Näkymät naapuriin ja iltakuvia

Naapurissakin rakennetaan ja välillä on mukava pysähtyä hetkeksi katsomaan miten toisilla sujuu. Ilmeisesti eilen oli ollut pohjalaatan raudoitusten tarkastuksessa jokin ongelma, koska timpurit sanoivat että heillä oli koko yön kestänyt ilotulitus. Nimittäin naapuritontilla hitsattiin rautoja läpi yön ja aamulla tuli kaupungin rakennusvalvonnan tarkastaja uudestaan käymään ja sitten alkoi heti valuhommat, jotka ovat jatkuneet koko päivän. Eli onneksi loppujen lopuksi heilläkin meni sitten kaikki ihan hyvin ja valulupa tuli. Eli näin se käy nuo rivitalon pohjavalut:

Naapurin raksalla pohjalaatan valu menossa.

Naapurin raksalla pohjalaatan valu menossa.

Jäin vielä omien hommien päätteeksi grillailemaan makkaraa tontille ja nappasin yläkerrasta pari kuvaa iltahämärissä:

Iltanäkymä yläkerran makuuhuoneen ikkunasta. Tosin ikkuna ei ole vielä paikoillaan. Eikä edes seinäkään.

Iltanäkymä yläkerran makuuhuoneen ikkunasta. Tosin ikkuna ei ole vielä paikoillaan. Eikä edes seinäkään.

Näkymä toisesta makuuhuoneen ikkunasta. Siis sitten kun se ikkuna on ensin laitettu paikoilleen.

Näkymä toisesta makuuhuoneen ikkunasta. Siis sitten kun se ikkuna on ensin laitettu paikoilleen.

 

 

Ekaa kertaa kakkoskerroksessa

Tänään uskalsin ensimmäisen kerran kiivetä toisen kerroksen lattialle. Komeat oli näköalat jo nytkin, mutta vielä tulee kerroskorkeutta lisää 257 cm ja sen päälle kattotuolit – sieltä varmaan huimat näköalat jo onkin? Sitten hetken päästä. Tässä kuvia tältä päivältä:

Näkymä olohuoneen kulmasta keittiöön päin.

Näkymä olohuoneen kulmasta keittiöön päin.

Kakkoskerroksessa on tällä hetkellä paljon hyötyä, jos on hyvä nuoralla kävelijä.

Kakkoskerroksessa on tällä hetkellä paljon hyötyä, jos on hyvä nuoralla kävelijä.

Korkean olohuoneen aukko lattiassa.

Korkean olohuoneen aukko lattiassa.

Jokainen 51x300 liimapuu on kiinnitetty palkkikengällä, jossa on yhteensä 18+18=36 ankkurinaulaa. Luulisi pysyvän kiinni.

Jokainen 51×300 liimapuu on kiinnitetty palkkikengällä, jossa on yhteensä 18+18=36 ankkurinaulaa. Luulisi pysyvän kiinni.

Maisemat kakkoskerroksesta ostarille päin. Naapurin raksalla alkaa olemaan betoniraudoitukset ja valumuotit aika hyvällä mallilla.

Maisemat kakkoskerroksesta ostarille päin. Naapurin raksalla alkaa olemaan betoniraudoitukset ja valumuotit aika hyvällä mallilla.

 

Hintavertailua Suomi-Viro

Tervehdys tällä kertaa Etelä-Viron Võrun kaupungista, jossa tänään sunnuntaina 25.8 aurinko paistaa ja kesämökin lämpömittari näyttää +21C. Kaunis kesäinen päivä, ja täsmälleen samoin näyttäisi olevan Vantaalla, jossa Ilmatieteenlaitoksen nettisivujen mukaan lämpötila lentokentän mittarissa on +20,7C.

Rautakaupoissa ja muissakin kaupoissa on taas käyty, ja mielenkiintoista hintavertailua on tullut tehtyä – osittain jo ennen reissuakin. Tarvitsisin nimittäin jostain vielä sisäovet, yhteensä 15 kpl. Kyselin niitä suoraan Haapsalun ovi- ja ikkunatehtaalta sähköpostilla. Tarjousta en saanut, mutta kyselyni ohjattiin Suomessa olevalle jälleenmyyjälle, joka aika nopeasti vastasikin, että kp-hinta 369€ ja rahti Haapsalusta Vantaalle 350€. En tiedä halusivatko he oikeasti tehdä kauppoja, vai oliko tarjouksen antamisessa vaan tarkoitus kokeilla kepillä jäätä? Poikkesin nimittäin saman tehtaan Viron edustajan puheilla Tartossa, ja täsmälleen samat ovet sieltä otettuna olisi 85€ per kpl, ja rahtimaksua ei tietenkään mene, jos ja kun itse kävisin ne hakemassa. Jos tuolla ylläolevalla hinnalla ovimyynti käy Suomeen erityisen hyvin, niin tällaisella katteella voisin alkaa niitä ajamaan itsekin kaikille tarvitseville. Mutta toistaiseksi ajelen vaan oman metsän tuotteita eli sahatavaraa, jota taas olisi pakattuna jarrulliseen kärryyn, eli tältä näyttää tänään:

1400 metriä eli 3,5 kuutiota tellinkin rakentamiseen tarvittavaa lautaa kesämökin edessä lähdössä Virosta Suomeen. Peräkärry kävi vaakalla, ja kokonaispainoa tässä noin 1850 kg.

