Radonmittauksen tulos yllätti taas

Julkaistu 19.1.2015 , kirjoittanut Mika

Ensimmäinen yllätys tuli silloin, kun rakennusaikana radonin 48h pikamittaus näytti kellarissa 169 Bq/m3. En olisi ikinä uskonut, että siellä voisi olla niin paljon radonia. Nyt äsken saadut tulokset yllättivät taas – ehkä vielä enemmänkin.

Eli vajaa kolme viikkoa sitten pohdiskelin täällä rakennusblogissani mm. lämpötilan ja tuuletuksen mahdollisia vaikutuksia radonin määriin sisäilmassa. Kolmen viikon takaiset kokeilun alkaessa olleet pohdintani ovat luettavissa tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/12/30/lampotila-ja-tuuletuksen-vaikutukset-radonin-maaraan/

Silloin 3 viikkoa takaperin toin meidän keittiöön radonia, lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavan tietokoneen, joka teki mittauksia kerran tunnissa yhteensä 472 kertaa. Radonin osalta tulokset näkyy nyt tässä: Tulos hyppelee kuin aivosähkökäyrä, vai mitä? Oikeaa EEG:tä eli aivosähkökäyrää on tässä seuraavassa kuvassa sekunnin mittainen pätkä (lähde Wikipedia):

Aivosähkökäyrää yksi sekunti

Nyt jos yritetään katsoa (olen tässä itse jo tuijotellut melkein parisen tuntia) tuota ensimmäistä käyrää, että mitä siinä näkyy ja miksi näkyy, niin radonpitoisuuden käyrä alkaa pikkuhiljaa hahmottua. Käyrässä näkyvät tietyt olosuhteen muutokset ihan selvästi. Jopa yllättävän selvästi. Kysyinkin Suomen Radonhallinta Oy:n Jarkko Ruokoselta, että löytääkö hän käyrästä sen kohdan, jossa laitoin ilmastoinnin hetkeksi vähän pienemmälle teholle? Ja kyllä hän sen oikean kohdan löysi ihan puolessa sekunnissa, tässä kyseisestä kohdasta suurennos:

Ilmastointi ollut pari päivää pienemmällä teholla 5.1 – 7.1.2014 ja vastaavasti normaalia suuremmalla teholla päivän siihen perään 7-8.1.2015. Tasoero näiden kahden perättäisen keltaisen ruudun sisällä on aika suuri, tai ainakin vähän suurempi, mitä on vaihtelu joulukuun loppupäivien korkealla tasolla suhteessa uuden vuoden aattoon ja sen jälkeisiin matalan tason päiviin. Näissä mittausjakson alkuhetkissä en keksi muuta selittävää syytä kuin sen, että joulukuun lopussa oli pakkasta (käytiin huipputasolla 150 Bq/m3, mutta uutena vuotena ja sen jälkeisinä päivinä oli nollakelit (käytiin alimmillaan nolla tasolla).

Tässä alkupään ”aivosähkökäyrässä” näkyy siis kaksikin perättäistä ”aallonharjaa”, ensimmäiset koholla olevat arvot ovat jo joulukuun viimeisten päivien kohdalla. Eka nousu ei ole kuitenkaan niin selvä mitä se on 5-7.1.2015 välisenä hetkenä, jolloin kohonnut taso on suht selvä ja suht tasainen kahden vuorokauden ajan – ja sen näkee ihan paljaalla silmällä, että siinä kohtaa on tapahtunut jotain. Koko sen hetken ilmastointi oli siis pienellä. Tähän kokeilujaksoon sattuu myös yksi mittausjakson huipuista, huimat 183 Bq/m3.

