Avainsana-arkisto: ei-kategoriaa

Keittiövertailut loppusuoralla

Julkaistu , kirjoittanut

Keittiöiden vertailu on muuten äärimmäisen vaikeaa. Hinta on vain yksi ominaisuus koko paketissa, ja sekin riippuu erittäin paljon siitä, miten suuri keittiö on, ja minkä laatuiset pinnat ja tekniikan sinne haluaa. Eli tuleeko työpinnat laminaatista vai kivestä, otetaanko halvimmat vai kalliimmat vetimet laatikostoihin, ja tuleeko koneisiin jotain erityisominaisuuksia, jotka nostavat hintaa.

Tässä meidän keississä etsitään L-kirjaimen muotoista keittiötä, jossa pidemmän sivuun pituus on 5345mm ja lyhyempi sivu on 3180mm. Keittiön korkeus on noin 2300mm, joka tulee siitä, että alakaappien korkeus on noin 900mm, välitila noin 500mm ja yläkaapit noin 900mm. Huonekorkeus meidän tulevassa keittiössämme on 2800mm. Tarjouspyynnöt eri toimittajille on yritetty tehdä mahdollisimman saman sisältöisinä, joskin jokaiselle suunnittelijalle on annettu vapaat kädet ehdottaa myös jotain sellaista, jota on vain heillä tai joka heidän mielestä sopisi erityisen hyvin juuri meille. Tässä pohjakuva keittiöstämme:

Meillä keittiön suunnittelussa kaikki lähti siitä, kun viime lokakuussa poikettiin vaimoni kanssa Myyrmäen omakotimessuilla. Vaikka keittiöllä ei silloin eikä vielä nytkään ole mikään kiire, niin otettiin kuitenkin messuilla vastaan Puustellin esitelyständillä kutsu saapua heidän Tammiston myymälään (Byggmaxin vieressä) ilmaisen keittiösuunnittelun merkeissä.

Ja siitä se lähti. Puustellin Henri Luminon kanssa istuttiin vaimon kanssa iltaa Puustellin myymälässä kahtenakin iltana ja suunnittelun lopputulos oli omasta mielestämmme aivan loistava. Ei me ainakaan itse oltaisi yhtä hyvään lopputulokseen päästy, eli tästä kiitokset Puustellille ja erityisesti myyjänä/suunnittelijana toimineelle Henri Luminolle, jolla on värisilmää ja joka oikeasti osaa hyvin kuunnella asiakkaan toivomukset ja piirtää suunnitelmat sen pohjalta. Saimme Henriltä kaksikin vähän toisistaan eroavaa ehdotusta, ja niistä rusinat poimien tehtiin yhdessä nopeasti kolmas versio, joka oli näiden välimuoto.

Ja siinä se oli!

Lähtöhintana ja printatussa versiossa keittiölle olisi tullut hintaa 18615,56 euroa, josta kuitenkin sen hetkisten kampanjatarjousten ja myyjän vastaantulon avulla loppuhinta ”pyöristyi” 13515,00 euroon. Läheltä liippasi, etten hyväksynyt tarjousta siltä istumalta – ja muilta keittiötoimittajilta tarjousta edes kysymättä. Puustellin hinta sisälsi kokoamistyöt ja keittiö myytiin ”sisälle kannettuna”, eli vain seinille kiinnittäminen olisi jäänyt itselle. Koneet oli tarjottu AEG:n hinnoin, mutta toki muitakin konevaihtoehtoja olisi ollut, eikä loppuhinta merkkivaihdoksesta olisi välttämättä oleellisesti muuttunut.

Mutta päätettiin kuitenkin katsella ja kysellä vähän muualta myös. Erityisesti askarrutti jostain kuultu huhu, että Puustellin keittiön kalusteet on toki erittäin laadukkaita ja kestäviä, mutta muihin verrattuna ehkä vähän kalliimpia. Seuraavaksi ajattelin selvittää, että mikä se hintaero sitten niihin muihin vaihtoehtoihin voisi olla? Eli jos nyt kädessä oli mahdollisesti (ainakin joidenkin kavereiden kertomana) markkinoiden kallein tarjous, niin mikä olisi sitten ollut se halvin?

Lähdin etsimään vastausta Tarton ”Expert Köögid” -nimisestä liikkeestä, jonne sovin ajan myyjänä ja suunnittelijana toimineen Marina Lehiksen luokse, ja tarkoituksena oli katsoa Viron Arens -keittiöiden valikoimista, että mitä heillä olisi meille tarjottavana. Tartto tuli paikkakuntana valituksi siksi, että se on jo entuudestaan tuttu, kun meillä on kesämökki siellä suunnalla, joten Tallinna on minulle vähän vieraampi. Siitä tulee yleensä ajettua vain kaupungin läpi.

Nykyisin myös Tallinnan hintataso alkaa monessa asiassa olla lähes Helsingin tasolla, mutta jos Tallinnasta ajaa 50-100 km ihan mihin tahansa suuntaan, niin ruokakaupoista rakennustarvikkeisiin hintataso muuttuu asiakasystävällisemmäksi. Bensa ja diesel Virossa maksaa aina suunnilleen saman verran, paikkakuntaan katsomatta. Jos jollain on paljon käsityötunteja vaativia ostotarpeita, vaikkapa vanhan auton korjaamista, niin melkein suosittelisin Etelä-Viron pikkukaupungeista löytyviä autokorjaamoita. Etelä-Virossa työn hinta on yhä tänäkin päivänä Tallinnan tason alapuolella, mikä johtuu varmaan siitä, että Tallinnassa asumisen kulut ovat muuta maata paljon suuremmat. Joten palkkojenkin pitää olla silloin muuta maata korkeammat.

Tarton Expert Köögin myyjä oli aikaisemmin työskennellyt Puustellissa eli Puustellin Tallinnan myymälässä. Hän osasi heti kertoa mikä heidän keittiöissään oli Puustellin mallistoja paremmin mietitty. Muutenkin huomasin keittiökauppoja kiertäessäni, että jokainen myyjä halusi erottua muista ainakin jollain tavalla, ja jos se ”jokin” olisi juuri ”se mitä mä olen aina halunnut”, niin toki silloin kaupat syntyy varmaan juurikin siinä liikkeessä. Siksi keittiökauppoja kannattaa kyllä kierrellä ennen kuin lopullista päätöstä tekee. Tartossa saamani tarjous Siemensin koneilla oli 10632 euroa (tästä koneiden osuus 5103 euroa) ja kun sitten kävin vaimon kanssa vielä uudestaan paikanpäällä, tehtiin muutamia ns. nippelitason muutospyyntöjä, joiden johdosta kokonaishinta nousi 10632:sta 11011 euroon.

