Radonmittauksen tulos yllätti taas

Ensimmäinen yllätys tuli silloin, kun rakennusaikana radonin 48h pikamittaus näytti kellarissa 169 Bq/m3. En olisi ikinä uskonut, että siellä voisi olla niin paljon radonia. Nyt äsken saadut tulokset yllättivät taas – ehkä vielä enemmänkin.

Eli vajaa kolme viikkoa sitten pohdiskelin täällä rakennusblogissani mm. lämpötilan ja tuuletuksen mahdollisia vaikutuksia radonin määriin sisäilmassa. Kolmen viikon takaiset kokeilun alkaessa olleet pohdintani ovat luettavissa tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/12/30/lampotila-ja-tuuletuksen-vaikutukset-radonin-maaraan/

Silloin 3 viikkoa takaperin toin meidän keittiöön radonia, lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavan tietokoneen, joka teki mittauksia kerran tunnissa yhteensä 472 kertaa. Radonin osalta tulokset näkyy nyt tässä:   Screenshot 2015-01-19 19.57.44 Tulos hyppelee kuin aivosähkökäyrä, vai mitä? Oikeaa EEG:tä eli aivosähkökäyrää on tässä seuraavassa kuvassa sekunnin mittainen pätkä (lähde Wikipedia):

Aivosähkökäyrää yksi sekunti

Aivosähkökäyrää yksi sekunti

Nyt jos yritetään katsoa (olen tässä itse jo tuijotellut melkein parisen tuntia) tuota ensimmäistä käyrää, että mitä siinä näkyy ja miksi näkyy, niin radonpitoisuuden käyrä alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Käyrässä näkyvät tietyt olosuhteen muutokset ihan selvästi. Jopa yllättävän selvästi. Kysyinkin Suomen Radonhallinta Oy:n Jarkko Ruokoselta, että löytääkö hän käyrästä sen kohdan, jossa laitoin ilmastoinnin hetkeksi vähän pienemmälle teholle? Ja kyllä hän sen oikean kohdan löysi ihan puolessa sekunnissa, tässä kyseisestä kohdasta suurennos:

Ilmastointi ollut pari päivää pienemmällä teholla 5.1 - 7.1.2014 ja vastaavasti normaalia suuremmalla teholla päivän siihen perään 7-8.1.2015. Tasoero näiden kahden perättäisen keltaisen ruudun sisällä on aika suuri, tai ainakin vähän suurempi, mitä on vaihtelu joulukuun loppupäivien korkealla tasolla suhteessa uuden vuoden aattoon ja sen jälkeisiin matalan tason päiviin. Näissä mittausjakson alkuhetkissä en keksi muuta selittävää syytä kuin sen, että joulukuun lopussa oli pakkasta, mutta uutena vuotena ja sen jälkeisinä päivinä oli nollakelit.

Ilmastointi ollut pari päivää pienemmällä teholla 5.1 – 7.1.2014 ja vastaavasti normaalia suuremmalla teholla päivän siihen perään 7-8.1.2015. Tasoero näiden kahden perättäisen keltaisen ruudun sisällä on aika suuri, tai ainakin vähän suurempi, mitä on vaihtelu joulukuun loppupäivien korkealla tasolla suhteessa uuden vuoden aattoon ja sen jälkeisiin matalan tason päiviin. Näissä mittausjakson alkuhetkissä en keksi muuta selittävää syytä kuin sen, että joulukuun lopussa oli pakkasta (käytiin huipputasolla 150 Bq/m3, mutta uutena vuotena ja sen jälkeisinä päivinä oli nollakelit (käytiin alimmillaan nolla tasolla).

Tässä alkupään ”aivosähkökäyrässä” näkyy siis kaksikin perättäistä ”aallonharjaa”, ensimmäiset koholla olevat arvot ovat jo joulukuun viimeisten päivien kohdalla. Eka nousu ei ole kuitenkaan niin selvä mitä se on 5-7.1.2015 välisenä hetkenä, jolloin kohonnut taso on suht selvä ja suht tasainen kahden vuorokauden ajan – ja sen näkee ihan paljaalla silmällä, että siinä kohtaa on tapahtunut jotain. Koko sen hetken ilmastointi oli siis pienellä. Tähän kokeilujaksoon sattuu myös yksi mittausjakson huipuista, huimat 183 Bq/m3.

Ilmastoinnilla leikkiminen ei muuten liene ollut aivan ainoa tekijä, mikä aiheutti tuon 2 päivän huippulukemat – nimittäin toinen, ja tätä vahvistanut tekijä lienee myöskin juuri samoille päivämäärille sattunut pakkasjakso, joka näkyy selvemmin näitä alla olevia päivittäisiä sähkönkulutus käppyröitä katsomalla:

Päivittäinen sähkönkulutus (siniset pylväät) ja vuorokauden keskilämpötila tammikuun 18 ensimmäisen päivän aikana. Tammikuun keskilämpötila koko kuun ajalta oli -1,4C (vaakatasossa oleva punainen katkoviiva). Tähän astinen tammikuun sähkönkulutus on ollut 956,8 kWh 18 päivän aikana, josta yösähkön osuus 672,3 kWh ja päiväsähkön osuus 284,5 kWh. Suurin syy alhaiseen kulutukseen lienee lauha talvi. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh koko kuukauden aikana.

Päivittäinen sähkönkulutus (siniset pylväät) ja vuorokauden keskilämpötila tammikuun 18 ensimmäisen päivän aikana. Tammikuun keskilämpötila koko kuun ajalta oli -1,4C (vaakatasossa oleva punainen katkoviiva). Tähän astinen tammikuun sähkönkulutus on ollut 956,8 kWh 18 päivän aikana, josta yösähkön osuus 672,3 kWh ja päiväsähkön osuus 284,5 kWh (yösähkön osuus täten 70,3% kaikesta sähkön kulutuksesta). Suurin syy melko alhaiseen kulutukseen lienee lauha talvi. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh koko kuukauden aikana.

