Energianiksit jakoon Taloon.comin kilpailussa

Löysin lopulta minäkin http://koti7.blogspot.fi/ -blogin kautta linkin nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun, joka siis löytyy tästä linkistä:

http://energianiksit.fi/

Kilpailuaika taitaa olla jo lähes ohi, mutta viis siitä – ehkäpä lähden nyt mukaan vielä minäkin, sillä tärkeintä kait on se, että erilaiset energiansäästöniksit saataisiin mahdollisimman laajaan jakoon, jolloin jokainen voi poimia ”rusinoita pullasta”, aina sen mukaan mikä itselle ja omaan tilanteeseen parhaiten sopii.

Aina energiansäästö ei välttämättä vaadi edes tinkimistä mistään, ja joissakin tapauksissa energiansäästö ja eurojen säästö kulkevat vahvasti käsi kädessä. Eli energiaa säästämällä voi tienata samalla vinon pinon euroja – joista ei tarvitse maksaa edes veroja!

Itselleni tähän kilpailuun osallistuminen käy aika helposti. En nimittäin aio juuri nyt kirjoitella enää yhtään lisää, vaan teen pelkän lyhyen yhteenvedon kaikista niistä kirjoituksista, jotka olen aikojen saatossa tässä omassa blogissani jo julkaissut. Toki tulen pitkässä juoksussa vielä kirjoittamaan energiansäästömahdollisuuksista ja siihen liittyvää pohdintaa jatkossakin. Jotenkin vaan energian ja asumisen kulujen kurissa pysyminen pyörii vähän joka päivä mielessä, ihan jo oman työnkin kautta.

Työskentelen siis isännöitsijänä, ja pikkuisen kauhulla olen seuraillut asumisen kulujen kasvua viime vuosina. Erityisesti lämmityksen hinnat näyttävät harpanneen isoja askeleita, esim. kaukolämmön hinta on ainakin 2-kertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa noin 10% hintojen nousua joka vuodelle. Ovat ne asumisen kulut nousseet toki ihan muutenkin – ihan kautta linjan. Nykyisin kuitenkin ympäristömyönteinen ajattelutapa on myös jotenkin trendikästä ja tämä aletaan oivaltaa pikkuhiljaa myös AsOy -maailmassa.

Myös oma yritykseni (omalla alallaan liikevaihdolla mitattuna 9. suurin Suomessa) aloitti syksyllä 2014 energiansäästöistä kampanjoimisen yhdessä Suomen Talokeskuksen kanssa ja mukana samaa aikaan ja samalla asialla oli myös Kotitalo -lehti (tämä ihan vaan sattumoisin – mutta yhteistyö Talokeskuksen kanssa meillä oli ihan ennalta suunniteltu ja harkittu juttu). Tässä muutamia linkkejä Kotitalo -lehden syksyn 2014 artikkeleihin, joissa ainakin omasta mielestäni ihan hyviä vinkkejä:

http://www.kotitalolehti.fi/2014/11/pienenna-taloyhtion-hiilijalanjalkea-pyyda-apua/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/ledilla-saastat-selvia-summia/

http://www.kotitalolehti.fi/2014/10/energialaskussa-voi-saastaa-helposti/

Sitten tähän perään varmaan sopisi ne tuolla aiemmin lupaamani linkit omaan blogiini. Aloitetaan vaikka tuoreimmasta päästä. Eilen nimittäin pohdiskelin ilmalämpöpumpun, aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten paremmuutta ja takaisinmaksuaikoja tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/23/voiko-2-tonnin-sahkolaskusta-viela-saastaa/

Itse asiassa olen kyllä aurinkoenergiasta kirjoitellut jo aiemmin tänäänkin – eli talon suunnitteluvaiheessa jos ja kun suuntaa kaikki isot ikkunat vaan sinne etelään päin, niin talo lämpenee auringon avulla oikein hyvin (ehkä liiankin hyvin?) jo maaliskuussakin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/24/lammin-henkays/

Täsmälleen saman havainnon tein jo aiemminkin maaliskuussa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/16/talo-lampenee-auringolla-ja-sahkolla/