1400 metriä eli 3,5 kuutiota tellinkin rakentamiseen tarvittavaa lautaa kesämökin edessä lähdössä Virosta Suomeen. Peräkärry kävi vaakalla, ja kokonaispainoa tässä noin 1850 kg.

Suurin hintaero mitä tähän mennessä olen Suomen ja Viron välillä löytänyt, löytyi ankkurinauloista. Niitä tarvitaan mm. kun ylimmän kerroksen lattian alle tulevia 51x300mm kertopuita kiinnitetään kantaviin seiniin palkkikengillä. Alla pari kassakuittia samassa valokuvassa, kas näin:

Ankkurina Prof 4x50 yht. 200 kpl per rasia kahdesta eri K-raudasta ostettuna. Täsmälleen sama rasia kummasskin kaupassa. Yläkuvassa kuitti K-Rauta Võrusta, jossa rasian hyllyhinta 4,75 euroa ja josta kauppias antoi 20% alennusta. Maksettavaa jäi 3,80€ per rasia. Ja alempana sama ostos Vantaan K-Rauta 75:stä, jossa hyllyhintana 9,95€ ja josta kauppias antoi 13% alennusta. Maksettavaa jäi 8,66€ per rasia. Võrun K-raudan hinnat on täsmälleen samat Tartossa myöskin, mutta en tiedä olisinko saanut sieltä mitään alennusta. Tallinnan hintataso on selvästi muuta Viroa korkeampi.

Ankkurina Prof 4×50 yht. 200 kpl per rasia kahdesta eri K-raudasta ostettuna. Täsmälleen sama rasia kummasskin kaupassa. Yläkuvassa kuitti K-Rauta Võrusta, jossa rasian hyllyhinta 4,75 euroa ja josta kauppias antoi 20% alennusta. Maksettavaa jäi 3,80€ per rasia. Ja alempana sama ostos Vantaan K-Rauta 75:stä, jossa hyllyhintana 9,95€ ja josta kauppias antoi 13% alennusta. Maksettavaa jäi 8,66€ per rasia. Võrun K-raudan hinnat on täsmälleen samat Tartossa myöskin, mutta en tiedä olisinko saanut sieltä mitään alennusta. Tallinnan hintataso on selvästi muuta Viroa korkeampi.

Muutoin hintataso Suomen ja Viron välillä ei omasta mielestäni ole ollenkaan niin suuri mitä usein hehkutetaan. Esim. kuormaliinat ovat Suomessa selvästi halvemmat mitä Virossa, styroksi maksaa molemmissa suunnilleen saman. Pihakivet olisi täällä Virossa huomattavasti edullisemmat, eli Byggmaxin hinnat on noin 20 euroa neliöltä ja täällä Virossa olen katsonut samoja kiviä 8-12 euron neliöhintoihin vähän kaupasta riippuen. Byggmax ei anna mitään alennusta, mutta Viron kauppias luullakseni antaa, vaikka en ole tarjousta vielä kysynytkään. 150 neliötä pihakiveä kuitenkin tarvitsisin, ja nopeasti laskien kympin neliö eli yhteensä 1500 euroa säästäisi, jos ostan samat kivet Viron puolelta. Mutta sitten tulee mietittäväksi rahti Suomeen.

Kuutio betonia painaa 2400 kg ja jos piha kivet painavat saman verran (en ole vielä laskenut mutta olettaisin että saattaisi painaa saman verran), niin sitten yhdestä kuutiosta riittää 4cm korkeita kiviä 25 neliötä, eli 6 kuutiota tarvittaisiin kiviä yhteensä, jotta saan 150 neliötä kivettyä. Kuusi kuutiota betonia/pihakiviä painaa 6m3 x 2400 kg/m3 eli 14400 kg. Saa olla melkoinen kuorma-auto joka sen lastin toisi, ja se ei taida olla ihan halpa? Ehkä alkuperäiseen hintatasoon perustuva  1500 euron säästö kutistuisi tässäkin kohdin loppujen lopuksi aika vähäiseksi?

Tässä alla kuva Tarton K-raudasta, jossa 5-osainen kivisarja (voisi olla ihan kiva meidän pihassa) maksaa 10,95 euroa neliöltä, tässä kuvaa sellaisesta:

5-osainen ns. "roomalaistyylinen" kivisarja Tarton K-raudassa, hinta 10,95€ per 24.8.2013 hintatilanne. Nämä kivethän voi latoa käytännössä mihin järjestykseen tahansa, ei tämän järjestyksen ole pakko toistua aina 5 kiven välein, jolloin lopputulos muistuttaa antiikin roomalaisten kivitöitä.

5-osainen ns. ”roomalaistyylinen” kivisarja Tarton K-raudassa, hinta 10,95€ per 24.8.2013 hintatilanne. Nämä kivethän voi latoa käytännössä mihin järjestykseen tahansa, ei tämän järjestyksen ole pakko toistua aina 5 kiven välein, jolloin lopputulos muistuttaa antiikin roomalaisten kivitöitä.

