Tiiveyspohdintoja, missä optimi?

Vertia Oy julkaisi noin viikko sitten eli 11.1.2015 raportin, jonka aiheena oli Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa. Pikkuisen kärjistäen nykyajan talon rakenteena (itse asiassa jo 70-luvun alun energiakriisistä lähtien) on ollut ruoteisiin kiinni raksittu muovipussi, jolla on hengityskone. Ongelmana vaan on se, että muovipussi ei koskaan ikinä täysin pidä, ja siitä sitten seuraa aina jotain ongelmia.

Vertia Oy:n raportti löytyy tästä linkistä:

http://www.vertia.fi/images/raportit/Ilmatiiveys%20ja%20vuotokohdat%20uusissa%20pientaloissa%204-2014.pdf

Aivan niin kuin raportissakin kerrottiin – ilmatiiveyden kehitys uusissa pientaloissa on 2 vuoden seurantajaksolla parantunut, ja ilmeisesti jatkaa parantumistaan myös samaan tahtiin tästä eteenpäin?

Aloin siinä sitten miettimään, että mikä olisi talon ns. ”sopiva tiiveys”, vai onko nolla-vuoto ainut tavoitetaso, johon pyritään? Ymmärrän toki, ettei talo saa olla ns. ”harakanpesä”, jollaisia nyt ei hirveän paljon taida olla uusissa tai vanhoissa taloissa muutenkaan, vai mitä sanotte tästä graafista?

Kuvakaappaus Vertia Oy:n 11.1.2015 julkaisemasta raportista. Vanhojen pientalojen tyypillinen ilmanvuotoluku ei ollut useimmissa tapauksissa ollenkaan huono, noin puolessa kohteissa se oli 3,0 tai alle. Joukossa oli kuitenkin muutamia yksittäistapauksia, joissa se oli yli 10,1 tai yli.

Kuvakaappaus Vertia Oy:n 11.1.2015 julkaisemasta raportista. Vanhojen pientalojen tyypillinen ilmanvuotoluku ei ollut useimmissa tapauksissa ollenkaan huono, noin puolessa kohteissa se oli 3,0 tai alle. Joukossa oli kuitenkin muutamia yksittäistapauksia, joissa se oli yli 10,1 tai yli.

Jos talon ilmanvuotoluku lähenee nollaa, niin ilmeisesti ensimmäinen ongelma on se, että takka ei enää vedä, ja tuli jopa sammuu heti kun IV-laitteen takkatoiminnossa aika loppuu, aivan niin kuin tämän linkin keskustelussa eräs rakentaja kertoo:

http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/keskustelukanava/ketjut/18709/1/0/1/

No – tähänkin tietysti on ratkaisu keksitty, eli takalle voidaan järjestää korvausilmaa joko venttiilin kautta, tai erillisellä korvausilmakanavalla.

Meidän talo meni tiiveysmittauksessa uusien 2-kerroksisten talojen keskikastiin, meillä ilmanvuotoluvuksi tuli 1,43. Onko se hyvä? Mistään ei vedä (ei ainakaan vetoa tunnu), ja takat toimivat ihan normaalisti, jopa kolmekin tulipesää saman aikaisesti. Eikä korvausilman (lisä)saantia ole järjestetty mitenkään. Takkatoimintoakaan ei välttämättä tarvita, vaikka tietyissä keleissä (joku nihkeä matalapaine) takkatoiminnosta kyllä on selvästi hyötyä. Meillä tiiveystestin mittaaminen sujui näin (ei käytetty Vertia Oy:n palvelua, mutta löytyi suositusten kautta eräs toinen hyvä firma)

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/28/tiiviystesti-tehty-ilmanvuotoluku-143/

Vertia Oy:n raportissa korostetaan huonon tiiveyden johdosta erityisesti energian hukkaa. Jos tiiveys on heikko, minusta se taitaa kuitenkin olla siinä tilanteessa se pienin ongelma? Eli kun raportissa verrataan ”tyypillistä taloa” (olisiko keskivertotalossa noin 170m2?) ilmanvuotoluvulla 4 ja 0,5 – niin raportista ilmenee, että eihän se energian hukka euromääräisesti ole kuin 320 euroa vuosittain. Siis melkein euron päivässä. Onko joku uuden talon rakentajista sitten sellaisessa tilanteessa, ettei pystyisi sitä euroa maksamaan tässä kohtaa? Sitä paitsi tilastollisestikin hyvin harvoissa uudiskohteissa on mitattu ilmanvuoto on luokkaa 4, joten todellisuudessa hyvin tiiviin ja huonosti tiivistetyn talojen kesken ei edes synny tuota 320 euron erotusta.

