Voiko maalin päälle pakkeloida?

Monesti kuulee sanottavan, että sen jälkeen kun pakkeli on hiottu, ja kun laittaa maalipinnan, niin sen jälkeen ei voisi enää palata takaisin pakkelitöihin. Mietin, että miksei voisi? Jos kerran maali pysyy pakkelin päällä, miksei sitten pakkeli pysyisi maalin päällä?

Eka maalaus ei ihan peittänyt kaikkia epätasaisuuksia, joten laitoin ne sitten pakkelilla kiinni. Sitten hioin hiekkapaperilla reunat maalin tasoon. Ja kyllä tämä homma onnistui. Mutta en tiedä kannattiko. Aika kova työ siitä tuli, ennen kuin kaikki oli taas valkoista. Helpompaa olisi ehkä ollut, jos pakkeli ja maali olisivat olleet täsmälleen aivan saman väriset. Mutta ei kait sellaista tuuria käy koskaan?

Mutta hienolta näyttää nyt, vaikka katsoisi kirkkaalla halogenilampulla vinottain ihan mistä suunnasta tahansa. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että ei käytä halogenilamppua vinottain, koska päivänvalossa moni pienempi epätasaisuus ei näy ollenkaan. Tai ei ainakaan näy häiritsevästi.

Tässä vaiheittaiset kuvat, pakkeloinnin jälkeen ensin maalattu koko seinä, sitten täpläpaikat, sitten koko seinä ja lopuksi vielä täpläpaikat (niin tuli niihinkin sitten sama ”telankarheus” mitä on muuallakin seinässä.)

Pakkelointi pohjamaalin päälle.

Pakkelointi pohjamaalin päälle.

Ekan maalauksen jälkeen.

Ekan maalauksen jälkeen.

Toka maalaus vain pakkelipaikkoihin.

Toka maalaus vain pakkelipaikkoihin.

Kolmas maalaus kauttaaltaan.

Kolmas maalaus kauttaaltaan.

Ja vielä neljäs maalaus pakkelipaikkohin. Nyt on tasaisen valkoista. Raksakamerassa on vissiin pölyä tai jokin roska, koska siitä aiheutuu pari tummaa aluetta oven suuhun ja katon rajaan.

Ja vielä neljäs maalaus pakkelipaikkohin. Nyt on tasaisen valkoista. Raksakamerassa on vissiin pölyä tai jokin roska, koska siitä aiheutuu pari tummaa aluetta oven suuhun ja katon rajaan.

 

Uusia kuulumisia…

Hommat etenevät useallakin eri rintamalla, vaikka mitään uutta ja hienoa ei nyt ollakaan saatu viimeisen päivityksen jälkeen aikaiseksi. Seuraava tavoite on 3 makuuhuonetta valmiiksi ja keittiö ja sauna valmiiksi. Lisäksi tietysti sähköt valmiiksi, vesikytkennät valmiiksi ja ulkoraput. Sitten voitaisiin pitää muuttotarkastus ja osittainen lopputarkastus. Eli päästäisiin pikkuhiljaa vuokra-asunnon kuluista eroon.

Tällä haavaa pakkelointi, sähkötyöt ja vesivaraajan asentaminen edistyy… pikkuhiljaa:

Pakkelointi etenee yläkerran makuuhuoneissa.

Pakkelointi etenee yläkerran makuuhuoneissa.

IMG_8829

IMG_8827

IMG_8828

Ja samaan aikaan kellarin teknisessä tilassa näyttää tältä:

Jäspin 500 litran varaaja kodinhoitohuoneen oviaukosta katsottuna.

Jäspin 500 litran varaaja kodinhoitohuoneen oviaukosta katsottuna.

Mittaristoja lähempää. Näyttäisi kellarin lämpötila olevan +10C luokkaa. Ulkolämpötila on vaihdellut nyt +5C ja +15C välillä.

Mittaristoja lähempää. Näyttäisi kellarin lämpötila olevan +10C luokkaa. Ulkolämpötila on vaihdellut nyt +5C ja +15C välillä.