Entä tarvitsetko viileää säilytystilaa ilman jäähdytyksen kustannuksia? Tilaa, joka saa energiaa talon hukkalämmöstä, ja jossa lämpötila ei mene pakkaselle talvellakaan? Silloin kannattaa rakentaa kellarikerrokseen erillinen koppi talon kylkeen kiinni, ihan vaikka terassin alle, tässä vinkkiä ja linkkiä ko. postaukseen:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/15/terassin-alle-kunnollinen-varasto/

Aina jos energiaa haluaa säästää, niin ensimmäinen ja ehkä tärkein askel on silloin se, että alkaa mittaamaan kulutuksia, ja tutkii missä sitä energiaa kuluu, ja miettii sitten sen jälkeen mitä asialle voisi tehdä. Tässä joitakin omia mittaustuloksiani siitä, mikä oikeasti vie kotona sähköä, ja mikä ei:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/06/mika-vie-eniten-sahkoa-kotona/

Välillä omassa blogissani on kurkisteltu myös isännöitsijän työn puolelle, ja tullaan kurkistelemaan vielä jatkossakin, sillä nyt on käsillä mielestäni aika herkullinen tapaus, jossa eräs taloyhtiö, olkoon se nimeltään vaikkapa ”AsOy Esimerkkitapaus” on vahvasti kallistunut maalämmön kannalle. Omien laskelmieni mukaan se myös kannattaa – ja nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että maalämpö kustantaa taloyhtiöön ilmaiset kylppärit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Myös omaan talooni oli suunnitteluvaiheessa tulossa ihan itsestään selvyytenä maalämpö – mutta itselleni olikin melkoinen yllätys, kun se ei sitten liiketaloudellisesti ajateltuna oikein kannattanutkaan, siitä lisää juttua tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/07/eiko-keisarilla-olekaan-vaatteita-asiaa-maalammosta/

Mutta vaikka meille ei nyt ainakaan toistaiseksi maalämpöä tulee (ehkä joskus vielä tulee), niin kyllä siltikin jotain aion oman talon lämmittämiseen vielä investoida lisää, ja erityisen kiinnostavalta vaikuttaa mm. tämä Taloon.com -nettirautakaupassa myynnissä oleva tyhjiöputkistoihin perustuva aurinkolämmön keräin:

http://www.taloon.com/tyhjioputkikerain-brightsolar-20/KA-6438014110172/dp?openGroup=267

Omasta mielestäni vaan tuo putkistojen välinen rako saisi olla isompikin – niin että auringon matkatessa taivaan kannen yli toinen putki ei alkaisi varjostamaan toista putkea – ehkä pitäisi laittaa keräimen suunnittelijoille tuotekehitysidea tähän liittyen? Muutenhan keräimen putkien pyöreä muoto on aika hyvä. Toinen mikä kiinnostaa ja missä hinnat ovat viime aikoina tulleet reipasta vauhtia alas on tasopintainen sähkökeräin, tässä esimerkki Taloon.com -sivuilta:

http://www.taloon.com/ds/hakutulokset?q=aurinkopaneeli

Eikö olisikin aika järkevää, jos jokainen meistä latailisi sähköautojaan kotona aurinkosähköllä, jolloin Suomeen tarvitsisi ulkomailta tuotavaa öljyä huomattavasti vähemmän? Eikä sähköauto häviä ajo-ominaisuuksissa bensa-autolle nykypäivänä yhtään:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288599568457.html

”Tankillisella” sähköä pääsee siis 500 km ja nollasta sataan alle 5 sekunnissa. Mutta sähköauton hinta on kylläkin tässä tapauksessa aivan hirvittävä ja useimpien saavuttamattomissa… Mutta ehkäpä ne hinnat joskus tulevat tässäkin kohdin järkevälle tasolle, jolloin uskoisin että kauppa käy, ja diesel- & bensiiniautot ovat kohta historiaa? Siis öljy ei lopu, mutta öljyllä kulkevat autot loppuvat. Niin se maailma muuttuu, eikä kivikausikaan sen takia päättynyt, että kivet olisivat loppuneet.