Ja kun sisäovista aloitin, antaa ympyrän sulkeutua, eli tähän loppuun vielä yksi kuva hintatasosta, eli ihan pelkistetyn sisäoven karmeineen saa Tartolaisesta rautakaupasta hintaan 59 euroa. Se on mäntypinnalla, ja sen voi jättää sellaiseksi, lakata, kyllästää tai vaikka maalata valkoiseksi, kauppias näyttää (esimerkkikappaleiden avulla) miten homma käy, ja millaiselta lopputulos näyttää. Näytti ihan siistiltä.

 

Sisäovet Tarton Tevo-ehituskaupassa (eli vapaasti suomeksi Tevo-rakennuskaupassa) alkaen 59,00 euroa sisältäen oven ja karmit. Erilaisia oven mittoja löytyy niin paljon kuin on tarvis, toki standardimitoissa pysyen.

Sisäovet Tarton Tevo-ehituskaupassa (eli vapaasti suomeksi Tevo-rakennuskaupassa) alkaen 59,00 euroa sisältäen oven ja karmit. Erilaisia oven mittoja löytyy niin paljon kuin on tarvis, toki standardimitoissa pysyen.

 

Testissä hydraulinen polttopuun halkaisukone

Aika paljon on tullut kaupoissa katseltua erilaisia puun halkelukoneita, mutta nyt vasta ostin sellaisen, kun sain yhden taloyhtiön pihalta ison määrän polttopuuksi kelpaavia isoja pölkkyjä. Muuten ne olisi ajettu kaatopaikalle, ja järeistä – joskin vähän lahoista pölkyistä kaatopaikkamaksujen maksaminen tuntuu vähän hölmöltä. Joten kärräsin puut omalle tontille, ja taloyhtiö säästi kaatopaikka- ja rahtimaksut kaatopaikalle.

Kävin katsomassa tällä kertaa tuotevalikoimia mm. Biltemassa ja Motonetissä. Motonetin koneissa oli isompia tehoja, joten ostin sieltä 7 tonnin halkaisuvoimalla olevan koneen. Tarjolla olisi ollut myös ns. ”urakkamalleja”, joissa sylinteri tekee työtä molempiin suuntiin, mutta niissä oli pienempi halkaisuteho, useimmiten 5 tai 6 tonnia. Ja mielestäni ikävin tilanne on se, että on oksainen ja hankala pölkky, jota kirveen kanssa ei viitsi hakata, ja sitten kun sen laittaa koneeseen, niin sekään ei jaksaisi puristaan sitä halki…

Tässä tämän päivän kokeiluista kuvia:

Tyven puolelta pölkyn paksuus 60 cm. Halkaisukone on itse noin 20 cm korkea. Halkaisupituus on 52 cm ja tämä mahtui juuri ja juuri siihen väliin.

Tyven puolelta pölkyn paksuus 60 cm. Halkaisukone on itse noin 20 cm korkea. Halkaisupituus on 52 cm ja tämä mahtui juuri ja juuri siihen väliin.

Vaikka useimmiten tarvitsen itse sellaisia polttopuita, joiden pituus on noin 33cm, pidin kuitenkin parempana, että halkelukoneeseen mahtuu myös puolen metrin puut. Eli jos puu jäisi kiinni ja jumiin halkaisukiilan, sitten sen jumiutuneen voisi lykätä toisella puulla läpi, jolloin molemmat halkeavat peräkanaa. Tänään itselleni ei kuitenkaan sellaista tilannetta kertaakaan sattunut, mutta ehkä niinkin voi joskus käydä. Tarjolla olisi ollut myös 39cm halkaisupituudella olevia koneita. Ajattelin, että niihin ei ehkä mahdu 2 puuta peräkkäin, mutta hiukan nopeampia ne olisi ehkä olleet. Nyt puolen metrin liike tekee koneesta vähän hitaamman. Tosin aika moni puu napsahti halki ihan jo silloin kun mäntä meni muutaman sentin puun sisään, eli harvoin jouduin koko puolen metrin liikealuetta käyttämään.

Pölkky takaa. Keskellä on iso laho kohta. Siinäkin halkaisukone on hyvä, se halkoo rauhallisesti pehmeänkin puun. Jos löisi kirveellä, se menisi pieniksi tikuiksi, joita on työläs poltella.

Pölkky takaa. Keskellä on iso laho kohta. Siinäkin halkaisukone on hyvä, se halkoo rauhallisesti pehmeänkin puun. Jos löisi kirveellä, se menisi pieniksi tikuiksi, joita on työläs poltella.

Sama lähempää.

Sama lähempää.

Puu halkaisun jälkeen yläreunastaan tuohella kiinni. Puolikkaat voi kirveellä kevyesti nipsutella toinen toisistaan irti.

Puu halkaisun jälkeen yläreunastaan tuohella kiinni. Puolikkaat voi kirveellä kevyesti nipsutella toinen toisistaan irti.

 

Tässä vielä kirveet mittakaavaa antamassa. Pikkukirves "normaalin kokoinen", isommassa halkaisukirveessä on vartta lähemmäs metri.

Tässä vielä kirveet mittakaavaa antamassa. Pikkukirves ”normaalin kokoinen”, isommassa halkaisukirveessä on vartta lähemmäs metri.

