Lisää koolauksia

Ykköskerroksen ulkoseinien koolaukset alkavat olla pikkuhiljaa valmiit. Seuraavaksi tulee kantava väliseinä, sitten alkaa tulla kakkoskerroksen lattiaa kannattavia poikkipuita, eli 51×300 millistä liimapuuta talon ulkoseinästä ulkoseinään, poislukien korkean olohuoneen kohta, josta yläkerran lattia jää puuttumaan. Tässä valokuvia tältä päivää, ja yksi kuva 3,5 vuoden takaa:

Näkymä Rekolantien suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Neljää pitkää pattinkia etukulmalla on katkaisuvaralla korkean olohuoneen korkuiset.

Näkymä Rekolantien suuntaisesti etelästä pohjoiseen. Neljää pitkää pattinkia etukulmalla on katkaisuvaralla korkean olohuoneen korkuiset.

Sama paikka talon sisältä, eli näkymä tulevastan keittiön kohdalta korkean olohuoneen suurelle ikkunalle.

Sama paikka talon sisältä, eli näkymä tulevastan keittiön kohdalta korkean olohuoneen suurelle ikkunalle.

Ekan kerran tontilla 31.12.2010 juuri kun tieto tontin ostotarjouksen hyväksymisestä oli saatu. Arvelin lumikasan päältä, että näkymä olohuoneen ikkunasta voisi olla tällainen.

Ekan kerran tontilla 31.12.2010 juuri kun tieto tontin ostotarjouksen hyväksymisestä oli saatu. Arvelin lumikasan päältä, että näkymä olohuoneen ikkunasta voisi olla tällainen.

Tällainen se näkymä olohuoneesta sitten tulee olemaan. Eli melkein se sama mitä noin 3 vuotta sitten kuvittelinkin sen olevan. Ikkuna-aukon koko (jossa tilapäinen poikkipuu nyt keskellä) on 1390 x 2090 (leveys x korkeus). Ikkunan alareuna lattiasta on 94 senttiä, eli ikkunan yläreuna menee vähän yli 3 metriin.

Tällainen se näkymä olohuoneesta sitten tulee olemaan. Eli melkein se sama mitä noin 3 vuotta sitten kuvittelinkin sen olevan. Ikkuna-aukon koko (jossa tilapäinen poikkipuu nyt keskellä) on 1390 x 2090 (leveys x korkeus). Ikkunan alareuna lattiasta on 94 senttiä, eli ikkunan yläreuna menee vähän yli 3 metriin.

Näkymä ylimmän kerroksen lattian tasosta K-kaupalle päin. En vielä uskaltanut kiivetä korkeammalle, mutta tähän tulee vielä lisää yksi huoneen korkeus ja harjakatto sen päälle. Nyt ollaan jo vastapäisen kaupan ulkokaton korkeudella. Jalankulkijoiden valotolpat ovat selvästi alemmalla tasolla.

Näkymä ylimmän kerroksen lattian tasosta K-kaupalle päin. En vielä uskaltanut kiivetä korkeammalle, mutta tähän tulee vielä lisää yksi huoneen korkeus ja harjakatto sen päälle. Nyt ollaan jo vastapäisen kaupan ulkokaton korkeudella. Jalankulkijoiden valotolpat ovat selvästi alemmalla tasolla.

 

1 vuosi ja 1000 tuntia takanapäin

Tänään tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun tontille saapui kaivuri, ja jotain alkoi tontillakin oikeasti tapahtumaan. Vuosi sitten tontilla näytti tältä:

Kuopan kaivaminen alkoi vuosi sitten eli 07.08.2012.

Kuopan kaivaminen alkoi vuosi sitten eli 07.08.2012.

Nyt tänään sama kohta näyttää tältä:

07.08.2013 sama paikka näyttää tältä. Taustalla näkyvä valkoinen talo muuten häviää kohta näkyvistä. Se puretaan ja tilalle tulee rivitaloasuntoja. Nyt naapuritontilla jo paalutetaan koko ajan.

07.08.2013 sama paikka näyttää tältä. Taustalla näkyvä valkoinen talo muuten häviää kohta näkyvistä. Se puretaan ja tilalle tulee rivitaloasuntoja. Nyt naapuritontilla jo paalutetaan koko ajan.

