Toukokuun sähkönkulutus

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C.

Toukokuun päivittäiset lämpötilat (punainen yhtenäinen viiva) ja sähkönkulutus päivittäin. Toukokuun keskilämpötila (punainen katkoviiva) oli +9,3C. Kuukauden alkupäivien korkeammat kulutuspylväät johtuvat poreammeen käytöstä vapun tienoilla.

Toukokuussa sähköä kului 31 päivän aikana yhteensä 1122 kWh. Päiväsähkön osuus oli 426 kWh ja yösähköä meni 696 kWh.

Huhtikuu oli yhden päivän lyhyempi kuukausi. Silloin sähköä kului 1179 kWh, josta päiväsähkön osuus oli 434 kWh ja yösähkön osuus 745 kWh.

Erillisissä mittauspisteissä sähköä kului toukokuun aikana seuraavasti:

Salaojapumppaamo = 2,1 kWh
IV-kone = 121,1 kWh
Uusi IKEA:n jääkaappi = 11,8 kWh
Vanha jääkaappi = 18,2 kWh
Läppärien lataukset = 3,4 kWh
55-tuumainen Philips TV = 8,4 kWh
Pyykinpesukone = 17,6 kWh

Tähän mennessä ollaan nyt asuttu 8 kuukautta. Tällä aikavälillä (lokakuun 2014 alusta toukokuun 2015 loppuun) sähköä on kulunut yhteensä 12521 kWh. Polttopuuta on samaan aikaan kulunut varmaankin noin 10 kuutiota, josta lämpöä on saatu noin 10000 kWh edestä – olettaen, että kuusipuusta saa lämpöä talteen noin 1000 kWh/kuutio. Jos polttelisi koivuja, sitten saman lämmön olisi saanut noin 7 kuutiosta puita.

Jos tästä 8 kk aikajaksosta tekee 1,5 kertoimella ennusteen koko ensimmäisen vuoden tulevasta sähkönkulutuksesta, se olisi (hieman yläkanttiin laskien – koska kesällä menee vähempi sähköä kuin talvella) yhteensä 18781 kWh. Maalämpöpumpulla tästä saisi hyvinkin nipistettyä noin 10000 kWh pois, jolloin säästö olisi tuhat euroa vuodessa.

Talossa on lämpimiä neliöitä yhteensä 241m2 kolmessa kerroksessa. Lämmitys on suora sähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä, jonka lisäksi talossa on puukiuas ja 2 takkaa.

Maaliskuun sähkönkulutus

Päivittäinen sähkönkulutus maaliskuussa 2015 oli yht. 1446 kWh. Yösähköä meni 896 kWh (eli 62%) ja päiväsähköä kului 550 kWh (eli 38%) kokonaiskulutuksesta. Kuukauden keskellä oli selkeitä pakkasöitä, jolloin pelkällä yösähköllä ja ulkolämpötila-anturilla toimiva lattialämmitys lämmitti lattioita yön aikana aika hyvin (järjestelmä kait luuli, että koko vuorokausi on päivälläkin yhtä kylmää). Takkaa käytettiin vastaavana aikana vastaavasti vähemmän, kun sähköä kului enemmän. Kuukauden keskilämpötila oli +2,0C.

Päivittäinen sähkönkulutus maaliskuussa 2015 oli yht. 1446 kWh. Yösähköä meni 896 kWh (eli 62%) ja päiväsähköä kului 550 kWh (eli 38%) kokonaiskulutuksesta. Kuukauden keskellä oli selkeitä pakkasöitä, jolloin pelkällä yösähköllä ja ulkolämpötila-anturilla toimiva lattialämmitys lämmitti lattioita yön aikana aika hyvin (järjestelmä kait luuli, että koko vuorokausi on päivälläkin yhtä kylmää). Takkaa käytettiin vastaavana aikana vastaavasti vähemmän, kun sähköä kului enemmän. Korkein vuorokauden keskilämpötila oli +5,9C ja alin -3,8C. Tuntikohtaisessa mittauksessa maaliskuun lämpimin tunti oli +12,2C ja kylmin tunti oli -8,7C. Kuukauden keskilämpötila oli +2,0C.

Tähän mennessä eri kuukausien sähkönkulutus on ollut seuraava:

maaliskuu 2015 yht. 1446 kWh
helmikuu 2015 yht. 1709 kWh
tammikuu 2015 yht. 1648 kWh
joulukuu 2014 yht. 2308 kWh
marraskuu 2014 yht. 1383 kWh
lokakuu 2014 yht. 1665 kWh
Puolen vuoden asumisen aikana sähköä on kulunut yhteensä 10159 kWh.