Vieläkin löytyy blogistani lisää vinkkejä energian säästöihin tai tällä kertaa puulämmityksen tehostamiseen liittyen (vieläköhän on tässä vaiheessa yhtään lukijaa, joka olisi lukenut tänne asti?):

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/02/02/tehokkuutta-puulammitykseen/

Tuossa yllä olevassa linkissä siis oman kokemukseni mukaan puulämmittäjän kannattaa sijoittaa takan päälle tuloventtiili, tähän yhteyteen korkea olohuone, jotta lämpö varmasti ”puhaltuu” tuloventtiilistä yläkertaankin asti. Sekä aivan ehdottomasti kannattaa rakentaa tiilistä piippu, joka varaa hurjan määrän lämpöä itseensä. Meillä 2-hormisen tiilipiipun massa on liki 6 tonnia, eli noin kahden ison takan verran.

Ehkä aiheita vielä riittäisi, mutta nyt on jo varmasti aika lopettaa tämä postaus, joten laitan ”sokeriksi pohjalle” seuraavan linkin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/01/23/lattialammitys-kellon-taakse-saastona-17/

Tässä siis mistään tinkimättä ja lattialämmitys laitettuna yösähkölle (sehän on periaatteessa siis halpaa ”ylijäämä sähköä”, kun vesivoima yms. pyörii läpi yön vaikka kulutusta ei öiseen aikaan olisikaan), niin sähkön yksikköhintojen alenemisen myötä sekä myös puulämmitystä lisäämällä meillä tuli sähkönkulutukseen melkoisen iso pudotus. Ja tämä on puhdasta säästöä myös kaikille muillekin uuden puutalon rakentajille, koska niin meillä kuin varmasti muillakin rakennuksilla rakentamisesta jää ylijäämä puuta niin paljon, että se riittää lämmittämiseen useiksi vuosiksi. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että jos ne laudan pätkät heittäisi jätelavalle ja veisi kaatopaikalle, niin siitä pitäisi maksaa jätemaksut…

Tämä kirjoitus osallistuu nettirautakauppa www.taloon.com:in blogikilpailuun http://www.energianiksit.fi kutsuttuna.

Käypä vilkaisemassa! Minä kävin jo – ja äänestinkin kahta kirjoitusta (en tiedä olisiko saanut niin paljon äänestää kerralla?) Lisäksi yritin välttää tässä turhaa toistoa, joten tuolla energianiksit -linkissä on kosolti muitakin hyviä vinkkejä useista muistakin blogeista!

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Tämä kuva bongattu tästä linkistä: http://www.cnpower.com/conservation/conservation-demand-management-programs

Tuplapellitys kannattaa tiilipiipussa

Tässä vielä ensimmäisten asumisviikkojen kokemuksia ja vinkkejä niille rakentajille, joilla lämmitysjärjestelmät ovat vasta suunnitteluasteella.

Meillä on siis talossa 3 tulisijaa (saunan pesä ja takkahuoneen takka kellarissa sekä iso takka+leivinuuni olohuoneen ja keittiön välissä keskikerroksessa).

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä painaa noin 3500 kg, ja sisällä olevien villakerrosten ansiosta kuori ei kuumene liikaa (muuta kuin ihan takkaluukun ympäriltä). Takka luovuttaa lämpöä useamman vuorokauden (eihän se lämpö sieltä takan sisältä muuallekaan voi päästä kuin villojen läpi huoneilmaan pikkuhiljaa). Takassa saa polttaa kerrallaan 22 kg puita (noin 3 sylillistä), ja sen jälkeen yläosa on noin +35C ja alaosan lämpötila +23C huonelämpötilan ollessa +22C. Uskaltaisin sanoa, että Tiilerin Terhi on aika lapsiystävällinen takka. Jos käytön jälkeen suuluukun eteen jättää vaikka puukorin, niin pikkulapsi ei pysty polttamaan näppejään oikein missään.