Ilmastoinnilla leikkiminen ei muuten liene ollut aivan ainoa tekijä, mikä aiheutti tuon 2 päivän huippulukemat – nimittäin toinen, ja tätä vahvistanut tekijä lienee myöskin juuri samoille päivämäärille sattunut pakkasjakso, joka näkyy selvemmin näitä alla olevia päivittäisiä sähkönkulutus käppyröitä katsomalla:

Päivittäinen sähkönkulutus (siniset pylväät) ja vuorokauden keskilämpötila tammikuun 18 ensimmäisen päivän aikana. Tammikuun keskilämpötila koko kuun ajalta oli -1,4C (vaakatasossa oleva punainen katkoviiva). Tähän astinen tammikuun sähkönkulutus on ollut 956,8 kWh 18 päivän aikana, josta yösähkön osuus 672,3 kWh ja päiväsähkön osuus 284,5 kWh (yösähkön osuus täten 70,3% kaikesta sähkön kulutuksesta). Suurin syy melko alhaiseen kulutukseen lienee lauha talvi. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh koko kuukauden aikana.

Lämpötila on sahannut tammikuussa tähän mennessä jo kaksi kertaa, ja jos katsotaan ensimmäisen kuvan radon käppyröitä, niissä näkyy sama sahaaminen noin yhden päivän viipeellä, mitä näkyy näissä lämpötilakäyrissäkin, eli ensimmäisen kerran radon on korkealla joulukuun viimeisinä päivinä (syynä lienee joulun pyhien pakkasjakso?), ja seuraava erittäin korkea ja ilmastoinnin säädöillä tehostettu huipputaso tulee tammikuun 5-7 päivien kohdalla. Sitä seuraavan kerran radon on korkealla 11-13 päivät tammikuussa ja sen jälkeen radonin taso putoaa samalla kun ulkolämpötila lauhtuu…

Mahdoinkohan tehdä oikeita johtopäätöksiä?

Näin noita eri käppyröitä ainakin omasta mielestäni voisi tulkita, joten ulkolämpötilalla on merkitystä – samoin sillä onko ilmastointilaite normaalia pienemmällä. Jos ilmastointilaite oli normaalia suuremmalla, lopputuloksena radonin määrä liippasi lähelle nollaa ihan niin kuin suojakeleilläkin IV-koneen käydessä normaalitehoillaan. Yhtenä syynä korkeisiin radonpitoisuusksiin saattaa siis olla sekin, että joissakin taloissa jokin asia on pielessä ilmastoinnin suhteen, eikä esim. korvausilman saanti ole riittävä. (Juuri muuten sattumoisin edellisessä viestissäni pohdiskelin sitä, että onko hyvä jos taloista tehdään pullotiivitä? Mitä se mahtaa vaikuttaa radonin määrään? Varsinkin silloin jos alapohjaa ei ole saatu ihan täysin tiiviiksi jostain syystä?)

Entä miksi aivan ensimmäisen kuvan radon käyrässä perättäiset arvot saattavat poiketa toisistaan aika merkittävästikin, eli käyrään tulee eloa aivan kuin aivosähkökäyräänkin? Se taas johtuu mm. siitä, että jos oven tai ikkunan avaa hetkeksikin, sillä on heti selvä vaikutus radonin määrään, joka laskee välittömästi – itse näin toisessa paikassa mitattuja käppyröitä, joissa pudotus oli silmämääräisesti arvoiden jopa 80%. (Tässä jo isännöinnin näkövinkkelistä katsottuna oma ammatillinen tietotaitokin lisääntyy aivan huomattavasti).

Hiukan yllättynyt ja hämilläni olen silti edelleenkin.

Ai miksikö?

No nyt kannattaa palauttaa mieliin, että missä se radonia mitannut tietokone oli koko mittausjakson? Se oli meillä keskikerroksen keittiön pöytätasolla. Ja nyt jos katsotaan meidän talon poikkileikkauskuvaa, niin se näyttää tältä:

Talo-Raution poikkileikkaus. Keittiön lattian alapinta on noin 80cm maan pinnan yläpuolella, ja keittiön sisälattia on 120 cm maanpinnan yläpuolella. Tässä testissä radonin mittaus tehtiin leikkauskuvassa näkyvän keittiön työtason päällä. Sen korkeus lattiasta on 90 cm ja maanpinnasta 210 cm.

Jos minulta olisi joitakin vuosia sitten kysytty, että arvaa mitä näyttää radonmittari, jos se laitetaan sellaiseen uuteen kolmikerroksiseen puutaloon, joka on rakennettu savikuoppaan paalujen varaan, ja jossa keittiö on keskimmäisessä kerroksessa noin 2 metriä maanpinnan yläpuolella? Niin mitä mittari näyttää jos ja kun se viedään sinne keskikerroksen keittiöön?