Mitä siitä sitten seuraa, jos seinärakenteiden läpi kulkee ilmaa ja energiaa harakoille? Alipaineistetuissa taloissa ilmaa ei taida harakoille mennä, vaan virtaus on toiseen suuntaan eli taloon sisälle päin. Jolloin jos seinärakenteissa on epäpuhtauksia, riskinä on Vertia Oy:n raportissakin todettu sisäilmaongelman riski. Energia sen sijaan virtaa talosta ulospäin. Ja pitää mennessään rakenteet kuivina. Jolloin se taas estää ja hidastaa kosteusvahinkojen syntymistä, joka taas pienentää sisäilmaongelmien riskiä. Eikö vain?

Joten tältä pohjalta aloin miettimään, olisiko ilmanvuotoluvulle olemassa jokin muukin ihanne arvo kuin tasan nolla, jota kohti mielestäni kovasti yritetään pyrkiä?

Eli kannattaako talonrakentamisessa pyrkiä siihen, että muovipussi pitää, jolloin jos rakenteet mistä tahansa syystä (jokaista taloa kohtaa joskus jokin vahinko, esim. vesivahinko tai vesikatteen pettäminen) sattuisi joskus kastumaan, niin eihän ne kuivu mitenkään, jos eristeen paksuus on suuri, ja jos energiavuotoja ei ole? Omasta mielestäni talo pitäisi aina rakentaa ja suunnitella niin, että vahingon sattuessa talo pyrkii toipumaan jo ihan itsestään, vaikka vahinkoa (esim. tippavuoto tai kondenssivesi) ei koskaan ikinä huomattaisikaan.

Miten tässä tavoitteessa sitten voitaisiin onnistua? Energiaahan on nykymääräyksethän kiristyvät koko ajan, ja tottakai energian säästäminen on muutenkin aina hyvä tavoite.

Energiansäästössä yksi koulukunta lähtee siitä, että tehdään eristeistä niin paksuja ja tiiviitä, ettei niiden läpi pääse mikään. Toinen koulukunta taas lähtee siitä, että miten talon tarvitsema energia tehdään. Jos se tehdään maalämmöllä ja aurinkoenergialla, niin eikös se kompensoi silloin pienen energiahävikin, jolloin voidaan sallia seinärakenteen hengittäminen ja varmistaa energiahävikin avulla rakenteiden kuivana pysyminen? Tässä kohtaa voisi olla hyvä katsella myös itärajan yli. Siellä talvi on kovempi, mutta energia halpaa. Ja melkein jokaisen talon räystäillä roikkuu melkein metriset jääpuikot. Mutta eipä ole sisäilmaongelmia, eikä juuri kellään astmaa, allergiaa eikä altistumista huonolle sisäilmalle. Eli terveellisen asumisen turvaamisessa itänaapurimme on tainnut onnistua meitä paremmin? Ilmastonmuutoksen kannalta energiasyöpöt venäläistalot eivät varmaankaan ole mikään hyvä asia.

