Pikkutakassa ekan kerran tuli

Takkahuoneen takassa ensimmäistä kertaa tuli.

Takkahuoneen pikkutakassa ensimmäistä kertaa tuli.

Sama salamavaloa käyttäen. Nyt kun tämä tästä pikkuhiljaa kuivuu, niin laitetaan seuraavaksi valkoiset laatat ymärille. Toisin sanoen kylppäristä yli jääneet laatat riittää tähän. Takan mukana tuli antiikkilaastit yms. tilbehöörit, mutta laatat on helpompi pitää puhtaana. Myös vieressä olevaa kalkkimaalattua savupiippua voi maalata aina uudelleen ja uudelleen, jolloin se on taas valkoinen. Kalkkimaalia ei kait koskaan pestä.

Sama salamavaloa käyttäen. Nyt kun tämä tästä pikkuhiljaa kuivuu, niin laitetaan seuraavaksi valkoiset laatat ymärille. Toisin sanoen kylppäristä yli jääneet laatat riittää tähän. Takan mukana tuli antiikkilaastit yms. tilbehöörit, mutta laatat on helpompi pitää puhtaana. Myös vieressä olevaa kalkkimaalattua savupiippua voi maalata aina uudelleen ja uudelleen, jolloin se on taas valkoinen. Kalkkimaalia ei kait koskaan pestä.

Olohuoneen isossa takassa on vähän isompi pesä. Tänne mahtuu vaikka puolimetrinen halko ihan helposti.

Olohuoneen isossa takassa on vähän isompi pesä. Tänne mahtuu vaikka puolimetrinen halko ihan helposti.

Piirinuohous vastaan vapaa kilpailu?

Tasan viikko sitten kerroin tässä blogissani, että meillä kävi nuohooja ensimmäisen kerran:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/06/24/ensimmainen-nuohous-suoritettu/

Vantaa kuuluu piirinuohouksen piiriin, jolloin asiat hoituvat yleensä niin, että piirinuohooja laittaa hyvissä ajoin tiedotteen jonkun tietyn kadun asukkaille, sitten sovitaan aika milloin taloon voi tulla ja nuohooja hoitaa saman kadun talot järjestyksessä. Nopeaa ja tehokasta, eikö totta?

Näin minäkin luulin toimineeni, mutta yllätys yllätys – sainkin sattumalta tuntumaa nuohoojien keskinäiseen kilpailuun, eli viime viikon kävijä olikin ns. ”villi nuohooja”. Piirinuohoojakin kävi meidän pihassa tänään, mutta nyt totesin vaan puhelimessa, että savupiiput nuohottiin just viikko sitten, ja sen jälkeen niitä ei ole käytetty. Olihan se piirinuohooja kovasti harmissaan että näin oli päässyt käymään, mutta ei tullut kuitenkaan ”väkisin” sisälle, niin kuin kuulemma jossain Tuusulan suunnalla on joskus käynyt siten, että villin nuohoojan käynnin jälkeen talon omistaja on velvoitettu ottamaan palvelut vielä uudestaan piirinuohoojaltakin.

Lukaisin vielä pelastuslaistakin, niin asia tosiaan menee niin että jos piirinuohooja on, niin hänellä on ”yksinoikeus” alueensa taloihin, ja kiinteistön omistajat on lain mukaan velvoitettu piirinuohoojan palveluita käyttämään. Eli rikoinko nyt sitten lakia, kun päästin villin nuohoojan sisään? No en välttämättä, nimittäin nuohousvelvollisuus kerta vuodessa koskee vain asuintaloja, ja meidän talossa ei asuta (vielä). Mutta jatkossa pitää menetellä niin kuin Pelastuslain 9 luvun 59§:ssä käsketään:

”Rakennuksen omistajan, haltijan ja huoneiston haltijan 13 §:ssä säädetty velvollisuus huolehtia siitä, että tulisijat ja savuhormit on huollettu ja puhdistettu. Palvelu voidaan toteuttaa ainoastaan alueen pelastustoimen 1 momentin mukaisesti päättämän palvelujen tuottajan toimesta. Pelastuslaitos voi kuitenkin yksittäisen kohteen osalta antaa luvan siihen, että nuohouksen suorittaa joku muu kuin nuohooja.”

Itse olen kuitenkin siinä mielessä onnellisessa (?) asemassa, että ei minun tarvitse tuota yllä olevaa määräystä noudattaa ensi juhannuksenakaan. Vantaalla – niin kuin kait muissakin Keski-Uudenmaan kunnissa ollaan siirtymässä piirinuohouksesta vapaan kilpailun piiriin. Vantaalla piirinuohous päättyy 31.12.2014, ja sen jälkeen nuohoukset voi suorittaa kuka tahansa ammattitutkinnon suorittanut nuohooja.

Uuteen järjestelmään siirryttäessä tulee varmaan erilaisia lieveilmiöitä, kuten se että pahimmassa tai parhaassa tapauksessa piiput nuohotaan useita kertoja vuodessa, vaikka laki edellyttää vain kerta vuoteen. Nimittäin monissa omakotitaloissa asuu huonomuistisia vanhuksia, jotka ovat tottuneet siihen, että aina kun lappu nuohoojalta tulee postilaatikkoon, niin sinne soitetaan heti ja sovitaan aika. Jatkossa näitä lappuja voi tulla vaikka joka viikko – niin kuin kävi minullekin, enkä minäkään huomannut tarkistaa että oliko nuohooja juurikin se meidän piirin nuohooja tai ihan joku muu. Eikä olisi tullut mieleenkään kysellä, kun kukapa sitä nyt toisten nuohoojien alueelle menisi?

Yksi kuitenkin menee, ja Kuningaskuluttaja teki aiheesta ihan jutunkin:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/20/nuohoojat-taistelevat-reviireista-piirinuohous-vastaan-vapaa-kilpailu

Mistä sitten erottaa piirinuohoojan ja jonkun muun nuohoojan? No vaikkapa tästä merkistä (jota en huomannut kysyä, meillä käynyt nuohooja oli joka tapauksessa reippaan oloinen nuori mies, joka hoiti asiansa hyvin, ja siivosi jälkensä kunnolla, joten ei tullut mieleenkään kysellä):

Piirinuohoojan merkki.

Piirinuohoojan merkki (kuvakaappaus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivuilta).

Kumpi sitten on parempi systeemi, piirinuohous vai vapaa kilpailu? Kyllä kait maailma aina vapaata kilpailua kohti menee, paitsi taksit ja apteekit. Paitsi Helsinki ei mene, ei ainakaan nuohouksessa, ja tässä tuleekin taas yksi asia lisää listalle, jossa isännöitsijän työssä työskentelevien on taas opeteltava eri pelisäännöt ja yhteystiedot sen mukaan, onko asiakastaloyhtiö Helsingissä vai Vantaalla. Muita asioita listalla ovat jo mm. rakennusvalvonta, pysäköinninvalvonta yms.

Ja asiasta vähän viidenteen, niin pysäköinnin valvonnassa on muuten näköjään ihan sama ilmiö mitä nuohouksessakin – siinähän on nykyisin kaksi mahdollisuutta, eli kiinteistön omistaja voi halutessaan tehdä valvontasopimuksen joko kaupungin pysäköinnin valvojan kanssa, tai sitten jonkun yksityisen firman kanssa. Ja näillä yksityisillä firmoilla näyttää olevan ihan sama ”kuka ensiksi ehtii” -meininki kuin nuohoojillakin.

Huomasin tämän ihan äskettäin (tavallinen autoilija ei ole huomannut ehkä vieläkään?), kun parissa tapauksessa kiinteistön omistajan pyynnöstä laitettiin hetkeksi valvonta tauolle (mutta valvontamerkkejä ei poistettu). Toisessa tapauksessa oli syynä iso remontti, ja toisessa tapauksessa taukoa kokeiltiin ihan muuten vaan. No ei se tauolle laittaminen kuitenkaan pysäköintivirhemaksujen ilmestymistä lopettanut, ja ihmiset soittelivat minulle, että enkö ollutkaan asiaa hoitanut ja kun tarkistin pysäköintivalvontafirmasta, niin sieltä sanottiin, että heillä tieto on merkattu ylös, ja kukaan ei ole käynyt.

Mutta nyt asia näyttääkin toimivan myös niin, että jos ihan joku muu yksityinen pysäköinninvalvoja huomaa väärinpysäköidyn auton jonkun ”kilpailevan firman” pihassa, niin hekin käyvät ihan pokkana pistämässä sinne oman sakkolappunsa tuulilasille, vaikkei heillä ole sellaiseen minkäänlaista sopimusta eikä lupaa. Ilmankos yksityinen pysäköinnin valvonta sitten onkin paljon tehokkaampaa, kun laputtamisesta näyttää olevan ihan kilpajuoksu alan eri yritysten kesken – joten kohta siellä tuulilasissa on viiden eri firman sakkolaput rinnakkain, ja jokainen niistä haluaa että autoilija maksaisi heidän tililleen 60€? Laillisella asialla on kuitenkin vain se yritys, jolla oikeasti on voimassaoleva sopimus kiinteistön omistajan kanssa, muilla valvontafirmoilla ei ole sinne mitään asiaa (mutta huomaako autoilija tarkistaa, että onko sakon kirjoittanut firma juuri se sama, mikä mainostaa itseään sisääntuloväylän portilla?