Rautakauppa-asiat olen hoitanut Suutarilan Starkissa, ja seuraavaksi poikkesin siellä Parma keittiöiden myyjän luona ja hän teki tarjouksen, jossa kokonaishinta 11896 euroa ja siitä koneiston osuus 4956 euroa.

Eräänä iltana poikkesin myös Vantaan Gigantissa kysymässä, että mitä maksaa keittiön koneet, jos ostaisin kaikki keittiön koneet heiltä. Vastaus oli, että eivät he pelkistä koneista anna tarjousta, mutta laita kaikki suunnitelma ja kuvat sähköpostilla, niin he tarjoavat koko keittiön kaappeineen. Gigantin myymälässä olikin muutamia valmiskeittiöitä jo koottuna, eli hekin ovat laajentuneet tai laajentumassa myös keittiöbisnekseen. Sain myyjältä käyntikortin ja laitoin sinne keittiön kuvat ja suunnitelmat, mutta tarjousta en ikinä saanut. Tai en ole ainakaan vielä saanut, ja Gigantin käynnistä on nyt jo aikaa kulunut varmaan lähes kuukauden verran. Enkä taida perään soitella, tästä tarjouskisasta tuli ehkä jo nytkin aivan liian laaja, ja näistä nyt saaduista tarjouksista varmasti löytyy joku jonka kanssa kaupat tehdään.

Eräänä toisena iltana poikettiin myös Vantaan IKEA:ssa katsomassa siellä olevia keittiöitä. Näytillä olleet mallistot maksoivat hintahaarukassa 6-9 tonnia, ja hintahaitarin yläpäässä olevat mallikeittiöt olivat paljon suurempia mitä me tarvittiin. Teinkin sitten netin kautta ladattavaan IKEA:n suunnitteluohjelmaan itse samanlaisen keittiön, mitä on kyselty muualtakin. En tiedä osasinko laittaa sinne kaikki tarvittavat peitelevyt ja muut pikkunippelit, se pitää tarkistaa sitten myyjän kanssa jos kauppoihin päästään. Yritin kyllä tunkea suunnitteluohjelmaan kaiken mahdollisen, mutta siltikään en saanut loppuhinnaksi 7 tonnia enempää. Tämä IKEA:n hinta poikkeaa siis pääjoukosta selkeästi, koska kaikki muut saadut tarjoukset ovat luokkaa 11-12,5 tonnia. Eli hintaero näissä muissa on hyvin kapea, vain 1500 euron luokkaa.

Tänään kävin vielä Petikon Kvik-myymälässä. Heiltä saatu tarjous on 7598,18 kaapistot ja 5329 euroa koneet, eli yhteensä 12927,18 euroa. Tämä hinta tosin sisältää muutamia satasia kokoamis- ja rahtikuluja, eli jos ottaa ne pois, ollaan samalla tasolla Puustellin hinnan kanssa, joka oli luokkaa 12,5 tonnia.

Tässä vielä tarkempaa linkkiä Kvikin keittiöihin:
http://www.kvik.fi/fi-FI/Keittiot

…ja tässä kylpyhuoneisiin:
http://www.kvik.fi/fi-FI/Kylpyhuoneet

Ei se kuitenkaan hukkaan mennyt tämä viimeinenkään keittiökaupoilla käynti, kuten ei mennyt yksikään aikaisempikaan käynti muissa keittiökaupoissa. Nimittäin jokaisella myyjällä on ollut jotain uutta, ja Kvikillä erityisen hyvää oli heidän kansio. Siinä oli myös eteisen kaapit ja kodinhoitohuone. Myymälään kasattu kodinhoitohuone oli sellaisenaan meille sopiva, eli se ei vaatinut muuta kuin 5cm listat päihin ja suunnittelu oli siltä osin selvä. Tässä kuva Petikon myymälässä olevasta kodinhoitohuoneesta:


Kvikin kodinhoitohuone, hinta 2797,93€ plus koneet.

Se mikä oli tällä kertaa se ”ahaa-elämys” oli se, että jos kerran keittiö on integroitu – niin miksei integroida siihen samaan sarjaan samalla myös eteisen ja olohuoneen sisustusta? Kvickin mallistosta löytyy ratkaisu aika tyylikkäästi esim. musta-valko sävyissä, jolloin takka samoin kuin olohuoneen sohvat ja huonekalut voidaan kaikki valita samoilla värisävyillä. Meillä siis keittiö+olohuone+eteinen ovat kaikki käytännössä yhtä ja samaa tilaa, jossa keskellä on väliseinä eteisen ja keittiön välissä. Keittiö ja olohuone ovat ilman väliseinää. Tältä pohjalta sain Kvickistä hyvät kuvat ja suunnitelmat aina eteisen peileistä alkaen, eli tässä valaistuksella varustettu peili, joita meille voisi eteisen seinälle tulla vaikka kaksikin rinnakkaista kappaletta:


Kvickin peili esim. eteiseen, jossa myös valaistus mukana. Peilissä näkyy kauppias itse. Valopeilin kpl-hinta oli 203,04€

Ehkä tämä peili saattaa hyvinkin olla sellainen ”just tämmöisen mä olen aina halunnutkin”, tosin en ollut ikinä nähnyt ihan tämmöistä vastaavaa missään aikaisemmin. Eli katsotaan nyt mitä Kvickiltä ostetaan, todennäköisesti nämä peilit saattaa lähteä ostoskoriin nyt ainakin. Ja jos otan keittiön + kodinhoitohuoneen + eteisen kalusteet kaikki Kvikistä, sitten loppuhinta (sisältäen vielä rahteja ja kasaustöitä noin tonnilla) olisi noin 20 tonnin luokkaa. Ne rahdit ja kasaukset taidan enimmäkseen karsia pois, mutta muuten Kvikin lopputulos vaikuttaisi kyllä kaikin puolin upealta. Jos taas pelkkä hinta ratkaisisi kaiken, sitten valinta olisi ilman muuta IKEA.

