Tehokkuutta puulämmitykseen

Takkatulta on kiva katsella, ja puulämmittäminen on aina kivaa – varsinkin jos ei ole pakko lämmittää puilla. Puulämmitys myös tuoksuu hyvältä, etenkin esim. silloin jos takka ei heti vedä ja pieni savun pöllähdys pääsee sisään. Haju tuo itselläni mieleen kesämökin. Näistä ehkä muistakin lähtökohdista puulämmityksen suosio on Suomessa kääntynyt taas uuteen nousuun:

http://www.puulammitys.info/index.php?topic=18.0

Tällä kertaa oli ajatuksenani kertoa, mitä puulämmittämiseen liittyen meidän taloa suunnitellessa pohdittiin ja otettiin huomioon. Sekä käyttökokemuksista, että miten kävi nyt, kun on ensimmäinen talvi menossa ja 4 kk on talossa asuttu, ja sen verran on käyttökokemuksia takanapäin…

(tässä kohtaa annan suomenkieltä hyvin hallitseville pähkinän – kirjoitetaanko sana ”takanapäin” yhteen vai erikseen? Vastaus löytyy tämän artikkelin lopusta).

Mutta nyt seuraavaksi katsotaan missä onnistuttiin meidän talon kohdalla ja missä olisi voitu onnistua ehkä paremmin? Tai mitä tehtäisiin lämmityksen osalta toisin, jos sama talo rakennettaisiin nyt uudestaan? Niille, jotka nyt suunnittelevat taloa, tässä olisi tarkoitus käydä läpi joitakin vinkkejä ja käyttökokemuksia, jotka jo suunnittelussa pitää huomioida – koska sen jälkeen kaikille asioille ei voi enää mitään, kun talo on jo valmis.

En muista mietittiinkö meillä lämmityksen suunnittelussa ensin talon tilajärjestelyjä vaiko tulisijan valintaa & sijoittelua, mutta aloitan tämän kertomuksen nyt tulisijan valintaan liittyen. Eli lähtökohtana meillä oli kuorellinen ja riittävän iso takka. Toki mekin mietittiin siinä rinnalla takan ulkonäköä ja vertailtiin takkojen hintoja ja materiaaleja, mutta kuorellinen ja riittävän massiivinen takka oli suunnittelun yksi lähtökohta jo ihan alusta asti.

Kuorellinen takka siis koostuu sisäkkäisistä kuorista, esim. tiilimuurauksista, joiden väliin on laitettu villaa, kas näin:

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Takan ulkokuori puolivälissä. Kaunista muurausta on ilo katsella!

Meillä valituksi tuli siis Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, joka muurattiin itse. Tiilethän on jo valmiiksi muotoiltu ja valmiiksi numeroitu, jolloin kuka tahansa muuraustaitoinen osaa laittaa ne oikeisiin kerroksiin ja oikeaan järjestykseen. Tietysti pientä päänvaivaa aiheutti muutamat ylimääräiset tiilet, koska samaan pakettiin oli varmuuden vuoksi laitettu sekä vasenkätisen, että oikeakätisen takan tiilet, jolloin osa niistä jäi yli. Ostohinta tälle takalle oli 3.565,80€ ja takalla on massaa noin 3500 kg

Nyt kun talon päätakka oli saatu valittua, seuraavaksi piti katsoa mitoituksia – mihin asti tällä takalla pärjätään, kun taloon oli tulossa noin 80 neliötä 3 kerrokseen, eli yhteensä lämpimiä neliöitä 241m2?

Neliömetriä kohden varaavaa massaa olisi hyvä olla noin 20 kg per m2, jos tulisija olisi talon ainut lämmönlähde. Tästä lähtökohdasta kiviä pitäisi kantaa sisälle taloon 241 x 20 = 4820 kg. Meille oli tulossa myös sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys (jotta pelkällä puulla ei olisi pakko lämmittää jolloin se on hauskaa puuhastelua :-) ), mutta puun osalta haluttiin mitoitukset tehdä niin, että silläkin tarvittaessa pärjättäisiin, jos vaikka joskus sattuisi tulemaan sähkökatko. En kyllä muista, että Vantaalla olisi koskaan ollut sähkökatkoksia.