Jälkimmäisen kuvan eli tämän päivän tilanteessa lattialämmitysputket on juuri saatu asennettua kahteen kerrokseen ja viimeinen ns. suurempi valu on nyt takanapäin. Viimeisenä tehtiin kellarin valu, joka meni ihan niin kuin pitikin, heppaan asennettiin jarru niin että putki ei päässyt pyörimään ja betoni oli tarpeeksi notkeaa. Ainoa normaalista poikkeava ”episodi” oli se, että betoniauton pumppu meni rikki, ja sen korjausta jouduttiin odottamaan noin tunnin verran. Mutta sen jälkeen taas jatkettiin normaalisti.

Joku voi ajatella, että eipä ole ensimmäisen vuoden aikana kovin paljon valmista tullut? Joskus kerrostalokin voi valmistua nopeammin. Tässä taloprojetissa kuitenkin raaka-aineina on käytetty ja käytetään osittain omaa puutavaraa. Joka on tässä välissä käyty hakkaamassa metsästä. Metsätöissä meni oma aikansa, ja olin helmikuun hiihtolomaviikolla hommissa mukana itsekin. Silloin tilanne näytti tältä:

Helmikuu 2013 - tukkeja metsässä.

Helmikuu 2013 – tukkeja metsässä.

Puun hakkuun jälkeen tukit ajettiin tienvarteen. Olikin ihan komeita pöllejä, joissakin tyvipölleissä halkaisija oli yli puoli metriä:

Helmikuu 2013 tukkeja tienvarressa. Kuvassa vasemmalta poika Matti Rautio, keskellä siskon poika Toni Rautio ja oikealla isäni Jukka Rautio. Isä teki talkoilla sahaus- ja metsätöitä useita kuukausia.

Helmikuu 2013 tukkeja tienvarressa. Kuvassa vasemmalta poika Matti Rautio, keskellä siskon poika Toni Rautio ja oikealla isäni Jukka Rautio. Isä teki talkoilla sahaus- ja metsätöitä useita kuukausia.

Puun ajamisen jälkeen alkoi sahaaminen, jota jatkui kesäkuulle asti, tämä kuva otettu 3.6.2013:

Kesäkuu 2013. Tukkeja sahataan.

Kesäkuu 2013. Tukkeja sahataan.

Koska samat timpurit olivat mukana metsätöissä ja sahaamisessa, niin tontilla ei luonnollisesti sinä aikana tapahtunut juuri mitään. Talo oli pressun alla tammikuun puolivälistä aina juhannukseen asti.

Olen myös pitänyt kirjaa omista tunneistani, joita olen talon rakentamisessa käyttänyt. On mielestäni ihan mielenkiintoista laittaa vähän käytettyä aikaa ja rahaa ylös, ja samalla muutkin talon rakentamista harkitsevat voivat sitten arvioida paljonko aikaa ja rahaa tarvitaan. Oma tuntilaskurini käynnistyi 31.12.2010 jolloin tonttikauppa varmistui (tieto ostotarjouksen hyväksymisestä tuli uuden vuoden aattona puolilta päivin). Tämän jälkeen tuntilaskuriin on tullut tähän mennessä 1008 tuntia. Vielä ehtii tulla paljon lisää. Ja kuitenkin päävastuu talon valmistumisesta on kahdella timpurilla (itse teen ihan vaan avustavia hommia – sikäli kun osaan – ja opiskelen talon rakentamista siinä samalla).Samaan aikaan moni muukin on talon eteen tehnyt jo aikamoisen tuntimäärän hommia – joko tontilla tai tontin ulkopuolella. Eli yllättävän paljon aikaa ja rahaakin rakentamisessa vaan näyttää kuluvan. Toisaalta joskus matkustaminen voi olla yhtä mukavaa kuin perille pääsykin. Eli ei tässä mitään kiirettä. Tehdään pikkuhiljaa.

 

 

Puutavaraa Virosta Suomeen

Nyt se sitten alkaisi – eli puutavaran ajo Virosta Suomeen. Ei siksi, että puutavara yleensä olisi Virossa niin paljon halvempaa, että lautaa kannattaisi hakea sieltä asti, mutta kun nyt omat metsät sattuu olemaan Suomenlahden takana, niin kannattaa ne puut nyt kuitenkin yrittää hyödyntää itse mahdollisimman tehokkaasti. Ensimmäinen erä olisi nyt ladottunä kärrylle, kas näin:

1400 kg sahatavaraa eli noin 2 kuutiota odottaa kuljetusta tontille. Ovat vähän tuoreita ja painavia, eli jatkossa kun sahatavara kuivuu, niin pinon koko kasvaa. Kärryn kanssa painoa yhteensä noin 1800 kg.