Lämpötila on sahannut tammikuussa tähän mennessä jo kaksi kertaa, ja jos katsotaan ensimmäisen kuvan radon käppyröitä, niissä näkyy sama sahaaminen noin yhden päivän viipeellä, mitä näkyy näissä lämpötilakäyrissäkin, eli ensimmäisen kerran radon on korkealla joulukuun viimeisinä päivinä (syynä lienee joulun pyhien pakkasjakso?), ja seuraava erittäin korkea ja ilmastoinnin säädöillä tehostettu huipputaso tulee tammikuun 5-7 päivien kohdalla. Sitä seuraavan kerran radon on korkealla 11-13 päivät tammikuussa ja sen jälkeen radonin taso putoaa samalla kun ulkolämpötila lauhtuu…

Mahdoinkohan tehdä oikeita johtopäätöksiä?

Näin noita eri käppyröitä ainakin omasta mielestäni voisi tulkita, joten ulkolämpötilalla on merkitystä – samoin sillä onko ilmastointilaite normaalia pienemmällä. Jos ilmastointilaite oli normaalia suuremmalla, lopputuloksena radonin määrä liippasi lähelle nollaa ihan niin kuin suojakeleilläkin IV-koneen käydessä normaalitehoillaan. Yhtenä syynä korkeisiin radonpitoisuusksiin saattaa siis olla sekin, että joissakin taloissa jokin asia on pielessä ilmastoinnin suhteen, eikä esim. korvausilman saanti ole riittävä. (Juuri muuten sattumoisin edellisessä viestissäni pohdiskelin sitä, että onko hyvä jos taloista tehdään pullotiivitä? Mitä se mahtaa vaikuttaa radonin määrään? Varsinkin silloin jos alapohjaa ei ole saatu ihan täysin tiiviiksi jostain syystä?)

Entä miksi aivan ensimmäisen kuvan radon käyrässä perättäiset arvot saattavat poiketa toisistaan aika merkittävästikin, eli käyrään tulee eloa aivan kuin aivosähkökäyräänkin? Se taas johtuu mm. siitä, että jos oven tai ikkunan avaa hetkeksikin, sillä on heti selvä vaikutus radonin määrään, joka laskee välittömästi – itse näin toisessa paikassa mitattuja käppyröitä, joissa pudotus oli silmämääräisesti arvoiden jopa 80%. (Tässä jo isännöinnin näkövinkkelistä katsottuna oma ammatillinen tietotaitokin lisääntyy aivan huomattavasti).

Hiukan yllättynyt ja hämilläni olen silti edelleenkin.

Ai miksikö?

No nyt kannattaa palauttaa mieliin, että missä se radonia mitannut tietokone oli koko mittausjakson? Se oli meillä keskikerroksen keittiön pöytätasolla. Ja nyt jos katsotaan meidän talon poikkileikkauskuvaa, niin se näyttää tältä:

Talo-Raution poikkileikkaus. Keittiön lattian alapinta on noin 80cm maan pinnan yläpuolella, ja keittiön sisälattia on 120 cm maanpinnan yläpuolella. Tässä testissä radonin mittaus tehtiin leikkauskuvassa näkyvän keittiön työtason päällä. Sen korkeus lattiasta on 90 cm ja maanpinnasta 210 cm.

Talo-Raution poikkileikkaus. Keittiön lattian alapinta on noin 80cm maan pinnan yläpuolella, ja keittiön sisälattia on 120 cm maanpinnan yläpuolella. Tässä testissä radonin mittaus tehtiin leikkauskuvassa näkyvän keittiön työtason päällä. Sen korkeus lattiasta on 90 cm ja maanpinnasta 210 cm.

Jos minulta olisi joitakin vuosia sitten kysytty, että arvaa mitä näyttää radonmittari, jos se laitetaan sellaiseen uuteen kolmikerroksiseen puutaloon, joka on rakennettu savikuoppaan paalujen varaan, ja jossa keittiö on keskimmäisessä kerroksessa noin 2 metriä maanpinnan yläpuolella? Niin mitä mittari näyttää jos ja kun se viedään sinne keskikerroksen keittiöön?

Olisin aika varmasti vastannut, että jos ja kun kyseessä on savimaalla oleva puutalo, niin mittari näyttää keskikerroksessa tasan nollaa. Tai ainakaan en olisi millään voinut uskoa, että se voisi hetkittäin näyttää 183 Bq/m3 huippuarvoja, jolloin jo mennään lähelle sallittua 200 Bq/m3 rajaa. Eli varsin yllättäviäkin mittaustuloksia tässä nyt tällä kertaa mielestäni saatiin – ottaen huomioon, että radonin puoliintumisaika on alle 4 päivää (eli se on aika lyhytikäinen kaasu) ja lisäksi se on 7-kertaa ilmaa raskaampi kaasu, ainakin näin kerrotaan Wikipediassa, tässä linkissä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Radon

Eli miten ihmeessä se radon voi mennä 2 metriä maanpinnan tason yläpuolella olevalle keittiön tasolle? Kellarin kautta se kait (rakenteiden välistä) tulee? Nyt samaan aikaan tämän mittauksen aikana meillä oli myös 2 kpl 2 kuukauden ”mittakiekkoja”, jotka lähtivät analysoitavaksi nyt samalla kertaa, ja tuloksia niistä on odotettavissa viikon-parin sisään. Toinen mittakiekoista oli kellarissa, ja toinen keskimmäisen kerroksen työhuoneessa vinosti keittiötä vastapäätä. Saas nähdä mitä kellarin mittaus nyt näyttää, viimeksi 48h pikamittarilla rakennusaikana tehty mittaus näytti kellarissa radonin määräksi 169 Bq/m3. Ja silloin ei IV-konetta oltu vielä asennettu eikä edes hankittu.