Tämä Tiilerin Terhin kivimäärä ei siis vielä koko talon lämmittämiseen olisi riittänyt, ja rinnalle päätettiin tehdä 2-horminen kellarista asti alkava tiilipiippu, joka menee kaikkien 3 kerroksen läpi, ja jolla tuli massaa 5700 kg. Näiden lisäksi tuli vielä puukiukaan massa ja kellarin pikkutakka. Kiuas kivineen painaa 300 kg, ja takkahuoneen pikkutakka 600 kg. Yhteensä varaavaa massaa on nyt noin 10 tuhatta kiloa, eli 2-kertaa se määrä, mitä tarvittaisiin. Täällä Suomelan sivuilla vielä lisää asiaa tiilipiipun ja tulisijan mitoitukseen, käyttötarkoitukseen ja valintaan liittyen:

http://www.suomela.fi/Arkisto/Rakennusmateriaalit-rakentaminen/Muurattu-tulisija-kodin-lammitykseen-57814

Meillä tiilipiippu toteutettiin kaksilla sulkupelleillä – tarkoituksena saada lämpöenergia tarkkaan talteen – ja siinä onnistuttiin:

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun yläosa yläkerran makuuhuoneessa. PIntakäsittelynä kalkkimaali. Yläkerrassa on toiset sulkupellit, joista ensin ajateltiin, että käytetään niitä vain paukkupakkasilla. Nyt käytöksi on muotoutunut se, että kun saunan pesää on käytetty, niin yläpellit on laitettu kiinni joka ilta. Näin tiilipiippu on lämmin vielä aamullakin. Aamulla töihin lähtiessäni otan sulkupellin varresta työpaidan päälleni, ja samalla avaan sen. Näin varmistuu, ettei yläpelti unohdu kiinni. Kellarissa olevan varsinaisen käyttöpellin tietysti aina muistaa avata, kun tekee tulta pesään.

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Eli mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilipiipun kaverina on Aurinkokiukaan Duo-250 yhdistelmäkiuas. Entä mitä jos kesällä talossa tulisi liian kuuma, kun puukiuas lämmittää myös kaikkien kerrosten läpi kulkevan tiilipiipun? Tämän tilanteen varalta kiukaan voi lämmittää myös sähköllä, ja saunomisen jälkeen saunan ikkunan voi avata, jolloin liikalämmön saa kesäkaudella sitä kautta pois talosta, eikä tarvitse käyttää esim. ilmalämpöpumpun jäähdytystä talon jäähdyttämisen saunomisen jälkeen (tosin ei meillä tällä hetkellä mitään ilmalämpöpumppua vielä olekaan).

Tiilerin takalle valittiin painorajoitussyistä kaveriksi Schiedelin Rondo valmispiippu. Tiilipiippu olisi ollut ontelolaatan päällä sen verran raskas, että se olisi vaatinut kellariin alapuolelle lisää ontelolaattaa tukevia seiniä, jotka olisivat hankaloittaneet alapuolisen kodinhoitohuoneen tilajärjestelyitä.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Takan päällä on ilmastoinnin tuloventtiili (kuvassa vasemmassa yläkulmassa). Keskellä kuvaa on Schiedelin Rondo valmispiippu. Lämmityksen näkövinkkelistä sillä ei tee mitään. Pintalämpötila ei koskaan nouse sen vertaa, että sen kädellä tuntisi, eli kaikki piippuun menevä savukaasun lämpö menee harakoille.

Lämmityksen tehokkuuden kannalta Schiedelin piippu oli siis virhe, ja jos talo tehtäisiin nyt uudestaan – ehkäpä nyt tehtäisiin vaan tämäkin piippu tiilistä, ja tehtäisiin sitten kodinhoitohuoneeseen ne lisäseinät, mitä Tiilerin Terhi takan&leivinuunin ja 2-kerroksen mittainen noin 8,5 metrisen tiilipiipun yhteispaino vaatii.

Tässä vaiheessa tulisijat ja piiput oli saatu valittua (ainakin suurin piirtein), joten seuraavaksi piti pohtia, että miten varmistetaan se, että tulisijoista tuleva lämpö leviää tasaisesti koko taloon?

