Artikkelin sisältö on poistettu 11.11.2014.
Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2014
HSY:n hallitus päätti hylätä oikaisuvaatimuksen
Artikkelin sisältö on poistettu 11.11.2014.
Onnistumisen iloa tapetoimalla!
Tänään oli ensimmäinen tapetointipäivä – muutamiin huoneisiin päätettiin laittaa yksi seinä tapetilla. Hyvä tapettien ostopaikka Vantaalla on muuten Bauhaus – siellä on hyvä valikoima, ja aika asiakasystävälliset hinnat. IKEA:ssa tapetteja ei ole ollenkaan (?), K-raudassa, RTV:llä, Starkilla yms. löytyy – mutta hinnat ovat aika hurjat, eikä näistä kaupoista parilla kympillä kovin kummoista tapettirullaa saa…
Tässä kuviossa meillä oli menetelmä sellainen, että tapetit leikattiin jo lattialla kaikki sopivan mittaisiksi ja aseteltiin sopivalla tavalla rinnakkain. Sen jälkeen kun ensimmäinen on seinällä ja toista yrittää saada viereen, niin jos ei sitä ole kuvioiden kannalta sopivista kohdista katkaistu, niin ei niiden kuvioiden vertailu enää siinä seinällä onnistu niin hyvin kuin lattialla.
IV-kone paikoillaan
Seuraavaksi sitten IV-putket paikoilleen, niin saadaan kone käyntiin…
Ekassa huoneessa väriä
Näin sitten ekassa huoneessa jo vähän väriä. Vielä pitää vetäistä toiseen kertaan, niin sitten on yhdessä huoneessa seinät valmiina, ja pääsee tekemään paneelikattoa.
Tällä hetkellä tätä kirjoittaessa kello lähenee 23:00 eli jos raksaaminenkin lasketaan työpäivään mukaan, niin nyt olisi tälle päivää 15 tuntia takanapäin, kun omalle työpaikalleni menin aamulla klo 8:00:ksi. Huomenna sitten IV-valvojan kanssa palaveria IV-putkien asennukseen liittyen heti aamu kasilta. Eli hyvin ehtii nukkua tässä välissä. Paljon muuta ei sitten ehdikään, eli mikäli joku blogin lukijoista nyt suunnittelee rakentamisen aloittamista, niin aika pitkiin päivärupeamiin kannattaa varautua. Eikä tässä mitään, sillä jos tykkää ”nikkaroinnista” ja jos omalla työpaikalla asiat sujuu mukavasti, niin kyllä sitä jaksaa ihan hyvin.
PS:
Jos pohditaan samalla valaistusasioita, niin näissä kahdessa kuvassa muuten näkyy auringosta tulevan päivänvalon eli 5500K värisävyn ja myöhään illalla halogeenilampun noin 2700K värisävyn väliset erot. Halogeenilamppu on toki päällä ylemmässäkin kuvassa, mutta sen valo ei voita auringonvaloa.
Kyllä erot ainakin näin valokuvissa näyttää nyt aika suurelta, kun valokuvat ennen ja jälkeen auringonlaskun ovat rinnakkain (tai siis allekkain).
Paikan päällä maalaustöissä en kiinnittänyt asiaan huomiota, itse olen niin tottunut tuohon 2700K keltaiseen valoon. Ehkä sitten olisin huomannut eron, jos olisi ollut taskussa päivänvalolamppu, ja olisin sytyttänyt sen halogeenivalaistuksen jälkeen.
3 WC:tä ja 3 erilaista pönttöä
Meillä on 2-kerroksisen puutalon alla kellari, ja joka kerroksessa on WC:t toinen toistensa päällä, siis 3 WC:tä päällekkäin. Luulisi varmaan, että jokaiseen vessaan tulisi samanlainen pönttö? Kun kerran WC on joka kerroksessa samalla kohtaa ja suunnilleen saman kokoinen. Mutta näillä näkymin näyttää kuitenkin siltä, että jokaisen kerroksen WC-istuin onkin erilainen mitä 2 muuta pönttöä muissa kerroksissa.
Rakentamisen alkaessa alimman kerroksen WC on luonnollisesti lattiaan purkava ns. ”normaali” WC-pönttö. Tai tässä ratkaisussa on ainakin se etu, että heti kun lattiavalut ja viemärityöt on tehty, niin lattiasta törröttävän WC-viemärin päähän voidaan asentaa raksa-aikainen pönttö, johon ämpäristä voi kaataa vettä päälle. Siinä kohtaa vuokra-bajamasta voi luopua. Eli tämä alkutilanne ratkaisi sen, millainen WC meille tuli kellariin, ja itse asiassa ihan sama, millainen siellä on, se nyt on sellaista aputilaa kuitenkin.