Tässä vielä muita samalla kertaa saatuja huoneilman mittaustuloksia, jotka olivat suht ”normaalilla tasolla”. Erityisen tasainen on mielestäni lämpötilakäyrä, koska mittari oli aika lähellä takkaa. Tiilerin takassa on kuitenkin tiilikerrosten välissä villaa, joten se luovuttaa lämpöä äärimmäisen tasaisesti, niin kuin alla olevasta käppyrästä näkyy, eli mitään suuria lämpötilan aaltoliikkeitä ei tässä käyrässä näy:

Huoneen lämpötilan ja kosteuden vaihtelut mittausjakson aikana. Huonelämpötila oli hyvin tasainen hipoen +20C käyrää (mittalaite oli 20 cm päässä ikkunasta ja noin 2,5 metrin päästä takasta. Takka käytettiin ihan normaalisti eli 3-4 kertaa viikossa, pakkasilla joka päivä. Sisäilman kosteus näyttää vaihdelleen 30% - 40% välillä. Talossamme on siis kaikilla mittareilla (radon, kosteusprosentti ja lämpötila) mitattuna ihan hyvä ja tasalaatuinen sisäilma.

Huoneen lämpötilan ja kosteuden vaihtelut mittausjakson aikana. Huonelämpötila oli hyvin tasainen hipoen +20C käyrää (mittalaite oli 20 cm päässä ikkunasta ja noin 2,5 metrin päästä takasta. Takka käytettiin ihan normaalisti eli 3-4 kertaa viikossa, pakkasilla joka päivä. Sisäilman kosteus näyttää vaihdelleen 30% – 40% välillä. Talossamme on siis kaikilla näillä mittareilla (radon, kosteusprosentti ja lämpötila) mitattuna ihan hyvä ja suht tasalaatuinen sisäilma (varsinaisia sisäilman epäpuhtauksia esim. homeitiöitä, tai VOC-yhdisteitä ei nyt mitattu, enkä tiedä onko oikeastaan mitään syytä/mielenkiitoa mitata, kun mitään outoa ei ole huomattu).

Ilmanpaineen vaihtelut mittausjakson aikana, sekä radonmittauksen yhteenvedot. Yhteenvetona radonmittauksessa tehtiin tunnin välein yht. 472 mittausta 30.12.2014 - 19.01.2015 välisenä aikana. Radonin keskiarvotaso oli 62 Bq/m3 plus/miinus 1,9% ja suurin mitattu arvo oli 183 Bq/m3 ja pienin mittausarvo oli nolla.

Ilmanpaineen vaihtelut mittausjakson aikana, sekä radonmittauksen yhteenvedot. Yhteenvetona radonmittauksessa tehtiin tunnin välein yht. 472 mittausta 30.12.2014 – 19.01.2015 välisenä aikana. Radonin keskiarvotaso oli 62 Bq/m3 plus/miinus 1,9% ja suurin mitattu arvo oli 183 Bq/m3 ja pienin mittausarvo oli nolla.

Lämpötilan ja tuuletuksen vaikutukset radonin määrään?

Insinöörikoulutuksen saaneena on aina pakko kokeilla kaikenlaista. Seuraavaksi aion kokeilla onko meidän talossa lämpötilamuutoksia, jos on – kuinka paljon niitä on, ja onko sillä vaikutusta radonin määrään? Entä mitä tuuletus vaikuttaa radonin määrään? En tiedä vielä, mutta kohta se selviää. Hain tänään Suomen radonhallinnasta akkutoimisen tietokoneen, joka tekee lämpötila- ja radonmittaukset tunnin välein.

Nyt on alkamassa nollakelit eli suojasään viikko, ja sen aikana on tarkoitus muuttaa ilmastoinnin määrää eripäivinä erilaiseksi. Ilmastointia voi hidastaa ja nopeuttaa päiväksi kerrallaan, ja katsoa muuttuuko radonin määrä – tai muuttuuko sen johdosta lämpötila talossa? Siis vaikka ilmastoinnissa on lämmityksen talteenotto, joka toimii hyötysuhteella 85% – 95% päivästä ja sisä/ulkolämpötilasta riippuen, niin ehkäpä ilmastoinnin tehostaminen/hidastaminen vaikuttaa jotain myös lämpötiloihin? Ainakin sen verran että muutoksen pystyy mittaamaan. Tuuletuksen lisääminen on nimenomaan ensimmäinen toimenpidesuositus, jos radonin määrä on korkeahko, ja näitä suosituksia tiedän ainakin että Tikkurilassa on annettu. Vaikka siellä kaikki talot ovat savimaalla, ja savimaalla ei pitäisi olla radonista ongelmaa. Tässä linkissä lisää ohjeita tuuletuksen suhteen:

http://www.rakentaja.fi/artikkelit/7588/radon_asunto_suomen_terveysilma.htm

Mitä tuuletuksen lisääminen sitten vaikuttaa energian kulutukseen, niin se selviää tässä kokeilussa myös, koska energiankulutustiedot näen reaaliajassa Vantaan Energian nettisivuilta. Ja nyt kun sähkötkin tuli kilpailutettua, niin tämä kokeilu ei edes kovin paljon maksa – eikä maksaisi nollakeleillä tietysti muutenkaan niin paljon kuin paukkupakkasilla.