No, kyllähän lämpö nyt aina ylöspäin nousee, eikö vain? No ihme kyllä – ei se lämmin ilma vaan aina vaan tahdo yläkertaan mennä, tässä asiaan liittyen kokemuksia Talo Värjölän blogista, josta oli minullekin jonkin verran apua oman talon suunnittelussa – ja tähän liittyvä mahdollinen karikko meillä vältettiin. Tässä vielä tämä Tapani Värjölän omassa blogissaan kertoma ongelmatilanne:

http://tvarjola.blogspot.fi/2011/01/ilmanvaihdon-mysteerit-osa-x.html

Ja tämän pohjalta meillä yritettiin miettiä kahden ylimmän kerroksen osalta tilajärjestelyt ja IV-suunnitelmat näin:

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä - ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Talo-Rautio tila- ja IV-järjestelyt. Tuloilmaventtiili on ison takan päällä – ja se levittää lämpimän ilman tehokkaasti. IV-tulo ajaa saman asian kuin käsituuletin takan päällä. Sitten ylösnousua vielä tehostettiin asentamalla imuventtiilit yläeteiseen. Tässä kuvassa näkyvästä ylimmän kerroksen takasta luovuttiin, ja jokaisen kerrokseen lattiaan laitettiin lattialämmitys (kaiken varalta).

Meillä onnistuttiin hyvin siihen asti, että ilma todellakin saatiin laajaan kiertoon ensin olohuoneesta yläkertaan ja ilmeisesti rappusten kautta takaisin, joten lämpötila yläaulassa on täsmälleen sama mitä keskikerroksen olohuoneessa ja keittiössä. Mutta yläkerran makuuhuoneissa, (leikkauskuvan oikeassa laisdassa), niin kuin makuuhuoneissa yleensäkin, niin siellä on katossa IV:n tuloilma. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että takasta tuleva lämmin ilmavirtaus ei oikein pääse ”vastavirtaan” oviaukoista yläkerran makuuhuoneisiin. Ei varsinkaan jos väliovet ovat kiinni.

Tässä linkissä on myös pohdittu samaa ongelmaa, ja ratkaistu asia rakentamalla takkasydämen ympärille tiivis tila, josta lämpö kerättiin pois puhallettavaksi talon muihin tiloihin:

http://www.asuntotieto.com/20000i_RAKENNUS_JA_REMONTTITIETO/23000i_reiska/23100i_Takka_puhall.html

Meidän yläkerrassa eri huoneiden IV-paine-erosta johtuvan tilanteen pelastaa vanhempien makuuhuoneessa tiilipiippu, joka antaa lisälämpöä, mutta lasten makuuhuoneissa on tällä hetkellä yleensä tasan yksi aste viileämpää kuin muualla talossa. Tämä tilanne voitaisiin helposti kompensoida lattialämmitystä kohdentamalla näihin kahteen huoneeseen tekemällä jakotukilla pieniä säätöjä, mutta ei olla vielä saatu tätä asiaa aikaiseksi… Ehkä joskus sitten myöhemmin, kun jaksaa/ehtii ottaa tämän asian työn alle. Olisiko tähän kohtaan voitu taloa suunnitellessa keksiä ihan joku muu ratkaisu? sitä en tiedä. Mutta tässä sitten pähkinää purtavaksi vielä muille talon rakentajille, jos tilat ovat tulossa vähintään kahteen tasoon.

Nyt sitten vastaus alussa esittämääni kysymykseen – kirjoitetaanko takanapäin yhteen vai erikseen (eli takana päin), niin vastaus on että ihan sama, saa kirjoittaa miten päin vaan joko yhteen tai erikseen, tässä kielitohtorin kanta asiaan:

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/kirjoitetaanko-takana-p%C3%A4in-vai-takanap%C3%A4in-ent%C3%A4-edess%C3%A4-p%C3%A4in-vai

Tällä hetkellä meillä on talossa kolme tulisijaa ja vesikiertoinen lattialämmitys yösähköllä (tammikuusta alkaen lattialämmitys laitettiin kellon taakse, eikä kiertovesipumppu enää pyöri päiväaikana). Lämmin käyttövesi lämpenee suoralla sähkölämmityksellä.