Eli näistä nyt sitten pitää alkaa jotain valitsemaan. Kiirettä ei ole, eli maaliskuulle asti voidaan miettiä ihan rauhassa, ja todennäköisesti huhti-toukokuussakin ehditään päätös vielä tekemään. Vaikka toimitusaika olisikin luokkaa kuukausi tai puolitoista, niin kesäksi ehtii keittiö vielä oikein hyvin.

Summa Summarum: Tiivistettynä ja hintajärjestykseen laitettuna vertailu meni meillä näin:

1. IKEA:n keittiö 6201,99€ (josta koneet 2671€) Tästä voi puuttua jotain, en tiedä osasinko syöttää kaiken tarvittavan suunnitteluohjelmaan, eli lopullinen hinta ehkä 7 tonnin paikkeilla?
2. Arens keittiö / Expert Köögid Tartto 11011€ (josta koneet 5103€).
3. Parma keittiöt 11896€ (josta koneet 4956€).
4. Puustelli 12461€ (josta koneet 5236,40€).
5. Kvik 12927,18€ (josta koneet 5329€). Hinnassa mukana rahtia ja kasausta, jotka jätän pois.
6. Gigantti = Ei tarjousta.
7. Eräs toinen Viron firma – tarkoitus oli kysyä tarjousta, mutta ei enää kysytä, koska hinnalla he eivät pääse IKEA:n alle ja muutenkin on se fiilis, että näistä ylläolevista jokin vaihtoehto se on. Tässä vielä kuva, millainen lopputulos tulee olemaan, ihan sama mistä se meidän tuleva ostetaan:


Keittiö / Talo Rautio

Raksalla -29C sisällä ja ulkona

Julkaistu , kirjoittanut

Omassa lämpömittarissa -29C klo 08:30, lentoasemalla 5km päässä -28,1C samalla hetkellä

En ole raksalla nyt käynyt lämpötiloja katsomassa, mutta eiköhän siellä ole sisällä ja ulkona samat lämpötilat, kuin mitä on tässä kilometrin päässä meidän keittiön ikkunalla olevalla mittarilla nyt.

Ehkä oli ihan viisas päätös laittaa raksa talvitauolle, koska eipä nuo pressut paljon lämpöä sisällä pidättelisi. Ehkä näin kovalla pakkasella oikein kovalla lämmittämisellä lämmöt saisi sisätiloissa nousemaan -10C -20C välimaastoon, mutta niissäkään lämpötiloissa ei voi paljon mitään tehdä. Sähköä kyllä kuluisi, jos lämpöpuhaltimet olisi päällä kaikki mitä löytyy. Toistaiseksi rakentamisessa sähkölaskut ovat olleet aika maltilliset, noin 150 euroa kuukaudessa.

Mutta tällä hetkellä siis raksalla ei ole vettä ja sähkötkin tulee nyt talven aikana vain salaojien pumppaamoon. Vesi lienee sula koko ajan siellä alapohjan alla, mutta salaojapumpulla ei liene silti töitä, koska mistä sitä vettä nyt näillä keleillä sinne savikuoppaan lisää valuisi. Keväämmällä tilanne on sitten jo kovasti erilainen, kun lumet rupeavat sulamaan. Sitten päästään jatkamaan ontelolaattojen rakojen kiinni valamisesta, jotka nyt ennen talvea jäivät tekemättä.

Pillit pussiin

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään laitetaan työmaalla pillit pussiin ja työmaa jää talvitauolle. Jatketaan sitten taas keväällä jossain vaiheessa, kun keliolosuhteet on toisenlaiset.

Tietysti rakentamista olisi nytkin ehkä pystynyt jatkamaan, jos olisi ollut pakko tai jos olisi muuten haluttu (kustannuksista välittämättä) laittaa vaan hommat eteenpäin. Seuraavaksi olisi ollut vuorossa ontelolaattojen rakojen kiinni valaminen. Lunta ja jäätä on joka kolossa. Ne olisi pitänyt hakata ja sulatella ensin pois. Tällä viikolla oli pari nollakeli tai lähes nollakelipäivää, jolloin rakojen kiinni valu olikin ensin tarkoitus tehdä, mutta rakojen raudoitukset olisi pitänyt tarkastaa ennen sitä ennen ( muuten ei saa valulupaa), ja sitä taas ei sitten ehditty tällä aikataululla enää tekemään. Tarkastukseen olisi tullut mukaan myös kaupungin rakennusvalvonnan edustaja, ja tarkastusaikaa ei ehditty näin nopealla aikataululla enää sopia.

Saunan kiuas ehdittiin saada paikoilleen, ja savupiippua on tehty ontelolaattoihin asti – tai ainakin melkein ontelolaattoihin asti. Jos muutaman tiilen piipun päälle lisää vaikka irtonaisenakin, niin kiukaan avulla saadaan kellariin lämmöt päälle, ja kuivatusta siten edistettyä. Mutta näillä pakkasilla sekin on aika turhaa, paremmin lämpöä saa sisätiloihin sitten, kun ulkonakin on lämpöasteita. Joten odotellaan vaan ihan suosiolla kevääseen.

Olisi se kyllä ollut jotenkin mukavampi saada ontelolaattojen raot valettua kiinni jo ennen talvitaukoa, mutta tietysti jos tämän asian nyt haluaa nähdä positiivisessa valossa, niin nyt tuuletuskin on joka suuntaan hyvä, sitten kun keväällä aletaan lämmittämään ja kuivattamaan paikkoja. Sen jälkeen kun alapohjan valu ja paikat muutenkin on saatu kuivattua, voidaan laittaa alapohjan kantavan laatan päälle 5cm styroksit ja niiden päälle 8cm valut, joiden sisään tulee lattilämmitysputket. Kantavan alapohjan alle tulikin jo styroksia 20cm paksuudelta, eli lämmön eristeet on lattiassa ja seinissä jo valmiit, mutta katto vielä falskaa lämpöä.

