KILPAILU: Arvatkaapa mitä Radonmittari näytti?

Koska aprillipilailu on tässä blogissa jo kokeiltu (edellisessä kirjoituksessa) ja koska toisaalla rakennusblogeissa näköjään on tapana pitää melkein jatkuvalla syötöllä erilaisia kilpailuja, niin kokeillaanpa nyt sitten seuraavaksi pienen kilpailun pitämistä täälläkin. Eli lyhyesti virsi kaunis – hain paikallisesta radonmittalaitteen vuokraamosta radonmittarin, ja halusin ihan vaan uteliaisuudesta katsoa, että paljonko meidän uuden talon kellarissa on radonia. Arvatkaapa paljonko oli? Ei-ei… Ei tarvitse nyt vielä arvata… Annan muutamia vinkkejä tässä aluksi:

Jo tehdyistä radonmittauksista löytyy netistä tilastot postinumeroalueittain tästä linkistä:

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/fi_FI/radon-postinumeroalueittain/

Meidän talo on postinumeroalueella 01400 ja siellä on aiemmin tehty 156 mittausta, joiden keskiarvo on ollut 193 Bq/m3, ja mediaani eli mittaustuloksista keskimmäinen 129 Bq/m3. Joukon painopiste on siis ollut ”yläpäässä”, koska keskiarvo on suurempi kuin mediaani. Hajontaa on sen verran, että nykyään uudistalojen raja-arvona oleva 200 Bq/m3 raja on ylitetty 31%:ssa mittaustuloksissa ja vanha raja 400 Bq/m3 on ylitetty 11%:ssa tapauksista. 1% eli ilmeisesti yhden ainoan kerran (?) mittaustulos on netissä olevien tietojen mukaan ollut yli 1000 Bq/m3.

Eli tällaisia arvoja tältä meidän postinumeroalueelta pitäisi löytyä… Tai ainakin muut ovat löytäneet.

Radonin mittaustuloksiin vaikuttaa myös se, mihin aikaan vuodesta mittaus on tehty. Radonin mittauskausi alkaa marraskuussa ja jatkuu huhtikuun loppuun, eli lämmityskaudella radonia sitten on, jos on, lisää aiheesta mm. tässä linkissä:

http://www.raxa.fi/node/3252/3546

Tietysti radonia voi mitata muinakin aikoina, ja varsinkin painovoimaisen ilmastoinnin talossa kannattaakin mitata. Nimittäin talvikaudella painovoimainen ilmastointi toimii tehokkaammin, ja silloin radonia on huoneilmassa vähemmän. Tätä mieltä ainakin oli Suomen radonhallinta Oy:n edustaja silloin kun mittaria kävin heidän toimistoltaan hakemassa. Suomen radonhallinta Oy:n yhteystiedot löytyy tästä linkistä:

http://www.suomenradonhallinta.fi/

Meidän talon mittaus tehtiin 1-3.4.2014 välisenä aikana radonanalysaattorilla, jonka tarvitsema mittausaika oli 48h. Mittauspaikkana oli kellarin tuleva kylpyhuone, ja mittari oli noin metrin korkeudella lattiasta, seinään ripustettuna, kas näin:

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Ja lisävinkkinä, että talomme on paalutettuna savipatjan päällä niin, että kellarin alla lyhin paalu on noin 9 metrinen, ja pisin paalu päärappusten alla lähellä maan pintaa on 16 metrinen. Tässä pari kuvaa kuopan kaivuutöistä:

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

 

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Eli tuollaisen lähes 10 metriä paksun savivellin läpi ei varmastikaan tihku kallioperästä yhtään radonia taloon. Mutta kyllä sitä mittarin mukaan siellä silti vaan oli. Eli mistä se on tullut? Se on tuotu kuorma-autoilla. Ensinnäkin talo itsessään on radonin lähde. Talossa on pumpattua betonia 77m3 ja se betoni painaa yhteensä 185 tonnia. Betonin sisällä on kiviaineksia, josta vapautuu radonia. Lisäksi talon alla ja sivutäytöissä on sepeliä yhteensä 317 tonnia. Louhintapaikasta riippuen se tuottaa radonia enempi tai vähempi. Tuskinpa kiven louhintapaikan valintaan kallion radonpitoisuus juurikaan vaikuttaa, vaan kivilouhimon ja murskaamon sijainnista päätettäessä kaikki muut tekijät painavat paljon enempi.

Eli nyt kysymys kuuluu, että kun tehdään savikuoppaan kellari ja kellarin päälle pari kerrosta puutaloa, ja kun radonin ainut ”voimanlähde” on sinne savimonttuun kannettu 317 tonnin sepelimäärä, sekä talossa itsessään oleva betoni (määrältään noin 185 tonnia), niin kuinka korkean radonpitoisuuden tuollaisella yhdistelmällä voi saada aikaan?

Onhan tämä nyt vähintään niin mielenkiintoinen asia, että se täytyi selvittää, ja itse aloin selvittämään asiaa toissapäivänä huomatessani hyvän vinkin Facebookin raksakimpan sivuilla, ja näin se asia eteni:

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

 

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

 

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

 

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin... Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin… Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Niin… Ja täytyyhän kunnon kilpailussa aina joku palkintokin olla. Hmmm… mikähän se voisi olla? Ehkäpä tässä jotain keksin – ja keksin jo, se on joku pieni juttu, jota ei myydä Suomessa (ihme kyllä) ja joka ei kuitenkaan ole lasipullossa eikä muovipullossa (eli ei ole juomapullopalkinnosta kyse), vaikka kokoluokka kyllä menee melkein samoihin…

Kilpailuaika alkaa nyt ja jatkuu seuraavaan maanantaihin eli 7.4.2014 klo 12:00 asti. Palkinto on nyt työpaikallani Tikkurilassa, ja sieltä sen voi tulla noutamaan se, joka arvaa oikeat radon-lukemat lähimmäksi. Jos täsmälleen oikeita vastauksia on enempi kuin yksi, palkinnon saa nopein vastaaja. Ja jos voittaja on niin kaukana Vantaalta, ettei nouto onnistu (siis vaikka Keravalla tai Kaukoidässä asti :-) ) – niin Itellan postissa tulee…

Ja vielä vihoviimeinen vinkki: Radonia oli selvästi enemmän mitä olisin itse ikinä uskonut, mutta ei nyt sentään niin paljon että paikkoja ryhdyttäisiin purkamaan, tai että radonimuri hankittaisiin. Eli mitään toimenpiteitä tämä nykytilanne ei aiheuta.

Eli nyt sitten arvailemaan… Paljonko arvelet, että ilman tuuletusta olevassa kellarissa voisi radonia olla? Radon on seitsemän kertaa raskaampaa kuin ilma, eli kellarin lattian läheisyyteen sitä sitten kertyy sen verran mitä kertyy…

Nyt sitten vaan lukemia kommenttikenttään ja mahdollisesti yhteystiedot myös siihen mukaan… Voin kysyä yhteystiedot toki myöhemminkin sitten kun voittaja selviää…Tai sitten voittaja ottaa itse yhteyttä minuun.

Laitan kilpailun päätteeksi eli maanantaina iltapäivällä tänne vielä yhden valokuvan, jossa näkyy mittarilukema.

 

 

EDIT 04.04.2014 klo 06:40;
Kolme arvausta jo tullut myöhään eilen illalla, mutta laitan vielä lisävinkeiksi ja aiheeseen liittyen muutamia kuvia:

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo - jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo – jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Yleisnäkymä kellarin seinään "hitsatuista" bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Yleisnäkymä kellarin seinään ”hitsatuista” bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

 

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.