Entä vaikuttaako lämpötilan muutokset radonin määrään sisäilmassa – siitä minulla ei ole mitään käsitystä, vaikka periaatteessa sisä- ja ulkolämpötilan eroista juuri johtuu se, että radon tuppaa tulemaan talvikaudella talon sisään.

Meillä on ennenkin mitattu radonia, ensimmäisen kerran jo rakennusaikana pikamittarilla kellarista hetkellä jolloin ilmastointi ei vielä ollut asennettu eikä päällä. Silloin lukemaksi tuli 169 Bq/m3 (sallittu raja uudisrakennuksissa 200 Bq/m3), lisää silloisesta kokeilusta mm. tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/04/06/ja-voittaja-on/

Tuo pikamittarin 48h mittaustulos ei kuitenkaan ole ihan virallinen, eikä rakennusaikana muutenkaan ollut samanlaiset olosuhteet mitä nyt on asumisaikana, joten nyt radonmittauskauden alkaessa tein vielä uuden mittauksen, jossa mittauskiekot ovat 2kk kahdessa eri kerroksessa (ne muuten pitää palauttaa tässä viikon parin päästä):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/11/03/tehdaan-viela-toinenkin-radonmittaus/

Ja nyt sitten leikitään tietokone avusteisesti vielä kolmaskin kerta, tarkoituksena seurailla mitä eri olosuhdemuutokset vaikuttavat radonin määrään. Vai vaikuttavatko mitään? Parin viikon päästä selviää.

Keittiön työtaso talon keskimmäisessä kerroksessa. Vasemmalla oma sisä/ulkolämpötilamittari, sen vieressä oikealla Suomen radonhallinnan tietokone, joka tekee kerran tunnissa lämpötila ja radonmittauksen. Mittauksen päättyessä mittaushistoriasta ja olosuhde muutoksista saadaan käyrät.

Keittiön työtaso talon keskimmäisessä kerroksessa. Vasemmalla oma sisä/ulkolämpötilamittari, sen vieressä oikealla Suomen radonhallinnan tietokone, joka tekee kerran tunnissa lämpötila ja radonmittauksen. Mittauksen päättyessä mittaushistoriasta ja olosuhde muutoksista saadaan käyrät.

Tietokoneen näyttöruutu lähempää. Ruudulla olevat tekstit vuorottelevat, tässä näytöllä päiväys ja kellonaika, välillä tulee mm. lämpötilatiedot yms.

Tietokoneen näyttöruutu lähempää. Ruudulla olevat tekstit vuorottelevat, tässä näytöllä päiväys ja kellonaika, välillä tulee mm. lämpötilatiedot yms.

Oma mittari tietokoneen päällä. Tietokoneen ruudussa radonin määrä tällä hetkellä 36Bq/m3 ilmastoinnin toimiessa normaalilla nopeudella.

Oma mittari tietokoneen päällä. Tietokoneen ruudussa radonin määrä tällä hetkellä 36Bq/m3 ilmastoinnin toimiessa normaalilla nopeudella.

 

Tehdään vielä toinenkin radonmittaus

Ollaan taas saavuttu radonmittausten aikakaudelle, nimittäin virallinen radonmittaus tulisi aina aloittaa 1. marraskuuta ja 1. maaliskuuta välisenä aikana. Itselleni rakentaminen on ollut samalla myös oppimisprojekti, ja esim. radonin osalta olen oppinut ja sivistänyt itseäni jo aika paljonkin. Silti tuntuu, että uutta tietoa tulee koko ajan vaan lisää ja lisää.

Radonkorjauksia en ole vielä itse joutunut missään organisoimaan, mutta sivusta seurailin rakennusaikaisella vuokra-asunnolla tehtäviä korjauksia, siellä hommat käynnistyi näin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/tag/radon-korjaus/

IMG_0813

Tässä on siis alapohjassa oleva radon tarkoitus imeä koneellisesti pois. Samanlaisia korjauksia on jo tehty muuallakin Suomessa, ja ne eivät ole päättyneet kovin hyvin. Radonit tällä menetelmällä lähtee aivan varmasti, mutta nyt kun alun perin vika oli se, että alapohjasta pääsi tihkumaan radonia asuintiloihin, eikä tihkumista tilkitty, niin nyt virtaus käykin toisinpäin. Jolloin huonetiloista alapohjaan tuleva kostea ilma kondensoituu, ja hetken päästä alapohja on homeessa. Jos käy niin, että radonongelma vaihtuukin alapohjan homeongelmaan, sitten ollaan jouduttu ojasta allikkoon…

Itse olisin kyllä kuvassa näkyvän korjaustavan voinut isännöitsijän roolissa aiemmin vaikka hyväksyäkin, mutta nyt osaisin olla kriittisempi. Ja voihan tämäkin menetelmä joskus onnistua – jos vaan jotenkin varmistetaan, ettei huoneilmaa imetä alapohjaan? Sen varmistaminen ei välttämättä ole helppoa, koska jossain on rako auki, josta alapohjan radon on päässyt huoneilmaan, niin kuka takaa, ettei virtaus voisi korjausten jälkeen toimia myös toisinpäin?

Meillä ei nyt kuitenkaan uudessa talossa ole radonkorjausten tarvetta. Ei ainakaan pitäisi olla. Rakennusaikana – kun ilmastointikonetta ei vielä oltu kytketty käyntiin, niin silloin tehty pikatesti näytti kellarin radonin määräksi 169 Bq/m3. Sallittu raja olisi ollut 200 Bq/m3. Pikatestiä varten laitteen voi vuokrata mm. tästä linkistä:

http://www.radontalkoot.fi/

Yllättävän paljon sitä radonia kuitenkin meidänkin talosta vaan löytyi. En olisi savikuopasta uskonut sellaista määrää koskaan löytyvän, mutta savikuoppaan kannettu sepeli ja betoni siellä nyt sitten säteilee. Sepeliä tuotiin nauhakuljettimella 317 tonnia, ja pumpattua betonia on talossa yht. 79 kuutiota. Nyt kun tehdään uusi testi vielä asumisaikana ja mittarasioita käyttäen, niin nyt saadaan virallisempi tulos asumisen ajalta.