Pari vuotta sitten näihin aikoihin tontti oli juuri ostettu. Se oli raivaamatonta pusikkoa ilman ajoneuvoliittymää ja arkkitehtisuunnitelmiakaan ei silloin vielä ollut. Ensimmäinen kevät ja kesä tulivat niin äkkiä, että ekana vuonna suunnitelmia kypsyteltiin kaikessa rauhassa ja samalla raivattiin tontilta pusikot pois ja tehtiin tonttiliittymä. Seuraavana keväänä (siis vuosi 2012) piti aloittaa rakentamaan heti keväällä, mutta elokuussa rakentaminen vasta saatiin käyntiin. Sillä kertaa syinä myöhästymiseen oli arkkitehdin kevätkiireet ja myös oman asunnon myynti (joka oli reunaehto pankkilainan nostamiselle)- myynti kesti yllättävän pitkään eli aika pitkälle kesään. Jos ei olisi saatu kauppoja ns. ”järkevällä hintaa”, niin rakentamista olisi taaskin lykätty vuodella eteenpäin, koska kovin myöhään syksyllä ei enää kannata aloittaa.

Mutta tällä kertaa ollaan hyvissä lähtökuopissa ensi kevättä varten, ja tänä vuonna on tarkoitus saada aika paljon valmiiksi. Eiköhän tässä ennen joulua jo muuteta. Yläkertaa ja joitakin kellarin tiloja voi viimeistellä vielä myöhemminkin, jos ei ole muuttaessa vielä kaikki paikat täysin valmiina.


Ontelolaattojen raot jäivät odottamaan valua kevääseen (yksi iso rako yläoikealla). Jos rakojen valu tehtäisiin nyt, niin lumet ja jäät pitäisi nakutella ja sulatella koloista pois. Helpommalla päästään kun vedetään pressu päälle ja jatketaan keväällä.

Savupiippua nousee…

Julkaistu , kirjoittanut

Taloon tulee 2 savupiippua, joista toinen on Schiedelin valmispiippu (se on 1-horminen, kevyt ja se tulee ontelolaattojen päälle), ja toinen piippu on 2-horminen tiilipiippu, joka alkaa kellarin lattialta ja jatkuu 11,5 metriä kaikkien kolmen kerroksen läpi. Tämän pitkän piipun kautta kulkee saunan kiukaan ja kellarin takkahuoneen savut pihalle. Molemmat piiput pellitetään aikanaan, eli sen jälkeen ne ovat ulospäin samannäköiset, jos taloa ulkopuolelta katsoo.

Tiilipiippuun tulee 1440 kpl täystiiliä talon sisään ja sen päälle 385 säänkestävää reikätiiltä välitilaan ja katolle. Yhteistä massaa näillä tiilillä on 5428 kiloa, plus laastien paino päälle, jolloin piipun kokonaispaino on hyvinkin yli 6 tonnin luokkaa. Iso massa tarkoittaa myös hyvää lämmönvarauskykyä, ja sitä kautta kellarin takkaa ja saunan kiuasta voi halutessaan käyttää jossain määrin koko talon lämmittämiseen. Eli jos ilmavirtaus käy takalta tai kiukaalta kellarissa porraskäytävän alaosaan, siitä lämmin ilma pääsee nousemaan ylimpään kerrokseen asti. Toinen reitti lämmön etenemiseen on tiilinen savupiippu, johon ajattelin laittaa molempiin hormeihin kahdet sulkupellit.

Ensimmäiset sulkupellit ovat kellarissa tulipesien lähettyvillä, ja ensisijaisesti näitä käytetään. Mutta sen lisäksi olisi vielä ylimääräiset sulkupellin yläkerran makuuhuoneessa, ja jos nämä ylimmän kerroksen pellit laittaa kiinni, sitten estyy kovilla pakkasilla pakkasilman pääsy piipunhatun alta koko savupiipun sisään, ja tällöin savupiippu jää lämpöiseksi, ja ehkä luovuttaa lämpöä jossain määärin kaikkiin kolmeen kerrokseen. Näin ainakin teoriassa? Aikakaan sitten näkee, toimiiko tämä myös käytännössä. Toki noista ylimääräisistä yläkerran savupelleista on se vaara, että ne voivat vahingossa unohtua kiinni, jolloin seuraavan kerran, kun tulta virittelee saunan kiukaaseen tai kellarin takkaan, niin onkin savut sisällä kellarissa…

Tässä nyt kuitenkin tilannekuvia tältä päivältä:


Savupiippua nousee…


Sama lähempää.


Sama vielä lähempää.

Kellarissa sapupiippu päällystetään lopuksi laastilla, jotta pinta olisi samanlainen kuin vieressä olevalla Pikku-Juhana takallakin. Siis valkoinen.

Takka- ja sisustuskaupoilla Vantaan Petikossa

Julkaistu , kirjoittanut

Takkavalintaa on nyt pyöritelty meillä viime päivät. Tänään kävin vaimon kanssa Tiilerin Ylästön varastolla ja sen jälkeen Takka-Centerissä ja Rustican takkaliikkeissä Vantaan Petikossa. Ja kun Cobellon sisustusliike on Rustican yhteydessä samoissa tiloissa, niin poikettiin siellä myös. Olipa muuten sisustuskaupaksi isot tilat!

Ongelmana keskikerroksen takan valinnassa on ollut se, että olohuoneen ja keittiön väliin ei ole nyt oikein tahtonut löytyä mitään sellaista, joka siihen kohtaan kaikin puolin hyvin sopisi. Tässä kohtaa toisaalta takan koon puolesta on kaksi lähtökohtaa. Jos takka olisi mahdollisimman pieni, silloin keittiöstä ja olohuoneesta tulisi mahdollisimman yhtenäinen tila. Ja jos taas toisaalta takka on iso tai rajaavan muotoinen, silloin takan avulla voisi rajata keittiön erilleen olohuoneesta, käyttäen välissä vaikka Takkacenterin Aada-takkaa, joka on tässä linkissä.

Välillä ajatukset kulkivat sitä rataa, että tehdäänkin keittiö-olohuone takasta tosi pieni, eli tuodaan vaikka kellarin Pikku-Juhana ylös (sitä ei ole vielä ehditty sinne kasata), ja tehdäänkin kellarin takkahuoneelle joku iso tiiliskivinen takka. Kellarissa tiilitakkakin olisi okei, kun ei ole edes mitään painorajaa, niin kuin keittiössä ontelolaattojen päällä on, ja toisaalta tiiliskivinen takka voisi sopia jo lähtökohtaisestikin paremmin kellariin ja siellä se olisi luonteva kaveri tiiliskiviselle savupiipulle.

Mutta tämäkin ajatus ehdittiin jo kuopata, joten Pikku-Juhana pysyy kellarissa, jolloin sen vieressä oleva savupiippu rapataan samalla laastilla mitä takkakin. Siis valkoiseksi.