Äskeisen tyvipölkky kokeilun jälkeen huomasin että etujalat ja sen jälkeen myös moottori painuvat hiekkaan. Vanerilappu pitää koneen suorassa. Käyttöohjeissa kone neuvottiin nostamaan jonkun tason päälle, mutta isojen puiden kanssa on parempi jos kone on ihan vaan maassa. Maassa ollessaan 50 kg painavaa konetta voi myös jatkuvasti vetää minne haluaa, jos ei viitsi kanniskella painavia pölkkejä koneen luokse.

Äskeisen tyvipölkky kokeilun jälkeen huomasin että etujalat ja sen jälkeen myös moottori painuvat hiekkaan. Vanerilappu pitää koneen suorassa. Käyttöohjeissa kone neuvottiin nostamaan jonkun tason päälle, mutta isojen puiden kanssa on parempi jos kone on ihan vaan maassa. Maassa ollessaan 50 kg painavaa konetta voi myös jatkuvasti vetää minne haluaa, jos ei viitsi kanniskella painavia pölkkejä koneen luokse.

Halkaisukoneesta on eniten apua aivan ensimmäisissä halkaisuissa. Mutta onhan nämä tällaiset harrastelijakoneet kuitenkin verrattain hitaita. Nopeimmin saa valmista aikaiseksi, kun tekee ekat halkaisut koneella ja viimeiset kirveellä. Kirvestöissä voi tehdä 2 pölkkyä joista toinen on selvästi korkeampi kuin toinen. Silloin jos puu on sahattu vinoon, sen saa tällä tavalla nojaamaan toista pölkkyä, ja siihen voi lyödä lujaa. Eikä tarvitse yrittää pitää toisella kädellä halkaistavasta pölkystä kiinni, kun se haluaisi kaatua koko ajan kumoon...

Halkaisukoneesta on eniten apua aivan ensimmäisissä halkaisuissa. Mutta onhan nämä tällaiset harrastelijakoneet kuitenkin verrattain hitaita. Nopeimmin saa valmista aikaiseksi, kun tekee ekat halkaisut koneella ja viimeiset kirveellä. Kirvestöissä voi tehdä 2 pölkkyä joista toinen on selvästi korkeampi kuin toinen. Silloin jos puu on sahattu vinoon, sen saa tällä tavalla nojaamaan toista pölkkyä, ja siihen voi lyödä lujaa. Eikä tarvitse yrittää pitää toisella kädellä halkaistavasta pölkystä kiinni, kun se haluaisi kaatua koko ajan kumoon…

 

Lisää koolauksia

Ykköskerroksen ulkoseinien koolaukset alkavat olla pikkuhiljaa valmiit. Seuraavaksi tulee kantava väliseinä, sitten alkaa tulla kakkoskerroksen lattiaa kannattavia poikkipuita, eli 51×300 millistä liimapuuta talon ulkoseinästä ulkoseinään, poislukien korkean olohuoneen kohta, josta yläkerran lattia jää puuttumaan. Tässä valokuvia tältä päivää, ja yksi kuva 3,5 vuoden takaa:

Näkymä Rekolantien suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Neljää pitkää pattinkia etukulmalla on katkaisuvaralla korkean olohuoneen korkuiset.

Näkymä Rekolantien suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Neljää pitkää pattinkia etukulmalla on katkaisuvaralla korkean olohuoneen korkuiset.

Sama paikka talon sisältä, eli näkymä tulevastan keittiön kohdalta korkean olohuoneen suurelle ikkunalle.

Sama paikka talon sisältä, eli näkymä tulevastan keittiön kohdalta korkean olohuoneen suurelle ikkunalle.

Ekan kerran tontilla 31.12.2010 juuri kun tieto tontin ostotarjouksen hyväksymisestä oli saatu. Arvelin lumikasan päältä, että näkymä olohuoneen ikkunasta voisi olla tällainen.

Ekan kerran tontilla 31.12.2010 juuri kun tieto tontin ostotarjouksen hyväksymisestä oli saatu. Arvelin lumikasan päältä, että näkymä olohuoneen ikkunasta voisi olla tällainen.

Tällainen se näkymä olohuoneesta sitten tulee olemaan. Eli melkein se sama mitä noin 3 vuotta sitten kuvittelinkin sen olevan. Ikkuna-aukon koko (jossa tilapäinen poikkipuu nyt keskellä) on 1390 x 2090 (leveys x korkeus). Ikkunan alareuna lattiasta on 94 senttiä, eli ikkunan yläreuna menee vähän yli 3 metriin.

Tällainen se näkymä olohuoneesta sitten tulee olemaan. Eli melkein se sama mitä noin 3 vuotta sitten kuvittelinkin sen olevan. Ikkuna-aukon koko (jossa tilapäinen poikkipuu nyt keskellä) on 1390 x 2090 (leveys x korkeus). Ikkunan alareuna lattiasta on 94 senttiä, eli ikkunan yläreuna menee vähän yli 3 metriin.