Onko tämä järkevää näin, vai mitä siirtoja pitäisi tehdä seuraavaksi?

Alun perin piti laittaa maalämpö kotitalousvähennyksiä hyödyntäen pari vuotta sen jälkeen, kun lopputarkastus on pidetty. Mutta onko sekään järkevää? Tai olisiko maalämmölle vaihtoehtoja?

Näitä kysymyksiä pohdin sitten seuraavassa päivityksessä lämmitykseen liittyen…

Aluskatetta yms

Tänään tai jo aiemmin tällä viikolla on päästy eteenpäin monella rintamalla. Pihlaikkunoilta käytiin ottamassa tarkistusmitat ovi- ja ikkuna-aukoista. Schiedelin valmispiippu saapui tontille. Ja aluskatteen asentaminen alkoi. Lisäksi hain tiiliskivihormia varten taas vähän lisää tiiliä, ja hilasin ne ylös ylimpään kerrokseen. Tässä kuvia tältä päivältä:

Millä saisi auton perästä parisataa tiiliskiveä yläkertaan 4 metriä ylemmäs? No vaikka ämpärillä ja narulla. Olikin itse asiassa aika nopea konsti.

Millä saisi auton perästä parisataa tiiliskiveä yläkertaan 4 metriä ylemmäs? No vaikka ämpärillä ja narulla. Olikin itse asiassa aika nopea konsti.

Schiedelin Rondo 160mm valmispiippu saapunut. Pituutta 2 kerroksen verran ja painoa noin tonni. Hormi lähtee 1krs ontelolaatan päältä. Kellarista 3 kerroksen läpi nouseva tiiliskivipiippu painaa 2-hormisena noin 6 tonnia (Aikaisemmassa kuvassa 215 tiiltä painoivat yhteensä 774 kiloa.

Schiedelin Rondo 160mm valmispiippu saapunut. Pituutta 2 kerroksen verran ja painoa noin tonni. Hormi lähtee 1krs ontelolaatan päältä. Kellarista 3 kerroksen läpi nouseva tiiliskivipiippu painaa 2-hormisena noin 6 tonnia (Aikaisemmassa kuvassa 215 tiiltä painoivat yhteensä 774 kiloa.

Ensimmäiset aluskatteet paikoillaan.

Ensimmäiset aluskatteet paikoillaan.

Aluskatetta laittaessa katse alaspäin. Jos astuisi askeleen verran eteenpäin, putoaisi 5,74m olohuoneen lattialle. Tältä siis näyttää korkea olohuone ylhäältä päin.

Aluskatetta laittaessa katse alaspäin. Jos astuisi askeleen verran eteenpäin, putoaisi 5,74m olohuoneen lattialle. Tältä siis näyttää korkea olohuone ylhäältä päin.

Polttopuuta on kertynyt kellarin varastoon tähän mennessä noin 4 kuutiota.

Polttopuuta on kertynyt kellarin varastoon tähän mennessä noin 4 kuutiota.

Aluskatteen asentamista helpottaa rullan päässä oleva merkkiraita, josta näkee paljonko katteen pitää mennä päällekkäin.

Aluskatteen asentamista helpottaa rullan päässä oleva merkkiraita, josta näkee paljonko katteen pitää mennä päällekkäin.

 Valmista aluskatetta. Huomenna sitten toinen puoli katosta.

Valmista aluskatetta. Huomenna sitten toinen puoli katosta.