Tällä hetkellä ykkösvaihtona keittiön ja olohuoneen väliin meillä olisi Tiilerin Terhi Funkkis, joka näyttää tältä:


Tiilerin Terhi Funkkis -takka.

Tämän ylläolevan kuvan kävin lainaamassa Pellonlaidan elämää -blogista, tästä linkistä. (Toivottavasti siellä ei ollut mitään kuvien kopiointikieltoa, en ainakaan sellaista huomannut.)

Vaikka meillä olohuone+keittiö on eri muotoinen, tuo kuva kuitenkin aika hyvin kuvaa ja kertoo sen, että miten se takka meilläkin asettuisi. Eli eteisen käytävältä pääsee ensin olohuoneeseen, ja sitten siitä takka kiertämällä keittiöön, josta taas pääsee eteiseen takaisin. Terhi Funkkis -takassa hyvää olisi sen ulkonäkö ja muoto. Tulipesä osoittaisi vinottain juuri olohuoneen sohvalle, ja toisaalta takalaidalla leivinuuni jää juuri sopivasti keittiöön päin. Sikäli kun se leivinuuni sinne hormin viereen vaan mahtuu.

Eli katsotaan mennäänkö nyt tällä, vai löytyykö vielä jotain muuta ja parempaa tilalle. Sitä miettiessä tähän loppuun muutamat kuvat Petikon Rusticasta ja Cobellosta, kas tässä (Cobelloon palataan joskus myöhemmin takaisin, nyt siellä(kään) ei vielä kauppoja tehty):


Takorautaa Rusticassa.


Rustican takkoja. (Oli siellä isojakin takkoja)


Sisustamiseen Cobellosta.


Ja vielä toinenkin kuva Cobellosta.

2 vuotta takana

Julkaistu , kirjoittanut

Nyt kun projektissa 2 vuotta on takanapäin, voisi olla paikallaan pieni katsaus historiaa.

Kaikki alkoi siitä, kun uuden vuoden aattona 31.12.2010 puolilta päivin saatiin tieto siitä, että ostotarjous tontista oli hyväksytty. Silloin Rekolan keskustassa paikan päällä kasvoi tiheää pajupusikkoa ja muutama laho koivu, eli silloin näytti tältä:


Vanha Elanto ja K-kauppa pilkistävät risupusikon takaa 31.12.2012. Lunta oli paljon.

Vuonna 2011 tehtiin tontilla valmistelevia töitä, mm. risut raivattiin, tonttia tasoitettiin ja tehtiin ajoliittymä tontille. Soraa ajoliittymää varten otettiin tontin keskeltä, tulevan talon kuopan paikalta, joka sitten myöhemmin aidattiin.


Vuosi sitten eli 31.12.2011 näytti tältä. Lunta ei ollut.

Tänään 1.1.2013 lunta on jälleen paljon ja kellariin on saatu katto päälle. Tänä vuonna, kunhan lumet keväällä lähtee – kellarin päälle rakennetaan pari kerrosta puutaloa. Nyt näyttää tältä:


1.1.2013 tontilla näytti tältä. Vuonna 2012 rakentamaan päästiin elokuun alussa.

Välitilinpäätös 31.12.2012

Julkaistu , kirjoittanut

Ensimmäinen rakennusvuosi eli vuosi 2012 on takana päin. Tästä ajasta varsinaiseen rakentamiseen käytettiin 3,5 kuukautta, jos aikaa lasketaan siitä eteenpäin, kun kaivuri saapui tontille. Työt jatkuvat taas ensi vuonna, eikä tälle vuodelle pitäisi enää uusia laskujakaan saapua. Tai jos saapuu, lisätään ne sitten laskelmiin. Rautakaupan tilillä voi aina jotain pientä olla, mutta muuta isompaa en muistaisi olevan enää laskuttamatta vuodelta 2012.

Tämän hetkinen kirjanpito näyttää siltä, että rahaa olisi käytetty (myös vuoden 2013 pari ensimmäistä vakuutuslaskua mukaan luettuna) yhteensä 299502,95 euroa. Tähän summaan sisältyy tontin osto, suunnittelu- ja valvontatyöt, sekä lisäksi tässä projektissa surullisen kuuluisa vesiliittymä, joka tuli kaikkine kuluineen maksamaan noin 50 tonnia. Laskelmissa on mukana myös kellarin runko ja sisäseinät, jotka on nyt saatu ennen joulua jo valmiiksi.

HSY:lle on muuten marraskuussa tehty kirjallinen reklamaatio & vahingonkorvausvaatimus, johon he eivät ole kuitenkaan toistaiseksi vastanneet vielä mitään. Omasta mielestäni ainakin osa lisäkustannuksista johtui juurikin HSY:stä (esim. putkistokuvat eivät pitäneet paikkaansa, ja siitä johtuen aiheutui lisäkaivamista – mutta tässä vaiheessa korostan, että tämä on vain oma käsitykseni asiasta, ja voin tietysti olla väärässäkin). Mutta pitänee varmaan ensi vuonna vähän kysellä perään, että aikovatko he jossain vaiheessa vastauksen antaa.

Jos tässä vaiheessa käytetyt rahat jaetaan huoneistoalan lämpimillä neliöillä eli 241:llä, niin osamääräksi saadaan 1242 euroa per neliö. Jos laslelmista jätetään pois tontti (105.000€), vesi- ja sähköliittymätyöt (yht. noin 60.000€), suunnittelu + valvontakulut (yhteensä noin 24.000€), ja paalutustyöt 10 tonnia, sitten 300 tonnista jää 101 tonnia, joka on 84m2 kellarin runkorakenteiden hinta siihen asti, että ontelolaatat on päällä ja täytöt melkein kokonaan tehty. Joku aina on välillä kysellyt, että mitä kellarin rakentaminen maksaa, niin tässä tapauksessa hinnaksi tuli noin 101.000/84m2 eli 1200 euroa per neliö. Plus sitten pintamateriaalit sellaisena mitä itse kukin sinne kellariinsa haluaa omaan kellariinsa laittaa.

Paljonko rahaa sitten vielä tarvitaan?

Jonkin peukalosäännön mukaan puutalo maksaa noin pari tonnia neliöltä. Uskon, että suunnilleen siihen päästään. Tässä projektissa käytettävissä on myös oman metsän puut, joita toistaiseksi ei ole vielä lainkaan käytetty. Paitsi sen verran mitä nyt anturamuottien rakentamisessa ja muussa tilapäisrakentamisessa on jokunen metri lautaa ja pattinkia tarvittu.