Näkymä ylimmän kerroksen lattian tasosta K-kaupalle päin. En vielä uskaltanut kiivetä korkeammalle, mutta tähän tulee vielä lisää yksi huoneen korkeus ja harjakatto sen päälle. Nyt ollaan jo vastapäisen kaupan ulkokaton korkeudella. Jalankulkijoiden valotolpat ovat selvästi alemmalla tasolla.

Näkymä ylimmän kerroksen lattian tasosta K-kaupalle päin. En vielä uskaltanut kiivetä korkeammalle, mutta tähän tulee vielä lisää yksi huoneen korkeus ja harjakatto sen päälle. Nyt ollaan jo vastapäisen kaupan ulkokaton korkeudella. Jalankulkijoiden valotolpat ovat selvästi alemmalla tasolla.

 

Koolauksia nousee pystyyn

Tällä viikolla saatiin ensimmäiset koolaukset pystyyn. Talo alkaa hahmottua nopeasti, kun ikkunan ja oven paikat näkyvät ja talon runko alkaa hahmottua. Tässä tämän päivän kuvia:

Ensimmäisen kerroksen koolauksia alkaa nousta pystyyn.

Ensimmäisen kerroksen koolauksia alkaa nousta pystyyn.

Tässä lujuusluokitusleimat, jotka pitää valokuvata myös rakennusvalvontaa varten.

Tässä lujuusluokitusleimat, jotka pitää valokuvata myös rakennusvalvontaa varten.

Lähikuva alaohjauspuun (käsitelty vihreällä kyllästysaineella) ja koolausten liitoksesta.

Lähikuva alaohjauspuun (käsitelty vihreällä kyllästysaineella) ja koolausten liitoksesta.

Nurkassa 48mm x170mm pattinkit toisiinsa liitettynä.

Nurkassa 48mm x170mm pattinkit toisiinsa liitettynä.

51mm x 300 mm kertopuiden päät. Kertopuut ovat 10 metriä pitkiä ja painavat 110 kg per kappale. Näillä mm. liitetään ulkoseinät ja niiden välissä oleva kantava väliseinä toisiinsa. Ja nämä sitten puolestaan kannattelevat ylimmän kerronksen lattiaa.

51mm x 300 mm kertopuiden päät. Kertopuut ovat 10 metriä pitkiä ja painavat 110 kg per kappale. Näillä mm. liitetään ulkoseinät ja niiden välissä oleva kantava väliseinä toisiinsa. Ja nämä sitten puolestaan kannattelevat ylimmän kerronksen lattiaa.

 

 

 

Suihkulähteen yms suunnittelua

Talon osalta asiat alkavat jo hahmottua ja useimmat asiat on hankittu tai päätetty tai muuten vaan lyöty lukkoon. Tietysti muutoksia voi matkan varrella tulla, jos keksitään jossakin kohtaa tilalle jotain vielä parempaa.

Mutta pihan suhteen on suunnitelmat enimmäkseen avoimena, ja sekin mikä on päätetty on vielä toteutustavaltaan avoimena, esim. vaikkapa suihkulähde. Siinäkin on yllättävän paljon asioita, eli suihkulähdealtaan tekninen puoli ja toisena asiana sen ulkonäkö – eli miten liitetään toisiinsa allas, kivet, kukat ja valaistus?

Mennään kuitenkin hetkeksi sivuraiteelle, eli samalla tontilla on asuttu myös joskus aikaisemminkin. Sitten talo paloi ja tontti jäi tyhjäksi ja kun itse tulin tontin omistajaksi, tontilla kasvoi isoja lahoja koivuja ja käsivarren paksuisista rungoista muodostunut pusikko. Sen raivaamisesta tuli aika hyvin polttopuuta, ja ensimmäinen vaikutelma oli, että tontti on ollut samanlainen aina, eli asumaton. Tonttiliitttymän ja kellarin kuopan tekemisen yhteydessä löytyi kuitenkin useita vanhoja sokkeleita, joista yksi säilytettiin. Se on nyt tulevan terassin vieressä, ihan kukkapenkissä kiinni (sitten kun terassia kiertävä kukkapenkki on valmis). Suojasin vanhan sokkelin ainakin tilapäisesti harkoilla, eli tällä hetkellä tilanne näyttää siinä kohdassa tältä:

Harkot vanhan sokkelin suojana. Reiällisten pilariharkkojen päälle tulee muurikivet kukkapenkkiä rajaamaan.

Harkot vanhan sokkelin suojana. Reiällisten pilariharkkojen päälle tulee muurikivet kukkapenkkiä rajaamaan.

Kurkistus vanhaan sokkeliin, jossa alkuperäisellä paikoillaan tiilit ja laastit kiinni. Mikä tämä paikka on joskus ollut? En tiedä, yksi mahdollisuus on tulipesän tai piipun alusmuuraus? Tässä kohtaa on nyt vähän mietintä kesken, eli tilaanko harkkojen tilalle karkaistun lasilevyn (ja mitä sellainen maksaisi?), vai laitanko harkkojen päälle jonkun puuritilän tai puualusen, jolloin jos haluaa tontin historiaan kurkistaa, niin sitten nostaa sen puulevyn ja muutaman harkon sen alta syrjään. Valmiita puuritilöitä/alusia saa ostaa vaikkapa Hong Kongista valmiina.