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä painaa noin 3500 kg, ja sisällä olevien villakerrosten ansiosta kuori ei kuumene liikaa (muuta kuin ihan takkaluukun ympäriltä). Takka luovuttaa lämpöä useamman vuorokauden (eihän se lämpö sieltä takan sisältä muuallekaan voi päästä kuin villojen läpi huoneilmaan pikkuhiljaa). Takassa saa polttaa kerrallaan 22 kg puita (noin 3 sylillistä), ja sen jälkeen yläosa on noin +35C ja alaosan lämpötila +23C huonelämpötilan ollessa +22C. Uskaltaisin sanoa, että Tiilerin Terhi on aika lapsiystävällinen takka. Jos käytön jälkeen suuluukun eteen jättää vaikka puukorin, niin pikkulapsi ei pysty polttamaan näppejään oikein missään.

Tiilerin Terhi Takka+leivinuunin kaverina on Schiedelin Rondo valmispiippu, jossa on valmiiksi villat ympärillä ja itse hormi on keraaminen. Itse hormi lämpenee villojen sisällä varmaankin aika kuumaksi - ja kaikki hormiin päässyt lämpö menee harakoille. Tai ei ainakaan tule kipsilevyseinän läpi huonetilaan, sillä hormin ympärillä pintalämpötila on aina sama kuin muissakin kipsiseinissä, riippumatta siitä kuinka paljon takkaa on käytetty. Schiedelin piippu oli kuitenkin pakko ottaa tähän kohtaan, koska se oli riittävän kevyt. Tiilipiippu ja iso takka olisivat olleet ontelolaatan päälle liian painavat.

Tiilerin Terhi Takka+leivinuunin kaverina on Schiedelin Rondo valmispiippu, jossa on valmiiksi villat ympärillä ja itse hormi on keraaminen. Keraaminen hormi lämpenee villojen sisällä varmaankin aika kuumaksi? Joka tapauksessa kaikki hormiin päässyt lämpö menee harakoille, sillä pinnan läpi ei piipusta tule enää mitään lämpöä huonetilaan, sillä hormin ympärillä pintalämpötila on aina sama kuin muissakin kipsiseinissä (ei ainakaan mittaamalla näy mitään eroa), riippumatta siitä kuinka paljon takkaa on käytetty. Schiedelin piippu oli kuitenkin pakko ottaa tähän kohtaan, koska se oli riittävän kevyt. Tiilipiippu ja iso takka olisivat olleet ontelolaatan päälle liian painavat.

Schidelin valmispiipun lisäksi talossa on myös tiiliskivistä paikalla muurattu 2-horminen tiilipiippu. Piipun kokonaispaino on 5700kg (tiilet+käytetty muurauslaasti). Piippua lämmittää kellarista käsin saunan pesä (käyttötarkastus jo tehty) sekä takkahuoneen takka (otetaan käyttöön sitten samalla, kun lopuissa kellaritiloissa pidetään käyttöönotto tarkastus).

Rakentamisvaiheessa molempiin tiilipiipun hormeihin laitettiin tuplapellit, eli käyttöpelti molemman tulipesän viereen kellarissa. Lisäksi laitettiin toiset pellit kumpaankin hormiin ylimmän kerroksen makuuhuoneen katonrajassa. Ja tämän hetkisen kokemuksen perusteella näin tämä kannatti ehdottomasti tehdä.

Alkuperäisenä ajatuksena oli se, että molemmat pellit voisivat olla kiinni muutamia päiviä vuodessa, aina silloin kun on erityisen kovat pakkaset. Mutta nyt huomasin, että molemmat pellit kannattaa olla kiinni jo nyt joka yö – tyyliin kun menee nukkumaan, sulkee toisenkin pellin ja ripustaa työpaitansa sulkupellin tappiin – ja kun lähtee aamulla töihin ja laittaa työpaidan päälleen niin samalla muistaa avata sen pellin. Jolloin sitten kun pesää seuraavaksi viritellään ja avataan kellarin käyttöpelti, sitten ei tarvitse muistaa tai juosta tarkistamaan yläkerran makuuhuoneeseen, että onko pelti auki vai kiinni. Seuraavassa pieni testi tähän liittyen, eli kokeilin mitä vaikuttaa jos tuplapeltikin on yön kiinni asennossa. Tähän asti sitä on pidetty aina auki, nyt se oli muutaman yön kokeeksi kiinni tai auki.

