Tehdään vielä toinenkin radonmittaus

Julkaistu 3.11.2014 , kirjoittanut Mika

Ollaan taas saavuttu radonmittausten aikakaudelle, nimittäin virallinen radonmittaus tulisi aina aloittaa 1. marraskuuta ja 1. maaliskuuta välisenä aikana. Itselleni rakentaminen on ollut samalla myös oppimisprojekti, ja esim. radonin osalta olen oppinut ja sivistänyt itseäni jo aika paljonkin. Silti tuntuu, että uutta tietoa tulee koko ajan vaan lisää ja lisää.

Radonkorjauksia en ole vielä itse joutunut missään organisoimaan, mutta sivusta seurailin rakennusaikaisella vuokra-asunnolla tehtäviä korjauksia, siellä hommat käynnistyi näin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/tag/radon-korjaus/

Tässä on siis alapohjassa oleva radon tarkoitus imeä koneellisesti pois. Samanlaisia korjauksia on jo tehty muuallakin Suomessa, ja ne eivät ole päättyneet kovin hyvin. Radonit tällä menetelmällä lähtee aivan varmasti, mutta nyt kun alun perin vika oli se, että alapohjasta pääsi tihkumaan radonia asuintiloihin, eikä tihkumista tilkitty, niin nyt virtaus käykin toisinpäin. Jolloin huonetiloista alapohjaan tuleva kostea ilma kondensoituu, ja hetken päästä alapohja on homeessa. Jos käy niin, että radonongelma vaihtuukin alapohjan homeongelmaan, sitten ollaan jouduttu ojasta allikkoon…

Itse olisin kyllä kuvassa näkyvän korjaustavan voinut isännöitsijän roolissa aiemmin vaikka hyväksyäkin, mutta nyt osaisin olla kriittisempi. Ja voihan tämäkin menetelmä joskus onnistua – jos vaan jotenkin varmistetaan, ettei huoneilmaa imetä alapohjaan? Sen varmistaminen ei välttämättä ole helppoa, koska jossain on rako auki, josta alapohjan radon on päässyt huoneilmaan, niin kuka takaa, ettei virtaus voisi korjausten jälkeen toimia myös toisinpäin?

Meillä ei nyt kuitenkaan uudessa talossa ole radonkorjausten tarvetta. Ei ainakaan pitäisi olla. Rakennusaikana – kun ilmastointikonetta ei vielä oltu kytketty käyntiin, niin silloin tehty pikatesti näytti kellarin radonin määräksi 169 Bq/m3. Sallittu raja olisi ollut 200 Bq/m3. Pikatestiä varten laitteen voi vuokrata mm. tästä linkistä:

http://www.radontalkoot.fi/

Yllättävän paljon sitä radonia kuitenkin meidänkin talosta vaan löytyi. En olisi savikuopasta uskonut sellaista määrää koskaan löytyvän, mutta savikuoppaan kannettu sepeli ja betoni siellä nyt sitten säteilee. Sepeliä tuotiin nauhakuljettimella 317 tonnia, ja pumpattua betonia on talossa yht. 79 kuutiota. Nyt kun tehdään uusi testi vielä asumisaikana ja mittarasioita käyttäen, niin nyt saadaan virallisempi tulos asumisen ajalta.

Näin tämä mittaus nyt sitten tällä kertaa aika näppärästi käy:

Tarvikkeet ja paperit pakkauksen sisällä.

Lähetyksen sisältöä purettuna.

Mittarasia ja sen mkana tuleva info-lappu kiinnitetty mukana tulleella nippusiteellä työpisteen korkkitaulun kulmaan. Kun mittarasiassa on nippusidettä varten reikä, se on helppo kiinnittää mihin vaan. Koska säilytysaika on 2 kk, on hyvä että mukana tulee info-lappu ettei mittarasia häviä kesken mittauksen...

Mittarasia ja sen mukana tuleva info-lappu kiinnitetty mukana tulleella nippusiteellä työpisteen korkkitaulun kulmaan. Kun mittarasiassa on nippusidettä varten reikä, se on helppo kiinnittää mihin vaan. Koska säilytysaika on 2 kk, on hyvä että mukana tulee info-lappu ettei mittarasia häviä kesken mittauksen…

Kahdella rasialla tehtäessä mittausta toinen rasioista viedään eri kerrokseen. Tässä kellarin takkahuoneen seinällä oleva rasia. Meillä on vielä kellari kesken niin kuin harkkoseinästä näkyy, ja pihat on myös vielä tekemättä. Valmiina on talossa nyt 2 ylintä kerrosta, kun tehtiin muuttotarkastus.