Kurkistus vanhaan sokkeliin, jossa alkuperäisellä paikoillaan tiilit ja laastit kiinni. Mikä tämä paikka on joskus ollut? En tiedä, yksi mahdollisuus on tulipesän tai piipun alusmuuraus? Tässä kohtaa on nyt vähän mietintä kesken, eli tilaanko harkkojen tilalle karkaistun lasilevyn (ja mitä sellainen maksaisi?), vai laitanko harkkojen päälle jonkun puuritilän tai puualusen, jolloin jos haluaa tontin historiaan kurkistaa, niin sitten nostaa sen puulevyn ja muutaman harkon sen alta syrjään. Valmiita puuritilöitä/alusia saa ostaa vaikkapa Hong Kongista valmiina.

Sama paikka toisesta suuntaa. Patolevyn viereen tulee kukkapenkki kiertämään terassia, styroksin päälle multaa täytteeksi, muurikivillä pengerrys, ja sitten tämä vanha sokkeli, jonka ajattelin säilyttää ja joka nyt on harkkojen alla. Oikealla reunalla vielä vanhoja tontilta löytyneitä tiiliskiviä, jotka ajattelin jotenkin laittaa vaikka suihkulähteeseen. Tai jonnekin, en ole vielä ihan loppuun asti asiaa miettinyt.

Sama paikka toisesta suuntaa. Patolevyn viereen tulee kukkapenkki kiertämään terassia, styroksin päälle multaa täytteeksi, muurikivillä pengerrys, ja sitten tämä vanha sokkeli, jonka ajattelin säilyttää ja joka nyt on harkkojen alla. Oikealla reunalla vielä vanhoja tontilta löytyneitä tiiliskiviä, jotka ajattelin jotenkin laittaa vaikka suihkulähteeseen. Tai jonnekin, en ole vielä ihan loppuun asti asiaa miettinyt.

Alimman kuvan vasemmalla näkyvän patolevyn takana on terassin alle rakennettu ulkokellari omalla ja erillisellä sisäänkäynnillä. Sitä ei alkuperäisissä suunnitelmissa ollut, mutta tilankäytön kannalta ihan järkevä se oli tehdä, ja se on nyt jo käytössä, eli ensimmäisiä tiloja jotka talossa on saatu valmiiksi (enää ei puutu kuin sähköt ja ulko-ovi). Kellarin seinää reunustava bitumi menee patolevyn taakse, ja patolevy erottaa kukkapenkin mullat harkoista. Haluan testata, voiko näin rakentaa? Nykyisin kun seinää vasten ei yleensä enää multaa tai savea laiteta. Mutta eihän talo voi tietää mitä patolevyn toisella puolella on? Että onko siellä märkä multa vai kuiva sepeli? Mutta jos tästä kokeilusta nyt jotain haittaa aiheutuu, niin ulkokellarissa ei kuitenkaan kukaan asu, eli sisäilman laadulla ulkokellarissa ei sinänsä ole mitään merkitystä.

Suihkulähteen osalta kaikki on vielä avoinna, itse asiassa sijaintia myöden. Suunnilleen keskelle oleskelupihaa se yritetään tehdä, mutta samaan paikkaan jonnekin tulee myös porakaivo, josta otetaan maalämpö taloon. Porakaivo ja suihkulähdeallas olisi parempi saada rinnakkain kuin päällekkäin, eli suihkulähteen tarkka paikka ja koko ratkeaa vasta sitten, kun porakaivo on ensin tehty. Ensi kevään juttuja nämä taitaa kaikki olla, tänä vuonna ei tehdä kuin suunnittelua tässä kohdin.

Betonimylly ja mahdollinen suihkulähteen paikka terassin edestä katsottuna, siis tulevan puutarhapolun paikalta. Nyt sepelillä peitetty työmaapolku on melkein oikealla kohtaa jo sekin, eli päälle tai hieman taloon päin tulee loppupeleissä laatoilla katettu kävelypolku.

Betonimylly ja mahdollinen suihkulähteen paikka terassin edestä katsottuna, siis tulevan puutarhapolun paikalta. Nyt sepelillä peitetty työmaapolku on melkein oikealla kohtaa jo sekin, eli päälle tai hieman taloon päin tulee loppupeleissä laatoilla katettu kävelypolku.

Jos suihkulähde tulee ihan keskelle pihaa, se olisi nyt yllä olevassa kuvassa näkyvän betonimyllyn paikalla.

Sama näkymä keittiön ikkunasta. Betonimylly eli tuleva suihkulähteen paikka olisi ihan oleskelupihan keskellä? Alla oikealla näkyy terassin kulmaa, ja sen eteen salaojakaivon kulmalla olevaan sepelillä peitettyyn kulmaukseen tulee oleskelupiha laatoituksella ja pöytineen.

Sama näkymä keittiön ikkunasta. Betonimylly eli tuleva suihkulähteen paikka olisi ihan oleskelupihan keskellä? Alla oikealla näkyy terassin kulmaa, ja sen eteen salaojakaivon kulmalla olevaan sepelillä peitettyyn kulmaukseen tulee oleskelupiha laatoituksella ja pöytineen.