Tuo toteutuneet kustannukset -välilehti on muuten herättänyt aika suuria tunteita joissakin blogin lukijoissa. Eräissä palautteissa joitakin urakoitsijoita on aika törkeästi ja suorasanaisesti haukuttu mm. ”suuriksi kusettajiksi”, jotka varmuudella ovat laskuttaneet ylimääräistä tai ehkä muuten huijanneet, koska toteutuneet kustannukset ovat sellaiset kuin ovat. Että urakoitsijoiden kanssa pitäisi kuulemma olla tarkempi. Nämä tällaiset väitteet perustuvat useimmiten siihen, että mummon markkoina asiat maksoivat joskus aikoinaan jotain muuta, ja nyt ei niin kauan aikaa sitten myös ”tuttavan taloprojektissa” joku kustannus oli ollut aivan eri luokkaa. Niinpä niin 😉 Saattoi se tuttavan talokin olla aivan eri luokkaa, en tiedä, kun en ole nähnyt.

Tällaista palautteesta olen ollut joka tapauksessa ainakin vähäsen yllättynyt. Mutta onneksi se on kuitenkin ollut vain yksityiskeskustelujen puolella, joten urakoitsijoiden mainetta ei ole onneksi julkisesti vielä tärvelty.

Itse en ole nimittäin minkäänlaista ”kusetusta” havainnut.

En vaikka olen aina tällaisten palautteiden saapuessa itsekin vielä kertaalleen ne kyseessä olevat kuitit läpi katsonut, niin kyllä ne laskut on aina ihan oikein olleet. Enkä usko muutenkaan, että tässä hommassa urakoitsijoilla olisi kovin paljon varaa, halua tai uskallusta keksiä laskuja omasta päästään. Tähän on useitakin syitä.

Ensinnäkin tontilla ei ole vielä kukaan ventovieras edes käynyt, vaan jokainen toimija on itselleni tuttu jo vuosien takaa, ja omissa työtehtävissäni eli omassa isännöintitoimistossa pyydän tarjouksia samoilta urakoitsijoilta jatkuvasti. Myös käytän heidän palveluksiaan, jos tarjouskilpailun ja muun arvioinnin perusteella joku urakoitsija valituksi sattuu tulemaan. Toiseksi, jos tässä omassa taloprojektissani samoin kuin jossain työtehtävissäni tapahtuvissa remonteissa ilmenisi esim. aiheetonta laskutusta, tai muuta epäasiallista menettelyä, niin aika varmaa olisi, etten silloin edes tarjouspyyntöjä tällaiselle yrittäjille enää lähettäisi. On ajateltava aina myös oman asiakkaan parasta. Sen asian urakoitsijat tiedostavat itsekin varsin hyvin. Eli en ole tyypillisen okt-rakentajan tapaan kertaostaja, vaan käytän vuosien varrella tutuksi tulleiden yrittäjien palveluita jatkuvasti.

Tietysti jos sovitaan ns. ”könttähinta”, silloin mitään hintayllätystä ei tule, mutta tilaaja maksaa riskilisän, kun työmääriä ei aina tiedä etukäteen ihan tarkasti. Tunti tai muu suoriteperusteella homma tulee halvemmaksi, jos urakoitsijaan voi luottaa. Toki silloinkin kun puhutaan tuntihinnoista, voidaan tuntihinnan lisäksi sopia myös jokin yläraja, jota tietty urakka ei saa ylittää.

Täten joillekin blogin lukijoille voin ihan huoletta lausua rauhoittavat sanat, että tässä projektissa kaikki on ainakin tähän asti ollut ihan kunnossa. Ja jos ei olisikaan, ei se ainakaan bloginlukijan pussista olisi pois. Mutta otan toki ihan nöyrin mielin jatkossakin palautetta vastaan ihan ilomielin, jos jonkun mielestä jonkin asian olisi voinut tehdä paljon halvemmallakin.

Ja tietysti se HSY:n vesiliittymä nyt tuli tällä kertaa pikkuisen kalliiksi, mutta eipä kait nyt mikään ns. isompi projekti voikaan onnistua ikinä niin hyvin, etteikö mitään yllätyksiä sattuisi. Ja kyllä tässäkin asiassa vielä katsotaan, että voiko HSY:lle koitua myös jonkin suuruinen taloudellinen vastuu tapahtumista. Etukäteen en osaa siihen asiaan sanoa vielä mitään, koska en ole juristi. Mutta käytän kyllä juristin apua sitten kun HSY:n vastauksen aikanaan saan. Jos saan.

Eipä kait sitten muuta kuin hyvät joulun ja onnellisen uuden vuoden toivotukset täältä Viron kesämökiltä kaikille blogin lukijoille. Pidetään yhteyttä!


Joulukuusi koristeltuna 23.12.2012. Suomessa kuusen latvaan laitetaan tähti, mutta täällä Virossa latvatähden tilalla on toisenlainen koristus, eikä latvatähtiä kaupassa edes myydä.

EDIT 24.12.2012:
Eiliseen välintilinpäätökseen liittyvistä lisäkysymyksistä johtuen availen vielä muutamat kustannuserät vähän tarkemmin:

Jos arkkitehti piirtää koko talon alusta loppuun ja luonnoksia tulee enempi kuin yksi kpl (meillä tuli 3 kpl joista yksi ihan vain siksi että itsekin näin että homma ei toimi niin), niin kokonaistuntimäärä on helposti luokkaa 200 tuntia. Kun sen kertoo tuntihinnoilla, niin oman hankkeen suuruudesta ja arkkitehdistä riippuen arkkitehtisuunnitteluun pitää budjetoida noin 10-15 tonnia. Rakennesuunnittelun hinta on puolet arkkitehtisuunnittelun hinnasta. LVI-suunnittelu maksaa puolet rakennesuunnittelusta. Sähkösuunnittelu maksaa puolet LVI-suunnittelusta. Ja valaistussuunnittelu maksaa puolet sähkösuunnittelun hinnasta. Olipa hankkeen laajuus mikä hyvänsä, niin tämä nyrkkisääntö pätee kuulemma aika hyvin.