Koejärjestely, kun mittailin tiilipiipun pintalämpötiloja niin että yläpellit oli yön auki tai että ne olivat kiinni. Vaatehenkaria apuna käyttäen ohjasin ulkojohdon pään keskelle piippua, ja pintaan kiinni.

Koejärjestely yläkerran makuuhuoneessa, kun mittailin tiilipiipun pintalämpötiloja niin että yläpellit oli yön auki tai että ne olivat kiinni. Vaatehenkaria apuna käyttäen ohjasin ulkojohdon pään keskelle piippua, ja pintaan kiinni.

Saunomisen jälkeen yläkerran makuuhuoneen katonrajassa tiilipiipun pintalämpötila on pikkuisen yli +30C. Samaan aikaan huonelämpötila on +22C.

Saunomisen jälkeen yläkerran makuuhuoneen katonrajassa tiilipiipun pintalämpötila on pikkuisen yli +30C. Samaan aikaan huonelämpötila on +22C.

Pelti on ollut yön kiinni, jolloin seuraavana aamuana piipun pintalämpötila on laskenut mittauspisteestä riippuen 26-27C asteen tietämille (makuuhuoneen lämpötila edelleenkin +22C). Jos pellit jättää auki - aamulla tiilipiipun lämpötila on sama +22C mitä huoneenlämpötila, ja saman lämpöistä vettä kulkee myös lattialämmitysputkistossa. Eli jos mikään ei lämmön karkaamista estä - tiilipiippu hukkaa kaiken siihen sitoutuneen lämmön yön aikana ulkoilmaan ja harakoille.

Pelti on ollut yön kiinni, jolloin seuraavana aamuana piipun pintalämpötila on laskenut mittauspisteestä riippuen 26-27C asteen tietämille (makuuhuoneen lämpötila edelleenkin +22C). Jos pellit jättää auki – aamulla tiilipiipun lämpötila on se sama +22C mitä on huoneenlämpötilakin, ja saman lämpöistä vettä kulkee myös lattialämmitysputkistossa. Eli jos mikään ei lämmön karkaamista estä – tiilipiippu hukkaa kaiken siihen sitoutuneen lämpönsä yön aikana ulkoilmaan ja harakoille. Jo ennen tarkempaa mittausta huomasin, että kun laitoin pellin kiinni, niin vielä aamullakin tiilipinta tuntui käteen ”mukavan lämpöiseltä”, mutta peltien ollessa auki tiilet tuntuvat seuraavana aamuna käteen aika kylmiltä.

Ulkolämpötilan ollessa lähellä nollaa on lattialämmityksen menovesi +22C. Huonelämpötilat on takan avulla pidetty 22C-23C asteessa. Ehkä tämä on vähän liiankin lämmintä (villapaitaa tai villasukkia ei tosiaan tarvitse alkaa etsiskellä), mutta tällä hetkellä rakentamisaikaista laudanpätkää riittää vaikka kuinka paljon...

Koejärjestelyn aikana ulkolämpötilan ollessa lähellä nollaa on lattialämmityksen menovesi +22C. Huonelämpötilat on takan avulla kuitenkin pidetty 22C-23C asteessa. Ehkä tämä on vähän liiankin lämmintä (villapaitaa tai villasukkia ei tosiaan tarvitse alkaa etsiskellä), mutta tällä hetkellä rakentamisaikaista laudanpätkää riittää vaikka kuinka paljon…

Lopputulos tästä kokeilusta oli se, että jos tiilipiipun molemmissa hormeissa molemmat sulkupellit suljetaan, niin 5700 kg:n tiilipiippu on aamulla 5 astetta lämpimämpi mitä se olisi silloin, jos yläkerrassa ei olisi sulkupeltejä ollenkaan, tai jos ne olisivat auki. Miten paljon sitten vaaditaan energiaa, jos näin painavan piipun lämpötilaa nostetaan 5C, niin en ala sitä nyt laskemaan, mutta melkoinen kylmäsilta se savupiippu näyttää olevan – eli jos ulkoilma saa vapaasti liikkua katon kautta kellariin asti, niin ympärillä olevat tiilet menettävät niihin sitoutuneen lämpönsä aika nopeasti – tai puolessa vuorokaudessa, on se sitten hidasta tai nopeaa…