1400 kg sahatavaraa eli noin 2 kuutiota odottaa kuljetusta tontille. Ovat vähän tuoreita ja painavia, eli jatkossa kun sahatavara kuivuu, niin pinon koko kasvaa. Kärryn kanssa painoa yhteensä noin 1800 kg.

Aika paljon näkyy mielestäni keskustelua siitä, että Virossa kaikki rakennustarvikkeet on keskimäärin puolta halvempia mitä Suomessa. Jotenkin itse en ole vaan saanut tätä yhtälöä käytännössä oikein toimimaan. Eli valtaosan ostoista olen tehnyt Starkista tai muista kaupoista Suomen puolelta. Toki hinnat Eestissä on edullisemmat, mutta jos päälle lisätään rahtikulut Suomeen, onko hinta edelleen niin paljon edullisempi, että tarvikkeet kannattaa käydä Virosta hakemassa? En osaa sanoa. Mutta ainakin melko laaja, hyvä ja suuntaa antava vertailu löytyy mm. tästä linkistä:

http://tarinoitataloudesta.blogspot.com/2012/01/virossa-rakennustarvikkeet-yli-45.html

Itse luin listan läpi poimien kaikkein suurimmat hintaerot tai ainakin merkittävät hintaerot niistä tuoteryhmistä, joita nyt itse tarvitsen seuraavaksi. Mutta siltikin – jos 13 millin kipsilevy maksaa täällä paikallisessa K-raudassa noin 6 euroa ja Suutarilan Starkissa vajaat 8 euroa per 1,2m x 2,6m levy – niin lopputulos ainakin omalta kohdaltani on se, että ostan ne levyt Starkista. Starkki lupasi vielä kuljetuksen tontille siihen samaan hintaan, ja jos rupean itse 9kg:n neliöpainoisia levyjä kuljettamaan, niin ei niitä kovin montaa kerralla mene, muutamia kymmeniä ja sen jälkeen on autotrailerin painorajat täynnä.

Toki meidän rakennusprojektiin nyt jotain pikkutilbehööriä tulee Virosta, ja se tulee siinä samalla kun timpurit käyvät töissä ja välillä kotonaan Virossa. Saman ilmiön olen nähnyt laivalla muutenkin, eli raksafirmojen henkilö- ja pakettiautot on miesten lisäksi lastattu täytyyn muita tarvikkeita. Ihan kaljakopasta ja kossumäyräkoirasta alkaen. En tiedä tarvitaanko näitäkin rakentamisessa, mutta jos ei tarvita, varmaankin myyvät sitten eteenpäin.

Mitä tapahtuisi, jos kaikki rakentamiseen tarvittava tilbehööri olisi oikeasti puolta halvempaa tai niin halpaa, että se kannattaa Virosta hakea? Tai mitä tapahtuu jos esim. tupakka ja viina on Virossa niin halpaa, että sitä kannattaa sieltä asti hakea? No tietysti sitä ainakin tuon jälkimmäisen tavaran osalta alettaisiin kuljettamaan, ja juuri jostain radio-ohjelmasta kuulin, että esim. viinaa tulee Virosta Suomeen sellaiset määrät, että se vastaa 150 ALKO:n myyntiä. Eli kun Suomessa nyt on 350 kpl ALKO:n myymälöitä, niin jos rajat huomenna Viron suuntaan laitettaisiin täysin kiinni, tarvittaisiin heti 150 ALKO:a lisää, eli yhteensä 500 kpl. Toisin sanoa ALKO:n ”markkinaosuus” Suomessa on nyt siis noin 70%:n luokkaa?

Mikä mahtaa olla Suomen rautakauppojen markkinaosuus Suomen rakennustarvikkeiden myynnistä? En tiedä. Ei liene kukaan ikinä tutkinut, ei edes radio-ohjelmien toimittajat? Itse arvelisin, että markkinaosuus hipoo lähes 100%:ia, eli näiden tarvikkeiden tuonti Virosta ei kuitenkaan kovin laajaa taida olla, eikä Starkin, K-raudan, Byggmaxin ja Taloon.com -verkkokaupan myynti ja olemassa olo kovin uhattuna taida olla? Näitä kun ei edes lainsäädäntö suojaa, toisin kuin ALKO:n myymälöitä.

Tässä vielä hintalappuja Võrun K-raudasta, Etelä-Virosta kipsilevyn ja styroksin osalta. Hinnat on mielestäni melko lähellä sitä samaa mitä ne maksaa Suomessakin?

13mm kipsilevyt K-rauta, Võru 19.5.2013.

13mm kipsilevyt K-rauta, Võru 19.5.2013.