Tähän kun lisätään valvontakulut päälle (hinta riippuu miten on valvottu, miten usein käyty paikalla yms), niin omassa projektissani loppusumma oli 24 tonnia. Enkä sitä nyt könttänä heti maksanut – en minä timpureillekaan maksa koko vuoden palkkaan etukäteen, vaan todellisuudessa raha on liikkunut pienissä osissa. Laitoin kuitenkin yhden könttäsumman listalle, koska listan kokonaispituus oli tällä tavoin olennaisesti pienempi.

Entä jos piirtää talon itse, niin säästyykö siinä nuo arkkitehdin kulut? En tiedä. Valmistalojen paketeissa suunnittelukulut ovat toki oleellisesti pienemmät. Siinä tulee aina isot volyymit avuksi. Tekeehän autotehdaskin samoilla piirustuksilla aina enempi kuin yhden auton. Mutta jos yksillä piirustuksilla tehdään vain yksi talo, silloin talon hinta lienee 2-3% suurempi kuin massatuotantona suunniteltuna. Pienet muutokset talopaketin piirroksiin eivät ilmeisesti maksa mitään.

Talonrakentamisessa arkkitehti joka tapauksessa osaa suunnitella kullekin tontille juuri sellaisen talon, joka juuri siihen tontille parhaiten sopii. Talon ja tontin tilankäyttö ja käytännöllisyys lisääntyvät, ja ainakin itse huomasin myös sen, että rakentaminen helpottuu ja rakentamisen kustannukset pienenevät, jos arkkitehti on suunnitellut asiat jo etukäteen. Ehkäpä hyvä arkkitehti tienaa hyvällä etukäteissuunnittelulla jopa oman palkkansa? Meillä esim. talon toinen päätyseinä menee risteyksen kaarevuudesta johtuen yhdessä kohtaa 120 cm sisäänpäin. Sattumalta se on juuri 2 harkon pituus ja styrokslevykin on 100×120 cm eli kaikki nämä menee heittämällä paikoilleen. Nyt viimeksi, kun nostettiin ontelolaatat paikoilleen, niin nosturifirmat tarjosivat aina ensin 80 tonnin nosturia. Sitten kun keskusteltiin, että paljonko painaa raskain laatta ja miten kauas se pitää nosturilla viedä, niin kantavasta väliseinästä johtuen yksikköpainot olikin niin pieniä, että 40 tonnin nosturi riitti. Taas tuli säästöä. Miten jatkuu tästä eteenpäin, en vielä tiedä, mutta tähän mennessä kaikki vaikuttaa olevan aika hyvin suunniteltua.

Savimaan pois ajamisessa urakoitsijan kanssa kannattaa sopia ”per kuorma” -hinta. Ja kaivurimiehen kanssa ”per tunti” -hinta. Kun ei sitä työnmäärää ihan täsmällisesti kuitenkaan voi etukäteen tietää. Lossaamisesta johtuen kuormia voi tulla enempi ja samoin käy jos kuopasta tulee vaikkapa vaan 10 cm liian syvä. Eikä kaivurilla ihan sentin tarkkuuteen päästä. Etukäteen könttähinnat tarkkaan sopimalla se könttähinta on aina sen verran suuri, että se varmuudella kattaa nämä mahdolliset ylimääräisetkin työt. Ei kukaan urakoitsija tappiokseen töihin tule. Paalumiehelläkin hinta on aina X-euroa per metri, tehdyn työn mukaan.

Helsinkiläisillä kellarin rakentajilla on vielä toinenkin ongelma savimaan kanssa. Ei ole paikkaa minne sen voisi viedä. Ellei sitten omista itse metsää tai peltoa ja kippaa sinne salaa. Mutta muuten savi ajetaan Helsingistä joko Porvooseen tai Mäntsälän suunnalle (jotain laillisiakin kippauspaikkoja vielä on), ja pitkästä matkasta johtuen se maksaa varmasti paljon.

Vantaan maankaatopaikalle Petikon Pitkäsuolle saa tuoda savea nykyisin vain vantaalaiset rakentajat. Espoolaisillakin on oma kaatopaikkansa, mutta helsinkiläisillä ei. Tästä syystä sain pitkin kesää useammankin soiton, että sitten kun oma rakentaminen jossain vaiheessa alkaa, niin olisiko niihin samoihin kuormiin voitu lisätä muutama kymmenen kuormaa savea myös Helsingin puolelta? Jos tämmöinen menettely vantaalaiselle rakentajalle sopii, sitten vantaalaisrakentaja pääsee omista savimaistaan eroon melkein ilmaiseksi helsinkiläisen rakentajan kustannuksella. Itse en voinut enkä halunnut tuttavan urakoitsijan kohtuuhintaisella yksikköhinnoittelulla tällaiseen leikkiin kuitenkaan lähteä. Kuormien lukumäärät tarkistin, kun eräs bloginlukija oli aika varma, ettei niitä voi niin paljon tulla. Kellaria tehdessä riittää, että maata kaivetaan metri talon ympäriltä. Meidän talon suurin pituus on kellarin tasossa 11,7 metriä. Teoreettisesti noin 13,5 metriä pitkä kuoppa olisi riittänyt. Todellisuudessa kuopasta tuli lossaamisten takia noin 15 metriä pitkä, ja kun laskin paljonko maata on ajettu pois, niin se täsmää täysin siihen mitä urakoitsija on ilmoittanut ja laskuttanut. Eli en minä kyllä löytänyt mitään vilunkia tästäkään kohdasta.

Kiitän edelleen kaikkia lukijoita tarkkasilmäisyydestä ja tarkasta kustannusseurannasta. Kommentteja näihin liittyen voi lähettää edelleenkin. Enkä minä tässä projektissa nyt muutenkaan mitään maailmanennätystä rakentamisen halpuudessa edes tavoittele. Asioihin investoidaan se mikä investoidaan, ja se maksaa sen mitä maksaa. Vaikka joku tolkku tietysti on pidettävä tässäkin. Joku toinen rakentaja voi silti hyötyä näistä kustannustiedoista, koska uskoisin että alibudjetoinnin yksi syy on se, että jokin kustannus unohtuu joskus vallan ottaa huomioon. Lisäksi sekalaisiin kuluihin pitää varata tonni kuussa (lähinnä pientarvikkeet, työkalut ja työkalujen kuluvat osat). Lisäksi yllätysvaraakin pitää vähän olla. Muuten kokonaisbudjetissa ei voi pysyä.