Tässä meillä nyt alkaneessa radonmittauksessa käytetään eri tekniikkaa kuin STUK:in vanhan tekniikan menetelmässä, mm alfajälkifilmin materiaali on erilaista ja tulokset analysoidaan akkreditoidussa robottilaboratoriossa Uppsalassa. Kyseinen laboratorio tuottaa noin 300 000 radonmittausta vuodessa, ja tulokset saa tietää 3 viikossa (sitten kun ne on 2 kuun mittausjakson jälkeen sinne toimitettu).

Kannattaa käydä myös sivuilla www.suomenradonhallinta.fi on paljon asiaa radonista. www.dosime.fi sivuilla radonmittaukset on kampanjahinnalla 49€/kpl virallinen radonmittaus, joka on oikeustoimikelpoinen.

Palataan asiaan reilun parin kuukauden päästä, kun mittausjakso on ohi ja tulokset saatu.

Tee-se-itse pintamittari pumppaamolle

Julkaistu 2.11.2014 , kirjoittanut Mika

Salaojapumppaamolle (ja astianpesukoneen alle) tulee kosteusanturi, joka hälyyttää rikosilmoitinlaitteen kautta kännykkään. Tätä kosteusanturia ei ole kuitenkaan vielä asennettu salaojapumppaamolle. Eikä se asentamisen jälkeenkään kerro mitään vedenpinnan korkeudesta – ennen kuin se on jo ylittänyt sallitut rajat.

Ideoin tässä pinta-anturin asennusta odotellessa oman tee-se-itse pintamittarin, joka kertoo sentin tarkkuudella millä tasolla vesi pumppaamon pohjalla on. Taso vaihtelee normaalin rajoissa noin 20 cm, eli kun uppopumppu käynnistyy – se pumppaa aina 20 cm yhdellä kertaa vettä pois, sitten koho kallistuu sen verran että pumppu sammuu.

Jos pumppu menisi rikki tai tulisi joku muu normaalista poikkeava tilanne, vesi saa nousta salaojaputkien tasosta vielä noin 20 cm ylemmäs, ennen kuin kastuu anturan alareuna. 60 cm nousun jälkeen alkaa kastua alapohjan alla olevat styroksit. Jos vesi nousee normaalista tasostaan metrillä – sitten se on jo kellarin lattioilla ja normaalista poikkeava tilanne huomataan varmasti. Sitten on tietysti vesivahinko jo tapahtunut, ja pitää alkaa kuivattelemaan paikkoja.

Salaojapumppaamo on ihan pääoven kulmalla, ja nyt veden pintaa voi tarkkailla ihan mekaanisen pintamittarin avulla. Pintamittari on rakennettu salaojaputkesta, tyhjästä juomapullosta ja rullamitasta. Lisäksi ulkolämpötilamittari mittaa lämpötilaa salaojapumppaamon sisältä ja ulkopuolelta kaivon päältä.

Salaojaputken lyhentämistä sopivan mittaiseksi ja sopivan kokoisen pullon etsintää. Lidl:n pullo osoittautui parhaaksi.

Rullamitaksi valittu 5m mitta ärhäkkäällä jousella. Juosi tempaisee tyhjän pullon ylös vaivatta. Siksi hiekkapaino pullon pohjalle välttämätön.

Rullamitaksi tuli valittua 5 metrin mitta tosi ärhäkkäällä jousella. Jousi tempaisee tyhjän pullon ylös vaivatta. Siksi hiekkapaino pullon pohjalle välttämätön.

Hiekkamäärän kalibrointia. Jos hiekkaa laittaisi liian paljon, sitten pullo uppoaa veteen, eikä vesikään sitä jaksa enää nostaa. Paras määrä hiekkaa on sellainen, että pullo putoaa mittanauhan päässä reippaasti alas, mutta pysähtyy heti veden pintaan.

Salaojakaivon ei pitäisi koskaan jäätyä. Kun ulkolämpötila on +5C, niin salaojapumppaamossa (noin metrin mittaisen ulkolämpötilamittarin johdon päässä) lämpötila on jo yli +9C.

Pullon lasku putkeen alkamassa.

Hyvin mahtuu ja hyvin liikkuu.

Pullo lumpsahti putken pohjaan ja jäi heilumaan veden pinnalle. Mittanauha ”aaltoilee” myös edestakaisin veden pinnan mukana. Tässä on kait tämän kokeilun vaarallisin vaihe – nyt jos ote lipeää metrinmitasta, niin myös se vetää itsensä pumppaamon pohjalle 4 metrin syvyyteen. Ja sitä ei sieltä ainakaan kovin helposti pois saa.

Metrinmitta naulattu lautaan kiinni niin ettei se pääse kääntyilemään mihinkään suuntaan.

Ämpäri suojaa rullamittaa kastumiselta ja ruostumiselta. Ämpärin kahva naulattu puuhun kiinni.

Punaista tussia metrin mitassa hälytyksen merkkinä - veden pinta on noussut normaalin rajoihin nähden liikaa. Tässä kuvassa mittaa on kannateltu käsin.

Punaista tussia metrin mitassa hälytyksen merkkinä – tästä väristä näkee jo kauas, että veden pinta on noussut normaalin rajoihin nähden liikaa. Tässä kuvassa mittaa tai oikeammin mitan päässä olevaa pulloa on kannateltu käsin.

Tämmöinen tästä nyt sitten tuli. Ei millään tavalla kaunis, mutta nyt kerään käyttökokemuksia ensi kesään asti, sitten pihatöiden yhteydessä teen tähän vaikka jonkun lintulaudan lintujen ruokintaa varten. Siihen asti ämpäri suojaa rullamittaa sateelta ja pellin pala lämpömittaria.

Tässä linkissä vielä Youtube -videokuvaa hetkellä jolloin pumppu käynnistyi ja pumppaamon vedenpinta lähti laskuun:

https://www.youtube.com/watch?v=GctQNSl0x9c&list=UU2ebZ-W3GETvwrhFn2glbzQ&index=1

Lokakuun sähkönkulutus 1627 kWh

Julkaistu 2.11.2014 , kirjoittanut Mika

Eka kuukausi asuttu. Lokakuun sähkönkulutus oli 1627,84 kWh. Tästä päiväsähkön osuus oli 725,14 kWh ja yösähkön osuus 902,70 kWh. Omien mittausten mukaan salaojapumppaamo kulutti sähköä 1 kWh (jolloin 800w pumppu on käynyt 1h 15min per 16 vrk). Autojen sähkölämmittimet kuluttivat 5 kWh ja IV-kone 64 kWh. Kaikissa omissa kohdekohtaisissa mittauksissa oli tällä kertaa mittausjakson pituus 16 päivää lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Eka kuukausi on nyt asuttu. Lokakuun sähkönkulutus oli 1627,84 kWh. Tästä päiväsähkön osuus oli 725,14 kWh ja yösähkön osuus 902,70 kWh. Omien mittausten mukaan salaojapumppaamo kulutti sähköä 1 kWh (jolloin 800w pumppu on käynyt 1h 15min per 16 vrk). Autojen sähkölämmittimet kuluttivat 5 kWh ja IV-kone 64 kWh. Kaikissa omissa kohdekohtaisissa mittauksissa oli tällä kertaa mittausjakson pituus 16 päivää lokakuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Ensimmäinen kuukausi on asuttu, ja tietysti kiinnostaa paljonko talossa kuluu sähköä. Vantaan energian Energiapeili -palvelun mukaan sähköä kului yhteensä 1674,84 kWh. Kuukausikulutuksista tämä oli talon historiassa tämän vuoden suurin lukema – rakentamisajalta aiempi ennätys on tammikuulta 2014, jolloin sähköä meni 1572,61€ (päiväsähköä 823,85 kWh ja yösähköä 748,76 kWh).

Pohjakuormana asumisaikana (lokakuu 2014) talossa on 270 watin sähkönkulutus. Rakennusaikana pohjakuormana oli tietysti nolla – silloin kun mitään ei tehty. Suurin sähkön kulutus yhden yksittäisen tunnin ajalta on 15,90 kWh toukokuulta 20.5 klo 10-11:00. Silloin täytettiin ja lämmitettiin 500 litran vesivaraaja. Jostain erikoisesta syystä myös 16.10.2014 klo 21-22:00 on kulunut ennätysmäärä sähköä yhden tunnin aikana – yhteensä 10,78 kWh, ja blogipäivityksiä taaksepäin selaamalla tämä näyttäisi johtuneen siitä, että juuri tuohon aikaan täytettiin poreallas ekan kerran. Varaajassa on siis menneet vastukset täytön aikana päälle (varaajassa on 3 x 6 kWh, yht. 18 kWh sähkövastukset – jatkossa nämä on ajateltu kytkeä niin, yksi jää sähkökäyttöiseksi, yksi maalämmölle ja yksi aurinkopaneeleita varten).

Pohjakuorman näkee kun katsoo Energiapeili -palvelun mitattuja tuntikulutuksia, niin alle 270 wattia kulutus ei ole ollut lokakuussa yhdenkään tunnin osalta. Tästä määrästä ilmastointikone nappaa noin 160 wattia, loppu noin 110 wattia menee sitten eri kodinkoneille (jääkaappi, pakastin, lepovirta telkkareissa yms). Myös ulkovalaistuksessa (12 LED-spottia ja 2 LED nauhaa) on tällä hetkellä yötunneille noin 100 watin lisäkuorma, sen mukaan mitä hämäräkytkin pitää räystäsvaloja päällä

Pelkällä päivätuntien minimi pohjakuormalla (mitattu esim. ma 24.10 klo 11-12:00 kun ketään ei ollut kotona) talo kuluttaisi 2365,2 kWh vuodessa – eli saman verran kuin kerrostalokaksiossa (ei saunaa) kuluu vuositasolla.

Jos oletetaan, että lokakuu on melko lähellä vuoden keskiarvokuukautta sähkönkulutuksen puolesta, niin nyt kun kulutus oli melkein 1700 kWh, niin yhden asumiskuukauden perusteella vuoden sähkönkulutuksen voisi arvioida asettuvan jonnekin 12 x 1700 kWh = 20400 kWh tienoille. Saa sitten nähdä miten käy.

Talvikuukausina menee kuitenkin enempi sähköä kuin kesäkuukausina, koska tällä hetkellä talo lämpiää sähköllä, plus lisälämpöä saadaan saunan pesästä ja olohuoneen takasta sen verran mitä tulee puita poltettua. Myöhempinä vuosina taloon on tarkoitus jälkiasentaa maalämpöpumppu, mutta kerätään nyt dataa talteen myös ennen sitä, niin sitten näkee aikanaan, että mikä oli pumpun vaikutus.

Palotarkastus pidetty

Julkaistu 1.11.2014 , kirjoittanut Mika

Palotarkastuspöytäkirja 01.11.2014. ”Tarkastuksella ei havaittu huomauttamista”. Seuraava tarkastus on 10 vuoden päästä.

Eka kuukausi asuttu, ja eka palotarkastuskin jo pidetty. Tarkastus oli ns. ”yllätystarkastus”, tai ei siitä ainakaan omasta mielestäni kerrottu etukäteen. Itse olin risteilyllä, mutta onneksi vaimo oli kotosalla – muuten kai tarkastuspöytäkirjan olisi allekirjoittaneet jompikumpi lapsista… (14v ja 16v).

Huomautettavaa ei löytynyt, ja etenkin ylimmän kerrosten poistumisteiden tarkastus sujui nopeasti – kaikista huoneista on ovi pihalle, joten ei tarvinnut alkaa katsomaan, onko hätäteiden ikkunoihin avauskahvat paikoillaan vai ei. Tämä oli meillä ihan suunnittelun lähtökohtana, eli mikäli tulipalo syttyy, niin talosta pääsee äkkiä ulos. Ikkunasta poistuminen on aina hidasta, ja lisäksi ikkunan sulkeminen perässään on vähän hankalaa (jolloin palo saa happea joka aukosta mistä on poistuttu).

Vaikka pöytäkirjaan ei merkitty huomautuksia, niin raksa-aikaiset suojamuovit oli kuitenkin vielä unohtuneet palovaroittimiin pölysuojaksi. Ne nimittäin pitää suojata, eli raksapöly voisi muuten tuhota ilmaisimet kokonaan. Nämä muovit pitää nyt huomenna poistaa. Yksi hyvä vinkkikin saatiin. Keittiön sammutuspeitettä ei oltu vielä kiinnitetty ruuvilla seinälle, eikä meillä ollut oikein tiedossa, että mihin se kuuluisi laittaa. Palotarkastaja neuvoi, että se voidaan kiinnittää jonkun ison keittiön kaapin oven sisäpintaan – jolloin se ei näy – mutta sieltä sen saa sitten nopeasti nykäistyä jos sitä tarvitaan. Pääasia että kaikki tietävät missä sammutuspeite on. Talossa on myös eri kerroksissa joitakin 6kg:n sammuttimia, mutta ei niitäkään ole vielä seinille kiinnitetty.

Isokokoista kiuasta palotarkastaja oli myös ihastellut. 2-kertaiset palonsuojalevyt katossa ja kiukaan ympärillä oli oikein asennettu.

Tuplapellitys kannattaa tiilipiipussa

Julkaistu 26.10.2014 , kirjoittanut Mika

Tässä vielä ensimmäisten asumisviikkojen kokemuksia ja vinkkejä niille rakentajille, joilla lämmitysjärjestelmät ovat vasta suunnitteluasteella.

Meillä on siis talossa 3 tulisijaa (saunan pesä ja takkahuoneen takka kellarissa sekä iso takka+leivinuuni olohuoneen ja keittiön välissä keskikerroksessa).

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni yhdistelmä painaa noin 3500 kg, ja sisällä olevien villakerrosten ansiosta kuori ei kuumene liikaa (muuta kuin ihan takkaluukun ympäriltä). Takka luovuttaa lämpöä useamman vuorokauden (eihän se lämpö sieltä takan sisältä muuallekaan voi päästä kuin villojen läpi huoneilmaan pikkuhiljaa). Takassa saa polttaa kerrallaan 22 kg puita (noin 3 sylillistä), ja sen jälkeen yläosa on noin +35C ja alaosan lämpötila +23C huonelämpötilan ollessa +22C. Uskaltaisin sanoa, että Tiilerin Terhi on aika lapsiystävällinen takka. Jos käytön jälkeen suuluukun eteen jättää vaikka puukorin, niin pikkulapsi ei pysty polttamaan näppejään oikein missään.

Tiilerin Terhi Takka+leivinuunin kaverina on Schiedelin Rondo valmispiippu, jossa on valmiiksi villat ympärillä ja itse hormi on keraaminen. Keraaminen hormi lämpenee villojen sisällä varmaankin aika kuumaksi? Joka tapauksessa kaikki hormiin päässyt lämpö menee harakoille, sillä pinnan läpi ei piipusta tule enää mitään lämpöä huonetilaan, sillä hormin ympärillä pintalämpötila on aina sama kuin muissakin kipsiseinissä (ei ainakaan mittaamalla näy mitään eroa), riippumatta siitä kuinka paljon takkaa on käytetty. Schiedelin piippu oli kuitenkin pakko ottaa tähän kohtaan, koska se oli riittävän kevyt. Tiilipiippu ja iso takka olisivat olleet ontelolaatan päälle liian painavat.

Schidelin valmispiipun lisäksi talossa on myös tiiliskivistä paikalla muurattu 2-horminen tiilipiippu. Piipun kokonaispaino on 5700kg (tiilet+käytetty muurauslaasti). Piippua lämmittää kellarista käsin saunan pesä (käyttötarkastus jo tehty) sekä takkahuoneen takka (otetaan käyttöön sitten samalla, kun lopuissa kellaritiloissa pidetään käyttöönotto tarkastus).

Rakentamisvaiheessa molempiin tiilipiipun hormeihin laitettiin tuplapellit, eli käyttöpelti molemman tulipesän viereen kellarissa. Lisäksi laitettiin toiset pellit kumpaankin hormiin ylimmän kerroksen makuuhuoneen katonrajassa. Ja tämän hetkisen kokemuksen perusteella näin tämä kannatti ehdottomasti tehdä.

Alkuperäisenä ajatuksena oli se, että molemmat pellit voisivat olla kiinni muutamia päiviä vuodessa, aina silloin kun on erityisen kovat pakkaset. Mutta nyt huomasin, että molemmat pellit kannattaa olla kiinni jo nyt joka yö – tyyliin kun menee nukkumaan, sulkee toisenkin pellin ja ripustaa työpaitansa sulkupellin tappiin – ja kun lähtee aamulla töihin ja laittaa työpaidan päälleen niin samalla muistaa avata sen pellin. Jolloin sitten kun pesää seuraavaksi viritellään ja avataan kellarin käyttöpelti, sitten ei tarvitse muistaa tai juosta tarkistamaan yläkerran makuuhuoneeseen, että onko pelti auki vai kiinni. Seuraavassa pieni testi tähän liittyen, eli kokeilin mitä vaikuttaa jos tuplapeltikin on yön kiinni asennossa. Tähän asti sitä on pidetty aina auki, nyt se oli muutaman yön kokeeksi kiinni tai auki.

Koejärjestely, kun mittailin tiilipiipun pintalämpötiloja niin että yläpellit oli yön auki tai että ne olivat kiinni. Vaatehenkaria apuna käyttäen ohjasin ulkojohdon pään keskelle piippua, ja pintaan kiinni.

Koejärjestely yläkerran makuuhuoneessa, kun mittailin tiilipiipun pintalämpötiloja niin että yläpellit oli yön auki tai että ne olivat kiinni. Vaatehenkaria apuna käyttäen ohjasin ulkojohdon pään keskelle piippua, ja pintaan kiinni.

Saunomisen jälkeen yläkerran makuuhuoneen katonrajassa tiilipiipun pintalämpötila on pikkuisen yli +30C. Samaan aikaan huonelämpötila on +22C.

Pelti on ollut yön kiinni, jolloin seuraavana aamuana piipun pintalämpötila on laskenut mittauspisteestä riippuen 26-27C asteen tietämille (makuuhuoneen lämpötila edelleenkin +22C). Jos pellit jättää auki – aamulla tiilipiipun lämpötila on se sama +22C mitä on huoneenlämpötilakin, ja saman lämpöistä vettä kulkee myös lattialämmitysputkistossa. Eli jos mikään ei lämmön karkaamista estä – tiilipiippu hukkaa kaiken siihen sitoutuneen lämpönsä yön aikana ulkoilmaan ja harakoille. Jo ennen tarkempaa mittausta huomasin, että kun laitoin pellin kiinni, niin vielä aamullakin tiilipinta tuntui käteen ”mukavan lämpöiseltä”, mutta peltien ollessa auki tiilet tuntuvat seuraavana aamuna käteen aika kylmiltä.

Ulkolämpötilan ollessa lähellä nollaa on lattialämmityksen menovesi +22C. Huonelämpötilat on takan avulla pidetty 22C-23C asteessa. Ehkä tämä on vähän liiankin lämmintä (villapaitaa tai villasukkia ei tosiaan tarvitse alkaa etsiskellä), mutta tällä hetkellä rakentamisaikaista laudanpätkää riittää vaikka kuinka paljon...

Koejärjestelyn aikana ulkolämpötilan ollessa lähellä nollaa on lattialämmityksen menovesi +22C. Huonelämpötilat on takan avulla kuitenkin pidetty 22C-23C asteessa. Ehkä tämä on vähän liiankin lämmintä (villapaitaa tai villasukkia ei tosiaan tarvitse alkaa etsiskellä), mutta tällä hetkellä rakentamisaikaista laudanpätkää riittää vaikka kuinka paljon…

Lopputulos tästä kokeilusta oli se, että jos tiilipiipun molemmissa hormeissa molemmat sulkupellit suljetaan, niin 5700 kg:n tiilipiippu on aamulla 5 astetta lämpimämpi mitä se olisi silloin, jos yläkerrassa ei olisi sulkupeltejä ollenkaan, tai jos ne olisivat auki. Miten paljon sitten vaaditaan energiaa, jos näin painavan piipun lämpötilaa nostetaan 5C, niin en ala sitä nyt laskemaan, mutta melkoinen kylmäsilta se savupiippu näyttää olevan – eli jos ulkoilma saa vapaasti liikkua katon kautta kellariin asti, niin ympärillä olevat tiilet menettävät niihin sitoutuneen lämpönsä aika nopeasti – tai puolessa vuorokaudessa, on se sitten hidasta tai nopeaa…

Samalla tutkiskelin ilmastoinnissa olevan lämmön talteenottoa. Iloxair 199:ssä on myös takkakytkin, mutta en ole sitä ikinä käyttänyt. Ei ole ollut tarvetta. Kone vie virtamittarilla mitattuna koko ajan noin 170 Watin tehon, ja se ottaa jopa 93% lämmöstä talteen. Tai siinä noin 90% joka tapauksessa, ulko- ja sisälämpötiloista vähän riippuen, tässä muutamat valokuvat:

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Ulkoa tulevan ilman lämpötila IV-koneelle nousee putkessa tullessaan huonetiloihin +8,5C asteeseen. Samaan aikaan ulkoilman lämpötila on +4C. Aikamoinen lämpötilan nousu, vaikka putki on koko matkaltaan eristetty 19mm paksulla solukumivuovilla (siis Armaflexilla).

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Tuloilman lämpötila huonetiloihin +22,4C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Poistoilman lämpötila huonetiloista pois päin +23,9C.

Iloxair 199 ohjauspaneeli. Jäteilman lämpötila ulkokaton kautta harakoille on +12,9C. Samaan aikaan ulkolämpötila oli +4C.

Edellä olevista ilmavirtauksista kone laskee hyötysuhteeksi 93% eli aika hyvin lämpö siirtyy sisään vedettävästä ilmasta ulos puhallettavaan ilmaan.

Ja vielä – kun se kaikkien kerrosten läpi menevä tiilipiippu kerran on noin tehokas lämmittäjä ja lämmön varaaja, niin mites sitten kesällä sujuu saunan lämmitys, jos on jo muutenkin hellettä, eikä ylimääräistä lämpöä taloon tarvita? Tämän tilanteen varalta meillä on kiukaana Aurinkokiukaan Duo 250, jonka voi puun lisäksi lämmittää vaihtoehtoisesti myös sähköllä (jos ei viitsi polttopuiden kanssa pelata tai jos ei tarvita savupiipun kautta enää yhtään lisälämpöä taloon). Löylyhuoneessa on lisäksi ikkuna pihalle, jonka voi halutessaan saunomisen jälkeen avata. Joissakin taloissa huonejärjestely on sellainen, että sauna on suunniteltu talon keskelle niin, että se ei ole lainkaan ulkoseinässä kiinni. Sellaista saunaa ei välttämättä kesällä pysty lämmittämään, tai sitten talossa on kesähelteellä aivan tukahduttavan kuuma.

Isot TV:t kuluttaa yllättävän vähän virtaa

Julkaistu 19.10.2014 , kirjoittanut Mika

Vanha TV näytti uudessa korkeassa olohuoneessa ja uudella isommalla TV-pöydällä niin lilliputilta, että jouduttiin päivittämään lopulta sekin vähän isompaan, eli 42-tuumainen TV vaihtui 55 tuumaiseen.

Parhaiten vertailut eri merkkien, kokoluokkien ja hintatasojen välillä pystyy tekemään esimerkiksi Vantaalla Gigantissa, jossa tarjolla olevia TV-kapistuksia on näytillä lukumääräisesti selvästi eniten. Gigantista emme kuitenkaan tällä kertaa mitään ostaneet, vaan Jumbon Cittarin hintarallissa oleva TV meni hinnaltaan Gigantin edelle. Siellä nyt ostettu TV kustansi 799 euroa. Lähes saman tapainen TV Koivukylän Cittarissa olisi maksanut satasen enempi, ja sillä erolla että Koivukylän Cittarin TV olisi ollut virrankulutukseltaan huippuluokkaa eli A++ eli luvuiksi muutettuna sen tehontarve olisi ollut 44 wattia. Nyt ostamamme TV on sekin energian kulutuksen A-luokkaa, mutta se käyttää sähköä 65 watin teholla.

Olen usein kuullut juttuja, että suuret telkkarit olisi hirvittäviä energiasyöppöjä? Itse asiassa meidän pienempi ja vanhempi TV myös oli sellainen (ja on tietysti edelleenkin, se palvelee nyt tytön makuuhuoneessa). Omalla virtamittarilla katsottuna se kulutti lepotilassakin 15 wattia ja päällä ollessaan 150 wattia. Uusi olohuoneen TV ei kuluta lepotilassa mitään (tai kuluttaa niin vähän ettei sitä pysty mittaamaan), ja päällä ollessaan virtaa kuluu myyntitarrassa luvat 65 wattia (parin watin tarkkuudella). Näin ollen tämän artikkelin otsikoksi sopisi myös ihan hyvin, että ”kodin elektroniikan sähkönkulutuksessa on huimia eroja”. Itse kuitenkin yllätyin siitä miten vähän isot TV:t nykyään kuluttavat sähköä, eli tästä havainnosta nyt tämä otsikko tällä kertaa.

Nyt jos lasketaan vielä sellainenkin laskelma, että olisiko kannattanut maksaa 100€ lisää ja ostaa se vähemmän kuluttava telkkari Koivukylän Cittarista? Silloin tehon kulutus olisi ollut 44w/65w = 68% siitä määrästä mitä enempi kuluttava TV tarvitsee sähköä ja vuositason 95 kWh muuttuisi vastaavasti 68%:in tasolle eli 95 x 0,68 = 65 kWh:ksi. Eroa tulisi vuosittain 30 kWh, jos telkkaria katsotaan 4h joka päivä.

30kWh maksaa 3 euroa jos sähkön yksikköhinta ilman kk-maksuja ja muita sellaisia on luokkaa 10c per kWh. Eli vähemmän kuluttava TV tienaa hintaeronsa takasin 33 vuoden aikana, eli suomennettuna sähkön säästö tässä kohtaa ei kannata, jos 100 euroa pitää investoida vuositasolla 30 kWh:n säästön saamiseksi.

Tarran mukaan 55-tuumainen TV käyttää 65 wattia sähköä ja tarrassa olevan käyttöaikalaskelman mukaan vuosikulutus olisi 95 kWh (laskelma siis olettaa, että TV on päällä 4h vuoden jokaisena päivänä).

Uusi TV purettu pois pakkauksestaan. Melkoisen kokoinen suhteutettuna kahden istuttavaan sohvaan. Vieläkin isompia olisi ollut kauppojen hyllyillä saatavana, mutta tähän 55-tuumaiseen päädyimme.

Etualalla vanha 42-tuumainen, taustalla ja kauempana uusi TV. Etäisyyseroista johtuen kokoa ei voi tässä kuvassa verrata, mutta toisessa siis vinottaishalkaisija 105cm ja toisessa 140cm. Philipsejä molemmat.

Uusi TV toiminnassa. TV:n takapaneelissa olevat LED valot valaisevat aika kauniisti takaseinän – vanhassa TV:ssä tällaisia taustavaloja ei ollut.

Näkymä olohuoneen sohvalta katsottuna.

Eka pakkasaamu

Julkaistu 17.10.2014 , kirjoittanut Mika

Tänä aamuna oli ensimmäisen kerran lämpötila ihan kunnolla miinuksella, tai muutaman asteen nyt ainakin. Mutta aiemmin tänä syksynä näin kylmää ei ole vielä ollut.

Unohdin eilisessä poreammepäivityksessä kertoa, että lämmin vesi riitti – 500 litrainen Jäspin lämpöakku ei loppunut ainakaan kesken, kun poreamme päästettiin hanavedellä vettä täyteen.

Aikoinaan rakentamisen alkaessa mietinnässä oli, että otetaanko poreammeen takia 750-litrainen vai 500-litrainen lämminvesivaraaja. Jälkimmäinen eli sirompi vaihtoehto lopulta valittiin, ja näköjään valinta meni oikein. Ilman poreammetta paljon pienempikin varaaja olisi riittänyt. Kylpiessä veden pitää lämpöisenä 1kWh sähkövastus, ja sekin näytti riittävän ihan hyvin eikä vesi jäähtynyt.

Nyt on tänä aamuna vähän saatu esimakua miten lämmitys reagoi lämpötilan laskuun. Lattialämmityksen menoveden lämpötila on noussut kahdella asteella, ja talon lämpötila näyttäisi pysyvän vakiona 22-23C haarukassa. Talo on myös eilisen saunomisen ja kylpemisen jäljiltä jonkin verran lämmin, ja takkaakin on tällä viikolla poltettu pariin kertaan, keittiö-olohuoneen Tiilerin Terhissä on pintalämpötila ylhäällä +32C ja alhaalla +24C. Terhi on kerrostakka, jossa on villat sisällä, eli pintalämpötila ei koskaan kohoa juurikaan tämän suuremmaksi, vaan lämpö vapautuu huoneilmaan tasaisesti 4-5 päivän aikana lämmittämisen jälkeen.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa -2,4C klo 08:00, oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C.

17.10.2014 ensimmäinen pakkasaamu. Lentokentän mittarissa on nettisivujen mukaan -2,4C klo tänään klo 08:00. Oma mittari keittiön ikkunalla näyttää -2,9C. Lämpökeskus ajaa lattialämmitykseen tällä hetkellä +24C lämmintä vettä, aiemmin lattialämmityksen menoveden lämpötila on ollut lokakuun alkupuoliskolla koko ajan +22C. Samaan aikaan lämpötila talossa +22C-23C paikasta riippuen.

Poreamme testattu

Julkaistu 16.10.2014 , kirjoittanut Mika

Tänään käytiin ekan kerran poreammeessa ja hyvältä tuntui. Yllättävän paljon ominaisuuksia löytyy edullisestakin ammeesta, eli löytyy väriä vaihtava LED-valo, joka valaisee veden pintaa myöden aika kivasti, radio on ja tietysti poresuuttimet myös. Hämyvalaistuksessa amme näyttää aika hyvältä (mutta vaikea ottaa kameralla kuva). Poreamme näyttää myyjän nettivisujen mukaan olevan just nyt tarjouksessa ja maksaa vähemmän mitä me maksettiin ostohetkellä joskus aiemmin, lisätiedot tässä linkissä:

http://www.kylpyhuonemarket.fi

Kuvassa näkyvä poreamme meillä muuten sama mutta vastakkaisen kätisenä (tätä kuvaa lainattu myyjän nettisivuilta)

Talo Rautio

Arkistot vuoden mukaan: 2014