 

Lisää kipsilevyjen hintoja. K-rauta Võru 19.5.2013.

Lisää kipsilevyjen hintoja. K-rauta Võru 19.5.2013.

 

Styroksin hinnat K-rauta Võru 19.5.2013.

Styroksin hinnat K-rauta Võru 19.5.2013.

 

Puutavaran hinnat pk-seudulla aina samat?

Mistä päin pk-seudulla kannattaa kysellä tarjouksia, jos tarvitsee puutavaraa?

Meillä kaikki muu paitsi kantava rakenne (joissa tarvitaan leimat) otetaan omasta metsästä, mutta nyt kun kyselin Starkista ja Puukeskukselta tarjousta ”aloituspaketille”, jolla lähdettäisiin liikkeelle sitten kun talvi tästä jossain vaiheessa väistyy, niin molemmissa tarjouksissa oli käytännössä samat hinnat, toinen tarjosi vähän alle 4,5 tonnia ja toinen vähän yli. Eli näissä hinnoissa ei ollut mitään eroa. Ehkäpä otan sitten tutulta rautakauppiaalta koko setin, koska muutaman kympin hintaerolla sinne tai tänne ei ole mitään merkitystä.

Tarjouspyynnön sisältö oli tällä kertaa tämä:

48x173mm mitallistettu pattinki, 580 metriä (metrihinta vähän yli 3€)
48x148mm mitallistettu pattinki 78 metriä (metrihinta noin 2,3€)
Runkoleijona 25mm 252m2
Höyrynsulkumuovia 252m2 ja sille kiinnitystarvikkeet
Kipsilevyä noin 252m2

Kaikki ylimmän kerroksen vasat eli välipohjan kantavat rakenteet puuttuu, samoin kattotuolit jo tilattu muualta, eikä tässä tilauksessa myöskään kantavia liimapuupalkkeja yms. mutta jonkinlainen aloitussetti ja hintavertailupaketti kuitenkin. Tällä lastilla painoa noin 6900 kg ja tilavuutta tasan 15m3, eli ei kannata alkaa omalla peräkärryllä hakemaan. Omalla peräkärryllä voi sitten hakea samaa tavaraa lisää, sitten kun alkaa hahmottua tarkemmin, että kuinka paljon on lisätarve missäkin kohtaa.

Jos puutavara maksaa kaikkialla suunnilleen saman, sitten ei kannata tämän enempää kysellä? Runkoleijonille, kipsilevyille ja höyrynsulkumuoville tarkistan hinnat vielä Viron K-raudasta.

Tässä kuvassa tellinkejä varten puutavarat jo olemassa.

Arkkitehtikuvien kolmas luonnos valmis

7.12.2011 arkkitehti Immo Teperi sai kolmannen version luonnoksista valmiiksi. Suunnittelulla ei ole pidetty kiirettä. Tonttikaupoista on nyt lähes vuosi, ja talon suunnitelmien on annettu muhia kaikessa rauhassa. Nyt alkaa kuitenkin loppurutistus. Katsomme kuvat vielä joulun jälkeisellä viikolla läpi, ja sitten tarkoitus on hakea rakennusluvat niin, että keväällä rakentaminen voisi alkaa heti, kun lumet sulavat. Jos tänä talvena lunta tulee.

Luonnoskuvat on nähtävillä linkissä: http://fontus.pp.fi/rautio/

Kuluneen vuoden aikana tontilta on tehty maaperätutkimus, jonka suoritti Geohorisontti Oy:n Osmo Ojanen www.geohorisontti.fi/. Hinta tutkimukselle oli 800 euroa sis. ALV ja siihen hintaan tuli kairaukset kaikista talon kulmapisteistä ja pohjatutkimus lausuntoineen. Tontilla on savea 8-9 metrin paksuudelta, ja sen alla on kova moreeni tai kallio. Paaluttamaan joutuu, vaikka kellari tehdäänkin. Mutta paalutus käy nykyaikana helposti Rautaruukin teräspaaluilla, ks mainosvideo: www.youtube.com/watch?v=8L1itXjKM5w. Teräspaalujen paalutuskone on suht kevyt, ja se voidaan laskea Hiabilla kellarikuopan pohjalle, jos vaan kuopan reuna on riittävän vahva. Tätä varten maan alta läytynyt vanha 5×7 metrin kokoinen betonisokkeli säilytetään. Nosturiauto voidaan ajaa sokkelin päälle.

Keväällä 2011 raivattiin talkoilla pajupusikko ja lahot koivut pois. Sitten tehtiin tontin ajoliittymä ajokelpoiseen kuntoon. Urakoitsijana toimi Petri Sillanpää Maanrakennus Sillanpää Oy:stä. Tontin edellisen omistajan Rakennusliike Henry Katajan toimesta tontille oli jo tuotu soraa lähes metrin paksuudelta. Tarkoitus oli ollut rakentaa 2-kerroksinen liikerakennus, johon arkkitehti Seppo Kokko oli jo piirtänyt kuvatkin valmiiksi. Liikerakennusta ei kuitenkaan koskaan tullut, ja nyt kun tontti meni myyntiin Henry Katajan konkurssi- ja kuolinpesän toimesta, niin nyt lähdetään taas uusilla suunnitelmilla liikkeelle, eli tehdään omakotitalo, jossa on kellari ja 2 asuinkerrosta. Asuinkerrosten rakennusoikeus on 179 m2. Kellari suunnitellaan niin, että se ei rakennusoikeutta syö.

Maanrakennusurakoitsija Sillanpää kauhoi tontin keskeltä talolle alustavan kuopan ja teki sillä soralla tontille liittymän. Uutta soraa ei tätä varten tarvinnut tuoda lainkaan. Lisäksi isot irtokivet urakoitsija laittoi siistiin riviin tontin avo-ojan reunalle. Päivän hommalle hintaa tuli 836,40 euroa sis. ALV ja minusta liittymän teko, tontin tasoitus yms. työt tontilla oli tehty niin hyvin mitä vaan on mahdollista. Olin todella tyytyväinen. Sama maanrakennusurakoitsija tulee keväällä jatkamaan hommia, ja sitten kuoppaa syvennetään kunnolla siihen tulevaa kellaria varten.

Koska tontin pinta-ala on vain 595 neliötä ja koska naapurin rakennus on takarajassa kiinni, tontille ei mahdu enää erillistä talousrakennusta niin, että täyttyisi 8 metrin paloturvallisuusrajat tai 4 metrin rakennusrajaetäisyys tontin rajalle asti. Tästä syystä varaston virkaa tekemään on hankittu 6 metrin merikontti, joka saa palvella ainakin rakentamisen ajan. Uuden tai siis yhden merimatkan tehneen kontin hinta Helsingin Konttikeskus Oy:n kautta oli 3456,30 euroa sis. ALV paikalle tuotuna Vantaan Rekolaan. (www.konttikeskus.fi/) Aluksi oli tarkoitus hommata ihan vaan käytetty kontti, mutta koska voi käydä niinkin, että kontti saa jäädä pihaan varastoksi vielä rakentamisen jälkeenkin, niin päädyin uuteen konttiin. Hinta oli reilun tonnin kalliimpi mitä käytetty kontti olisi maksanut, mutta onpahan kontti nyt nätin näköinen ja ovet toimii hyvin. Kontin ostaminen kuitenkin lienee aina fiksuinta, koska vuokraaminen maksaa liki satasen kuussa, ja myydessä kontista saa kuulemma aina saman rahan kuin ostaessa on itsekin maksanut. Sama tuntuu pätevän myös rekisteristä poistettuun asuntovaunuun, josta on jo tullut ostotarjouksia, vaikka en voi nykyistä vaunua vielä myydä, kun talon rakentaminen ei ole vielä alkanutkaan.

Tällä hetkellä on menossa katon rakennus kontin päälle, jolloin molemmin puolin tulee metriset räystäät, ja tontin raivaamisesta saadut polttopuut on tarkoitus pinota kontin ulkolaidalle siistiin pinoon räystään alle. Näin tontille saadaan enempi tilaa sitten, kun rakentaminen kohta alkaa. Risut on viety omalta tontilta omaan metsään aina, kun sillä suunnalla on käyty. 5×7 metrin pressu kontin kattomateriaaliksi maksoi 17,90 ja 15 kiloa nauloja (suurin osa riittää myös talon rakentamiseen) maksoi 29,23 euroa. Omista puista rakennettuna hintaa kontin katolle tuli täten yhteensä vajaat 50 euroa, jos omalle työlle ja omista puista sahatuille pattingeille ja laudoille ei mitään hintaa laske.

Mutta tässä vaiheessa on nyt aika valmistautua ja hiljentyä joulun viettoon.

Kuvia projektin tähän astisista vaiheista kotisivuillani, tässä linkissä: www.taloverkot.fi/mika.rautio/taloprojekti.html

Kuva tontilta 12.11.2011 (klikkaa kuvasta isommaksi)