Olen muuten omassa työssänikin huomannut, että rakentamisen kustannus on viimeisten vuosien aikana jonkin verran noussut. Viiden vuoden takaiset hinnat eivät enää päde. Tämä saattaa johtua osittain esim. polttoaineen ja palkkojen noususta? Paitsi ehkä viimeisen puolen vuoden aikana kustannustaso on saattanut vähän laskea. Nykyisin on helpompi tinkiä kaikesta, ja myös tekijöitä on nykyisin helpompi löytää. Tavaran toimituksia ei tarvitse odotella. Tämä kaikki johtunee yleismaailmallisesta tilanteesta ja siitä, että rakentamisen volyymit ovat viime aikoina laskeneet. Myös pankit ovat tiukentaneet lainan saantia, ja siksi rakentaminen ei voikaan kovin paljon vilkastua.

Ja vielä yhtenä vinkkinä rakentajille, että työkalut kannattaa ostaa omaksi tai vuokrata Glesin vuokraamosta. Myös tavaroiden säilyttämistä varten tarvittava merikontti tai muu varastokoppi kannattaa ostaa omaksi. Merikontin hinta käytettynä on noin 2 tonnia ja uutena se maksaa paikalle tuotuna reilut 3 tonnia. Jos sen vuokraisi, vuokraus maksaa helposti satasen kuussa. Myydessä kontista saa aina omansa pois, eli ”vuokrakulua” ei kerry kontista ollenkaan. Tietysti jos talo tulee nopeasti avaimet käteen sopimuksella, sitten lyhytaikaista eli muutamaa viikkoa tai kuukautta varten kontin vuokrauskin voi olla ihan järkevää. Jos urakoitsija tarvitsee lukittavaa konttia ollenkaan.

Tiilerin takat ja piiput

Julkaistu , kirjoittanut

Takan voi tehdä myös tiilestä, jolloin sen voi muurata itse (siis käytännössä pyytää jonkun takkamuurarin käymään ja tekemään takan – harvemmin rakentaja kai ihan itse niitä muuraa?), tai sitten tiilitakan voi ostaa. Takan voi jättää tiilipinnalle, tai sen voi päällystää laastilla. Mahdollisuuksia ja eri kombinaatioita tällä tavoin lienee vaikka kuinka paljon. Kävin tänään katsomassa takkoja Vantaan Tiilerin Myyntivarastolla, Hiidenkivenkuja 6:ssa Ylästössä. Vai onko se jo Petikkoa, en tiedä, mutta ajoin sinne Ylästön läpi. Paikka on avoinna ma-pe klo 8-16 (viikonloppuisin suljettu), eli asiointi on yhtä hankalaa kuin pankissa tai isännöintitoimistossa, koska aukioloajat ovat juuri silloin, kun ihmiset ovat normaalisti töissä. Toisaalta tiilitakkoja voi katsoa Tiilerin nettisivuiltakin, ja jos jotain todella kiinnostavaa löytyy, käy vasta sitten katsomassa paikan päällä. Palvelu Tiilerin varastolla oli erittäin hyvää ja nopeaa (hinnat laskettiin kaikkiin kysymyksiini samantein), ja esitteet olivat hyviä. Se oli tämän päiväisen käynnin ehkä suurin hyöty.

Mikäli meille tulisi tiilitakka olohuoneen ja keittiön väliin, niin yksi vaihtoehto voisi olla Tiilerin Tuulia -takka, joka on tässä kuvassa vasemmalla:


Tuulia takka+leivinuuni vasemmalla.

Jos Tiilerin myyntivarastolla on aukioloaikojen puitteissa hankala asioida, niin ei sieltä kyllä kannata mitään ostaakaan. Siis suoraan Tiileriltä. Esim. Tuulia takan ovh hinta suoraan Tiileriltä esim. Hiidenkivenkujan varastolta ostettaessa olisi ollut 3570 euroa (sis. ALV 23%). Kun sitten takaisin tullessa poikkesin Suutarilan Starkissa moikkaamassa omaa yhteyshenkilöäni eli Tiaisen Jania, niin Starkin ollessa Tiilerin yksi jälleenmyyjä, saisin saman Tiilerin Tuulian ostaa Starkin kautta 3195 eurolla. Eli melkein 400 euroa halvemmalla. Ja sama linja kaikissa tiilisissa savupiipuissakin. Tarvitsen olohuoneen ja keittiön väliin noin 8,5 metriä korkean piipun yhdellä hormilla. Tiilerin hinta tälle oli 1455 euroa punaisista tiilistä tehtynä, siis näin:


Tiilerin 1-horminen piippu.

Harkkohormista vastaava maksaa Tiilerin varastolla 1825 euroa ja näyttää tältä:


Vasemmalla tiilihormi, keskellä ja oikealla harkkohormi.

Jos taas ottaisin saman punatiilipiipun 1-hormisena Starkin kautta, niin sitä kautta hinta on 530 euroa plus laastit ja rahdit. Rahdit pitää vielä lisätä Tiilerinkin ilmoittamiin hintoihin.

Todennäköisesti keittiön ja olohuoneen väliseksi piipuksi meille tulee valmispiippu joko Schiedeliltä (hinta 949 euroa Starkin kautta ostettuna) tai Saint-Gobain Weberiltä, jonka tarjousta en ole vielä saanut. Schiedelin piipun ja tiilipiipun välinen hintaero on käytännössä nolla, koska jos tiilipiippuun lisää tekemisen vaivan ja palkat, niin samoihin menee kuin Schiedelin piipun hinta. Tai voi mennä ylikin. Lisäksi valmispiippua tässä kohtaa puoltaa painorajoitus, eli ontelolaatan päälle ei saisi hormin painoa tulla kuin 1,3 tonnia, ja 8,5 metrisellä tiilipiipuilla tuo painoraja tahtoo mennä aina noin 1000 kiloa ylitse.

Kellarista lähtevän piipun pituus on 11,5 metriä ja hinta tiilistä tehtynä Starkin kautta ostettuna 1430 euroa. Plus mahdolliset laastit pintaan plut työpalkat plus rahdit. Valmispiippujen hintoja en ole vielä saanut. Sitten kun saan, sitten siinä melkein ratkeaa se, tuleeko pitkästä piipusta tiilipiippu vai valmispiippu.

Tässä vielä lisää kuvia Tiilerin takoista Hiidenkivenkujan myyntivarastolta: