Tämä voi tietysti osittain johtua erilaisista seinärakenteistakin, ainakin osittain? Siis kellarin seinät meillä on harkosta, jonka paksuus on 37 cm. Harkon takana tulee bitumi, ja sitä vasten on 10 cm styroksi. Tähän mennessä kellarin seinän paksuus on 47cm, kun sisäpinnoitteet on vielä tekemättä. Tarkoitus on laittaa sisälle koolaukset, ja niihin puupaneelit pystyyn. Sen jälkeen kellarin seinän kokonaispaksuus on jo yli puoli metriä. U-arvo kellarin seinillä on rakennuspiirustusten mukaan 0,15.

Kellarin päällä on sitten 2 kerrosta puutaloa, jonka seinissä isomman villan paksuus on 17,5 cm ja pikkuvilla on 5,0 cm. Lisäksi runkoleijonasta tulee paksuutta 2,5 cm, sen päällä tuuman tuuletusrako, ja 2,8 cm vuorilautaa. Sisäpuolella on 13mm kipsilevy. Puuseinälle tulee näin paksuutta yht. 31,6 cm ja U-arvo rakennuspiirustusten mukaan on 0,17.

Paitsi erilainen U-arvo myös ympäristö on oleellisesti eri. Ja energiankulutukseen vaikuttaa paitsi U-arvo – myös se, että mikä on lämpötilojen ero lämpöeristeen eri puolilla. Jos lämpötilaeroa ei olisi lainkaan – ei olisi lämpövuotoa eikä (talvella) energiankulutustakaan lainkaan.

Ja nyt kun olosuhteet maan alla ja päällä ovat erilaiset, niin siinä missä puuseinän takana talvella paukkuu pakkanen, niin kellarin seinää vasten on maa-aineksia, joiden päällä kiertää maanpinnassa styroksit ympäri talon, ja taloa ympäröivien ja talon alla olevien maa-ainesten lämpötila on… Hmmm… mitähän se voisi olla? Se asia piti tietysti tutkia. Kyllä ka se aina plussalla on, eihän seinää vasten tuleva maa saa jäätyä, muuten maa-ainekset voisivat routiessaan ja pakkaslaajenemisesta johtuen vaurioittaa taloakin.

Kun aloin miettimään, että mitä lämpötilaero voisi olla kellarin seinien tai alapohjan sisä- ja ulkopuolella, niin ei sitä alapohjan alla olevaa lämpötilaa nyt enää pääse mittaamaan muuta kuin radonputken tai salaojaputken kautta. Tämä rakennekuva ehkä havainnollistaa tilannetta?

Jos jälkikäteen haluaa tutkia alapohjan alapuolisia lämpötiloja, niin ei sinne paikkoja rikkomatta oikein muuta kautta pääse kuin salaojaputkien tai radonputkien kautta?

Jos jälkikäteen haluaisi tutkia kellarin seinien ulkopuolista lämpötilaa tai alapohjan alapuolisia lämpötiloja, niin ei sinne paikkoja rikkomatta oikein muuta kautta pääse kuin salaojaputkien tai radonputkien kautta?

Valitsin näistä kahdesta omasta mielestäni helpoimman, eli salaojien tarkastuskaivojen kautta kulkevan reitin, ja päättelin niin, että talon alapohjan alla olevan maa-aineksen lämpötila täytyy olla suunnilleen sama kuin salaojaputkessa makaavan veden lämpötila. Joten sitten vesilämpötilamittareita ostamaan…

Vesilämpömittarien "kalibrointia", molempien mielestä sisällä on lämmintä +23C.

Vesilämpömittarien ”kalibrointia”, molempien lämpömittarien mielestä sisällä on lämmintä +23C.

Ja näin laskeutuu toinen mittareista narunpätkässä salaojakaivoon…

Mittari lumpsahtamassa salaojakaivon pohjalla olevaan veteen.

Mittari lumpsahtamassa salaojakaivon pohjalla olevaan veteen.