Samalla tutkiskelin ilmastoinnissa olevan lämmön talteenottoa. Iloxair 199:ssä on myös takkakytkin, mutta en ole sitä ikinä käyttänyt. Ei ole ollut tarvetta. Kone vie virtamittarilla mitattuna koko ajan noin 170 Watin tehon, ja se ottaa jopa 93% lämmöstä talteen. Tai siinä noin 90% joka tapauksessa, ulko- ja sisälämpötiloista vähän riippuen, tässä muutamat valokuvat:

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Ulkoa tulevan ilman lämpötila IV-koneelle nousee putkessa tullessaan huonetiloihin +8,5C asteeseen. Samaan aikaan ulkoilman lämpötila on +4C. Aikamoinen lämpötilan nousu, vaikka putki on koko matkaltaan eristetty 19mm paksulla solukumivuovilla (siis Armaflexilla).

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Ulkoa tulevan ilman lämpötila IV-koneelle nousee putkessa tullessaan huonetiloihin +8,5C asteeseen. Samaan aikaan ulkoilman lämpötila on +4C. Aikamoinen lämpötilan nousu, vaikka putki on koko matkaltaan eristetty 19mm paksulla solukumivuovilla (siis Armaflexilla).

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Tuloilman lämpötila huonetiloihin +22,4C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Tuloilman lämpötila huonetiloihin +22,4C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Poistoilman lämpötila huonetiloista pois päin +23,9C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Poistoilman lämpötila huonetiloista pois päin +23,9C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Jäteilman lämpötila ulkokaton kautta harakoille on +12,9C. Samaan aikaan ulkolämpötila oli +4C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Jäteilman lämpötila ulkokaton kautta harakoille on +12,9C. Samaan aikaan ulkolämpötila oli +4C.

Edellä olevista ilmavirtauksista kone laskee hyötysuhteeksi 93% eli aika hyvin lämpö siirtyy sisään vedettävästä ilmasta ulos puhallettavaan ilmaan.

Edellä olevista ilmavirtauksista kone laskee hyötysuhteeksi 93% eli aika hyvin lämpö siirtyy sisään vedettävästä ilmasta ulos puhallettavaan ilmaan.

Ja vielä – kun se kaikkien kerrosten läpi menevä tiilipiippu kerran on noin tehokas lämmittäjä ja lämmön varaaja, niin mites sitten kesällä sujuu saunan lämmitys, jos on jo muutenkin hellettä, eikä ylimääräistä lämpöä taloon tarvita? Tämän tilanteen varalta meillä on kiukaana Aurinkokiukaan Duo 250, jonka voi puun lisäksi lämmittää vaihtoehtoisesti myös sähköllä (jos ei viitsi polttopuiden kanssa pelata tai jos ei tarvita savupiipun kautta enää yhtään lisälämpöä taloon). Löylyhuoneessa on lisäksi ikkuna pihalle, jonka voi halutessaan saunomisen jälkeen avata. Joissakin taloissa huonejärjestely on sellainen, että sauna on suunniteltu talon keskelle niin, että se ei ole lainkaan ulkoseinässä kiinni. Sellaista saunaa ei välttämättä kesällä pysty lämmittämään, tai sitten talossa on kesähelteellä aivan tukahduttavan kuuma.

Runkotarkastus ja sähkötöitä

Tänään pidettiin rakennesuunnittelijan ja vastaavan mestarin kanssa kantavien osien runkotarkastus. Kaupungin rakennusvalvonnasta tilaan tarkastuksen sitten sen jälkeen, kun  nyt havaitut pienet puutteet on ensin korjattu.