Sen jälkeen oli suunnitelmissa laittaa seinään kiinnitettävä malli kahteen asuinkerrokseen. Toinen on jo ostetukin, ja se asennetaan keskikerrokseen. Se vaatii melkoisen telineen, eli käytännössä WC:n takaseinä hyppää noin 30cm takaseinästä, tai vaihtoehtoisesti kiinnitystelineen ympärille pitäisi rakentaa esim. laatoitettu laatikko. Siistimpi lopputuloksesta tulee kuitenkin, jos siirtää seinän koko leveydeltään, eikä pelkästään pöntön seinäasennuksen leveydeltä.
Ylimpään kerrokseen tulee lisäksi suihkukaappi. Sekin on nyt olemassa – ja onneksi yläkerran seinään asennettavaa WC:tä ei vielä ehditty hankkia. Se ei nimittäin nyt mahtuisikaan sinne. Eikä sellaista rakennuskuvissakaan ollut, vaikka rakennuskuvissa kaikki näytti varsin väljältä:
Nyt tilanne lähti muuttumaan, kun suihkukaapin suurin leveys olikin 105cm, eikä kuvissa näkyvä noin 80cm:
Lisäksi käsienpesuallas tai allaskaapin leveys on 52 cm (ostettu jo), eikä kuvissa näkyvä noin 40cm:
Suhteellisen väljältä näyttää toki edelleenkin. Mutta kun normaali lattiaan purkava pönttö on noin 70cm pitkä, niin seinään purkava on 10cm lyhyempi, eli pitänee ottaa varman päälle, ja laittaa sellainen. Sitten näyttää taas väljältä mitä tilanne oli alkuperäisissä rakennuskuvissakin. Lopputulos voi näyttää ihan siltä, niin kuin olisi alunperinkin suunniteltu juuri näin, vaikka todellisuudessa suunnitelmat vaihtuivat loppumetreillä (siis tänään), koska suihkukaapin kanssa seinään kiinnitettävä WC ei enää mahtuisi samaan tilaan millään.
Lopputuloksena on talo, jonka jokaisessa kerroksessa on erilainen WC, eli kellarissa lattialla seisova ja lattiaan purkava. Ylimmässä kerroksessa on lattialla seisova, ja seinään purkava malli. Keskikerrokseen tulee seinään kiinnitettävä ja purkava malli.
Enempiä vesivessamallistoja ei taida olla olemassa? Siis noin teknisessä mielessä.
Voiko maalin päälle pakkeloida?
Monesti kuulee sanottavan, että sen jälkeen kun pakkeli on hiottu, ja kun laittaa maalipinnan, niin sen jälkeen ei voisi enää palata takaisin pakkelitöihin. Mietin, että miksei voisi? Jos kerran maali pysyy pakkelin päällä, miksei sitten pakkeli pysyisi maalin päällä?
Eka maalaus ei ihan peittänyt kaikkia epätasaisuuksia, joten laitoin ne sitten pakkelilla kiinni. Sitten hioin hiekkapaperilla reunat maalin tasoon. Ja kyllä tämä homma onnistui. Mutta en tiedä kannattiko. Aika kova työ siitä tuli, ennen kuin kaikki oli taas valkoista. Helpompaa olisi ehkä ollut, jos pakkeli ja maali olisivat olleet täsmälleen aivan saman väriset. Mutta ei kait sellaista tuuria käy koskaan?
Mutta hienolta näyttää nyt, vaikka katsoisi kirkkaalla halogenilampulla vinottain ihan mistä suunnasta tahansa. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että ei käytä halogenilamppua vinottain, koska päivänvalossa moni pienempi epätasaisuus ei näy ollenkaan. Tai ei ainakaan näy häiritsevästi.
Tässä vaiheittaiset kuvat, pakkeloinnin jälkeen ensin maalattu koko seinä, sitten täpläpaikat, sitten koko seinä ja lopuksi vielä täpläpaikat (niin tuli niihinkin sitten sama ”telankarheus” mitä on muuallakin seinässä.)
Eka kerran vettä hanasta
Vesimittari on paikoillaan propattuna teknisen tilan seinään ja vesi tulee kylpyhuoneen hanasta. Tosin vasta kylmä vesi tulee tällä hetkellä.
Paradoksaalista kyllä, niin nyt kun vesi tulee normaaliin tapaan hanasta – sen joutuu kantamaan ämpärillä (en nyt alkanut maalaustarvikkeita tässä pesemään). Tietysti pumpulla olisi saanut salaojapumppaamosta vettä ihan niin kuin aina ennenkin on saatu, mutta en jaksanut nyt sateella alkaa sellaisen kanssa enää leikkimään. Vaikka oli siinä uppopumpussa se hyvä puoli, että puutarhaletkulla veden sai juuri sinne missä sitä sattui tarvitsemaan.