Teknisessä tilassa on kuitenkin pieni ”tilaongelma”, vaikka kaikille laitteille onkin riittävästi tilaa:

Pieni ongelma teknisessä tilassa? LTO-koje tulee ovesta katsoen vasemmalle. Kuvissa näkynyt hybridivaraaja (jollaiseksi pohdittiin ensin 750 litraista, mutta toteutus tehtiin 500 litraisena) on oviaukon edessä. Alhaalla ikkunan edessä on tyhjää, ja sinne tulee maalämpöpumppu joskus myöhemmin (maalämpökaivo tulee olemaan ulkoseinän toisella puolella). Oikeasti kuitenkin kalustusjärjestys olisi pitänyt olla ensin LTO, sitten maalämpöpumppu ja vasta viimeksi lämminvesivaraaja. Nyt varaaja tukkii oviaukkoa niin, että toisen laitteet ei meinaa mahtua ohi... Tai mahtuu ne, mutta melkeinpä milleistä puhutaan, ehkä hyvässä lykyssä marginaalia voi olla jopa ehkä parikin senttiä...?

Pieni ongelma teknisessä tilassa? LTO-koje tulee ovesta katsoen vasemmalle. Kuvissa näkynyt hybridivaraaja (jollaiseksi pohdittiin ensin 750 litraista, mutta toteutus tehtiin 500 litraisena) on oviaukon edessä. Alhaalla ikkunan edessä on tyhjää tilaa, ja sinne tulee maalämpöpumppu joskus myöhemmin (maalämpökaivo tulee olemaan ulkoseinän toisella puolella). Oikeasti kuitenkin kalustusjärjestys olisi pitänyt olla ensin LTO, sitten maalämpöpumppu ja vasta viimeksi lämminvesivaraaja. Nyt varaaja tukkii oviaukkoa niin, että toisen laitteet ei meinaa mahtua ohi… Tai mahtuu ne, mutta melkeinpä milleistä puhutaan, ehkä hyvässä lykyssä marginaalia voi olla jopa ehkä parikin senttiä…?

 

Pakkeloinnin loppumetrit…

Kirjoittelin jo aikaisemmin pakkeloinnin ihmeellisestä maailmasta tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/03/

Tuon jälkeen olen 3 viikossa pakkeloinut ja oppinut paljon. Uskoisin, että jos tätäkin hommaa tekisi ihan leipätyökseen, niin muutamassa vuodessa oppisi tekemään aika paljon ja aika hyvin. Nyt hyppään vaikeimmista paikoista suosiolla yli, koska omat taidot ei riitä. Toki joku voi näyttää puolen metrin lastalla ja muutamalla käden heilautuksella, että ”näin tämä homma käy”, mutta ihan samoin flyygelin soittaja voi näyttää miten kaksin käsin voi soittaa ihan mitä haluaa, mutta jos itse osaan vain yhdellä sormella Ukko-Noan, niin silloin ei voi muuta kuin tehdä vain ne helpoimmat kohdat alta pois…

Moitin ekassa kirjoituksessani, että ei Kiillon nauhoitustasoitteella tee mitään. Kyllä se loppusilauksena kuitenkin antaa tosi hyvän pinnan, jos tilanne on vaikka tämä:

Kipsilevyjen rako pakkeloitu Raptorin puolikarkealla kevyttasoitteella, joka on rakojen kiinni kittaukseen tarkoitettu, ja jossa on suurempi liimapitoisuus.

Kipsilevyjen rako pakkeloitu Raptorin puolikarkealla kevyttasoitteella, joka on rakojen kiinni kittaukseen tarkoitettu, ja jossa on suurempi liimapitoisuus.

Loppusilaus Kiillon nauhoitustasoitteella. Värisävyä ja pinnankarheutta myöten kaikki on samanlaista mitä kipsilevykin.

Loppusilaus Kiillon nauhoitustasoitteella. Värisävyä ja pinnankarheutta myöten kaikki on samanlaista mitä kipsilevykin.

Moitiskelin ekassa kirjoituksessani myös paperinauhaa sen epäkäytännöllisyydestä. Reikäteipillä homma on helppo tehdä, mutta ilmeisesti lopputulos on huonompi tai ainakin riskit kasvavat? Ainakin Gyprocin sivuilla neuvotaan ihan selkeäsanaisesti, että ”Älä saumaa lasikuitunauhalla! Rakenteiden luonnollisesta liikkumisesta johtuen saumoihin syntyy aina hiushalkeamia. Lasikuitunauha on verkkomainen, joten se päästää halkeamat pintaan näkyville. Kartonkisaumanauhan pinta on tiivis ja yhtenäinen, joten se pysäyttää hiushalkeamat taakseen, eikä päästä niitä näkyville.”