Ja jos tässä kohtaa heittäydytään vielä enemmän propellipääksi, niin voitaisiin pohtia ehkä sitäkin, onko talojen alipaineistus hyvä asia. Omasta mielestäni ei välttämättä – mutta eipä tässä kohdin kuitenkaan taida muitakaan järkeviä vaihtoehtoja olla olemassa, jos halutaan estää kostean sisäilman pääsy rakenteisiin. Päinvastaisiakin mielipiteitä näyttäisi olevan (ja ilmeisesti ihan vakavalla mielellä esitetty?), niin kuin esim. tästä linkistä voi lukea:

http://www.linkkitori.net/viihtyis.htm

Itse en kuitenkaan suosittele talon ylipaineistamista – eikä tiedossani myöskään ole, että ylipaineistettua taloa olisi oikeasti missään päin Suomea tai maailmalla olemassa. Mutta jos sellainen talo jossain on, todennäköisesti rakenteet ovat hyvin kosteat, jolloin mikrobit pärjäävät hyvin, ja mikäli mistä tahansa syystä ylipaine hetkeksi katoaisi, silloin homekasvustojen kautta ilmavirrat voivat päästä myös talon sisään, ja viimeistään silloin sisäilmaongelma on väistämätön.

Lopuksi vielä viimeisessä kuvassa meidän talon seinärakennetta, jossa näkyy 175mm paksu villa, alla rullattuna höyrynsulkumuovi, jonka päälle tuli vielä vaakaan 50mm villa, ja sen päälle kipsilevyt. Kuvassa näkyvää lasivillaan mikään mikrobi ei syö, mutta villassa voi olla epäpuhtauksia – vaikkapa rakennusaikaista pölyä, joka mikrobeille ehkä kelpaa, jolloin jos rakenteet olisi pitkään kosteina, silloin voi syntyä mikrobikasvustoja. Miten tässä kohdin mahtaa muuten pärjätä Ekovilla? Sehän on käytännössä ja vähän kärjistäen vanhaa silputtua sanomalehteä? Joka tulipalon sattuessa palaa pois, ja eikös mikrobitkin sen Ekovillan sitten kykene syömään, jos vaan lämpöä ja kosteutta on riittävästi? On Ekovillassa toki hyviäkin ominaisuuksia (vaikka en uskaltanut niitä omassa talossani kokeilla), lisää infoa Ekovillasta tässä linkissä:

http://www.ekovilla.com/

Talo-Rautio, villoitus käynnissä ja höyrynsulkumuovi odottamassa.

Talo-Rautio, villoitus käynnissä ja höyrynsulkumuovi odottamassa.

803 vastausta artikkeliin ”Tiiveyspohdintoja, missä optimi?

  1. I am very happy to read this. This is the type of manual that needs to be given and not the random misinformation that’s at the other blogs. Appreciate your sharing this greatest doc.

  2. I just want to mention I’m very new to blogs and really savored you’re web page. Most likely I’m likely to bookmark your site . You amazingly come with good posts. Kudos for sharing your web-site.

  3. My brother suggested I might like this blog. He was totally right. This post truly made my day. You cann’t imagine just how much time I had spent for this information! Thanks!

  4. Hey There. I found your blog using msn. This is an extremely well written article. I will be sure to bookmark it and come back to read more of your useful info. Thanks for the post. I’ll definitely comeback.

  5. Enjoyed reading through this, very good stuff, regards . ”Shared joys make a friend, not shared sufferings.” by Friedrich Wilhelm Nietzsche.

  6. My husband and i ended up being lucky Ervin managed to round up his basic research out of the ideas he grabbed out of the site. It’s not at all simplistic just to possibly be making a gift of guides that many some others may have been making money from. And we also take into account we need you to give thanks to because of that. The type of illustrations you have made, the straightforward website menu, the friendships you will make it easier to engender – it is many spectacular, and it’s really leading our son and our family understand the content is amusing, and that is rather indispensable. Thank you for the whole lot!

  7. Hi there, You have done a fantastic job. I’ll certainly digg it and personally suggest to my friends. I am confident they will be benefited from this site.

  8. I really appreciate this post. I have been looking all over for this! Thank goodness I found it on Bing. You’ve made my day! Thx again!

  9. I¡¦ll right away seize your rss feed as I can not in finding your e-mail subscription hyperlink or e-newsletter service. Do you’ve any? Kindly let me recognize in order that I may subscribe. Thanks.

  10. hello there and thank you for your information – I have certainly picked up something new from right here. I did however expertise a few technical issues using this website, since I experienced to reload the web site many times previous to I could get it to load properly. I had been wondering if your hosting is OK? Not that I’m complaining, but slow loading instances times will sometimes affect your placement in google and could damage your high-quality score if ads and marketing with Adwords. Well I am adding this RSS to my e-mail and can look out for much more of your respective exciting content. Ensure that you update this again very soon..

  11. It is actually a nice and helpful piece of info. I am satisfied that you just shared this helpful info with us. Please stay us informed like this. Thanks for sharing.

  12. キラキラのまわりにハートが散りばめられていたり・・・額縁のようなレース模様も。全体があまーくかわいくデザインされていますよ。各キャラにiPhone 5s/5用、iPhone 6用、iPhone 6 Plus用があります。手持ちのiPhoneに合わせたケースをゲットして、いつも一緒にいるもよし・・・同じカレのケースでも、iPhoneの色によってかなり印象が変わります。自分だけの組み合わせを楽しんでくださいね。
    iPhone6s ケース ルイ ヴィトン

  13. 『DesigningCase』アプリでは、手帳型の他に、定番の背面カバー型やICカードケースも作ることができます。思い出の写真を使えば、大切な人へのプレゼントにも最適です。世界でたったひとつのオリジナルケースを作ってみてはいかが?
    iphone5 ケース かわいい

  14. Shock absorbing cases or covers are essential because at some point, your phone will fall and the only thing that will be at your aid is the cover. Although not all the cases and covers support this, casings that can absorb the shock when phone hits the ground are the best, such cases will your phone better protection as well as better looks.To be seen as having different high end phones, the trick is simple,have enough different covers and interchange them once in a while or as much as you want. Each cover will give the phone a new look and you will have people thinking you have anew phone.
    iphone5s ケース 女の子

  15. ナイキ(NIKE)は「ナイキ スポーツウェア(NIKE SPORTSWEAR)」から”エア フォース1″の新作ウィメンズモデル「ナイキ ルナ フォース1 SKY HI」を発表した。7月中旬からナイキ公式サイト及び一部のナイキ取扱い店で取り扱う。カラーはホワイト1色、サイズは22.5cm~26.0cmを用意し、価格は1万5120円(税込み)。ナイキの”エア フォース1″は1982年、ソールの中にエアを搭載した新型のバスケットボールシューズとして登場。女性のための新しいデザインとして生まれた今回の「ナイキ ルナ フォース1 SKY HI」は、”ナイキ エア”と”ナイキ ルナロン”を使ったウエッジのアウトソールを採用し、履き心地の快適さを高めている。
    ナイキゴルフクラブ コバート

    • cefadroxil generic form cefadroxil price cefadroxil purchase duricef generic cefadroxil 1000 mg 1a pharma duricef 500 mg generic cefadroxil much does cost generic duricef price how much does duricef cost duricef pharmacology buy cefadroxil uk how much do

  16. 同バッグは「ルイ・ヴィトン」が、創業160周年を記念して企画した「Celebrating Monogram」プロジェクトの一環として展開されており、カールは今回、サンドバッグに加え、サンドバッグを入れるトランクやボクシンググローブなどもデザインしている。これらのセットは25個の限定販売。公式サイトでは「価格はお問い合わせ下さい」という記載にとどまっているが、米メディアによると、17万5000ドル(約1900万円)だという。
    ヴィトン ベルト モノグラム

  17. また現在、「ナイキ アイディー(NIKEiD)」では「NIKE AIR FORCE 1」の誕生30周年を記念した月替わりの限定素材も用意されている。世界に1足だけのプレミアムなデザイン体験。自分で楽しむだけでなく、「NIKEiD ギフトカード」を贈ることもできるので、スタイルにこだわる方へのプレゼントにもおすすめだ。
    ナイキID 芸能人 http://sportscareerpress.com/kye/Cpev-1275.html

  18. Oman tiivesysmittaajani mukaan keskiarvo menee siellä reippaan ykkösen hujakoilla. Passiivit on 0.6 hujakoilla. Jos tekee SPU-levystä höyrynsulun ja sisäpuolen eristyksen pääsee alhaisiin. Puu + muovi yhdistelmät tapaa olla siellä ykkösen päällä. Aina jää joku ruttu tai sauma mistä vähä päästää. Harva liima pitää muovissa, pitäs kuitenkin puulla kiristää päälle. Välipohja on helposti lankutettu ennenkuin muovit on levitetty ylösasti jne hankalia paikkoja riittää.
    1.4 on hyvä arvo ja varmasti riittävä 3krs talolle jos edes niin voi sanoa. 1krs talo ja spu levyllä niin varmastikin menee alle yhden.