Olisin aika varmasti vastannut, että jos ja kun kyseessä on savimaalla oleva puutalo, niin mittari näyttää keskikerroksessa tasan nollaa. Tai ainakaan en olisi millään voinut uskoa, että se voisi hetkittäin näyttää 183 Bq/m3 huippuarvoja, jolloin jo mennään lähelle sallittua 200 Bq/m3 rajaa. Eli varsin yllättäviäkin mittaustuloksia tässä nyt tällä kertaa mielestäni saatiin – ottaen huomioon, että radonin puoliintumisaika on alle 4 päivää (eli se on aika lyhytikäinen kaasu) ja lisäksi se on 7-kertaa ilmaa raskaampi kaasu, ainakin näin kerrotaan Wikipediassa, tässä linkissä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Radon

Eli miten ihmeessä se radon voi mennä 2 metriä maanpinnan tason yläpuolella olevalle keittiön tasolle? Kellarin kautta se kait (rakenteiden välistä) tulee? Nyt samaan aikaan tämän mittauksen aikana meillä oli myös 2 kpl 2 kuukauden ”mittakiekkoja”, jotka lähtivät analysoitavaksi nyt samalla kertaa, ja tuloksia niistä on odotettavissa viikon-parin sisään. Toinen mittakiekoista oli kellarissa, ja toinen keskimmäisen kerroksen työhuoneessa vinosti keittiötä vastapäätä. Saas nähdä mitä kellarin mittaus nyt näyttää, viimeksi 48h pikamittarilla rakennusaikana tehty mittaus näytti kellarissa radonin määräksi 169 Bq/m3. Ja silloin ei IV-konetta oltu vielä asennettu eikä edes hankittu.

Tässä vielä muita samalla kertaa saatuja huoneilman mittaustuloksia, jotka olivat suht ”normaalilla tasolla”. Erityisen tasainen on mielestäni lämpötilakäyrä, koska mittari oli aika lähellä takkaa. Tiilerin takassa on kuitenkin tiilikerrosten välissä villaa, joten se luovuttaa lämpöä äärimmäisen tasaisesti, niin kuin alla olevasta käppyrästä näkyy, eli mitään suuria lämpötilan aaltoliikkeitä ei tässä käyrässä näy:

Huoneen lämpötilan ja kosteuden vaihtelut mittausjakson aikana. Huonelämpötila oli hyvin tasainen hipoen +20C käyrää (mittalaite oli 20 cm päässä ikkunasta ja noin 2,5 metrin päästä takasta. Takka käytettiin ihan normaalisti eli 3-4 kertaa viikossa, pakkasilla joka päivä. Sisäilman kosteus näyttää vaihdelleen 30% – 40% välillä. Talossamme on siis kaikilla näillä mittareilla (radon, kosteusprosentti ja lämpötila) mitattuna ihan hyvä ja suht tasalaatuinen sisäilma (varsinaisia sisäilman epäpuhtauksia esim. homeitiöitä, tai VOC-yhdisteitä ei nyt mitattu, enkä tiedä onko oikeastaan mitään syytä/mielenkiitoa mitata, kun mitään outoa ei ole huomattu).

Ilmanpaineen vaihtelut mittausjakson aikana, sekä radonmittauksen yhteenvedot. Yhteenvetona radonmittauksessa tehtiin tunnin välein yht. 472 mittausta 30.12.2014 – 19.01.2015 välisenä aikana. Radonin keskiarvotaso oli 62 Bq/m3 plus/miinus 1,9% ja suurin mitattu arvo oli 183 Bq/m3 ja pienin mittausarvo oli nolla.

469 vastausta artikkeliin ”Radonmittauksen tulos yllätti taas”

Kommentointi on suljettu.

tammikuu 2015
ma	ti	ke	to	pe	la	su
« joulu				helmi »
			1	2	3	4
5	6	7	8	9	10	11
12	13	14	15	16	17	18
19	20	21	22	23	24	25
26	27	28	29	30	31