Lisää ohjeita kipsilevyjen saumojen pakkeloimiseen tässä linkissä (josta tuo ylläoleva lainaus on poimittu):

http://www.gyproc.fi/toteutus/asennusohjeet/saumaus-ja-pintakasittely-/reunaohennettujen-levyjen-saumaus

En nyt silti vielä kuitenkaan siirtynyt takaisin paperinauhan käyttöön. Periaatteessa – jos jokin menisi tässä vaiheessa pieleen, niin tapetoimisella siitä aina selviää? Ja tapettejakin on nykyään ihan hienoja, eivätkä tapetit välttämättä paljon poikkea maalatusta kipsipinnasta.

Joten nyt sitten pääsiäisen jälkeen pohjamaalit päälle, niin pääsee ainakin joissakin paikoissa katsomaan, että miltä se näyttää. Ja sillä kohtaa ei sitten enää pakkelointiin takaisin voi palata. Pakkelointi toki jatkuu vielä, eikä kaikki kipsilevytkään ole vielä paikoillaan. Jauheenakin pakkelia on ostettu:

Pakkelia on ostettu myös jauhona, jolloin se on ainakin puolta halvempaa. Ei ole vielä käyttökokemuksia tästä. Osa kipsilevyistäkin on vielä asentamatta, eli vielä ehtii kokeilla.

Pakkelia on ostettu myös jauhona, jolloin se on ainakin puolta halvempaa. Ei ole vielä käyttökokemuksia tästä, mutta vielä ehtii tämänkin kokeilla.

 

Pakkeloinnin ihmeellinen maailma!

Raksalla timpurit laittavat kipsilevyjä seinälle ja itse päätin kokeilla pakkelointia. Olenhan tehnyt sitä joskus ennenkin. Kerran pakkeloin kiinni taulun koukun kolon, ja toisella kertaa jotain muuta, mutta siitä on jo niin pitkä aika, etten muista mikä juttu se oli. Joku pieni maksimissaan kämmenen kokoinen alue kuitenkin. Joten koska kokemusta on jo näinkin paljon, päätin kokeilla lisää, koska ei kait tässä nyt isoja vahinkojakaan voi sattua?

Jos jotain menisi pieleen, sen saa hiekkapaperilla pois. Katselin myös mallia nykyiseltä vuokra-asunnoltamme. Täällä on pääsääntöisesti kaikki onnistunut oikein hyvin, paitsi että portaikossa ei ole kaikki mennyt ihan nappiin:

Vuokra-asunnon portaikko. Koholla oleva ruuvin pää keskellä kuvaa.

Vuokra-asunnon portaikko. Koholla oleva ruuvin pää keskellä kuvaa.

Vuokra-asunnon portaikko. Kipsilevyn sauma ja naulan kannat ovat tulleet näkyville.

Vuokra-asunnon portaikko. Kipsilevyn sauma ja naulan kannat ovat tulleet näkyville.

Samalla huomasin portaikossa muutaman muunkin erikoisuuden, eli ei se rakentaminen aina oikein mene nappiin, ja palaset ei näköjään ihan aina tahdo sopia kohdalleen:

Vuokra-asunnon portaikko. Olisiko kaidepuu voinut olla 5 cm lyhyempi? Tai olisiko valokatkaisija voinut olla esim. 10 cm enempi oikealle päin?

Vuokra-asunnon portaikko. Olisiko kaidepuu voinut olla 5 cm lyhyempi? Tai olisiko valokatkaisija voinut olla esim. 10 cm enempi oikealle päin?

Vuokra-asunnon portaikko. Olisiko ikkuna-aukko voinut olla 10 cm korkeammalla?

Vuokra-asunnon portaikko. Olisiko ikkuna-aukko voinut olla 10 cm korkeammalla?

Vuokra-asunnon portaikko. Sama ikkuna. Jos se menisi joskus rikki, ei sitä ihan helposti oteta pois saranoilta ja ikkunan vaihtaminen ja/tai peseminen sisäpinnoilta vaatisi kaiteen irrottamisen.