    • Niin ja kyllä mekin pyrittiin tekemään niin huolellista työtä kuin suinkin. 1,43:een sitten päästiin… Loppupeleissä tuntuu ihan hyvältä, takat toimii normaalisti ja vetoa ei tunnu, eli asumisen kannalta tällainen lukema on ihan miellyttävä. Jos ei asukas vetoa tunne ja takat syttyy normaalisti, niin ei sitä mittaamatta varmaan mistään tiedä onko tiiveys esim. 1,4 tai 0,6? Energialaskusta katsomalla saattaa tietysti nähdä jotain, jos ilmanvuotoluku on/olisi hirvittävän suuri.

  19. Puhuit tuossa että tehdäänkö missään päin maailmaa ylipaineisia taloja. Vastaus on: kyllä tehdään. Maissa joissa ulkona on lähes poikkeuksetta aina kosteaa niin nissä ylipaineistetaan. Eli ei revitä sitä kosteutta koneellisesti rakenteisiin tai jopa rakenteiden läpi sisälle.

    Hyvä esimerkki on esim Hong Kong jossa jopa kivitalot voivat homehtua korkean ilmankosteuden takia.

    Ylipaineistamalla siellä ja hallitsemalla sisäilman kosteus oikein kuivattamalla sisäilmaa rakennusten elinkaari voidaan helposti tuplata. Pahimmoilleen siellä on 10 vuota vanha kivitalo purkukunnossa.

    • Ilmeisesti sitten noissa Hong Kong -tyyppisissä rakennusolosuhteissa sisäilman kosteutta joudutaan alentamaan esim. kondenssikuivaimella, koska eipä kait pelkkä ylipaine sisäilman kosteutta tee alemmaksi mitä se on ulkoilmassa?

      Alkuperäinen kysymyksen asetteluni kaipaa kuitenkin tarkennusta, eli olisi pitänyt kysyä, että löytyykö esim. jostain päin Suomesta tai Ruotsista tai Norjasta jostain joku ylipaineistettu talo? Meillähän on suht samat olosuhteet ja rakennustapa.

  20. http://www.rakennuslehti.fi/2015/01/hoyrynsulun-huono-kohtelu-pilaa-rakennuksen-tiiveyden/

    Juuri julkaistussa tutkimuksessa uusien pientalojen ilmanvuotolukujen (q50) keskiarvoksi saatiin 1,4. Luku on hyvä, kun käytetyllä asteikolla 0,5 on erinomainen ja neljä huono.

    Alle yhden pääsi 39 prosenttia kohteista ja alle kolmen 94 prosenttia. Loma-asunnoissa keskiarvo oli 2,9.

    Puolitoistakerroksisten rakennusten ilmanvuotolukujen keskiarvo (2,2) on huonompi kuin yksikerroksisten (1,1), kaksikerroksisten (1,4) tai kolmekerroksisten (1,5).

  21. Mielestäni tuo ilmanvuoto 1,4 ei ole erityisen hyvä. Ehkäpä kohtalainen. Itselläni on tullut kaksi tiiveysmittausta vastaan ja niissä arvot 0,4 ja 0,6. Molemmat ovat kaksi kerroksisia. Ulkoseinän ja välipohjan liitoskohta useampi kerroksisissa rakennuksissa on yleensä kohta missä höyrynsulkua ei aina tehdä tarpeeksi tiiviiksi. Joko huonosti suunniteltu tai sitten rakentajilla ei ole tarpeeksi malttia tehdä näitä kohtia huolellisesti. Teipin käyttö pitäisi jättää höyrynsulkua tehdessä minimiin ja suosia liimaa. Sen pitäisi olla pitkäikäisempi. Sinun tapauksessa veikkaan että kellari on suurin syy tuohon ilmavuotolukuun. Kaksi taloa mitkä minulla on tiedossa, eivät ole kellarillisia. Kellarin seinissä ei varmastikaan ilmanvuoto ole niin vaarallinen kuin villaseinissä.
    Kovasti tuota ’’pullo’’rakentamista yritetään etenkin maallikoiden toimesta lytätä. Kai ajatusjuoksu menee jotenkin; paljon home taloja -> ennen osattiin rakentaa -> uusien talojen rakentamisessa käytetään muovia, ennen ei käytetty -> muovista seuraa home. Mutta kuten itsekin totesit, vanhat talot säästyvät homeelta koska seinät falskaavat lämpöä ja näin pysyvät kuivina. Nyt kun eristys määriä on nostettu, on syntynyt huoli siitä että kastepiste, mikä seinään aina syntyy, on siirtynyt syvemmälle seinään, eikä seinän kuivumiskyky ulospäin enää riitä, vaan seinä pysyy kosteana ja homehtuu. Tämän takia, kun sisältä tuleva kosteus saadaan pysäytettyä kokonaan höyrynsulkumuovilla, kastepiste ei pääse synnyttämään semmoisia määriä kosteutta joka ei kuivuisi. Ulkoa tuleva kylmäilma seinän sisään, lämpenee syvemmälle mennessään ja samalla kuivuu entisestään, koska lämmin ilma pystyy sitomaan itseensä enemmän kosteutta, joten seinä pysyy erittäin kuivana.
    Jos höyrynsulkumuoviin jossain kohdassa jää vuoto, alipaineinen kämppähän imee siitä ilmaa sisälle. Tällöin kylmäilma virtaa ulkoa seinän sisään ja kaste piste siirtyy huomattavasti lähemmäs sisäpintaa. Myös vesihöyry pyrkii kulkemaan kosteasta kuivempaan (diffuusio) eli talon sisältä ulospäin. Nämä on hyvin vaarallisia paikkoja homeen kannalta, joten en näe mitään syytä miksi ei pyrittäisi täysin tiiviisiin taloihin.

    • ”…joten en näe mitään syytä miksi ei pyrittäisi täysin tiiviisiin taloihin.”

      JEP. Ja jos ja kun saadaan talon tiiveys pitämään, silloin ilmavirrat on tietysti myös hallitumpia – eikä ilma virtaa ihan mistä sattuu ja miten sattuu. Mutta yhtään nolla-vuotoista taloa ei ole toistaiseksi vielä rakennettu? Ei taida edes avaruusaluksetkaan olla aina ihan täysin tiiviitä? Tai lentokoneissa paine alenee myöskin, kun korkeutta tulee tarpeeksi (sen huomaa korvissa).

      ”Mielestäni tuo ilmanvuoto 1,4 ei ole erityisen hyvä.”
      Tätä tulosta pohdiskelin tiiveysmittauksen jälkeen itsekin, että miksi jäätiin ”keskikastiin”, vaikka oli yritetty tehdä tiivistykset hyvin (ei kuitenkaan liimaa käyttäen). Yhtenä mahdollisena selittävänä tekijänä voi olla ulko-ovet? Niitä on meillä aika paljon, kellarissa 1 kpl, keskikerroksessa 2 kpl (molemmat pari ovia tai toisessa siis vasikkaovi), ylimmässä kerroksessa on 4 ovea eli jokaisesta huoneesta on pääsy ulos. Tämä on tulipalotilanteessa hyvä, mutta tiiveyden kannalta huono. Siis eipä kai yksikään ovi ihan täysin tiivis ole edes uutena? Vaikka silloin oven tiivisteet ovatkin vielä hyvässä kunnossa. Lisäksi oven asetukset voi joskus olla millin pari pielessä ja sallia siten ylimääräisiä vuotoja. Yhden oven osalta tällaisen vian huomasin ja korjasin nyt paukkupakkasilla, eli jos tiiveysmittaus tehtäisiin uudestaan, lukema voisi nyt olla vähän parempi.

Kommentointi on suljettu.