Eli tässä ”meidän omassa” tarkastuksessa huomattiin, että pari pattinkia oli tullut liian lähelle tiilipiippua. Tiilistäkin muuraamalla tehty piippu siis vaatii myöskin ympärilleen vähintään 100mm suojaetäisyyden lähimpään palavaan materiaaliin, ja se suojaetäisyys ei muuksi muutu, vaikka siihen väliin yrittäisi tunkea jotain palamatonta materiaalia. Eli ei onnistu näin:

Yksi koolauspattingeista liian lähellä tiilipiippua. 100mm turvaetäisyys ei täyty. Tosin keskikerroksessa tiilipiipun ulkopinta tuskin koskaan saavuttaa esim. +30C lämpötilaa, jos kellarissa poltetaan saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa, tai vaikka molempia yhtä aikaa. Tietysti nokipalotilanteessa tilanne voi olla toinen, jos piippu altistuu puoli tuntia 1000C kuumuudelle. Mutta tiilipiipun pitäisi kestää sellainenkin tilanne. Määräykset ovat kuitenkin aina määräyksiä, eli tämä pattinki siirtyy 15cm sivusuunnassa, tai niin että 10cm turvamääräys täyttyy.

Yksi koolauspattingeista liian lähellä tiilipiippua. 100mm turvaetäisyys ei täyty. Tosin keskikerroksessa tiilipiipun ulkopinta tuskin koskaan saavuttaa esim. +30C lämpötilaa, jos kellarissa poltetaan saunan kiuasta tai takkahuoneen takkaa, tai vaikka molempia yhtä aikaa. Tietysti nokipalotilanteessa tilanne voi olla toinen, jos piippu altistuu puoli tuntia 1000C kuumuudelle. Mutta tiilipiipun pitäisi kestää sellainenkin tilanne. Määräykset ovat kuitenkin aina määräyksiä, eli tämä pattinki siirtyy 15cm sivusuunnassa, tai niin että 10cm turvamääräys täyttyy.

Oleellisin kohta määräyksissä on kait alkulause, jossa säädetään että paikalla tehtyjen piippujen ympärillä pitää olla tietty – ja suhteellisen suuri – turvaetäisyys, koska piipulla ei ole etukäteen tehtyä palotestausta, niin kuin keittiön ja olohuoneen väliin tulevassa Schiedelin Rondo valmispiipussa on tehty. Se vaatii siis ympärilleen vain 50mm suojaetäisyyden.

Suomen rakentamismääräyskokoelman kohta E3 menee siis näin: ”Paikalla tehdyn savupiipun ja rakennusosan väliin jätetään vähintään noin 20 mm liikuntaväli, joka täytetään tarkoitukseen sopivalla A1 luokan rakennustarvikkeella. Rakennesuunnittelussa otetaan huomioon viereisten rakenteiden käyttötilan mukaiset muodonmuutokset suhteessa savupiippuun liikuntavälin leveyttä määritettäessä. Muun kuin A1 luokan rakennustarvikkeista tehdyt rakennusosat sijoitetaan vähintään 100 mm:n etäisyydelle savupiipun ulkopinnasta. Väli- tai yläpohjan läpimenokohtaan sekä seinän liittymäkohtaan asennetaan vähintään 100 mm paksu lämpöä eristävä kerros soveltuvaa A1 luokan rakennustarviketta. Tiilistä muuratun savupiipun suojaetäisyyttämuihin rakennusosiin voidaan pitää riittävänä, kun piipun seinämän paksuus on vähintään 230 mm. Suojaetäisyyksiä täsmennetään tarvittaessa täydentävillä laskelmilla tai kokeellisesti.”

Jos piipun ympärillä (esim. kellarissa) on 20mm päässä vaikkapa kevytsoraharkko, niin se tilanne ilmeisesti on ihan okei, mutta puutavaraa ei saa tuoda 100mm lähemmäs? Näin kait tuo pitkä ja monimutkaiselta kuulostava ohjeistus pitää sitten suomentaa?

Tässä vielä toinen tukipuu piipun toiselta puolelta, eli vähän siirretään tätäkin:

 

Naulalevyllä kiinnitettyä tuplapattinkia siirretään jonkin matkaa,eli 20-30 cm oikealle, niin että 100mm paloturvaetäisyys täyttyy.

