Jokin aika sitten asentelin lämpötila- ja kosteusmittareita talon eri osiin. Erityisesti yläpohjan ja ulkokellarin mahdollinen kosteusarvot ja mahdollinen riski saada hometartunta kiinnosti. Asiasta enempi tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/16/ylapohjan-home/#comment-10161
Tuossakin päivityksessä vilahtaa mittausanturi nro 6, joka sillä hetkellä näytti yläpohjan kosteudeksi enimmillään 80% lämpötilan ollessa 2,6C.
Nyt kun oli poutapäivä ja aika lämmin päivä, lämpötila nousi yläpohjassa melkein samoihin lukemiin mitä se on talon sisälläkin. Samalla kosteusarvot laskivat. Eli asiat siis kunnossa:
Antura nro6 = yläpohjan lämpötila & kosteus tänään klo 16:00. Yläpohjassa on melkoisen lämmintä – vaikka se on tuulettuva tila. Siellä on vissiin sama ilmiö kuin merikontissakin, joka on kesäisin kuuma sisältä. Ilmeisesti peltikaton allakin tulee kuuma kesäisin? Tiilikatosta en osaa sanoa? Se vissiin ei reagoi lämpötilojen muutoksiin niinkään herkästi? Joka tapauksessa – kaikki kunnossa. Ei liikaa kuumuus yläpohjassa kai mitään haittaa tee….?
Mutta viime yönä kun satoi kaatamalla, aamulla oli taas kosteusarvot korkealla:
Sama mittari 8 tuntia aikaisemmin, eli klo 8:00 aamulla. Kosteus on 80%. Miten paljon kosteutta voi olla, ennen kuin villat alkaa vettyä? Ehkä aika ylärajoilla tässä mennään, jos syksyisin on pitkään samanlaiset olosuhteet, tai jos nykyisin marraskuun kelit jatkuu samoina aina maaliskuulle asti. Talo pääsisi siis helpommalla, jos lämpötila olisi talvella jatkuvasti pakkasella, eikä sahaa nollan ympäri edes takaisin.
Tässä taas lukemia yläkerran WC:stä, näyttää kosteuden osalta suht normaalilta, eikö vain?
Mittari nro 7 = ylimmän kerroksen WC. On muuten aika lämmintä… Kosteusprosentit kuitenkin kohdallaan.
Vaikka yläpohja rakennettiin täysin oikein, niin siellä on kosteusarvot aika ajoin aika korkealla, mutta yläkerran WC:n osalta meille sattui kömmähdys:
Makuuhuoneen ovi ja WC:n ovi yläaulasta katsottuna. Vasemmalla makuuhuoneeseen päin menee yhtenäinen lattia ilman kynnystä, ja tuuletusrako toimii oven alla.
WC:n ovella metallilista peittää laminaatille jätetyn elämisraon.
Sama WC:n puolelta katsottuna.
Kun WC:n ovi suljetaan, korvausilma ei kulje periaatteessa mistään, vaikka WC:ssä on imuventtiili, jonka pitäisi saada ilmaa jostakin.
Lämpötila & kosteusanturi ylä-WC:ssä. Lämpötila katseluhetkellä +24,3C.
Samassa mittarissa vaihtuvalla näytöllä välillä tulee kosteusprosentti näkyviin, eli kosteutta 35%.
Mitä nyt sitten tästä eteenpäin?
No, muuttotarkastuksessa ilmaraon puuttuminen tietysti huomattiin, ja korjata tämä nyt sitten pitäisi.
Virhe aiheutui alun perin siitä, että ensin oven alle piti tulla kynnykseksi vain metallilista. Kun sinne sitten tulikin tammipuusta ihan kunnon kynnys, niin ilmarakoa ei enää jäänyt lainkaan. Muuttotarkastuksessa sovittiin, että tämä virhe pitää korjata lopputarkastukseen mennessä.
Virheen korjaamiseen on ainakin muutamia eri tapoja ja mahdollisuuksia. Sen puukynnyksen voisi poistaa – ja etsiä siihen jonkin leveän metallilistan. Lopputulos ei välttämättä ole kovin kaunis. Oven alareunasta voi myös höylätä puoli senttiä pois. Lopputulos ei silloinkaan ole välttämättä kovin kaunis. Tai sitten ovi voidaan ottaa karmeineen irti, ja nostaa sentin verran ylöspäin – jolloin joudutaan puuttumaan kipsilevytykseen yms. eli se olisi aika suuritöinen juttu.
Miksi oven alle sitten vaaditaan ilmarako?
Tarkoitus on varmistaa ilmanvaihdon toiminta. Riittävällä ilmanvaihdolla puolestaan varmistaa raikkaan ilman riittävyys. Jos ilmanvaihto on riittämätön, ilma tuntuu raskaalta hengittää. Ilmanvaihdolla myös estetään kosteuden kertyminen rakenteisiin.
Molemmat arvot – sekä ilman hiilidioksidipitoisuus, että ilman kosteus voidaan mitata. Hiilidioksidimittaria en ole hankkinut, eikä se WC -tilassa varmaan ole tarpeellinenkaan, ei siellä pitkiä aikoja yleensä oleskella.
Mutta kosteusmittari näyttää – ihme kyllä – ihan normaaleja kosteusarvoja. Samaa luokkaa ilmankosteus on muissakin huoneissa. Joten ilma vaihtuu sittenkin ihan riittävästi?
Tai jos me nyt sitten nostettaisiin ovea sentin, tai tehtäisiin jollain muulla konstilla oven alle riittävä ilmarako, niin miten kosteus- & lämpötilamittarin lukemat muuttuisivat? Todennäköisesti ne eivät muuttuisi mitenkään. Jolloin oviremontti olisikin täysin turha työ?
Mutta ilmeisesti se korjaus täytyy silti tehdä. Meinaan kyllä kysyä, että mitä sillä saavutetaan, ja mitä kosteusmittarin sitten pitäisi näyttää, että tilanne olisi ok?
En tiedä mistä ilmanvaihdon mitoitukset loppupeleissä tulevat, mutta mitoitus on se, että talon koko ilma vaihdetaan kerran 2 tunnissa. Meillä talon tilavuus on rakennusluvan mukaan 919 kuutiota. Joten taloon puhalletaan ja talosta puhalletaan pois koneellisesti näin ollen 459,5 kuutiota ilmaa joka ikinen tunti. Se tekee vuorokaudessa yli 11000 kuutiota ja kuulostaa varsin hyvältä määrältä 4 henkisen perheen tarpeisiin. Taitaa olla vähän ylimitoitettujakin nämä nykyajan normit?
Toisaalta jos talo olisi vioittunut, eli jos talossa olisi sisäilmaongelmaa – niidenkin vaikutukset voitaisiin varmaankin aika pitkälti minimoida puhaltamalla talon läpi hirvittävät määrät ilmaa. Ehkä tämä on joissakin taloissa tarpeen? Mutta mitoitus on silti kaikille taloille sama. Siltikin vaikka Suomessa on yhä runsaasti myös painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivia taloja, ja tuskin niissä tuollaisia ilmamääriä vaihtuu? Silti ihmiset elävät ihan normaalisti ja pysyvät terveinä.
Jos meillä olisi nyt yläkerran WC:ssä oikeasti sellainen tilanne, että ”ilma seisoo”, niin kai sen pitäisi sitten ilmetä korkeina tai edes kohonneina kosteusarvoina, ja tunkkaisen tuntuisena ilmana, jonka jo tilaan tullessaan heti nenään haistaakin. Mutta mitään tällaista ei olla havaittu. Eikä mittarikaan havaitse kosteuden osalta normaalista poikkeavaa. Lämpötila on kyllä ylhäällä, ja jäähdytystä talo tarvitsisi ilmeisesti jo huhtikuussa, koska lämmitystä ei enää tämän pienemmälle saa. Mutta tämä ilmiö ei WC:n oven ilmaraon puuttumisesta käsittääkseni johdu, nykyajan taloissa vaan on eristepaksuudet niin hirvittävät, että jos jouluna polttaa vähän kynttilöitä, niin heti pitää kytkeä jäähdytyskoneet päälle…
Ehkä me sitten vaan korjataan se WC:n oven asennus, jos rakennusvalvonta sitä lopputarkastuksessa tulee vaatimaan.
Tosiasia taitaa kuitenkin olla se, että sisäovi ilman tiivistenauhoja ei pysty ilmavirtoja salpaamaan – jos pystyisi – niin eihän silloin ulko-ovissa tai ikkunoissakaan mitään tiivistenauhoja tarvittaisi?