Valitsin mittauspaikat vielä niin, että ne ovat eripuolilla taloa ja ”eri-ikäistä” vettä, eli kun pudotan mittarin kaikkein ylimpänä olevaan niskakaivoon, niin nyt siellä oleva vesi pitäisi jonkun ajan päästä olla talon toisella puolella, alimpana olevassa kaivossa, eikö vain? Koska sieltä se sitten valuu pumppaamoon, joka pumppaa vedet tontilta pois ja sen jälkeen kyseisen veden valumalla tapahtuva eteneminen päättyy siihen.

Kun kirjoitin otsikkoon, että ”kilpailu”, niin tässä kohtaa voisi varmaan kysyä, että no arvatkaapa mitä ne mittarit näytti? Kysyinhän samaa jo radonmittareillakin, siis tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/03/kilpailu-arvatkaapa-mita-radonmittari-naytti/

Mutta enpä nyt kysy kuitenkaan, kisa olisi verraten helppo, eli kerrotaan suoraan että siinä ylinnä olevassa kaivossa veden lämpötila näin huhtikuussa on +4C (voi olla osin aika tuorettakin pintavettä/hulevettä?), ja siinä vaiheessa kun se vesi on valunut jotain kautta alimpana olevaan salaojakaivoon pumppaamon vieressä, niin siinä vaiheessa veden lämpötila on +6C. Ilmeisesti vesi on saanut matkalla vähän lämpöä kellarista? Siis ennen kaivoihin pudottamista mittareissa oli molemmissa samat lukemat sisälämpötilan ollessa +23C. Tässä vielä kuva, joka ehkä vähän havainnollistaa tilannetta:

Salaoja pumppaamo on pohjoisen talon pohjoisella puolella (kuvassa yläreunassa). Lämpömittarit ovat vastakkaisilla kulmilla talossa, ylävasemmalla ja alaoikealla. Alaoikealla on ns. "niskakaivo", jossa saloja on korkeimmalla tasollaan, ja vesi virtaa talon ympäri pumppaamolle päin. Osa vedestä saattaa kulkeutua pumppaamolle talon alakauttakin, siis sepelien välistä?

Salaoja pumppaamo on pohjoisen talon pohjoisella puolella (kuvassa yläreunassa). Lämpömittarit ovat vastakkaisilla kulmilla talossa, ylävasemmalla ja alaoikealla. Alaoikealla on ns. ”niskakaivo”, jossa saloja on korkeimmalla tasollaan, ja vesi virtaa talon ympäri pumppaamolle päin. Osa vedestä saattaa kulkeutua pumppaamolle talon alakauttakin, siis sepelien välistä?

Saas nähdä minä nämä mittarit näyttävät kesällä? Taaskaan en pidä arvauskilpailua, vaan aika näyttää… Isoilla ja suunnilleen saman lämpöisillä maamassoilla lienee kuitenkin oma vaikutuksensa siihen, että kesäisin kellarissa on vilpoista, eikä tilaa tarvitse jäähdyttää. Talvella tilat saa taas lämmitettyä aika pienellä polttopuumäärällä ns. ”normaaliin huonelämpötilaan”. Terassin alla talon kyljessä omalla sisäänkäynnillä oleva ”kylmä varasto” pysyy aina pikkuisen plussalla, vaikka siellä ei ole erikseen mitään omaa lämmitystä.

No missä se otsikossa luvattu kilpailu sitten on, ja mitä siinä on palkintona?

Palkintona on lahjakortti Vantaan Flamingo SPA:han ja tehtävänä on testata millainen talopersoona olet, kilpailu löytyy meidän firman eli Realcon sivuilta (enkä ole itse sitä kilpailua tehnyt/laatinut, mutta mielestäni ihan hauska se on – minusta tuli rivitalopersoona). Joten oletko koskaan miettinyt millaiseen asuntoon juuri sinun persoonasi sopii? Kuulutko kaupungin sydämeen vai löytyykö talosi luonnonhelmasta? Jos haluat tietää, niin testaa tästä:

tätä linkkiä klikkaamalla testisivuille…

KILPAILU: Arvatkaapa mitä Radonmittari näytti?

Koska aprillipilailu on tässä blogissa jo kokeiltu (edellisessä kirjoituksessa) ja koska toisaalla rakennusblogeissa näköjään on tapana pitää melkein jatkuvalla syötöllä erilaisia kilpailuja, niin kokeillaanpa nyt sitten seuraavaksi pienen kilpailun pitämistä täälläkin. Eli lyhyesti virsi kaunis – hain paikallisesta radonmittalaitteen vuokraamosta radonmittarin, ja halusin ihan vaan uteliaisuudesta katsoa, että paljonko meidän uuden talon kellarissa on radonia. Arvatkaapa paljonko oli? Ei-ei… Ei tarvitse nyt vielä arvata… Annan muutamia vinkkejä tässä aluksi:

Jo tehdyistä radonmittauksista löytyy netistä tilastot postinumeroalueittain tästä linkistä:

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/fi_FI/radon-postinumeroalueittain/

Meidän talo on postinumeroalueella 01400 ja siellä on aiemmin tehty 156 mittausta, joiden keskiarvo on ollut 193 Bq/m3, ja mediaani eli mittaustuloksista keskimmäinen 129 Bq/m3. Joukon painopiste on siis ollut ”yläpäässä”, koska keskiarvo on suurempi kuin mediaani. Hajontaa on sen verran, että nykyään uudistalojen raja-arvona oleva 200 Bq/m3 raja on ylitetty 31%:ssa mittaustuloksissa ja vanha raja 400 Bq/m3 on ylitetty 11%:ssa tapauksista. 1% eli ilmeisesti yhden ainoan kerran (?) mittaustulos on netissä olevien tietojen mukaan ollut yli 1000 Bq/m3.

Eli tällaisia arvoja tältä meidän postinumeroalueelta pitäisi löytyä… Tai ainakin muut ovat löytäneet.

Radonin mittaustuloksiin vaikuttaa myös se, mihin aikaan vuodesta mittaus on tehty. Radonin mittauskausi alkaa marraskuussa ja jatkuu huhtikuun loppuun, eli lämmityskaudella radonia sitten on, jos on, lisää aiheesta mm. tässä linkissä:

http://www.raxa.fi/node/3252/3546

Tietysti radonia voi mitata muinakin aikoina, ja varsinkin painovoimaisen ilmastoinnin talossa kannattaakin mitata. Nimittäin talvikaudella painovoimainen ilmastointi toimii tehokkaammin, ja silloin radonia on huoneilmassa vähemmän. Tätä mieltä ainakin oli Suomen radonhallinta Oy:n edustaja silloin kun mittaria kävin heidän toimistoltaan hakemassa. Suomen radonhallinta Oy:n yhteystiedot löytyy tästä linkistä:

http://www.suomenradonhallinta.fi/

Meidän talon mittaus tehtiin 1-3.4.2014 välisenä aikana radonanalysaattorilla, jonka tarvitsema mittausaika oli 48h. Mittauspaikkana oli kellarin tuleva kylpyhuone, ja mittari oli noin metrin korkeudella lattiasta, seinään ripustettuna, kas näin:

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Ja lisävinkkinä, että talomme on paalutettuna savipatjan päällä niin, että kellarin alla lyhin paalu on noin 9 metrinen, ja pisin paalu päärappusten alla lähellä maan pintaa on 16 metrinen. Tässä pari kuvaa kuopan kaivuutöistä:

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

 

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Eli tuollaisen lähes 10 metriä paksun savivellin läpi ei varmastikaan tihku kallioperästä yhtään radonia taloon. Mutta kyllä sitä mittarin mukaan siellä silti vaan oli. Eli mistä se on tullut? Se on tuotu kuorma-autoilla. Ensinnäkin talo itsessään on radonin lähde. Talossa on pumpattua betonia 77m3 ja se betoni painaa yhteensä 185 tonnia. Betonin sisällä on kiviaineksia, josta vapautuu radonia. Lisäksi talon alla ja sivutäytöissä on sepeliä yhteensä 317 tonnia. Louhintapaikasta riippuen se tuottaa radonia enempi tai vähempi. Tuskinpa kiven louhintapaikan valintaan kallion radonpitoisuus juurikaan vaikuttaa, vaan kivilouhimon ja murskaamon sijainnista päätettäessä kaikki muut tekijät painavat paljon enempi.

Eli nyt kysymys kuuluu, että kun tehdään savikuoppaan kellari ja kellarin päälle pari kerrosta puutaloa, ja kun radonin ainut ”voimanlähde” on sinne savimonttuun kannettu 317 tonnin sepelimäärä, sekä talossa itsessään oleva betoni (määrältään noin 185 tonnia), niin kuinka korkean radonpitoisuuden tuollaisella yhdistelmällä voi saada aikaan?

Onhan tämä nyt vähintään niin mielenkiintoinen asia, että se täytyi selvittää, ja itse aloin selvittämään asiaa toissapäivänä huomatessani hyvän vinkin Facebookin raksakimpan sivuilla, ja näin se asia eteni:

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

 

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

 

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

 

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin... Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin… Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Niin… Ja täytyyhän kunnon kilpailussa aina joku palkintokin olla. Hmmm… mikähän se voisi olla? Ehkäpä tässä jotain keksin – ja keksin jo, se on joku pieni juttu, jota ei myydä Suomessa (ihme kyllä) ja joka ei kuitenkaan ole lasipullossa eikä muovipullossa (eli ei ole juomapullopalkinnosta kyse), vaikka kokoluokka kyllä menee melkein samoihin…

Kilpailuaika alkaa nyt ja jatkuu seuraavaan maanantaihin eli 7.4.2014 klo 12:00 asti. Palkinto on nyt työpaikallani Tikkurilassa, ja sieltä sen voi tulla noutamaan se, joka arvaa oikeat radon-lukemat lähimmäksi. Jos täsmälleen oikeita vastauksia on enempi kuin yksi, palkinnon saa nopein vastaaja. Ja jos voittaja on niin kaukana Vantaalta, ettei nouto onnistu (siis vaikka Keravalla tai Kaukoidässä asti :-) ) – niin Itellan postissa tulee…

Ja vielä vihoviimeinen vinkki: Radonia oli selvästi enemmän mitä olisin itse ikinä uskonut, mutta ei nyt sentään niin paljon että paikkoja ryhdyttäisiin purkamaan, tai että radonimuri hankittaisiin. Eli mitään toimenpiteitä tämä nykytilanne ei aiheuta.

Eli nyt sitten arvailemaan… Paljonko arvelet, että ilman tuuletusta olevassa kellarissa voisi radonia olla? Radon on seitsemän kertaa raskaampaa kuin ilma, eli kellarin lattian läheisyyteen sitä sitten kertyy sen verran mitä kertyy…

Nyt sitten vaan lukemia kommenttikenttään ja mahdollisesti yhteystiedot myös siihen mukaan… Voin kysyä yhteystiedot toki myöhemminkin sitten kun voittaja selviää…Tai sitten voittaja ottaa itse yhteyttä minuun.

Laitan kilpailun päätteeksi eli maanantaina iltapäivällä tänne vielä yhden valokuvan, jossa näkyy mittarilukema.

 

 

EDIT 04.04.2014 klo 06:40;
Kolme arvausta jo tullut myöhään eilen illalla, mutta laitan vielä lisävinkeiksi ja aiheeseen liittyen muutamia kuvia:

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo - jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo – jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Yleisnäkymä kellarin seinään "hitsatuista" bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Yleisnäkymä kellarin seinään ”hitsatuista” bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

 

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.

 

Kellarin muurausta ja FinnBuild messuja

Tällä hetkellä toinen harkkorivi kellarin muurauksessa menossa. Eilen katsottiin Zeetan kanssa sähkösuunnitelmat alustavasti läpi, eli pientä edistymistä joka suunnalla.


Vasemmalla kylmävarasto, keskellä saunatilat, oikealla takkahuone.

Tämä iltapäivä kului FinnBuild -messuilla Helsingin messukeskuksessa, jotka avoinna vielä huomenna klo 17:00 asti, ja jonne sisäänpääsy ilmainen. Näytteille asettajia molemmissa alahalleissa, ja vielä jätehuoltoa, kierrätystä yms. yläkerroksessa. Erittäin paljon katselemista myös omakotirakentajalle.


Finn Build messut 2012.


Finn Build messuilla Helsingin Messukeskuksessa.

Rakennesuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa palaverissa, yksi kylmäsilta jäi ratkaisematta

Tänään pidimme arkkitehti Immo Teperin ja rakennsuunnittelija Jarkko Perälän kanssa palaverin, jossa kävimme vielä rakenteiden yksityiskohtia yms. suunnitelmia läpi, ja mm. IV-suunnitelmat tarkentuivat, ja ilmastoinnin talteenottolaitteelle löytyi luonteva paikka kellarista. IV-kone menee siis takkahuoneen takana olevaan varastotilaan, ja sieltä lähtee hormit ylös vintille asti. Maalämpöpumpun paikka puolestaan on alaoikealla kulmassa näkyvässä teknisessä tilassa, kodinhoitohuoneen takana.

Samoin palaverissa tarkentuivat mm. seinärakenteet, seinän lopullinen paksuus, yms. detaljit.

Ensimmäisen kesän tavoite on saada katto päälle ja talo siihen kuntoon, että sen voi jättää talveksi yksin odottamaan seuraavaa kevättä. Timpureilla nimittäin on talveksi muita hommia, ja talvirakentaminen voi joskus noin muutenkin olla vähän hankalaa. Joten talo seisoo sinisissä väreissä talven yli, rungon ulkokuori Runkoleijonalla tuettuna/päällystettynä.

Yksi ongelma kuitenkin jäi vielä jossain määrin ratkaisematta kellarin osalta:

Lopullisissa kellarin piirustuksissa on nimittäin piiretty kylmä varastotila eli ”bunkkeri” katetun terassin alle. Ulkovarastoon menee portaat sisäpihalta ja sinne on kulkuaukko ilman ovea samassa kohtaa mistä menee kellarin ovi kellariin.

Kellarin oven alta ja itse asiassa pitkin seinää aina oviaukosta kylppärin ja saunan seinää pitkin aina länsipäätyyn saakka johtaa kuitenkin jonkinlainen kylmäsilta kuvan alalaidassa olevaan kylmään varastotilaan, jossa valettu betonilaatta lattiassa on aina kylmä. Talon runko eli ulkoseinä on tässä kohtaa kellaria kokonaan lämpöharkoista alhaalta ylös saakka (ei maan painetta väliseinässä), mutta ongelmana on silti se, että lämpöharkkoseinää ei pysty viemään paalujen varaan valettujen lattioiden väliin niin alas, etteikö kylmäsiltaa siltikin muodostuisi? Siis täytyyhän harkkoseinän alla aina olla kantavaa alapohjaa harkkoja tukemassa, ja silloin se alapohja toimii samalla myös kylmäsiltana ulkovarastoon päin? Muualla talossa tässä kohtaa tulee vastaan paksu maakerros, eli ongelma esiintyy vain kylmävaraston kohdalla. Alapohjan eristeet ovat vielä alempana, valetun alapohjan alla, eli nekään eivät pysty kylmäsillan syntymistä estämään.

Ongelma voidaan toki hallita mm. niin että lattialämmitys letkuja tihennetään erityisesti tässä kellarin lattian kylmäsillan kohdalla, muttan energianhukka ongelma siltikin siis jää. Välttämättä kovin isoista rahoista ei ole kuitenkaan kyse, eli jos ja kun taloon tulee jossain vaiheessa maalämpö, niin sen hinta on kuitenkin ainakin nyt vielä niin edullinen, että sillä iso lattialaatta lämpeää aika edullisesti kuitenkin. Vaikka sitten lämmöstä osa tihkuisikin sinne kylmävaraston puolelle…

Koska erillistä ulkovarastoa ei tontille mahdu (poislukien merikontti, joka ei ole rakennus), niin terassin alle on kuitenkin päätetty kunnollinen varastotila kaivaa, eli savimaata lähtee tontilta pois aika reippaastikin.