Naulalevyllä kiinnitettyä tuplapattinkia siirretään jonkin matkaa,eli 20-30 cm oikealle, niin että 100mm paloturvaetäisyys täyttyy.

Samaan aikaan kellarissa on tehty sähkötöitä kiinnittämällä suojaputkia ontelolaatan alapintaan tai roilottamalla johtoja suojaputkineen kevytsoraharkkojen sisään. Ylemmissä kerroksissa sähköasennustyöt nopeutuvat huomattavasti, kun sähköjohdot voi vetää sellaisenaan kosteussuojamuovin sisäpuolella olevan ristivilloituksen sisään, ja mitään suojaputkituksia ei enää puurakenteissa tarvita. Ei ihme että puurakenteinen talo on paljon nopeampi ja halvempi rakentaa. (Tai siis periaatteessa mikään säädös ei vaadi suojaputkitusta sähköjohdoille muuta kuin silloin jos johtoa vedetään lattian sisään, mutta yleensä kai suojaputket on johtojen ympärille tapana laittaa, jos johto jätetään laastin ja harkon sisään?)

Eli tällä kertaa kellarissa näin, mitä alla olevista kuvista näkyy:

Savupiippua nousee…

Taloon tulee 2 savupiippua, joista toinen on Schiedelin valmispiippu (se on 1-horminen, kevyt ja se tulee ontelolaattojen päälle), ja toinen piippu on 2-horminen tiilipiippu, joka alkaa kellarin lattialta ja jatkuu 11,5 metriä kaikkien kolmen kerroksen läpi. Tämän pitkän piipun kautta kulkee saunan kiukaan ja kellarin takkahuoneen savut pihalle. Molemmat piiput pellitetään aikanaan, eli sen jälkeen ne ovat ulospäin samannäköiset, jos taloa ulkopuolelta katsoo.

Tiilipiippuun tulee 1440 kpl täystiiliä talon sisään ja sen päälle 385 säänkestävää reikätiiltä välitilaan ja katolle. Yhteistä massaa näillä tiilillä on 5428 kiloa, plus laastien paino päälle, jolloin piipun kokonaispaino on hyvinkin yli 6 tonnin luokkaa. Iso massa tarkoittaa myös hyvää lämmönvarauskykyä, ja sitä kautta kellarin takkaa ja saunan kiuasta voi halutessaan käyttää jossain määrin koko talon lämmittämiseen. Eli jos ilmavirtaus käy takalta tai kiukaalta kellarissa porraskäytävän alaosaan, siitä lämmin ilma pääsee nousemaan ylimpään kerrokseen asti. Toinen reitti lämmön etenemiseen on tiilinen savupiippu, johon ajattelin laittaa molempiin hormeihin kahdet sulkupellit.

Ensimmäiset sulkupellit ovat kellarissa tulipesien lähettyvillä, ja ensisijaisesti näitä käytetään. Mutta sen lisäksi olisi vielä ylimääräiset sulkupellin yläkerran makuuhuoneessa, ja jos nämä ylimmän kerroksen pellit laittaa kiinni, sitten estyy kovilla pakkasilla pakkasilman pääsy piipunhatun alta koko savupiipun sisään, ja tällöin savupiippu jää lämpöiseksi, ja ehkä luovuttaa lämpöä jossain määärin kaikkiin kolmeen kerrokseen. Näin ainakin teoriassa? Aikakaan sitten näkee, toimiiko tämä myös käytännössä. Toki noista ylimääräisistä yläkerran savupelleista on se vaara, että ne voivat vahingossa unohtua kiinni, jolloin seuraavan kerran, kun tulta virittelee saunan kiukaaseen tai kellarin takkaan, niin onkin savut sisällä kellarissa…

Tässä nyt kuitenkin tilannekuvia tältä päivältä:


Savupiippua nousee…


Sama lähempää.


Sama vielä lähempää.

Kellarissa sapupiippu päällystetään lopuksi laastilla, jotta pinta olisi samanlainen kuin vieressä olevalla Pikku-Juhana takallakin. Siis valkoinen.