Polttopuita on tähän mennessä käytetty suunnilleen 7-8 kuutiota (enimmäkseen rakentamisesta ylijäänyttä kuusipuuta, josta oletettavasti saatu energiaa noin 1000 kWh per kuutio). Polttopuista saatu energia on näin ollen melkein yhtä suuri kuin ostoenergiana käytetty sähkö.

Kesällä polttopuita menee varmaankin oleellisesti vähemmän, kun ei ole muuta kulutuspaikkaa kuin saunan pesä. Kesähelteillä saunomisen jälkeen ikkuna voidaan avata ulos, jos ei haluta kiukaan lämpöä muualle taloon.

Salaojapumppaamon sähkönkulutus yllätti

Se olisi tänään sitten jo helmikuu. Yöllä on satanut 5-10 cm uutta lunta ja ulkona on hyvät lumiukkokelit. Ilmatieteenlaitoksen mukaan nollakelit ovat jatkuneet läpiyön, tuuli puhaltaa koillisesta 5m sekunnissa, ja lunta on Vantaalla virallisesti 20 cm. No läheskään niin paljon sitä ei ainakaan tällä kohtaa näytä silmämääräisesti olevan. Vielä eilen kun ajelin Rekolasta Tikkurilaan Ohratien peltojen halki, niin multakokkareet näkyivät ohuen lumipeitteen välistä ihan selvästi. Ei ole oikein ollut hiihtokelejä tänä talvena, eikä taida olla vieläkään.

Kohta kuitenkin on tulossa ”normaalit talvikelit”, sillä ensi viikon puolivälissä alkaa päivisin pikkupakkaset ja yölämpötila voi ennusteiden mukaan mennä alle -10C. Eli keli suosii murtomaahiihtäjiä, ja mitä tulee talon lämmitykseen – niin ehkä hiukan enempi saadaan sähköä kulumaan lämmitykseenkin. En minä isoja sähkölaskuja tietenkään toivo enkä odota, mutta yllättävän vähän sähköä nyt kuluu – ja siitä hetken päästä lisää.

Kävin tänään aamulla katsomassa mittarilukeman salaojapumppaamolta. Luin mittarin ainakin kolmeen kertaan ennen kuin uskoin sitä ja tarkistin vielä, että mittari varmasti on OK. Kyllä se oli. Pumppaamolla oli sähköä kulunut tammikuun aikana huimat 14,6 kWh. Joulukuussa sähköä meni 5 kWh ja marraskuussa 2 kWh ja lokakuussa 1 kWh. Eli tässä kohdin on tapahtunut melkoista nousua, kun pumpun kulutus on 4 kuukaudessa 14-kertaistunut.

Ehkä tämän aiheuttaa märkä talvi? Välillä lunta tulee ja sitten se sulaa? Lisäksi on satanut ihan silkkaa vettä. Tai sitten tuossa vieressä kadun alla kulkeva vesilaitoksen putki sanoo taas kohtapuoliin ”poks” ja sen jälkeen vesi lainehtii taas pitkin katua. Näin on tapahtunut tässä rakentamisen aikana jo kaksi kertaa aikaisemminkin. Molemmilla kerroilla juuri ennen putkirikkoa meillä salaojapumppaamon pumppu kävi ihan hullun tavalla (siihen kiinnitti ihan jo huomiota että mitä se pumppu nyt jatkuvasti käy), ja tätä jatkui monta päivää ennen kuin kadulla oleva vesivahinko tuli pintaan asti ja se huomattiin. Viime kerralla Laurintie avattiin runkoputken hajoamisesta johtuen samanaikaisesti kahdesta eri kohtaa muutaman sadan metrin välein.

Kyllä tässä näiden lukusarjojen kanssa kuitenkin alkaa miettimään, että saas nähdä mitä tässä nyt sitten tapahtuu pumppaamon osalta seuraavaksi?

Joko salaojien pumppu rauhoittuu kevään myötä sitten kun sulamisvedet ovat menneet – tai sitten tapahtuu vieressä olevalla kadulla jotain muuta sitä ennen. Muita vaihtoehtoja ei taida oikein olla? Aika näyttää.

Onneksi meillä kuitenkin on salaojille pumppu, jonka koho vetää käyntiin aina tarvittaessa. Ja löytyisi vielä varastosta lisää apupumppujakin, jos nykyisen pumpun 800 vatin teho ei riittäisi. Eli jos vaan sähköä riittää, niin kellarin alla oleva vesi ei pääse koskaan nousemaan niin korkealle, että se kastelisi talon perustukset tai tulisi kellarin lattialle asti. Talon alla olevan veden pintaa saa nyt kätevästi myös seurattua (ja siinä ei ole tapahtunut muutosta), kun tein jokin aika sitten idioottivarman seurantalaitteen metrinmitasta, tyhjästä pullosta ja putkenpätkästä – kas näin:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/11/02/tee-se-itse-pintamittari-pumppaamolle/

Eli minulle on ihan se ja sama, mitä kadun alla oleville vesiputkille joskus aina tapahtuu, mutta muista kadun varren taloista en osaa sanoa. Kaikissa taloissa ei ole kellaria, mutta toivotaan että kaikissa taloissa on silti salaojat hyvässä kunnossa. Tai ainakin ne salaojat tulee hyvin huuhdeltua aina muutaman vuoden välein, jos tällä kadulla putkirikot näyttäisi olevan enempi-vähempi jatkuva ilmiö. Toki voi asia olla niinkin, että putkirikon seurauksena ja lopulta 4 metrisen savikerroksen läpi tielle asti tunkeva paineellinen vesi ei ehkä vaikuta mitenkään vieressä oleviin tontteihin, mutta olettaisin että pientä vettymistä voi silti tapahtua, jolloin jos runkoputki hajoaa, niin tuskinpa viereisillä pihoilla olevia nurmikoita tarvitsee sen jälkeen ihan vähään aikaan kastella?

Mutta nyt takaisin meidän taloon. Talon muilla erikseen seuratuilla osa-alueilla sähkönkulutus oli jatkunut ihan normaalina. IV-kone oli käyttänyt tammikuussa 115 kWh (seurantajakson pituus 31 päivää), ja joululuussa meni 27 päivän seurantajaksolla 105 kWh. Lukema hiukan vaihtelee siitä johtuen, että minä päivänä on sattunut mittaria vilkaisemaan, mutta tasaisella 160 vatin teholla kuukausikulutus on tässä kohtaa aina sama. Ehkä hiukan saattoi tulla tälle tammikuulle poikkeamaa, kun leikin IV-laitteella silloin kun radonia mittaava tietokone oli meillä keittiössä, mutta sekään poikkeama ei näissä luvuissa juurikaan näy.

Autojen lämmitykseen sähköä oli tammikuussa mennyt 10,5 kWh ja joulukuussa meni 2,8 kWh. Eipä noita lämmitysjohtoja nollakeleissä aina muista joka aamuksi laittaa kiinni. Hyötyä niistä varmasti olisi auton moottorille, vaikka pakkasta ei olekaan ollut kovin monena aamuna.

Kokonaismittarilukema näytti sähköpääkeskuksella nyt 24793 kWh. Siinä on kaikki sähköt siitä alkaen, kun sähköt tuli tontille 15.6.2012. Keskimäärin sähköä on kulunut kuukaudessa 2,5 vuoden aikana (siis noin 30 kuukauden aikana) noin 825 kWh/kk, mutta huomasin äsken, että enpä ole kovin usein päämittaria lukemassa käynytkään. Paljon helpommin niitä samoja lukemia voi katsoa olohuoneessa internetin yli, jolloin Vantaan Energian nettisivuilta oman sähkönkulutuksen näkee tunti tunnilta melkein reaaliajassa.

Viimeksi vilkaisin päämittaria viime heinäkuussa. Silloin oli sähköä talon rakentamiseen käytetty 15000 kWh per 14.7.2014 päivän tilanne. Siitä eteenpäin sähköä on kulunut puolessa vuodessa melkein 10000 kWh, eli keskimäärin 1600-1700 kWh kuukaudessa.

Tässä kuluu vielä jokunen päivä, että Vantaan Energia saa tammikuun taulukot täysin valmiiksi, ja vasta sitten päästään katsomaan tammikuun sähkönkulutusta tarkemmin. Kuitenkin jo nyt on tiedossa, että tammikuun lukemat tulevat olemaan sellaisia, ettei niille oikein meinaa keksiä tieteellistä selitystä.

Joulukuussa mitattiin 2308 kWh kulutus kuukauden keskilämpötilan ollessa -1C. Nyt tammikuun keskilämpötila on asteen alhaisempi, mutta sähkönkulutus jää vielä alle sen tason, mitä luulin että tulisi olemaan – siis pudotus joulukuuhun verrattuna tulee olemaan vielä suurempi kuin aiemmin arveltu -17%. Näillä näkymin tammikuun sähkönkulutus jää samalle tasolle mitä se oli lokakuussa, eli jonnekin 1600-1700 kWh välimaastoon. Lokakuun keskilämpötila oli kuitenkin 8 astetta korkeampi kuin mitä se oli tammikuussa.

Joten mitä tässä nyt sitten on tapahtunut, että sähköä ei enää niin paljon kulu? Eipä tässä ole oikeastaan ollut kuin pari muuttunutta tekijää. Jo aiemmin kiersin Oumanin sunttia pienemmälle ja tammikuussa laitettiin lattialämmitys toimimaan pelkästään yösähköllä. Eli sähköä menee oleellisesti vähemmän, mutta lämpötila on talossa silti ihan sama mitä ennenkin. Tämä ei ole oikein muulla tavalla mahdollista kuin siten, että takkaa on lämmitetty enempi kuin ennen, ja näin se asia varmaan onkin.

Takkaa kuitenkin haluttaisiin käyttää vielä enemmänkin (koska rakennusaikaisia laudan pätkiä on tontin nurkat puolillaan), mutta tässä kohtaa tulee vielä yksi muu rajoitin vastaan. Se on lauha talvi, joka ei liene lajissaan viimeinen. Juuri tällaiset talvet ovat nykyään olleet vaan yleistymään päin. Ollaan me siltikin nyt lauhasta talvesta huolimatta saatu noin 5 kuutiota polttopuuta kulumaan, ja kun se on ollut enimmäkseen kuusipuuta, niin lämpöarvo lienee takan hyötysuhteet huomioiden noin 1000 kWh per poltettu kuutio, eli tähän mennessä yhteensä 5000 kWh koko syksylle ja talvelle, takka ja saunan puukiuas ovat olleet käytössä ihan lokakuusta alkaen, kun taloon muutettiin asumaan.

Jossain vaiheessa lähiaikoina pohdiskelen ilmaston muutoksen vaikutusta eri lämmitysvaihtoehtojen kannattavuuteen euromääräisessä tarkastelussa, mutta nyt lienee syytä lopettaa sunnuntain aamun höpinät tähän. Alla muutamia kuvia tältä aamulta, taas näyttää ihan talvelta, kun tuli vähän lunta… Seuraavaksi sitten pakastaa, jos ennusteet pitävät paikkaansa.

Sähköä on kulunut tänä talvena suhteellisen vähän, vaikka pelkästään tässä ulkovalossa oleva hehkulamppu kuluttaa yksinään 25 vattia (silloin kun se on päällä - ei tämä jatkuvasti pala). Minusta juuri tällainen takkatulen värisävy eli noin 3000 Kelviniä joka tästä vanhan ajan hehkulampustakin tulee, niin minusta tämä valon väri on kaunis ja luo lämmintä tunnelmaa. Talon esikuvana on muutenkin ollut vanhan ajan eli 1920-luvun talot Helsingin Kumpulassa ja Käpylässä, joten myös kuvassa näkyvään vuorilautaankin on höylätty antiikkikaarella olevaa koristekuviota päälle.

Sähköä on kulunut tänä talvena suhteellisen vähän, vaikka pelkästään tässä ulkovalossa oleva hehkulamppu kuluttaa yksinään 25 vattia (silloin kun se on päällä – ei tämä jatkuvasti pala). Minusta juuri tällainen takkatulen värisävy eli noin 3000 Kelviniä joka tästä vanhan ajan hehkulampustakin tulee, niin minusta tämä valon väri on kaunis ja luo lämmintä tunnelmaa. Talon esikuvana on muutenkin ollut vanhan ajan eli 1920-luvun talot Helsingin Kumpulassa ja Käpylässä, joten myös kuvassa näkyvät vuorilaudat talossa on höylätty antiikkipaneelin koristekuvioilla.

Yöllä oli satanut uutta lunta. Postilaatikon päällä näkyy noin 5 cm kerros. Kolatessa märkää suojalunta saa hyvää hyötyliikuntaa...

Yöllä oli satanut uutta lunta. Postilaatikon päällä näkyy noin 5 cm kerros. Kolatessa märkää suojalunta saa hyvää hyötyliikuntaa…