Vuokra-asunnon portaikko. Sama ikkuna. Jos se menisi joskus rikki, ei sitä ihan helposti oteta pois saranoilta ja ikkunan vaihtaminen ja/tai peseminen sisäpinnoilta vaatisi kaiteen irrottamisen.

No, ei noista esimerkeistä kannata lannistua, ja päätin kokeilla viikko sitten pakkelointia itsekin. Ja täytyy sanoa, että ei siitä kyllä tullut yhtään mitään.

Tässä oli viikko sitten aloitussetti pakkeloinnille. Kiillon nauhoitustasoitetta en osta enää koskaan. Se kuivuu nopeasti, menee kokkareiseksi, eikä levity. Yhtenään saa olla kastelemassa kukkastenkasteluun tarkoitetulla sumutinpullolla. Oikealla näkyvällä paperirullalla tein pari saumaa. Sen jälkeen totesin, että se soveltuu parhaiten ehkä joulukuusen koristeluun.

Tässä oli viikko sitten aloitussetti pakkeloinnille. Kiillon nauhoitustasoitetta en osta enää koskaan. Se kuivuu nopeasti, menee kokkareiseksi, eikä levity. Yhtenään saa olla kastelemassa kukkastenkasteluun tarkoitetulla sumutinpullolla. Oikealla näkyvällä paperirullalla tein pari saumaa. Sen jälkeen totesin, että se soveltuu parhaiten ehkä joulukuusen koristeluun.

Tässä Kiillon nauhoitustasoitetta kiintokalusteiden taakse jäävässä kulmassa. Huono leviämään enkä yrittänyt edes sulloa paperia tuonne sekaan.

Tässä Kiillon nauhoitustasoitetta kiintokalusteiden taakse jäävässä kulmassa. Kiillon nauhoitustasoite oli tosi huono leviämään enkä yrittänyt edes sulloa saumapaperia tuonne sekaan.

Onneksi aloitin kokeilut ihan viisaasti kiintokalusteiden taakse jäävästä seinästä. Eli sinne nuo läästimiset sitten jäävät kaappien taakse, eivätkä jää näkyville. Muutama muu yritelmä kuitenkin jää näkyviin, ja tässä yksi:

Saumapaperin avulla pakkeloitu levyliitos.

Saumapaperin avulla pakkeloitu levyliitos.

Eli tältä näyttää oviaukon päällä oleva paperilla ja Kiillon pakkelin yhdistelmä. Paperia kun survoo pakkelin sisään, niin se leviää alta pois, pakkelia pitää tasoitella uudestaan, paperia pitää kostuttaa sumutinpullolla ja siltikin se tuppaa ”kuplimaan” eli irtoaa pohjastaan pois. Eikä se silloin hyvä voi olla. No, tarpeeksi kun yrittää ja tekee moneen kertaan, niin kyllä sen lopulta saa onnistumaan. Mutta tämän sauman jälkeen päätin, etten enää yritä näitä tämän enempää, vaan jatkan eteenpäin pakkeloimalla pelkästään ruuvien päät piiloon. Se on sen verran helpompaa, että siinä voi helposti kokea onnistumisen iloa pienellä 40 millin kapealla teräslastalla.

Eilen kävi paikkoja katsomassa pakkeloinnin ammattimies, joka olisi tullut töihinkin, ja kertoi että jos pinnat maalataan, silloin hän vetää kaikki levyt kauttaaltaan yli. Jolloin se minun ruuvien pään pakkelointi on ollut ihan turhaa työtä, koska ne ruuvien päätkin menee sitten siinä samalla, kun ylivetopakkelointi tehdään. Tällöin kuulin, että pakkelointiin onkin olemassa ihan erilaisia aineita, on eri pakkelit tasoitusta varten ja eri aineet levyjen saumojen täyttöä varten. Jälkimmäisissä on liima-ainetta enempi. Ja juuri tällainen on esim. Raptorin puolikarkea kevyttasoite, eli sitten hakemaan Starkista sellaista. Ja kun tänään kokeilin sitten sitä, niin ero oli kuin yöllä ja päivällä…

Vasemmalla K-raudasta Kiillon nauhoitustasoitetta. Oikealla Starkista Raptorin puolikarkea kevyttasoite. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Kyllä tuon vasemmalla näkyvän purkin loppuun käytän ja ruuvin kannat yms. helpot paikat sillä tekee yhtä hyvin, mutta en osta enää lisää tätä Kiillon kamaa.