Suihkulähteen tekniseen suunnitteluun liittyy oleellisesti oikeassa alakulmassa terassin kulmalla näkyvä salaojakaivo ja sen vieressä valkoisessa muovipussissa oleva sadevesiviemärin suuaukko. Valkoisen muovipussin kohdalle tulee myös rappuset pihalta terassille, mutta johonkin sopivaan paikkaan lisään möys sadevesikaivon ihan suihkulähdettä varten. Sitä kautta sen lähteen voi aina tarvittaessa tyhjentää ilman että pihalle tulee tulva. Saman kaivon kautta taidan laittaa vielä salaojaputken altaan alle, silloin allasmuovin rikkoutuessa, jos aiheutuisi isompi tulvahuippu, niin kaikki tai melkein kaikki menisi salaojaputken kautta sadevesiviemäriin. 110 millinen putki pystyy tarvittaessa ottamaan vettä vastaan aikalailla.

Paljonko puolen millin paksuinen suihkuallasmuovi kestää? Ainakin pakkasta se kestää tosi hyvin ja venymäänkin se on kuulemma aika hyvää. Mutta mekaanista rasitusta tuollainen puolen millin paksuinen muovikalvo ei varmaan paljon kestä? Koska tontilla on vielä paljon savikasoja, voisin yrittää nekin hyödyntää jotenkin tässä suihkulähdeprojektissa. Esim. jos kaivan kuopan maahan, vuoraan sen savella (todennäköisesti savi tulee vastaan joka tapauksessa aika pian), sitten laitan uima-allasmuovin, taas savea – ja siihen vielä pressun? Pressu kestää mekaanista rasitusta jo aika hyvin (ainakin sellainen sininen paksumpi pressu), ja sen päälle voin taas laittaa kiviä, hiekkaa, soraa yms. pelkäämättä että suihkulähdemuovi menisi niiden takia rikki. Mutta tuleeko sitten pressun ja muovin väliin jokin ongelma-alue? Ei kait, jos ei sinne pääse mitään orgaanista ainetta väliin, joka alkaisi lahota/mädäntyä ja toisi esim. hajuhaittoja?

Vesi suihkulähteeseen otettaisiin kulmalla olevasta salaojakaivosta, jonka pohjalle laitan pumpun. Se voisi olla samalla ns. puropumppu, eli vettä voisi nostaa samalla kertaa vähän korkeammallekin, josta vesi voisi keinotekoista puroa pitkin virrata altaaseen. Ylimenovesi menisi sepelikerroksen kautta takaisin salaojaan ja sitä kautta pumpulle ja taas uudelleen kiertoon. Pysyykö vesi puhtaampana tällä tavoin jos se on ns. laajemmassa kierrossa, eikä kierrä pelkästään suihkulähdealtaan sisällä? Silloin kuulemma levää ja limoittumista tulee takuuvarmasti? Vai olisiko parempi, ettei salaojavettä ja pumppua sekoita tähän suunnitelmaan mitenkään? Toisaalta suihkulähdettä varten oleva toinen salaojapumppu olisi kyllä hyvä olla ihan jo siksikin, että jos varsinaiseen pumppaamoon tulisi joku vika, niin vian korjaamisessa ei voi pitkään vitkastella. Silloin suihkulähdettä varten oleva pumppu voisi pumpata koko ajan vettä sadevesiviemäriin, jolloin talon alla oleva vedenpinta pysyy hallinnassa, eikä talo ole pelkästään yhden pumpun varassa.

Ja sitten ne ulkonäköasiat – metsästelen koko ajan hyviä suihkulähteen kuvia netistä, ja jotkut kaverit ovat myöskin jo lähettäneet hyviä löytöjään. Saa laittaa linkkejä jatkossakin. Mutta ehkä niistä sitten tuonnempana, kun suunnitelmat tarkentuvat. Itse altaassa olevan suihkun muodon voi valita, samoin altaan muodon (ympyrä? J-kirjain? jotain muuta?) ja valaistuskin pitäisi osata tähän kokonaisuuteen jollain tapaa yhdistää…

Nyt arkkitehdin kuvissa (joita olen itse täydentänyt) piha näyttäisi tältä:

Alustava pihasuunnitelma. Terassin portaat meneekin loppupeleissä vähän toisin ja keittiön ikkunan alle ei tulekaan nurmikkoa vaan laatoilla katettu oleskelukulmaus. Keskellä pihaa polkujen keskellä olisi se suihkulähteen paikka. Tosin polkuja ei ehkä näin paljon tarvita ja alaoikealla kaartava polku jää varmaan kokonaan pois. Sen tilalle tulee iso ja yhtenäinen nurmikko. Tai eihän meidän pihalle nyt mitään isoa nurmikkoa edes mahdu, kun talon alle jää melkein 100 neliötä, autokatos on 47 m2, autokatoksen edessä oleva laatoitettu autopiha on 95m ja koko tontin pinta-ala on 595m2.

Alustava pihasuunnitelma. Terassin portaat meneekin loppupeleissä vähän toisin ja keittiön ikkunan alle ei tulekaan nurmikkoa vaan laatoilla katettu oleskelukulmaus. Keskellä pihaa polkujen keskellä olisi se suihkulähteen paikka. Tosin polkuja ei ehkä näin paljon tarvita ja alaoikealla kaartava polku jää varmaan kokonaan pois. Sen tilalle tulee iso ja yhtenäinen nurmikko. Tai eihän meidän pihalle nyt mitään isoa nurmikkoa edes mahdu, kun talon alle jää melkein 100 neliötä, autokatos on 47 m2, autokatoksen edessä oleva laatoitettu autopiha on 95m ja koko tontin pinta-ala on 595m2.