Näin tämä mittaus nyt sitten tällä kertaa aika näppärästi käy:

Tarvikkeet ja paperit pakkauksen sisällä.

Tarvikkeet ja paperit pakkauksen sisällä.

Lähetyksen sisältöä purettuna.

Lähetyksen sisältöä purettuna.

Mittarasia ja sen mkana tuleva info-lappu kiinnitetty mukana tulleella nippusiteellä työpisteen korkkitaulun kulmaan. Kun mittarasiassa on nippusidettä varten reikä, se on helppo kiinnittää mihin vaan. Koska säilytysaika on 2 kk, on hyvä että mukana tulee info-lappu ettei mittarasia häviä kesken mittauksen...

Mittarasia ja sen mukana tuleva info-lappu kiinnitetty mukana tulleella nippusiteellä työpisteen korkkitaulun kulmaan. Kun mittarasiassa on nippusidettä varten reikä, se on helppo kiinnittää mihin vaan. Koska säilytysaika on 2 kk, on hyvä että mukana tulee info-lappu ettei mittarasia häviä kesken mittauksen…

Kahdella rasialla tehtäessä mittausta toinen rasioista viedään eri kerrokseen. Tässä kellarin takkahuoneen seinällä oleva rasia. Meillä on vielä kellari kesken niin kuin harkkoseinästä näkyy, ja pihat on myös vielä tekemättä. Valmiina on talossa nyt 2 ylintä kerrosta, kun tehtiin muuttotarkastus.

Kahdella rasialla tehtäessä mittausta toinen rasioista viedään eri kerrokseen. Tässä kellarin takkahuoneen seinällä oleva rasia. Meillä on vielä kellari kesken niin kuin harkkoseinästä näkyy, ja pihat on myös vielä tekemättä. Valmiina on talossa nyt 2 ylintä kerrosta, kun tehtiin muuttotarkastus.

Tässä meillä nyt alkaneessa radonmittauksessa käytetään eri tekniikkaa kuin STUK:in vanhan tekniikan menetelmässä, mm alfajälkifilmin materiaali on erilaista ja tulokset analysoidaan akkreditoidussa robottilaboratoriossa Uppsalassa. Kyseinen laboratorio tuottaa noin 300 000 radonmittausta vuodessa, ja tulokset saa tietää 3 viikossa (sitten kun ne on 2 kuun mittausjakson jälkeen sinne toimitettu).

Kannattaa käydä myös sivuilla www.suomenradonhallinta.fi on paljon asiaa radonista. www.dosime.fi  sivuilla radonmittaukset on kampanjahinnalla 49€/kpl virallinen radonmittaus, joka on oikeustoimikelpoinen.

Palataan asiaan reilun parin kuukauden päästä, kun mittausjakso on ohi ja tulokset saatu.

KILPAILU: Arvatkaapa mitä Radonmittari näytti?

Koska aprillipilailu on tässä blogissa jo kokeiltu (edellisessä kirjoituksessa) ja koska toisaalla rakennusblogeissa näköjään on tapana pitää melkein jatkuvalla syötöllä erilaisia kilpailuja, niin kokeillaanpa nyt sitten seuraavaksi pienen kilpailun pitämistä täälläkin. Eli lyhyesti virsi kaunis – hain paikallisesta radonmittalaitteen vuokraamosta radonmittarin, ja halusin ihan vaan uteliaisuudesta katsoa, että paljonko meidän uuden talon kellarissa on radonia. Arvatkaapa paljonko oli? Ei-ei… Ei tarvitse nyt vielä arvata… Annan muutamia vinkkejä tässä aluksi:

Jo tehdyistä radonmittauksista löytyy netistä tilastot postinumeroalueittain tästä linkistä:

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/fi_FI/radon-postinumeroalueittain/

Meidän talo on postinumeroalueella 01400 ja siellä on aiemmin tehty 156 mittausta, joiden keskiarvo on ollut 193 Bq/m3, ja mediaani eli mittaustuloksista keskimmäinen 129 Bq/m3. Joukon painopiste on siis ollut ”yläpäässä”, koska keskiarvo on suurempi kuin mediaani. Hajontaa on sen verran, että nykyään uudistalojen raja-arvona oleva 200 Bq/m3 raja on ylitetty 31%:ssa mittaustuloksissa ja vanha raja 400 Bq/m3 on ylitetty 11%:ssa tapauksista. 1% eli ilmeisesti yhden ainoan kerran (?) mittaustulos on netissä olevien tietojen mukaan ollut yli 1000 Bq/m3.

Eli tällaisia arvoja tältä meidän postinumeroalueelta pitäisi löytyä… Tai ainakin muut ovat löytäneet.

Radonin mittaustuloksiin vaikuttaa myös se, mihin aikaan vuodesta mittaus on tehty. Radonin mittauskausi alkaa marraskuussa ja jatkuu huhtikuun loppuun, eli lämmityskaudella radonia sitten on, jos on, lisää aiheesta mm. tässä linkissä:

http://www.raxa.fi/node/3252/3546

Tietysti radonia voi mitata muinakin aikoina, ja varsinkin painovoimaisen ilmastoinnin talossa kannattaakin mitata. Nimittäin talvikaudella painovoimainen ilmastointi toimii tehokkaammin, ja silloin radonia on huoneilmassa vähemmän. Tätä mieltä ainakin oli Suomen radonhallinta Oy:n edustaja silloin kun mittaria kävin heidän toimistoltaan hakemassa. Suomen radonhallinta Oy:n yhteystiedot löytyy tästä linkistä:

http://www.suomenradonhallinta.fi/

Meidän talon mittaus tehtiin 1-3.4.2014 välisenä aikana radonanalysaattorilla, jonka tarvitsema mittausaika oli 48h. Mittauspaikkana oli kellarin tuleva kylpyhuone, ja mittari oli noin metrin korkeudella lattiasta, seinään ripustettuna, kas näin:

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Mittausympäristö talon kellarissa tulevan kylppärin nurkassa. Mittalaite on sijoitettava pöydälle, tasolle tai ripustettava seinälle. Mutta ohjeen mukaan sitä ei saa laittaa lattialle, eikä metriä lähemmäs ovia, ikkunoita, patteria tai IV-venttiiliä. Mittausaikana ei saa tuulettaa. Talossa ei ollut mittausaikana IV-laitteita vielä edes asennettukaan.

Ja lisävinkkinä, että talomme on paalutettuna savipatjan päällä niin, että kellarin alla lyhin paalu on noin 9 metrinen, ja pisin paalu päärappusten alla lähellä maan pintaa on 16 metrinen. Tässä pari kuvaa kuopan kaivuutöistä:

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

Parisen vuotta sitten kuopan pohjalle heitetty kivi.

 

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Yleiskuva kellarin montusta elokuussa 2012.

Eli tuollaisen lähes 10 metriä paksun savivellin läpi ei varmastikaan tihku kallioperästä yhtään radonia taloon. Mutta kyllä sitä mittarin mukaan siellä silti vaan oli. Eli mistä se on tullut? Se on tuotu kuorma-autoilla. Ensinnäkin talo itsessään on radonin lähde. Talossa on pumpattua betonia 77m3 ja se betoni painaa yhteensä 185 tonnia. Betonin sisällä on kiviaineksia, josta vapautuu radonia. Lisäksi talon alla ja sivutäytöissä on sepeliä yhteensä 317 tonnia. Louhintapaikasta riippuen se tuottaa radonia enempi tai vähempi. Tuskinpa kiven louhintapaikan valintaan kallion radonpitoisuus juurikaan vaikuttaa, vaan kivilouhimon ja murskaamon sijainnista päätettäessä kaikki muut tekijät painavat paljon enempi.

Eli nyt kysymys kuuluu, että kun tehdään savikuoppaan kellari ja kellarin päälle pari kerrosta puutaloa, ja kun radonin ainut ”voimanlähde” on sinne savimonttuun kannettu 317 tonnin sepelimäärä, sekä talossa itsessään oleva betoni (määrältään noin 185 tonnia), niin kuinka korkean radonpitoisuuden tuollaisella yhdistelmällä voi saada aikaan?

Onhan tämä nyt vähintään niin mielenkiintoinen asia, että se täytyi selvittää, ja itse aloin selvittämään asiaa toissapäivänä huomatessani hyvän vinkin Facebookin raksakimpan sivuilla, ja näin se asia eteni:

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

Radonmittari haettu, ohjeet ja muut paperit levällään omalla työpisteellä. Hyvin helppokäyttöinenhän tuo laite on. Ohjeet lukee läpi parissa minuutissa, ja sen jälkeen osaa jo ulkomuistista kaiken sen miten mittaus pitää tehdä. Helppoa kuin heinän teko.

 

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

Radonmittarin vuokra 49€ per 3vrk. Yhden mittauksen tarvitsema mittausaika on 48h.

 

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

Ohjeistusta vähän lähempää kuvattuna.

 

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittauslukema kirjataan myös Radonpitoisuuden mittauspöytäkirjaan (en merkannut sitä vielä, laitan kohta).

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin... Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Mittalaite on juuri käynnistetty, ja 48 tunnin päästä lukemat tulevat ruutuun. Niin… Mitkä lukemat ruutuun tuli?

Niin… Ja täytyyhän kunnon kilpailussa aina joku palkintokin olla. Hmmm… mikähän se voisi olla? Ehkäpä tässä jotain keksin – ja keksin jo, se on joku pieni juttu, jota ei myydä Suomessa (ihme kyllä) ja joka ei kuitenkaan ole lasipullossa eikä muovipullossa (eli ei ole juomapullopalkinnosta kyse), vaikka kokoluokka kyllä menee melkein samoihin…

Kilpailuaika alkaa nyt ja jatkuu seuraavaan maanantaihin eli 7.4.2014 klo 12:00 asti. Palkinto on nyt työpaikallani Tikkurilassa, ja sieltä sen voi tulla noutamaan se, joka arvaa oikeat radon-lukemat lähimmäksi. Jos täsmälleen oikeita vastauksia on enempi kuin yksi, palkinnon saa nopein vastaaja. Ja jos voittaja on niin kaukana Vantaalta, ettei nouto onnistu (siis vaikka Keravalla tai Kaukoidässä asti :-) ) – niin Itellan postissa tulee…

Ja vielä vihoviimeinen vinkki: Radonia oli selvästi enemmän mitä olisin itse ikinä uskonut, mutta ei nyt sentään niin paljon että paikkoja ryhdyttäisiin purkamaan, tai että radonimuri hankittaisiin. Eli mitään toimenpiteitä tämä nykytilanne ei aiheuta.

Eli nyt sitten arvailemaan… Paljonko arvelet, että ilman tuuletusta olevassa kellarissa voisi radonia olla? Radon on seitsemän kertaa raskaampaa kuin ilma, eli kellarin lattian läheisyyteen sitä sitten kertyy sen verran mitä kertyy…

Nyt sitten vaan lukemia kommenttikenttään ja mahdollisesti yhteystiedot myös siihen mukaan… Voin kysyä yhteystiedot toki myöhemminkin sitten kun voittaja selviää…Tai sitten voittaja ottaa itse yhteyttä minuun.

Laitan kilpailun päätteeksi eli maanantaina iltapäivällä tänne vielä yhden valokuvan, jossa näkyy mittarilukema.

 

 

EDIT 04.04.2014 klo 06:40;
Kolme arvausta jo tullut myöhään eilen illalla, mutta laitan vielä lisävinkeiksi ja aiheeseen liittyen muutamia kuvia:

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Radonmittauksen aikana ulkolämpötila Helsinki-Vantaan lentoaseman mittarissa on vaihdellut -5C ja +5C:n välillä. En tiedä onko tällä mittauksen kannalta mitään merkitystä? Yleensä mittaus suositellaan tehtäväksi lämmityskaudella. Mittauksen aikana lämpötila rakennuksella (kellari mukaan lukien) on pidetty jossain vajaan +20C asteen tienoilla, eli lähes normaalissa huonelämpötilassa.

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo - jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumien asennus kellarin seinään menossa. Bitumit poltettiin kiinni toinen toisiinsa ja harkkoihin kosaanilla. Sitä ennen seinää lämmitettiin hallipuhaltimella, joka näkyy taustalla. Hallipuhaltimen molemmin puolin pintaan meneviä paaluja, joiden takana salaojakaivo – jota toki jatkettiin vielä pintaa asti (eikä jätetty 2,5 metrin syvyyteen).

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Bitumit on asennettu kellarinseinään huolella. Tässä esimerkki anturan päällä olevasta viisteestä.

Yleisnäkymä kellarin seinään "hitsatuista" bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Yleisnäkymä kellarin seinään ”hitsatuista” bitumeista. Pääasiallinen tarkoitus näillä on kosteuden hallinta, mutta eipä taida radonkaan enää tuosta seinästä läpi mennä?

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

Täyttöjen alkamista valmistellaan, ja suodatinkangas on laitettu paikoilleen montun seinää vasten. Radonmääriä pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota kellarinseinällä oleviin styrokseihin, jotka on asennettu toinen toisiinsa ja takana oleviin bitumikaistoihin kiinni uretaanivaahdolla eli lähes ilmatiiviisti.

 

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Täytöt menossa. Suodatinkankaan ja seinän väliin sepeliä, suodatinkankaasta ulospäin samaa maata mitä tontilla oli ennenkin. Traktorin puikoissa TV:stä ja presidentinlinnan juhlista tuttu Teemu Nikkanen, joka omistaa naapurissa Vihervimma -nimisen yrityksen ja tuli tunnetuksi nuorena yrittäjänä, jolla ajokortin puuttuminen haittasi yrityksen toimintaa silloin kun hän oli vielä alle 18v.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.

Anturan päälle tuli bitumikermi lokakuussa 2012.

 

Radonmittaus alkamassa

Meillä on juuri näillä näppäimin alkamassa radonmittaus, joka kestää 2 kuukautta. Ei tosin vielä omassa talossa, vaan siinä asunnossa jossa nyt olemme asuneet rakentamisen ajan. Mittaus suoritetaan kahdella mittauspurkilla, ja ymmärtääkseni sama mittaus tehdään taloyhtiön jokaisessa asunnossa. Vaikuttaisi siis olevan aika järeä toimenpide. Tosin eipä yksi mittaus maksa kuin vajaat 50 euroa, mutta jos se tehdään 20 kertaa eli jokaiseen taloyhtiön huoneistoon, niin yhteishintaa tulee tonnin verran. No, sitten on ainakin tämä asia tässä taloyhtiössä perusteellisesti selvitetty. Syytä tähän en tiedä, onko taloyhtiön sijainti kallioisella rinteellä sitten sellainen seikka, joka saattaisi radonin vaaraa lisätä, vai onko taloyhtiön sisältä tullut isännöitsijälle viestiä, että radonmittaus pitäisi tehdä?

Radonin mittaus tehdään kahdella mittauspurkilla, jotka asennetaan noin metrin korkeudelle ja riittävän kauas ilmastointilaitteista.

Radonin mittaus tehdään kahdella mittauspurkilla, jotka asennetaan noin metrin korkeudelle ja riittävän kauas ilmastointilaitteista.

Itsekin isännöitsijän työtä tekevänä tiedän hyvin, että joskus joissakin taloyhtiöissä saattaa lähteä liikkeelle jokin kummallinen huhu, joka ei meinaa loppua millään. Ellei kyseistä asiaa sitten selvitetä erittäin perusteellisesti. Siis jos vaikka joku pilanpäiten tai muussa tarkoituksessa laittaa johonkin kellarikomeron ovelle lapun, että ”Varokaa hometta!”, niin talossa saattaa syntyä pakokauhu, ja hetken päästä kaikki pelkäävät, että onko talossa sisäilmaongelma ja että laskeeko asuntojen arvo? Silloin voi joutua tekemään suhteellisen kalliita sisäilma-analyyseja ja niin moneen kertaan, että asiassa saadaan varmuus, ja jos jotain löytyy niin laitetaan asiat kuntoon. Mutta välttämättä mitään ei mistään löydy, ja kaikki analyysien tulokset ovat puhtaita.

Samalla tavalla tällainen ”koohotus” voi joskus tarttua isoihinkin ihmismassoihin. Muistaako joku vielä lintuinflusenssan, joka laittoi koko maailman sekaisin, niin että pankeissa ei kätelty asiakkaita ja tavarataloissa lapsia ei saanut laittaa kengät jaloissa ostoskärryjen tavaratilaan? Sitten kun mitään ei tapahtunutkaan, niin pankkisaleista otettiin ”emme kättele asiakkaita” -tiedotteet pois vähin äänin, ja taas elämä jatkui kuten ennenkin.

Onkohan radonin suhteen alkamassa nyt samanlainen koohotus? Aiemmin radon ei ollut erityisemmin ongelma, ja asunnon huoneilman radonpitoisuus ei aiemmin saanut ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Nyt kuitenkin uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylitä arvoa 200 Bq/m3. Tämä uusi raja-arvo on aika tiukka, ja jos radonkarttaa katsoo, niin tämän rajan yli on mahdollisuus päästä ja keskiarvojen mukaan on myös päästy aika monellakin paikkakunnalla, varsinkin Etelä-Suomessa Kotka-Tampere -linjalla:

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/fi_FI/radon-postinumeroalueittain/

http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-koko-suomi/

Meillä alkavan radonmittaus -paketin mukana tuli myös Säteilyturvakeskuksen (STUK) laatima opasvihkonen radonista ja sen vaaroista. Erityisesti yksi lause pisti silmään:

"Erityisesti porakaivojen radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta", -lausahdus pisti silmään. Jos juomaveden radon "pilaa" sisäilman, niin voiko sellaista vettä sitten edes juoda? Yleensä sitä kuvittelee, että Suomessa hanasta tuleva vesi on myös juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu?

”Erityisesti porakaivojen radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta”, -lausahdus pisti silmään. Jos juomaveden radon ”pilaa” sisäilman, niin voiko sellaista vettä sitten edes juoda? Yleensä sitä kuvittelee, että Suomessa hanasta tuleva vesi on myös juotavaksi ja ruuanlaittoon tarkoitettu?

Siis jos alapohjan lisäksi myös juomavedestä voi tulla huoneilmaan sellaisia radonpitoisuuksia, että sillä asialla on jotain merkitystä, niin se olikin itselleni ihan uusi ja yllättävä tieto. Itse muistelen, että aina ennen – ainakin minun lapsuudessani – porakaivon vettä pidettiin aina erityisen hyvänä ja puhtaana vetenä. Ainakin verrattuna normaalin betonirengaskaivojen veteen. En tiedä onko kaivoveden suhteen asia nykyisin sitten toisinpäin? Ainakin pintaan kaivetuissa betonirengaskaivoissa ei varmaankaan ole radonia lainkaan, kun vesi ei tule kalliosta asti.

Radonin aiheuttamaan syöpään kuolee Suomessa vuosittain arviolta 200-300 henkilöä. Arvio vähän vaihtelee lähteestä riippuen. Jos radonista johtuva kuolinsyy olisi ainut mahdollinen maailmassa, niin suomalaiset eläisivät keskimäärin aika pitkään, koska tällä vauhdilla kestäisi ikuisuuden, ennen kuin kaikki suomalaiset olisivat kuolleet. Tietysti ihan hyvä, että uudisrakennusten osalta tässäkin on tullut tiukat rajat vastaan ja että tätäkin lukumäärää halutaan fiilata pienemmäksi. Uudisrakennuksessa tämä uusi raja-arvo ei lisää kustannuksia kuin muutaman salaojaputken verran, jos tuuletinta ei tarvitse asentaa radonputken päähän.

Meidän talo on rakennettu savikuoppaan paalujen päähän. Alla on koskematonta savikerrosta vähintään 9 metrin paksuudelta. Sen savikerroksen läpi tuskin tulee yhtään radonia alapohjaan, mutta tietysti alapohjaan tuodusta murskeesta voi kehittyä radonia. Mursketta tuotiin nauhakuljettimella kellarin alle ja ympärille yhteensä 317,57 tonnia, eli paljonko siitä sitten radonia irtautuu ja paljonko irtautuneesta radonista päätyy kellarin sisäilmaan? Se täytyy joskus varmaan sitten mitata. Jos ei muuten niin uteliaisuudesta. Ja eihän tuo mittaus nyt montaa kymppiä maksakaan.

Paitsi sitten tilanne voi olla eri, jos vesilaitoksen veden asemesta aletaankin käyttämään oman porakaivon vettä. Sellainenkin vaihtoehto on nyt olemassa, eli pakkoliitosta vesilaitoksen verkkoon ei ole enää nyt sattuneiden kustannusten jälkeen pakko tehdä, vaan omaltakin tontilta löytyvää porakaivon vettä saa ryhtyä käyttämään – kunhan veden määrä on riittävä ja siinä oleva radonpitoisuus ei ylitä tiettyjä enimmäisrajoja. Mitkä ne rajat sitten juomavedelle on, sitä en ole vielä edes selvittänyt.

Porakaivo tontille joka tapauksessa tulee, koska maalämpöä olisi jossain vaiheessa tarkoitus ryhtyä hyödyntämään. Ja jos maalämpökaivossa olevaa vettä käyttää (joko kasteluun, peseytymiseen tai juomavetenä), niin silloin kaivoon virtaa uutta ja lämpimämpää vettä tilalle. Eli lämpökaivon tehokkuus paranee. Kolikon toisella puolen on sitten se, että mitä jos porakaivon pohjalle asennettu pumppu menee rikki? Sitä ei ylös sieltä lämpökaivon keruuletkujen alta saa, eli rikkinäinen pumppu jää sitten sinne. Tai sitten täytyy tehdä niin, että lämpökaivon rinnalla menee erikseen toinen reikä, jossa on juomavesipumppu. Samaa vettä niissä molemmissa koloissa on kuitenkin, ja jos toisesta kolosta pumppaa vedet pois, niin saapuvan veden mukana tulee aina myös uutta lämpöä.