Vasemmalla K-raudasta Kiillon nauhoitustasoitetta. Oikealla Starkista Raptorin puolikarkea kevyttasoite. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Kyllä tuon vasemmalla näkyvän purkin loppuun käytän ja ruuvin kannat yms. helpot paikat sillä tekee yhtä hyvin, mutta en osta enää lisää tätä Kiillon kamaa.

Ainakin näin aika kokemattomana pakkeloitsijana itselläni hommat onnistuu selvästi helpommin Raptorin kamalla. Ammattilainen voi hyvin onnistua kummallakin, mutta omasta mielestäni Kiillon pakkeli oli ainakin minulle erittäin haasteellista. Samalla kertaa ostin lasikuitusaumanauhaa, joka on itse liimautuva, ja jolla hommat käy niin helposti, että paperilla en enää edes yritä tehdä mitään:

Päällä reikäteippi eli itseliimautuva lasikuitusaumanauha. Alla samaan tarkoitukseen paperinauhaa. Näilläkin eroa kuin yöllä ja päivällä. Ehdin ensin ostaa paperirullan ja tein sillä pari saumaa. En enää edes yritä käyttää paperirullaa loppuun. Jos joku tarvitsee paperirullan, saa hakea pois. Ei maksa mitään. Omasta mielestäni alla näkyvä saumapaperi soveltuu parhaiten ehkä joulukuusen koristeluun.

Päällä reikäteippi eli itseliimautuva lasikuitusaumanauha. Alla samaan tarkoitukseen paperinauhaa. Näilläkin eroa kuin yöllä ja päivällä. Ehdin ensin ostaa viikko sitten paperirullan ja tein sillä pari saumaa. En enää edes yritä käyttää paperirullaa loppuun. Jos joku tarvitsee kuvassa näkyvän paperirullan, sen saa hakea pois. Eikä maksa mitään. Omasta mielestäni kuvassa näkyvä saumapaperi soveltuu parhaiten ehkä joulukuusen koristeluun.

Nyt sitten hommat lähti sujumaan… Tämän päivän harjoitusten jälkeen tuntuu, että tähän voisi jopa oppia! Aloitin kuitenkin yläkerran makuuhuoneista sillä ajatuksella, että ne ovat vähän sekundäärisempiä tiloja, jotka voisi tarvittaessa vaikka tapetoida, jos pakkeloinnin jälki ei ole niin hyvää, että pinnan voisi maalata. Tai sitten otetaan ammattimies paikalle, joka tekee ylivedot pakkelilla ja siihen sitten maalipintaa päälle…

Mutta tältä tämä nyt tämän päivän jälkeen näyttää:

Master-bedroon. Levysauma ikkunan vieressä.

Master-bedroon eli iso makuuhuone. Ikkunan vieressä oleva levysauma pakkeloitu, ja odottaa hiontaa sitten kun ensin kuivuu.

 

Lyhyempi sauma ikkunan alla auringon valossa. Parilla vetäisyllä tulee mielestäni aika täydellistä jälkeä, ja jos olisi virheitä, niin sivulta tulevassa kirkkaassa valossa ne sitten näkyisivät.

Lyhyempi sauma ikkunan alla auringon valossa. Parilla vetäisyllä tulee mielestäni aika täydellistä jälkeä, ja jos olisi virheitä, niin sivulta tulevassa kirkkaassa valossa ne sitten näkyisivät. Yläreunaa en viimeistellyt, koska se jää ikkunalistan taakse.

Vinossa kulmassa kaksinkertainen lasikuitusaumanauha. Tähän päälle pakkelia, ja sitten vahvikkeeksi vielä alumiinisaumanauhaa.

Vinossa kulmassa kaksinkertainen lasikuitusaumanauha. Tähän päälle pakkelia, ja sitten vahvikkeeksi vielä alumiinisaumanauhaa.

Kyllä tässä jo voi kokea ihan sitä onnistumisen iloa… :-) Taas sitä on tullut opittua pakkeloinnistakin paljon uutta. En olisi ennen osannut kuvitella, että eri aineet ja eri teipit ovat näin erilaisia.