1 vuosi ja 1000 tuntia takanapäin

Tänään tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun tontille saapui kaivuri, ja jotain alkoi tontillakin oikeasti tapahtumaan. Vuosi sitten tontilla näytti tältä:

Kuopan kaivaminen alkoi vuosi sitten eli 07.08.2012.

Kuopan kaivaminen alkoi vuosi sitten eli 07.08.2012.

Nyt tänään sama kohta näyttää tältä:

07.08.2013 sama paikka näyttää tältä. Taustalla näkyvä valkoinen talo muuten häviää kohta näkyvistä. Se puretaan ja tilalle tulee rivitaloasuntoja. Nyt naapuritontilla jo paalutetaan koko ajan.

07.08.2013 sama paikka näyttää tältä. Taustalla näkyvä valkoinen talo muuten häviää kohta näkyvistä. Se puretaan ja tilalle tulee rivitaloasuntoja. Nyt naapuritontilla jo paalutetaan koko ajan.

Jälkimmäisen kuvan eli tämän päivän tilanteessa lattialämmitysputket on juuri saatu asennettua kahteen kerrokseen ja viimeinen ns. suurempi valu on nyt takanapäin. Viimeisenä tehtiin kellarin valu, joka meni ihan niin kuin pitikin, heppaan asennettiin jarru niin että putki ei päässyt pyörimään ja betoni oli tarpeeksi notkeaa. Ainoa normaalista poikkeava ”episodi” oli se, että betoniauton pumppu meni rikki, ja sen korjausta jouduttiin odottamaan noin tunnin verran. Mutta sen jälkeen taas jatkettiin normaalisti.

Joku voi ajatella, että eipä ole ensimmäisen vuoden aikana kovin paljon valmista tullut? Joskus kerrostalokin voi valmistua nopeammin. Tässä taloprojetissa kuitenkin raaka-aineina on käytetty ja käytetään osittain omaa puutavaraa. Joka on tässä välissä käyty hakkaamassa metsästä. Metsätöissä meni oma aikansa, ja olin helmikuun hiihtolomaviikolla hommissa mukana itsekin. Silloin tilanne näytti tältä:

Helmikuu 2013 - tukkeja metsässä.

Helmikuu 2013 – tukkeja metsässä.

Puun hakkuun jälkeen tukit ajettiin tienvarteen. Olikin ihan komeita pöllejä, joissakin tyvipölleissä halkaisija oli yli puoli metriä:

Helmikuu 2013 tukkeja tienvarressa. Kuvassa vasemmalta poika Matti Rautio, keskellä siskon poika Toni Rautio ja oikealla isäni Jukka Rautio. Isä teki talkoilla sahaus- ja metsätöitä useita kuukausia.

Helmikuu 2013 tukkeja tienvarressa. Kuvassa vasemmalta poika Matti Rautio, keskellä siskon poika Toni Rautio ja oikealla isäni Jukka Rautio. Isä teki talkoilla sahaus- ja metsätöitä useita kuukausia.

Puun ajamisen jälkeen alkoi sahaaminen, jota jatkui kesäkuulle asti, tämä kuva otettu 3.6.2013:

Kesäkuu 2013. Tukkeja sahataan.

Kesäkuu 2013. Tukkeja sahataan.

Koska samat timpurit olivat mukana metsätöissä ja sahaamisessa, niin tontilla ei luonnollisesti sinä aikana tapahtunut juuri mitään. Talo oli pressun alla tammikuun puolivälistä aina juhannukseen asti.

Olen myös pitänyt kirjaa omista tunneistani, joita olen talon rakentamisessa käyttänyt. On mielestäni ihan mielenkiintoista laittaa vähän käytettyä aikaa ja rahaa ylös, ja samalla muutkin talon rakentamista harkitsevat voivat sitten arvioida paljonko aikaa ja rahaa tarvitaan. Oma tuntilaskurini käynnistyi 31.12.2010 jolloin tonttikauppa varmistui (tieto ostotarjouksen hyväksymisestä tuli uuden vuoden aattona puolilta päivin). Tämän jälkeen tuntilaskuriin on tullut tähän mennessä 1008 tuntia. Vielä ehtii tulla paljon lisää. Ja kuitenkin päävastuu talon valmistumisesta on kahdella timpurilla (itse teen ihan vaan avustavia hommia – sikäli kun osaan – ja opiskelen talon rakentamista siinä samalla).Samaan aikaan moni muukin on talon eteen tehnyt jo aikamoisen tuntimäärän hommia – joko tontilla tai tontin ulkopuolella. Eli yllättävän paljon aikaa ja rahaakin rakentamisessa vaan näyttää kuluvan. Toisaalta joskus matkustaminen voi olla yhtä mukavaa kuin perille pääsykin. Eli ei tässä mitään kiirettä. Tehdään pikkuhiljaa.