 

Tiilerin takat ja piiput

Takan voi tehdä myös tiilestä, jolloin sen voi muurata itse (siis käytännössä pyytää jonkun takkamuurarin käymään ja tekemään takan – harvemmin rakentaja kai ihan itse niitä muuraa?), tai sitten tiilitakan voi ostaa. Takan voi jättää tiilipinnalle, tai sen voi päällystää laastilla. Mahdollisuuksia ja eri kombinaatioita tällä tavoin lienee vaikka kuinka paljon. Kävin tänään katsomassa takkoja Vantaan Tiilerin Myyntivarastolla, Hiidenkivenkuja 6:ssa Ylästössä. Vai onko se jo Petikkoa, en tiedä, mutta ajoin sinne Ylästön läpi. Paikka on avoinna ma-pe klo 8-16 (viikonloppuisin suljettu), eli asiointi on yhtä hankalaa kuin pankissa tai isännöintitoimistossa, koska aukioloajat ovat juuri silloin, kun ihmiset ovat normaalisti töissä. Toisaalta tiilitakkoja voi katsoa Tiilerin nettisivuiltakin, ja jos jotain todella kiinnostavaa löytyy, käy vasta sitten katsomassa paikan päällä. Palvelu Tiilerin varastolla oli erittäin hyvää ja nopeaa (hinnat laskettiin kaikkiin kysymyksiini samantein), ja esitteet olivat hyviä. Se oli tämän päiväisen käynnin ehkä suurin hyöty.

Mikäli meille tulisi tiilitakka olohuoneen ja keittiön väliin, niin yksi vaihtoehto voisi olla Tiilerin Tuulia -takka, joka on tässä kuvassa vasemmalla:


Tuulia takka+leivinuuni vasemmalla.

Jos Tiilerin myyntivarastolla on aukioloaikojen puitteissa hankala asioida, niin ei sieltä kyllä kannata mitään ostaakaan. Siis suoraan Tiileriltä. Esim. Tuulia takan ovh hinta suoraan Tiileriltä esim. Hiidenkivenkujan varastolta ostettaessa olisi ollut 3570 euroa (sis. ALV 23%). Kun sitten takaisin tullessa poikkesin Suutarilan Starkissa moikkaamassa omaa yhteyshenkilöäni eli Tiaisen Jania, niin Starkin ollessa Tiilerin yksi jälleenmyyjä, saisin saman Tiilerin Tuulian ostaa Starkin kautta 3195 eurolla. Eli melkein 400 euroa halvemmalla. Ja sama linja kaikissa tiilisissa savupiipuissakin. Tarvitsen olohuoneen ja keittiön väliin noin 8,5 metriä korkean piipun yhdellä hormilla. Tiilerin hinta tälle oli 1455 euroa punaisista tiilistä tehtynä, siis näin:


Tiilerin 1-horminen piippu.

Harkkohormista vastaava maksaa Tiilerin varastolla 1825 euroa ja näyttää tältä:


Vasemmalla tiilihormi, keskellä ja oikealla harkkohormi.

Jos taas ottaisin saman punatiilipiipun 1-hormisena Starkin kautta, niin sitä kautta hinta on 530 euroa plus laastit ja rahdit. Rahdit pitää vielä lisätä Tiilerinkin ilmoittamiin hintoihin.

Todennäköisesti keittiön ja olohuoneen väliseksi piipuksi meille tulee valmispiippu joko Schiedeliltä (hinta 949 euroa Starkin kautta ostettuna) tai Saint-Gobain Weberiltä, jonka tarjousta en ole vielä saanut. Schiedelin piipun ja tiilipiipun välinen hintaero on käytännössä nolla, koska jos tiilipiippuun lisää tekemisen vaivan ja palkat, niin samoihin menee kuin Schiedelin piipun hinta. Tai voi mennä ylikin. Lisäksi valmispiippua tässä kohtaa puoltaa painorajoitus, eli ontelolaatan päälle ei saisi hormin painoa tulla kuin 1,3 tonnia, ja 8,5 metrisellä tiilipiipuilla tuo painoraja tahtoo mennä aina noin 1000 kiloa ylitse.

Kellarista lähtevän piipun pituus on 11,5 metriä ja hinta tiilistä tehtynä Starkin kautta ostettuna 1430 euroa. Plus mahdolliset laastit pintaan plut työpalkat plus rahdit. Valmispiippujen hintoja en ole vielä saanut. Sitten kun saan, sitten siinä melkein ratkeaa se, tuleeko pitkästä piipusta tiilipiippu vai valmispiippu.

Tässä vielä lisää kuvia Tiilerin takoista Hiidenkivenkujan myyntivarastolta: