Pihasuunnitelmiin päivitystä

Aloitin pihatöiden pohdinnat jo maaliskuussa – sen hetkinen alkutilanne näkyy tässä päivityksessä (loppupään kuvista on jo päästy pitkälle),

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/14/pihaprojektin-alku/

Arkkitehdin pihaluonnos tuntui aika loogiselta, ja ajattelin että eipä kait tässä oikein muita vaihtoehtoja taida ollakaan. Keskelle pihaa ajattelin tehdä muurikivistä tällaisen pyöreän pengerretyn kukkapenkin mikä oli tehty tässä toisessa eli Aililan blogissa:

http://ailila.blogspot.fi/2013/06/muurikivilla-reunustettu-istutusalue.html

Ajattelin, että tuollaisen pyöreän varmaan osaisin minäkin tehdä – siinä seinät kallistuu joka suunnalta sisään päin, eli varmaan sellaisen saisin onnistumaan minäkin, ja voisin sitten kokea onnistumisen iloa, vaikka aikaisemmin en itse olekaan muurikivistä mitään tehnyt.

Sitten kuitenkin muksut halusivat, että pihaan pitää sopia myös trampoliini. Sille sitten ei ollutkaan enää sopivaa paikkaa, jos keskelle pihaa olisi tehty iso pyöreä istutusalue kukille.

Joten piti muuttaa suunnitelmia…

Kukkaistutusalueesta tuleekin nyt näillä näkymin tilanjakaja, joka erottaa autopihan ja viherpihan. Näin lähti nyt sitten käyntiin nämä tämän kesän pihahommat:

Yksi sadevesikaivo oli vielä asentamatta. Nyt sekin asennettu.

Yksi sadevesikaivo oli vielä asentamatta. Nyt sekin asennettu.

Sitten styroksia seinän viereen. Sitä olikin jäljellä vielä reilusti, joten täytin vähän leveämmälti.

Sitten styroksia seinän viereen. Sitä olikin jäljellä vielä reilusti, joten täytin vähän leveämmälti.

Ja lopuksi vielä suadatinkangasta styroksin päälle. Kangasta ei välttämättä tarvittaisi, mutta laitoin sen nyt sitä silmällä pitäen, että jos meille joskus tulee maalämpö, niin maalämpökaivo kaivetaan tähän. Kankaan avulla saa helposti maa-ainekset sivuun, styroksit on alla irtonaiset, ja sen alta pääsee jo kaivamaan sepeliä. Sitten lopuksi kaikki samalla tavalla takaisin.

Ja lopuksi vielä suodatinkangasta styroksin päälle. Kangasta ei välttämättä tarvittaisi, mutta laitoin sen nyt sitä silmällä pitäen, että jos meille joskus tulee maalämpö, niin maalämpökaivo ja sinne menevät putket kaivetaan tähän. Kankaan avulla saa helposti maa-ainekset sivuun. Sen jälkeen styroksit voi siirtää sivuun, ja niiden alta pääseekin jo kaivamaan sepeliä, eikä maa-ainekset mene keskenään sekaisin. Sitten lopuksi asettelee kaikki samalla tavalla takaisin.

Kukkapenkille kaarevuussäteen merkintä käynnissä. Narulla se onnistuu kätevästi.

Kukkapenkille kaarevuussäteen merkintä käynnissä. Narulla se onnistuu kätevästi.

Kaarevuussäteeksi tuli 420 cm, eli sellainen mikä nyt tähän kohtaan parhaiten näyttäisi sopivan.

Kaarevuussäteeksi tuli 420 cm, eli sellainen mikä nyt tähän kohtaan parhaiten näyttäisi sopivan.

Hiekkapedin tasoitus ja kaltevuuden mittaus pitkien lautojen avulla. Maan pitää pikkuisen kallistaa talosta pois päin.

Hiekkapedin tasoitus ja kaltevuuden mittaus pitkien lautojen avulla. Maan pitää pikkuisen kallistaa talosta pois päin.

Kun hiekka on tasoitettu, sen jälkeen se tärytetään "lätkällä" piukkaan. Tämä olikin varmaan elämäni eka kerta kun kokeilin tällaista. Tuntui olevan ihan mukava peli.

Kun hiekka on tasoitettu, sen jälkeen se tärytetään ”lätkällä”, jottei kivimuuri kaadu tai mene notkolle. Tämä olikin varmaan elämäni eka kerta kun kokeilin tällaista. Tuntui olevan ihan mukava peli.

Paitsi että tärylätkällä saa maa-ainekset piukkaan, niin ne myös tasaantuvat siinä samalla niin että lopputulos on tasainen kuin pöytälevy. Tästä onkin sitten jo aika hyvä jatkaa kivien latomisella.

Paitsi että tärylätkällä saa maa-ainekset tiivistettyä, niin ne myös tasaantuvat siinä samalla niin että lopputulos on tasainen kuin pöytälevy. Tästä onkin sitten jo aika hyvä jatkaa kivien latomisella.

Tässä vähän alustavaa suunnitelmaa. Kahden kaarevan kukkapenkin väliin tulee portti (koiran takia), ja kukkapenkit erottavat autopihan ja viherpihan toisistaan. Kukkaistutukset näkyvät sitten molemmille puolille.

Tässä vähän alustavaa suunnitelmaa. Kahden kaarevan kukkapenkin väliin tulee portti (koiran takia), ja kukkapenkit erottavat autopihan ja viherpihan toisistaan. Kukkaistutukset näkyvät sitten molemmille puolille. Päädyissä kiviä joutuu leikkaamaan, ei niitä tietenkään tuolla tavalla voi jättää ”nauramaan”. Istutuspenkin sisäleveys on noin metrin.

 

Haluatko lahjakortin Byggmaxiin?

Lahjakortteja olisi nyt kuulemma jaossa. Tietysti onneakin tarvitaan. Mutta ”yrittänyttä ei laiteta!” -sanoo vanha sananlasku.

Mitä tuo sananlasku muuten tarkalleen tarkoittaa? Sitä en tiedä. Ja varsinkaan en tiedä mitä sama voisi olla käännettynä englanniksi tai ruotsiksi? Enkä kyllä ala tuota kääntämään viroksikaan, vaikka se on toinen kotikieli meillä.

No, ei takerruta tähän. Nyt kun kerran lahjakortteja on jaossa kaikille Byggmaxin nikkariprojekteja äänestäville, niin näytän miten helposti se käy:

Siirry ensin Byggmaxin nettisivuille tästä linkistä:

https://www.byggmax.fi/

Sitten scrollaa ihan sinne pääsivun alalaitaan niin tulee tällainen näkymä:

www.byggmax.fi -sivut (ihan siellä alareunassa) näyttää tältä. Klikkaa "Kilpailu: Äänestä paras nikkarointiprojekti ja voita lahjakortti!"

www.byggmax.fi -sivut (ihan siellä alareunassa) näyttää tältä. Klikkaa ”Kilpailu: Äänestä paras nikkarointiprojekti ja voita lahjakortti!”

Sitten kun klikkaa tuota ”Kilpailu: Äänestä paras nikkarointiprojekti…” niin sen jälkeen aukeaa tällainen sivu:

Nyt seuraa kilpailun tarkin vaihe - yritä osua hiirellä tuohon keltaiseen palluraan, jossa lukee "äänestä tästä". Jos ei meinaa millään onnistua, niin ei maailma siihen kaadu - eteenpäin pääsee vaikka klikkaisi noita harmaita lautojakin tuon palluran ympärillä!

Nyt seuraa kilpailun tarkin vaihe – yritä osua hiirellä tuohon keltaiseen palluraan, jossa lukee ”äänestä tästä”. Jos ei meinaa millään onnistua, niin ei maailma siihen kaadu – eteenpäin pääsee ihan yhtä hyvin, vaikka klikkaisi noita harmaita lautojakin tuon keltaisen palluran ympärillä!

Jos tästä selvisit, niin tämän jälkeen joutuu tekemään vaikeita valintoja. Nimittäin hyviä vaihtoehtoja on peräti 4 kpl! Jos on oikein rohkea – kannattaa valita tuo numero nelonen – sehän on tuttu luku jo koulutodistuksestakin, kas näin:

Jos olet päässyt jo näin pitkälle, niin nyt ei muuta kuin lopuksi paina tuota alla olevaa punaista palkkia, jossa lukee "äänestä". Ja sitten vaan odottelemaan, että Byggmaxilta postia. Veikkaisin, että joillekin varmasti tulee! Ja mikäs sen mukavampaa?

Jos olet päässyt jo näin pitkälle, niin nyt ei muuta kuin lopuksi paina tuota alla olevaa punaista palkkia, jossa lukee ”äänestä”. Ja sitten vaan odottelemaan, että tuleeko Byggmaxilta postia. Veikkaisin, että joillekin varmasti tulee! Ja mikäs sen mukavampaa?

Ja sitten ei muuta kuin jännittämään, että miten käy! Eikös ollutkin helppoa?

Äänestää voi 17.6.2015 asti. Kilpailun päätyttyä kilpailun järjestäjä valitsee äänestäneiden joukosta avointen vastausten perusteella kolme voittajaa, jotka palkitaan 100 euron lahjakorteilla Byggmaxiin. Myös nikkarointikisaan osallistuneista bloggaajista kisan voittaja eli eniten ääniä saanut palkitaan lahjakortilla Byggmaxiin.

Mukavaa kesää kaikille!

Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C.

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C. Kuukauden alkupäivien korkeammat kulutuspylväät johtuvat poreammeen käytöstä vapun tienoilla.

Toukokuussa sähköä kului 31 päivän aikana yhteensä 1122 kWh. Päiväsähkön osuus oli 426 kWh ja yösähköä meni 696 kWh.

Huhtikuu oli yhden päivän lyhyempi kuukausi. Silloin sähköä kului 1179 kWh, josta päiväsähkön osuus oli 434 kWh ja yösähkön osuus 745 kWh.

Erillisissä mittauspisteissä sähköä kului toukokuun aikana seuraavasti:

Salaojapumppaamo = 2,1 kWh
IV-kone = 121,1 kWh
Uusi IKEA:n jääkaappi = 11,8 kWh
Vanha jääkaappi = 18,2 kWh
Läppärien lataukset = 3,4 kWh
55-tuumainen Philips TV = 8,4 kWh
Pyykinpesukone = 17,6 kWh

Tähän mennessä ollaan nyt asuttu 8 kuukautta. Tällä aikavälillä (lokakuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun) sähköä on kulunut yhteensä 12521 kWh. Polttopuuta on samaan aikaan kulunut varmaankin noin 10 kuutiota, josta lämpöä on saatu noin 10000 kWh edestä – olettaen, että kuusipuusta saa lämpöä talteen noin 1000 kWh/kuutio. Jos polttelisi koivuja, sitten saman lämmön olisi saanut noin 7 kuutiosta puita.

Jos tästä 8 kk aikajaksosta tekee 1,5 kertoimella ennusteen koko ensimmäisen vuoden tulevasta sähkönkulutuksesta, se olisi (hieman yläkanttiin laskien – koska kesällä menee vähempi sähköä kuin talvella) yhteensä 18781 kWh. Maalämpöpumpulla tästä saisi hyvinkin nipistettyä noin 10000 kWh pois, jolloin säästö olisi tuhat euroa vuodessa.

Talossa on lämpimiä neliöitä yhteensä 241m2 kolmessa kerroksessa. Lämmitys on suora sähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä, jonka lisäksi talossa on puukiuas ja 2 takkaa.

Muurikivi harjoituksia, osa2

Tällä kertaa muutama kuva siitä, mikä muurikivihommissa voi mennä pieleen.

Pikkuisen kaareutuvalla seinällä varmistuu, että auringon säteet osuvat aina johonkin kohtaan seinään aika kivasti. Tilanne jatkuu samana pitkän aikaa, kun aurinko liikkuu taivaalla.

Tässä kuvassa vielä kaikki OK. Pikkuisen kaareutuvalla seinällä varmistuu, että auringon säteet osuvat aina johonkin kohtaan seinään aika kivasti. Tilanne jatkuu samana pitkän aikaa, kun aurinko liikkuu taivaalla.

Jos pohja pettää - tai jos se ei alun alkaenkaan ole ollut ihan tasainen, niin lopputulos näyttää karmealta. Ja se vaan pahenee sitä mukaa, mitä korkeammasta muurauksesta on kyse.

Jos pohja pettää – tai jos se ei alun alkaenkaan ole ollut ihan tasainen, niin lopputulos näyttää karmealta. Ja se vaan pahenee kerros kerrokselta sitä mukaa, mitä korkeammasta pengerryksestä on kyse.

Epätasaiselle pohjalle pengertäminen näyttää siis tältä. Ja epätasaisuutta ei ole kuin 2-3 senttiä. Mutta en nyt viitsinyt väliaikaisvarastoinnin pohjaa alkaa tässä sen kummemmin tasoittamaan.

Epätasaiselle pohjalle pengertäminen näyttää siis tältä. Ja epätasaisuutta ei ole kuin ehkä 2-3 senttiä. Mutta en nyt viitsinyt väliaikaisvarastoinnin pohjaa alkaa tällä kertaa ihan tasaiseksi tasoittamaan.

Tältä näyttää epätasainen muuraus vähän kauempaa.

Tältä näyttää epätasainen muuraus vähän kauempaa.

Tässä vielä erään taloyhtiön pengerrystä. Harmillinen tilanne tämäkin, jos näin pääsee käymään...

Tässä vielä erään taloyhtiön pengerrystä. Harmillinen tilanne tämäkin, jos aikojen saatossa käy näin… Tässä on 7 kiveä päällekkäin, jonka vielä pitäisi pysyä ilman betonilla muurausta paikoillaan. Maan paine on jäätyessään kuitenkin valtava voima! Maassa oleva jäätyvä vesi tai kosteus on siis ei-painovoimainen ilmiö, jolloin kyseessä on enemmänkin hydraulinen voima kuin painovoima. Jäätyessään laajeneva vesi sitten tuuppaa kivipengerrystä nurin aina muutaman sentin vuodessa. Ellei seinä ei ole sillä tavalla kalteva, että se painovoimaisesti oikenee ennalleen aina sitten kun routa sulaa.

 

Selvityspyyntö puuttuvasta rakentamisilmoituksesta

Kirje verohallinnon erityisalojen seurantaryhmältä, jossa kyseltiin puuttuvien rakentamisilmoitusten perään.

Kirje verohallinnon erityisalojen valvontaryhmältä, jossa kyseltiin puuttuvan rakentamisilmoituksen perään.

Rakennustyömailla tuli käyttöön työntekijöitä ja rakennusurakoita koskeva uusi tiedonantovelvollisuus 1.7.2014 alkaen. Jo sitä ennen eli 1.3.2013 alkaen tuli pakolliseksi kuvalliset ja veronumeron sisältävät henkilötunnisteet kaikille niille, jotka rakennustyömailla liikkuvat. Itsellänikin on veronumero, vaikka isännöitsijä on rakennustömailla suht harvinainen vieras, ja tulee kuvioihin mukaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun rakentaminen on valmistumassa ja rakennus otetaan käyttöön.

Yksityisellä työmaalla kuvallista henkilötunnistetta ei edellytetä, jos yksityishenkilö rakennuttaa kohdetta omaan käyttöönsä, eikä kuvallista veronumeroa myöskään edellytetä rakennustyömaan tavarantoimittajilta – jos he eivät jää raksalle töihin.

Meille tontti tuli ostaessa KOy -muotoisena. KOy muutettiin As Oy:ksi, koska se oli helpompi toimenpide kuin KOy:n lopettaminen. Sen jälkeen alettiin rakentamaan taloa elokuussa 2012. Näin omakotitalokin voi olla As Oy, eikä meidän As Oy -muotoinen omakotitalo suinkaan ainut laatuaan Suomessa ole. Varainsiirtoveron säästämiseksi näitä As Oy -muotoisia omakotitaloja on tehty varmaan aika paljonkin.

Jatkossa As Oy -muotoinen omakotitalo voi kuitenkin olla harvinaisempi, koska As Oy on yritys, joka kuuluu kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuus syntyy jokaisesta urakasta, jonka suuruus ilman ALV:n osuutta ylittää 15.000€.

Eli jos joku jatkossa alkaa rakentamaan As Oy -muotoista omakotitaloa, niin jokaisen yli 15.000€ urakan kaikkien tietojen ilmoittelut joka kuukausi käy varmaan ihan jo työstä?

Ja siinä työssä kannattaa lisäksi olla äärimmäisen huolellinen, koska jos jotain menee pieleen tai jotain unohtuu, voi tulla isot sanktiot perästäpäin. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata jopa 15.000 euron laiminlyöntimaksu. Tarkemmat tiedot asiasta (joka ei siis koske normaalia ja ei-as-oy -muotoista omakotirakentamista) löytyy mm. tästä linkistä:

http://www.talousverkko.fi/blog/rakentamiseen-liittyva-tiedonantovelvollisuus-2014/

No – miten kävi nyt sitten meille tällä kertaa?

Itselleni oli taas jälleen kerran etua omasta ammatinvalinnasta, eli isännöitsijänä juuri nämä asiat pitäisi tietää ja osata aivan erityisen hyvin. Eikö vain?

No kyllä minä omasta mielestäni osaankin.

Vaikka tietysti ensimmäisen kerran saapuneen postin luettuani säikähdinkin, että menikö jotain pieleen? Ja että onko verottajan tulkinta As Oy -muotoisen omakotitalon rakentamisesta sittenkin jotain muuta, miten itse olen asiat tulkinnut? Ja kyllähän näistä uusista tiedonantovelvollisuuksista on aiheutunut isoilla työmailla myös monia kummallisuuksia ja ongelmia, joita ennen ei koskaan ollut.

Nyt siis uusi tiedonantovelvollisuus aiheuttaa ongelman mm. seuraavanlaisessa tilanteessa:

Otetaan esimerkkitapaus, jossa kerrostalossa teetetään julkisivujen ja parvekkeiden korjaus. Sitä varten talo on huputettuna, ja talon ympäri kiertää joka puolella tellinkit. Aikaisemmin – jos taloyhtiö päätti omana ja erillisenä urakkana asennuttaa siinä samalla myös parvekelasit, niin parvekelasimiehet saivat myös käyttää niitä samoja julkisivu-urakoitsijan pystyttämiä telineitä, jotta parvekelaseja ei tarvitsisi raahata paikoilleen porraskäytävän kautta ja huoneistojen läpi.

Mutta nyt parvekeurakoitsija yleensä ilmoittaa jo hyvissä ajoin, ettei jonkun toisen firman parvekelasimiehillä ole tänä päivänä enää mitään asiaa eikä oikeutta tulla hänen telineilleen, koska silloin hän olisi näistäkin miehistä ilmoitusvelvollinen, eikä hän oikeasti tunne sieltä toisesta firmasta ketään, koska heidän toiminta ei liity pääurakkaan millään tavalla. Jolloin käytännössä nyt käy sitten aina niin, ettei parvekelaseja asenneta, ennen kuin vasta sitten, kun pääurakoitsijana toimiva julkisivu- ja parvekekorjausyritys saa omat työnsä tehtyä, ja he keräävät telineensä pois ja poistuvat tontilta.

Sen jälkeen ne parvekelasit sitten kannetaan rappujen kautta ja huoneistojen läpi…Siis ihan hölmöä hommaa, mutta näin tämä nyt vaan tänä päivänä menee!

Toinen asia, missä ei ole ilmennyt varsinaisesti mitään ongelmaa, mutta rakentamispalveluja hankkivan yrityksen (esim. As Oy) pitää olla erityisen tarkkana, on sen määrittäminen, että milloin jokin yksittäinen urakka alkaa ja päättyy, ja milloin taas kaikki toiminta katsotaan yhdeksi ja samaksi urakaksi? Onko esim. omakotitalon rakentaminen alusta loppuun yhtä ja samaa urakkaa, jossa tarkoitus on saada talo valmiiksi, ja joka päättyy lopputarkastukseen?

Tähän kysymykseen en olisi ennen ihan varmaa vastausta tiennyt, mutta nyt tiedän. As Oy -muotoisen talon rakentaminen ei ole yhtä ja samaa urakkaa, vaan jokainen ostourakka katsotaan omaksi urakakseen, ja se pitää ilmoittaa, jos 15.000€ alaraja ylittyy.

Joskus tämä alaraja voi ylittyä myös ihan huomaamatta ja aivan kuin varkain:

Esimerkiksi hätätyönä aloitettu vesivahingon korjaus voi alustavan arvion mukaan olla ns. ”pikkujuttu”, jonka korjausarvio on vaikkapa noin 10.000 euroa, ja josta As Oy:n ei tarvitse tehdä rakentamisilmoitusta. Voi kuitenkin käydä niin, että urakkaan lähdettäessä korjaamistarvetta tuleekin enemmän, jolloin urakasta tulee tehdä ilmoitukset sen kuukauden kohdalla, jolloin urakka ensimmäistä kertaa ylittää 15.000 euron rajan. Siitä eteenpäin ilmoitukset tehdään ko. urakan aikana joka kuukausi niin pitkälle kuin urakkaa riittää. Tai jos omakotirakentaminen sinänsä katsottaisiin kuuluvaksi tähän samaan sarjaan, niin tällaisella ilmoitustarkkuudella As Oy -muotoisen omakotitalon rakentaminen kävisi tulevaisuudessa täysin mahdottomaksi. Ei sellaiseen ilmoittamisrumbaan kenenkään rakentajan aika riittäisi, eikä useimmilla riittäisi osaaminenkaan.

Lähetin minäkin nyt 191 riviä pitkän Excel -tiedoston verotoimistoon, että tällaiset urakat ja tällaiset hankinnat on 1.7.2014 jälkeen tehty, ja kysyin siinä sitten samalla, että minkä kuukauden kohdalla heidän mielestään ilmoitusvelvollisuuden rajapyykki olisi ylitetty?

Listaus oli ote täällä blogissakin näkyvästä kustannuserittelystä, joka on täynnä pieniä hankintoja lähinnä rautakaupoista tai pieniä sekalaisia ammattimiehen laskuja milloin mistäkin pikkutyöstä, ja se listaus löytyy tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/rakentamisen-kulut/

No, onneksi itselläni oli tällä kertaa kyseessä vain pelkkä verottajalle sattunut sekaannus, ja minulle saapunut selvityspyyntö oli tällä kertaa aiheeton.

Tieto rakentamisilmoituksen tekemättä jättämisestä muuttotarkastuksen yhteydessä oli tullut rakennusvalvonnasta. Siellä oli varmaan tehty asiaan liittyen jonkinlainen massa-ajo? Eikä siinä yhteydessä sitten ehkä oltu huomattu, että hei – tämä meidän talo olikin As Oy -muotoinen, ja se kuuluu kuukausi-ilmoittamisen piiriin. Jolloin As Oy -muotoinen omakotitalo ei esitä muuttotarkastuksen eikä lopputarkastuksenkaan – koska tämä ilmoittamismuoto sitten taas koskee pelkästään yksityishenkilöitä, eikä As Oy ole yksityishenkilö.

No milloin minun nyt sitten pitää tehdä rakentamisilmoitus verottajalle, koska talo kuitenkin valmistuu selvästi 1.7.2014 jälkeen?

No tämäkin on mielenkiintoista, sillä taidan olla väliinputoaja tässä asiassa. Eli minun ei ole tarvinnut, eikä tarvitse tehdä ainuttakaan ilmoitusta koskaan As Oy:n nimissä. Meidän oma As Oy olisi kuulunut kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden piiriin, mutta kun talo ehdittiin saada melkein jo valmiiksi ennen kuin uudet velvoitteet tulivat voimaan kesällä 2014, niin nyt tilanne on meidän osalta sellainen, että sen 1.7.2014 jälkeen meille ei ole enää yli 15.000€ urakoita tullut. Oma timpurit poistuivat työmaalta kesän 2014 jälkeen, ja heidänkin palkkansa jäi alle 15.000 euron 1.7.2014 jälkeisen ajan osalta. Joten ilmoitettavaa ei minulla ole ollut – eikä enää tule.

Vai tuleeko jossain vaiheessa jotain ilmoitettavaa sittenkin?

Taas kannattaa olla tarkkana! Eli jos tekee oman talonsa yhtiöjärjestyksen oikein, niin ei tarvitse koskaan jatkossakaan ilmoittaa isoja remontteja siksi, että omakotitalo on aikanaan rakennettu As Oy:ksi. Nimittäin kyllähän isot remontit (ikkunat, katto tai putkiremontti) nyt helpostikin voi ylittää 15.000€. Vai joudunko sittenkin ilmoittamaan kaikki nämä kuukausi-ilmoitusmenettelyssä omana asumisaikanani?

En joudu.

Vaikka itse rakennus on yksiselitteisesti As Oy:n omaisuutta, siis As Oy omistaa rakennukset (ja minä vaimoni kanssa omistamme As Oy:n koko osakekannan), niin yhtiöjärjestys on meillä muotoiltu niin, että käytännössä mikään remontti ei kuulu As Oy:n vastuulle. Jolloin ne tehdäänkin sitten jo yksityishenkilönä, ja kotitalousvähennystä hyödyntäen, koska meidän talon yhtiöjärjestyksen 6§ pykälä kuuluu näin:

”6§ Siitä poiketen, mitä asunto-osakeyhtiölaissa säädetään yhtiön ja osakkaan välisestä korjaus- ja kunnossapitovastuusta, kuuluu osakkeenomistajan vastata kaikista niistä korjaus- ja kunnossapitotöistä ja kustannuksista, jotka voidaan kohdistaa siihen rakennukseen, jossa hänen hallitsemansa huoneisto sijaitsee. Sama vastuu koskee osakkeenomistajan hallitsemia muita tiloja.”

Yhtiöjärjestys kokonaisuudessaan (mielestäni hyvä malli pienelle As Oy:lle ja varsinkin As Oy -muotoiselle omakotitalolle löytyy tästä linkistä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/yhtiojarjestys/

Taisi olla vähän pitkä ja tylsä päivitys tällä kertaa?

Niin varmaankin – eikä varmaan monikaan ole lukenut tänne asti, mutta tämä oli taas yksi esimerkki siitä, kuinka monimutkaiseksi As Oy -maailma on nykyaikana mennyt. Silloin kun minä rupesin isännöitsijäksi 12 vuotta sitten, silloin isännöitsijän työ oli helppoa ja yksinkertaista. Mutta ei ole enää.

Miten sitten yksityishenkilö selviää kaikesta tästä? No ihan yksi ilmoitus ja yksi käynti tässä linkissä riittää:

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/vh_ra/index.html

Muurikivi harjoituksia

Pihahommat etenevät pikkuhiljaa, tilasin muurikivet Taloon.comista ja näitä tällaisia betonikiviä olen nyt sitten lohkonut aina iltapuhdetöinä:

http://www.taloon.com/muurikivi-300x320x80-mm-pari-suora-harmaa/HB-MUURI-80-H/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos&openGroup=7239

Vallikivet saapuvat lavalla pareittain. Pengerrettäessä rosoinen lohkopinta jää näkyville.

Vallikivet saapuvat lavalla pareittain. Pengerrettäessä rosoinen lohkopinta jää näkyville.

Työkaluja lohkomiseen. Isoin on joku vanha jonka löysin työkalupakista, pari pienempää ostin Bauhausista.

Työkaluja lohkomiseen. Isoin on joku vanha jonka löysin työkalupakista, pari pienempää ostin Bauhausista.

Leveämpi taltta on kapeampaa tekoa - ja parempi.

Leveämpi taltta on kapeampaa tekoa – ja parempi.

Aika hyvä yhdistelmä = leveä taltta + vähintään kilon painoinen pajavasara. Puolitoistakiloinen saattaisi olla vielä parempi, mutta sellaista en nyt tällä kertaa ostanut. Myös kirveen kamarapuolella lyönnit ovat tarpeeksi tehokkaita. Kirveen painosta en osaa tarkemmin sanoa, en ole punninnut. Ehkä vanhalla tylsällä kirveellä betonikiveä voisi lyödä ihan sellaisenaan? En ole kuitenkaan kokeillut, ei ole nyt mitään sellaista "romukirvestä", jonka terän viitseisi kokeilussa tuhota.

Aika hyvä yhdistelmä = leveä taltta + vähintään kilon painoinen pajavasara. Puolitoistakiloinen saattaisi olla vielä parempi, mutta sellaista en nyt tällä kertaa ostanut. Myös kirveen kamarapuolella lyönnit ovat tarpeeksi tehokkaita. Kirveen painosta en osaa tarkemmin sanoa, en ole punninnut. Ehkä vanhalla tylsällä kirveellä betonikiveä voisi lyödä ihan sellaisenaan? En ole kuitenkaan kokeillut, ei ole nyt mitään sellaista ”romukirvestä”, jonka terän viitseisi kokeilussa tuhota.

Ladontakokeilua. Eipä tuo muuraus nyt 2,5 metrin matkalla vielä näytä paljonkaan kaareutuvan. Ei ainakaan tässä kokeilussa, kun asettelin kivien päädyt aika tiiviisti toisiaan vasten.

Ladontakokeilua. Eipä tuo muuraus nyt 2,5 metrin matkalla vielä näytä paljonkaan kaareutuvan. Ei ainakaan kaareudu tässä kokeilussa, kun asettelin kivien päädyt aika tiiviisti toisiaan vasten.

Jostain suosituksista luin, että maksimissaan 7 kerrosta kiviä voi latoa päällekkäin ilman että ne tarvitsee muurata kiinni. Silloin pengerryksen korkeus näitä vallikiviä käyttäen olisi noin 55cm.

Jostain suosituksista luin, että maksimissaan 7 kerrosta kiviä voi latoa päällekkäin ilman että ne tarvitsee muurata kiinni. Silloin pengerryksen korkeus näitä vallikiviä käyttäen olisi noin 55cm.

Tässä on nyt ladottu 16 kerrosta kiviä päällekkäin. Kyllä nämä vähän taaksepäin nojaavat.

Tässä on nyt ladottu 16 kerrosta kiviä päällekkäin. Kyllä nämä kivet vähän taaksepäin nojaavat, ja muuri pysyy silloin tukevammin pystyssä.

Tässä sama kokeilu edestäpäin. Rosoinen pinta näyttää mielestäni aika hyvältä.

Tässä sama kokeilu edestäpäin. Rosoinen pinta näyttää mielestäni aika hyvältä.

EDIT 11.7.2015:
Tässä artikkelissa esiteltyjä halkaisutyökaluja ei kannata käyttää, eli jos joudut halkaisemaan muurikiviä, tee se alla kommenttikentässä nimimerkki ”Juhon” kirjoittaman ohjeen mukaan, tai katso tästä linkistä video, miten helposti homma käy oikeilla työkaluilla:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/07/02/video-nain-halkaistaan-muurikivi/

Kivivilla ei pala

Sillä välin kun itse olin Virossa käymässä (niin kuin edellisestä artikkelistani käy ilmi), niin meillä Rekolassa oli ollut viime yönä uhkaava tulipalotilanne kylän vanhalla huoltoasemalla, jossa nyt toimii rengasliike. Ja tietysti myös bensaa myydään edelleen, eli ”kylmänä huoltoasema” jatkaa samalla toimintaansa siinä rengasbisneksen rinnalla. Itse toimin kiinteistöllä isännöitsijänä, niin kuin myös vieressä olevalla vanhalla ostarilla ja vanhalla tehtaalla, jotka ovat kaikki samaa kiinteistöä.

Bensa-asemilla joudutaan tietysti jo lähtökohtaisestikin käyttämään rakentamisessa palamattomia rakenteita. Tässä jälleen hyvä esimerkki siitä, että kivivilla ei pala – ja seinärakenteet kestivät sen kuumuuden mitä siihen ehti kohdistua. Onhan tässä kova kuumuus kuitenkin käynyt, ja bensa-asemalla syttyvä tulipalo on aina iso vaaratilanne.

Ensisijaisesti lämmöneristeenä toimivien villojen välissä olevat pystykoolaukset pysyvät tulipalotilanteessa ainakin kolmelta pinnalta hiiltymättöminä. Sillä kahdesta suuntaa ne ovat villojen puristuksissa, jolloin villat suojaavat kantavia puita kahdellakin tapaa: puuhun ei kohdistu niin suurta lämpökuormaa koska villa toimii edelleenkin lämmön eristeenä, ja mikä tärkeintä – puun pinta ei saa happea, jolloin se ei syty. Ja kivivilla itsessään ei pala.

Sisäpuolisista tiloista kantaviin puurakenteisiin ei ole edes kohdistunut kuumuutta, eli kantavat rakenteet suojaavat samalla myös sisäpuoliset tilat, jos palo syttyy rakennuksen ulkopuolella. Periaatteessa näin olisi pitänyt olla myös Kilpisjärvellä, mutta en sitten tiedä, että millaiset rakenneratkaisut siellä mahtoi olla. Lopputulos oli ainakin heillä sellainen, että rakennuksen seinustalla palaneen asuntoauton myötä tuhoutui koko rakennus:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430612040620.html

Tässä nyt Vantaan Rekolassa viime yönä sattuneessa palossa päältäpäin katsoen myös rakennuksen ulkopinnassa olleet levyt (palamatonta materiaalia) ovat suojanneet rakenteita lämmöltä varsin hyvin. Kattorakenteisiin tuli ei ilmeisesti ollut vielä kovin paljon ehtinyt:

Siistiä ja hyvää työtä palokunnalta. Varsinkin rakennuksen suojaaminen pressulla enempien kosteusvaurioiden välttämiseksi. Nythän tässä ei ole enää mihinkään mitään kiirettä, mutta uskon, että maanantaina kiire kuitenkin tulee, eli puhelimet alkavat soida joka suunnalta, ja tietysti itsekin joudun aika moneen suuntaan soittelemaan. Ensin yleensä soitan, sitten pistän kirjallisena viestinä sen mitä kukin taho haluaa, tarvitsee ja vaatii.

Siistiä ja hyvää työtä palokunnalta. Varsinkin rakennuksen suojaaminen pressulla enempien kosteusvaurioiden välttämiseksi. Nythän tässä ei ole enää mihinkään mitään kiirettä, mutta uskon, että maanantaina kiire kuitenkin tulee, eli puhelimet alkavat soida joka suunnalta, ja tietysti itsekin joudun aika moneen suuntaan soittelemaan. Tämä on vaan sellaista isännöitsijän työn arkea. Itselleni on muotoutunut sellainen toimintatapa, että yleensä ensin soitan, sitten pistän kirjallisena viestinä  ne asiat ja tiedot, mitä kukin taho haluaa, tarvitsee ja vaatii.

 

Kuvassa oikealla näkyvä ja vielä palamaton rengaskasa täytyy viedä pois tai siirtää muualle. Näin lähellä rakennusta niitä ei voi jatkossa enää säilyttää, vaikka nuo onkin kierrätykseen meneviä vanhoja renkaita, eli ei tietenkään ole tarkoituskaan, että tämä kasa tässä koko ajan olisi.

Kuvassa oikealla näkyvä ja vielä palamaton rengaskasa täytyy viedä pois tai siirtää muualle. Näin lähellä rakennusta niitä ei voi jatkossa enää säilyttää, vaikka nuo onkin kierrätykseen meneviä vanhoja renkaita, eli ei tietenkään ole tarkoituskaan, että tämä kasa tässä koko ajan olisi. Tämä asian pohtiminen kuitenkin kuuluu paloviranomaiselle, eli sieltä varmaan tulee jo maanantain aikana toimenpidesuositukset tai -määräykset, mitä on tehtävä ja mihin aikarajaan mennessä.

Palomiehet ovat koukkineet villoja irti seinästä, jotta ovat päässeet palaviin pesäkkeisiin käsiksi paremmin. Tämän jälkeen timpurityönä otetaan loputkin sammutuksen jäljiltä märät villa pois vahinkoalueelta.

Palomiehet ovat koukkineet villoja irti seinästä, jotta ovat päässeet palaviin pesäkkeisiin käsiksi paremmin. Tämän jälkeen timpurityönä otetaan loputkin sammutuksen jäljiltä märät villa pois vahinkoalueelta.

Eli miten nyt sitten lähtee isännöitsijän maanantai käyntiin? Itse lähtisin liikenteeseen niin, että ensin soitto vakuutusyhtiöön – he tarvitsevat ilmoituksen tapahtuneesta, ja päättävät sitten tuleeko vahinkotarkastaja paikalle. Sen jälkeen soitto poliisille, että jatkuuko rikospaikkatutkinta, vai saako paikat korjata kuntoon. Sitten paikalle purkumiehet, jotka ottavat sammutustöissä kastuneet villat pois, tarkastavat kantavien rakenteiden kunnon, ja jos kaikki on siltä osin kunnossa – niin kuin nyt näyttäisi olevan, sitten kuivat villat tilalle, ja seinälevytykset kuntoon niin että lopputulos on siisti. Ja lopuksi laskut vakuutusyhtiölle.

Omassa talossamme laitoimme paksummat villat lasivillasta. Se oli nopeinta laittaa, koska joissakin ahtaissa paikoissa lasivillaa voi myös vetää ilman että se repeää. Tai ei se ainakaan helposti repeä. Villojen väliin tuli muovi, ja sen päälle pikkuvillat laitettiin Parocin kivivillaa. Se on myös raskain villa, ja siten myös hyvä äänieriste. Äänieristyssyistä (ja toissijaisesti myös paloturvallisuussyitä) yläpohjassa oleva puhallusvilla on kaikki kivivillaa, ja sitä on siellä likemmäs puolen metrin paksuudelta.

Ekovillaa en paloturvallisuussyistä uskaltanut lähteä kokeilemaan, vaikka Ekovillassa tietysti omat hyvät puolensa onkin. Omasta mielestäni paloturvallisuus ja siihen liittyen käytännön järjen käyttö on kuitenkin äärimmäisen tärkeää jo rakennuksen suunnittelussa. Ja tietysti viranomainenkin nyt tietyt minimitason asiat vaatii.

Eristevillavalinnan lisäksi meillä on myös ylimmässä kerroksessa jokaisessa makuuhuoneessa ja vielä yläaulassakin ovi suoraan parvekkeelle. Joten jos täytyy äkkiä lähteä, niin ulko-oven saa nopeasti auki, eikä tarvitse alkaa ikkunaa rikkomaan tai ikkunoiden avauskahvaa etsimään. Tulipalotilanteessa kuumuus ei ole useinkaan se pahin ongelma, vaan myrkylliset savukaasut, joita pakoon pitää päästä mieluiten mahdollisimman pikaisesti. Häkää pystyy hengittämään maksimissaan kerran tai pari, ja sen jälkeen voi olla taju pois samantein. Häkä on vielä siitä petollinen, että sitä ei haista.

Bauhoffin Meistriklubi -kortti

Useimmilla Etelä-Suomen rakentajilla tällainen kortti jo taitaa ollakin?

Tai jos ei ole, se kannattaa hankkia ihan ekalla reissulla, jos lähtee hakemaan rakennustarvikkeita Virosta, koska ns. ”hyllynreunahintoja” ei rautakaupoissa kannattaisi maksaa. Eihän talonrakentajat yleensä niillä hinnoilla maksa Suomessakaan?

Vaikka Viron hyllynreunahinnat toki näyttävät ihan hyviltä jo sellaisenaankin suomalaisen kukkaroon, niin ihan sama systeemi siellä on mitä Suomessakin: kaikissa rautakaupoissa on asiakkaaseen ja asiakkaan ostomääriin tai asiakkuuteen perustuva hinnoittelu. Ihan jo ”kanta-asiakaskortilla” voi saada aikamoisia etuja, vaikka ei olisi koskaan ennen kaupassa käynytkään.

Bauhoffissa tämä kanta-asiakkaan kortti on nimeltään ”Meistriklubi” -kortti, ja sen saa infotiskiltä parissa minuutissa. Siis jos tähän aikaan lasketaan mukaan myös se aika mikä itseltä kuluu, kun täyttää hakulomakkeeseen omat osoitetietonsa, ja allekirjoittaa sen. Myyjä naputtelee ne samat tiedot sitten koneelleen hyvinkin alle puolessa minuutissa, ja sen jälkeen kortti on aktivoitu, ja sitä voi käyttää heti. Siinä lukee alakulmassa ihan oma nimikin: DSCN0275 Kortti maksaa 3 euroa, se on voimassa 2 vuotta ja kortti tienaa itse itsensä helposti jo ekalla ostokerralla. Itselläni rakentaminen on nyt kestänyt jo sen verran aikaa, että ensimmäinen Bauhoffin kortti meni vanhaksi, ja se olisi pitänyt uudistaa. Ja kun en huomannut Bauhoffin uudistyspyyntö -viestiin vastata, niin hankin nyt sitten taas kokonaan uuden kortin. Tällä kertaa en tarvinnut kuin yhden pumpun, josta kortilla sain alennusta 24,61% eli 12,40 euroa! Varsin kätevä kortti siis: DSCN0276 Jos ostaa isompia määriä kerralla, eli vähintään 650 eurolla, niin sitten kannattaa Bauhoffissa toimia niin kuin jokin aika sitten kerroin tässä linkissä:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/05/02/rakennustarvikeostoksilla-eestissa/

Sitten tänne loppuun vielä muutamia kuvia ja hintatietoja Bauhoffin puutarhapuolelta, ei nyt kuitenkaan tarttunut mitään mukaani tällä kertaa. Esim. Tuijat maksaa vitosen Virossa ihan niin kuin ne maksaa Suomessakin, eli niitä ostamalla ei säästäisi mitään.

Lisää puutarhapuolta. Meistriklubi -kortilla oleva hinta on isommalla fontilla hintalapun oikeassa laidassa. Vasemmalla pikkufontilla ns. "normaalihinta". Maksaako kukaan normaalihintoja, sitä en tiedä...

Puutarhapuolta Tarton Bauhoffissa 23.5.2015. Meistriklubi -kortilla oleva hinta on isommalla fontilla hintalapun oikeassa laidassa. Vasemmalla pikkufontilla ns. ”normaalihinta”. Maksaako kukaan normaalihintoja, sitä en tiedä…

Puutarhapuolta.

Lisää puutarhapuolta.

Bauhoffin Tarton myymälää.

Bauhoffin Tarton myymälää.

Virossa rypsipellot ovat jo keltaisina.

Virossa rypsipellot ovat jo keltaisina.

Tämän kertainen blogi-päivitys naputeltiin Tallinkin SuperStarin takaosassa olevian kaarevien takalasien alla olevasta baarista. Hyvin toimii näköjään yhteydet merelläkin. Merikin oli suhteellisen tasainen, ei tuulennut ja aurinkokin paistoi (laski äsken mereen).

 

EDIT 24.5.2015:

Joissakin blogeissa on hämmästelty nurmikonsiementen hintoja, kun iso 20 kg pussi voi maksaa melkein satasen. Niin kuin näyttää olevan esim. tässä linkissä:

https://www.agrimarket.fi/Piha_ja_Puutarha/kylvot-ja-istutukset/nurmikonsiemenet/tvl-seos-20-kg/

Siis toisinsanoen nurmikon siementen kilohinta on Suomessa noin 4,50 -> 5,00 euron paikkeilla. Ja ihan samat hinnat näyttää olevan Virossakin, katsoin hintoja Bauhoffin myymälässäkin, ja tässä samat vielä nettilinkissä heidän kotisivuillaan:

http://www.bauhof.ee/ettekasvatus-lisatud/seemned-ja-sibulad-lisatud/muruseemned.html

Myös amppelit olivat Virossa samoissa hinnoissa kuin Suomessakin (noin kymmenen euron kahta puolta), eli tässä listaa muutamista puutarhatuotteista, joita Virosta asti ei kannata lähteä hakemaan.

Itselläni on myös pieni terassin laajennusprojekti tälle kesälle, joten katsoin myös painekyllästetyn laudan hintoja Bauhoffissa, niin höylätty vihreä lauta 28x95mm oli eilen Bauhoffissa tarjouksessa 1,20€/metri – normaalihinta heillä oli 1,65€/metri. Saman värinen lauta samoilla mitoilla on Vantaan Byggmaxissa halvempi, eli 0,99€/metri:

https://www.byggmax.fi/puutavara/painekyllastetty-puutavara

Eli eipä juuri kannata lähteä peräkärryn kanssa Viroon lautoja hakemaan, samat laudat saa halvemmalla esim. Byggmaxista ja heiltä voi myös halutessaan ottaa kuljetuksen tontille (toki sekin aina maksaa jotain, mutta maksaa todennäköisesti paljon vähemmän, jos samaa kysyisi Tallinnan rautakaupoissa).

Jos joku haluaa Googlella katsoa puutarha- ja piharakentamiseen liittyvien hintoja, niin tässä vähän avainsanastoa, jolla pärjää Googlessa ja miksei myös paikan päällä virolaisessa rautakaupassakin:

Nurmikonsiemenet = Muruseemned
Ruohonleikkuri = Muruniiduk
Terassilauta = terrassilaud (virossa 2 ärrää terassi -sanassa)
Kukkalaatikko = lillekast
Pensassakset = hekikäärid
Pensasaita = hekki
Tuijan taimet = elupuu istikud
Kesäkukat = suvelilled
Harava = reha
Lehtiharava = lehereha
Ulkovalaistus = välisvalgusti
Pihakeinu = aiakiik
Puutarha = aed
Trampoliini = batuut
Peräkärry = haagis
Kottikärryt = aiakäru
Tikapuut = redel

Jos jäi listalta jotain puuttumaan, niin saa toki kysyäkin… 🙂