Aikoinaan oli myös autojen katsastuksessakin sellainen systeemi, että autot piti käydä katsastamassa oman kotikaupunkinsa katsastusasemalla, ja jos ei mennyt läpi, piti mennä näyttämään vikakorjaukset samalle asemalle. Nyt asiakas saa valita vapaasti. Hiukan outo tilanne se on mielestäni piirinuohouksessakin, jos asiakkaalla ja nuohoojalle menisi sukset pahasti ristiin – niin kerran vuodessa nähdään siitä huolimatta, tai että jos työn laadussa on jatkuvasti huomauttamista, tai jos käy niin että piirinuohooja ottaa itselleen liikaa töitä, eikä tule ollenkaan, niin siltikään asiakas ei saa muita nuohoojia ottaa, vaikka laki vaatisi nuohoamaan piiput ja tulisijat kerran vuodessa.

Mutta näin siis meillä tällä kertaa, kuitin sain käteismaksusta ihan pyytämättäkin ja ihan siistillä kulkupelillä nuohousmies oli liikkeellä. Kaikki meni ihan normaalisti ja niin, etten edes huomannutkaan, ettei piirinuohoojasta ollut kyse ennen kuin vasta nyt kun oikea piirinuohooja soittikin pihasta, että hän nyt sitten olisi tulossa tekemään nuohousta…

EDIT 3.7.2014:
Olin tänään (ihan muissa asioissa) yhteydessä oman alueemme (Vantaan Rekolan piirinuohoojaan) eli Kimmo Sireniin, ja samalla sain sitä kautta kuulla, että alueella käynyt villi nuohooja on ollut käräjillä jo vuonna 2011 ja saanut silloin noin 17 tonnin vahingonkorvaukset, jotka ovat ainvoimaisia ja ulosotossa. Eilen keskustelin (ihan muissa asioissa) Petri Valveen kanssa, joka on mm. Helsingin Heikinlaakson piirinuohooja, ja hän kertoi että Helsingissä ei ole piirinuohouksen sopimuksia sanottu irti, eli Helsinki jatkaa vanhaa käytäntöä.

Itse olen työni puolesta jatkuvasti tekemisissä eri IV-puhdistus ja nuohousliikkeiden kanssa, enkä halua enkä rupea sekaantumaan nuohoojien välisiin kiistoihin millään tavalla. Itselleni oli kuitenkin uutta tietoa ja yllätys, että alan kilpailu on näin kovaa.

24062014822

24062014814

Takkoja nousee

Sää on ollut juhannuksen jälkeen sen verran märkää ja oikukasta, että ulkovuorilautojen asennukseen ei ole vielä päästy. Pieniä alkuvaikeuksia oli myös takkahommissakin, mutta ne on nyt pienen miettimisen jälkeen ratkaistu, ja nyt takat nousevat hyvää vauhtia sekä olohuoneeseen että kellarin takkahuoneeseen.

Takkahommissa on hyvä, jos voi tehdä kahta takkaa samaan aikaan. Se on tehokkainta, koska melkein jokaiseen työvaiheeseen liittyy kuivumisaikoja, jolloin sillä aikaa voidaan tehdä toista takkaa. Takkahommissa on hyvä olla myös apumies, joka tiilitakan osalta etsii seuraavaan kerrokseen tarvittavat tiilet, ja latoo ne kuiviltaan paikoilleen muurattavan takan viereen. Muurari laittaa ne siitä sitten paikoilleen, ja sillä aikaa apumies latoo taas seuraavan kerroksen takan viereen. Näin homma etenee kuin liukuhihnalla. Painavissa elementtitakoissa apumies voi taasen auttaa nostamisessa.

Kyllä nämä molemmat hommat tietysti yksikin mies tietysti pystyy tekemään, mutta kahdestaan homma vaan on niin paljon tehokkaampaa, ja myös mahdolliset ongelmatilanteet (jos tulee tenkka-påå jostain syystä) niin nekin tilanteet ratkeaa kahdestaan pähkäilemällä yleensä nopeammin.

Tiilerin Terhin tiilet kannettu sisälle ja tässä vaiheessa tiilet vielä sikin sokin.

Tiilerin Terhin tiilet kannettu sisälle ja tässä vaiheessa tiilet vielä sikin sokin. Seuraava vaihe on järjestää tiilet numeronsa mukaan eri kasoihin, sillä muuten hommasta ei tule mitään. Se muuten vaatii aika paljon tilaa. Numerot näyttää tulevan takkaan aina päälle päin, eli takka lienee ensin koottu tehtaalla, ja sitten numeroitu koontivaiheessa, ja lopuksi pakattu kuljetuslavalle.

Tiilerin takan piirustukset, eli kuvat kerroksittain paperilla. Kerroksia on yhteensä 28 kpl ulkokuoressa. Sisäosissa vähän vähemmän.

Tiilerin takan piirustukset, eli kuvat kerroksittain paperilla. Kerroksia on yhteensä 28 kpl ulkokuoressa. Sisäosissa vähän vähemmän.

6-kerros menossa. Tässä kohtaa vaalean keltaiset tulenkestävät tiilet erotetaan keskikerroksen oranssista tiilikerroksesta 10mm palovillalla. Keskikerros puolestaan erotetaan punatiilisestä kuorikerroksesta omalla palovillalla, ja takan taakse tulee 50mm palovilla. Takka tietysti lämpenee yhdellä polttopuusatsilla aina yhtä paljon, mutta villaa käyttämällä sisäosat lämpenevät vielä enemmän, ja luovuttavat lämpöä villan läpi pidempään. Samalla ulkokuori pysyy viileämpänä, eikä tule polttavan kuumaksi. Takan lämpövarauksesta on jäljellä 60 tunnin kuluttua vielä 25%. Kolikon kääntöpuolella tietysti se, että jos lämpöä tarvittaisiin nopeasti, niin se ei tällä isolla ja villaeristetyllä kuorellisella takalla onnistu ihan niin helposti.

6-kerros menossa. Tässä kohtaa vaalean keltaiset tulenkestävät tiilet erotetaan keskikerroksen oranssista tiilikerroksesta 10mm palovillalla. Keskikerros puolestaan erotetaan punatiilisestä kuorikerroksesta omalla palovillalla, ja takan taakse tulee 50mm palovilla. Takka tietysti lämpenee yhdellä polttopuusatsilla aina yhtä paljon, mutta villaa käyttämällä sisäosat lämpenevät vielä enemmän, ja luovuttavat lämpöä villan läpi pidempään. Samalla ulkokuori pysyy viileämpänä, eikä tule polttavan kuumaksi. Takan lämpövarauksesta on jäljellä 60 tunnin kuluttua vielä 25%. Kolikon kääntöpuolella tietysti se, että jos lämpöä tarvittaisiin nopeasti, niin se ei tällä isolla ja villaeristetyllä kuorellisella takalla onnistu ihan niin helposti.

Kellarin takan paikka "melkein valmiina", eli savupiipun taustalle lisätty kipsilevyt molemmin puolin. Puupaneeleita sinne ei voi lisätä vaikka puupaneelit tulevat muualle kellarin seinämateriaaliksi. Paloturvasyistä tiilipiipusta pitää kuitenkin olla 100mm palaviin rakenteisiin ja takasta 150mm.

Samaan aikaan kellarin takan paikka ”melkein valmiina”, eli savupiipun taustalle lisätty kipsilevyt molemmin puolin. Puupaneeleita sinne ei voi lisätä vaikka puupaneelit tulevat muualle kellarin seinämateriaaliksi. Paloturvasyistä tiilipiipusta pitää kuitenkin olla 100mm palaviin rakenteisiin ja takasta 150mm.

8-kerros menossa.

Tiilerin Terhissä 8-kerros menossa. Tämän enempää ei voi yhteen menoon tehdä, välillä pitää antaa laastin kovettua, eli siirrytään kellarin takan tekoon.

Samaan aikaan kellarin takkahuoneen Linnatulen takka lähdössä alkuun.

Kellarin takkahuoneen Linnatulen takka lähdössä alkuun.

Muutaman kerroksen tekee aika nopeasti...

Muutaman kerroksen tekee aika nopeasti… Erikoinen ratkaisu tässä takassa on muuten sellainen, että tuhkaluukun alla olevassa pellissä on irrotettava keskiosa, ja sen läpi piippuun menevän läpiviennin voi nuohota. Tiilipiipun päässä tietysti on oma tuhkaluukku nuohousta varten.

Ohjeet ovat tiilitakkaan verrattuna lyhyet ja selkeät, eli vaikeusaste on paljon helpompi.

Ohjeet ovat tiilitakkaan verrattuna lyhyet ja selkeät, eli vaikeusaste on paljon helpompi.

Sisäkuori tehty valmiiksi, ja sisäkansi päällä.

Sisäkuori on tehty valmiiksi, ja sisäkansi on nyt pinon päällä. Tämä jätetään nyt kuivumaan tähän pisteeseen.

Tiilerin takassa pari seuraavaa kerrosta ladottu valmiiksi. Hommat jatkuu huomenna.

Tiilerin takassa pari seuraavaa kerrosta ladottu valmiiksi. Hommat jatkuu huomenna.