Eilen ja tänään on nosteltu kattotuoleja katolle. Vielä puuttuu muutama. Talo alkaa jo saada hyvin lopullista muotoa. Tässä kuvia tältä päivältä:
Eilen ja tänään on nosteltu kattotuoleja katolle. Vielä puuttuu muutama. Talo alkaa jo saada hyvin lopullista muotoa. Tässä kuvia tältä päivältä:
Luin aamulla muutamista muista blogeista messutunnelmia Habitare 2013 messuilta, ja useimpien bloggaajien fiilikset olivat aika vaisuja, jopa pettyneitä. En minä sitten tiedä mitä siellä olisi pitänyt olla enempi tai paremmin? Ainakin itse löysin paljon mielenkiintoista tietoa ja katsottavaa mm. valaistukseen liittyen. Kävin kuuntelemassa valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimon luennon LED-valoista ja harmittelin, etten samaan aikaan ehtinyt Art-Helsinki osastolla taidegraafikko Pia Feinikin luennolle kuuntelemaan vinkkejä miten taidetta voi sijoitella kotona ja puutarhassa. Mielenkiintoista katseltavaa ja kuunneltavaa riitti siis melkein 3 tunniksi.
Seuraavassa kuvia, eli joitakin parhaita niistä mitä nyt sattui tällä kertaa onnistumaan:
Tarkkasilmäiset lukijat ovatkin jo huomanneet tässä blogissa uuden välilehden (kts. yläpalkkia otsikkokuvan alla), joka löytyy tästä linkistä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/yhteenvetoja/
Tämä uusi välilehti on tavallaan jatke kronologisessa järjestyksessä olevalle kustannusseurannalle, joka löytyy tältä välilehdeltä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/toteutuneet-kustannukset/
Toteutuneista kustannuksista ei kuitenkaan ilman omaa työtä saa oikein minkäänlaisia yhteenvetoja osakokonaisuuksista, joten ne ovat nyt sitten kokonaan omalla välilehdellään.
Ja mitä tällä rahalla saatiin? Talon tiedot löytyvät tältä välilehdeltä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/piirustukset-rakennuslupa-talon-tiedot/
Edellisessä päivityksessäni kerroin miten hommat keskeytyivät maanantai-iltana rankkasateen alkaessa. Vettä tuli yhteensä noin 15 milliä, ja hetkittäin vettä tuli kuin ämpäristä kaatamalla. Sen jälkeen loppuviikko oli aurinkoista, joten kiinnostuin itsekin tutkimaan, että riittääkö 4 aurinkoista päivää poistamaan sen kosteuden mitä maanantaina taivaalta tuli?
Edellisessä kirjoituksessa nimimerkki ”TM” kirjoitti kommentissaan mm. että ”Loppupeleissä tuo puurunkokaan ei ime vettä juuri mitään. Se minkä sade kastelee niin tuuli kuivaa.” Tämän päivän tutkimusteni perusteella asia näyttäisi olevan tismalleen juuri noin. Joten kymppitonnien hintaiset telttarakenteille ei näyttäisi olevan oikein mitään perusteita.
Aamulla 8-9 välillä aamukastetta oli joka paikassa. Hain kellarista pystykoolauspuista jääneen palikan ja aloin ekaksi vertailla sen kosteutta sateeseen jääneeseen koolauspuuhun, kas näin:
Eroa toki oli – mutta näin pienellä erolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Lisäksi molemmat prosenttiluvut olivat alle 20%:n luokkaa – joten mielestäni ollaan ihan turvallisella alueella (puutavara ei näissä kosteuksissa ala pilaantumaan), mutta tietysti jos puutavaraa nyt alettaisiin vaikka höylätä, niin se voisi olla muutaman prosentin kuivempaakin.
Kun varsinainen asia tässä jo kävi selväksi, aloin vähän leikkimään lisää kosteusmittarilla ja hain lukemia eri paikoista, mm. halkopinosta ja aamukosteuden kyllästämästä pattingista, eli näin se kävi:
Iltapäivällä tuli mieleeni, että miten prosenttiluvut muuttuvat, jos otan lukemat uudestaan, kun aamukaste on varmuudella hävinnyt jo puoliin päiviin mennessä? Puu siis normaalistikin elää ympäristönsä mukaan erilaisen kosteustilanteen mukaan. Näin näytti käyvän tälläkin kertaa:
Itsekin jäin yhdessä vaiheessa miettimään, että jos kävisi niin että koolaukset kastuu liikaa enne kuin saadaan aluskate päälle, niin sitten kun laitetaan ovet ja ikkunat paikoilleen ja siirrytään sisätöihin, niin taloa lämmittämällä ja kondenssikuivainta käyttäen rakenteet kyllä saataisiin kuiviksi. Ja sen jälkeen sitten villoja seiniin…
Ehkä tällainen lisäkuivatus ei nyt sitten kuitenkaan ole tarpeen. Sen minkä kesä kastaa, sen se myös kuivaa – ja ihan muutamassa päivässä vielä, eli lauantaille tultaessa rankkasateen vaikutuksista ei ollut enää mitään jäljellä. Suurempi vaikutus talon rakenteisiin oli ehkä vuorokauden aikaan liittyvällä aamukastella ja sen mukaan elävällä ilman kosteudella.
Tänään alkoi sataa kaatamalla alkuillasta, joten tämän päivän työt olivat sitten siinä. Tuntuu tavallaan aika hurjalta seisottaa juuri pystyyn saatua koolausta kaatosateessa, mutta näin ne tekee muutkin – tai ainakaan missään en muista nähneeni sellaista työmaata, että koolausten päälle olisi vedetty esim. pressu sateen sattuessa. Kai ne puut sitten taas kuivuvat huomisen aikana, kun on luvattu aurinkoista säätä. Ja tuulikin on hyvä kuivattamaan – jos ei samalla sada. Tässä pari kuvaa tältä päivältä:
Tänään laitettiin yläkerran lattiaan loput kertopuut paikoilleen ja tehtiin autokatokseen runkoa liimapuupalkeista ja -pilareista. Laitimmaiset runkorakenteet saatiin tehtyä, mutta keskimmäisen liimapuurungon teko menee huomiseen, koska 140×275 millinen liimapuu olikin jostain syystä muutaman sentin liian lyhyt. Muissa oli sentään katkaisuvaraakin muutama sentti. Joten keskimmäistä ei voitukaan kiinnittää toisesta päästään loveamalla, vaan pitää huomenna hakea pilarikenkä kaupasta. Sitten pärjätään tällä lyhyemmälläkin puulla, komean näköinnen se on joka tapauksessa.
Itse tein välillä polttopuitakin, jos ei timpurit tarvinneet nosto- tai naulausapua, ja paljon muuta en osaa. Tässä kuvia tältä päivää:
Jos alla olevia kuvia klikkaa hiirellä niin se saa ruudulle suurempina. Silloin voi itsekin laskea vuosirenkaat. Näin hyvää puuta en ole nähnyt missään moneen vuoteen. Noin 9 cm leveässä leikkauksessa (palikka otettu loveamalla isommasta pattingista) näkyy noin 120 vuosirengasta.
Näistä kyseisistä puista tuli meille 2-kerroksen pystykoolauspuita, mutta olisi tällaisesta puusta voisi rakentaa ihan vaikka ikkunan pokat. Nythän puuikkunoiden valmistus on lopettu jo ajat sitten ja osittain myöskin siitä syystä, että riittävästi riittävän hyvää raaka-ainetta ei ollut enää saatavilla. Eli nykyisin ikkunat ovat enimmäkseen puu-alumiini runkoisia.
Mietin mistä mahtaa nämä puut olla peräisin?
Kaupan eli tarkemmin sanottuna K-raudan puita nämä ovat. Mutta tuskin Etelä-Suomessa missään tällaisia kasvaa? Ehkä nämä on sitten Lapin puita tai tuontitavaraa Venäjältä, jossa hoitamaton valtion metsä kasvaa paljon hitaammin, kuin lannoitetut metsät Suomessa.
Omissa metsissä Virossa vuosikasvain voi olla parhaimmillaan peukalon levyinen, ja isossa kuusitukissa vuosirenkaita on siinä tapauksessa vain noin 50 kpl. Sellainen tukkipuu on tosin aika höhhöä, mutta kelpaa sekin vaikka vuorilaudaksi, tontin raja-aitaan tai vaikka seinäpaneeliksi.
Jos taas puulle tulee paksuutta alle milli vuodessa – niin kuin noissa kuvissa näkyvissä puissa – niin aika monta sukupolvea menee, ennen kuin samalta metsäpalstalta voidaan hakata seuraavan kerran uudet tukit.
Tänään ma 2.9.2013 klo 16:40 kannattaa kääntää radion taajuus YLE:n aikaisen taajuudelle 94,0 MHz (ainakin täällä Uudellamaalla siis tämä taajuus, muualla Suomessa ei ehkä ohjelma kuulu lainkaan, tai sitten voi olla eri puolilla Suomea eri taajuudet YLE:n aikaisella).
Silloin radiosta siis tulee talon rakentamiseen liittyen toimittaja Ari Tuhkasen tekemä juttu omakotitalon rakentamisesta ja siihen liittyen Facebookissa pyörivästä ”Raksakimppa” –ryhmästä. Toimittaja ja Raksakimpan perustaja Tuukka Hytönen kävivät yhtenä päivänä tontillani Vantaan Rekolassa ja sitten sieltä tultiin yhdessä Tikkurilaan, jossa erään toisen raksakimppalaisen eli Jenna Helinin haastattelu vielä siihen perään.
FB:n Raksakimpassa on nyt muuten jo yli 1000 jäsentä Uudeltamaalta. Vinkin, neuvot, suositukset ja ylijäämätavara vaihtaa omistajaa varsin näppärästi. Raksakimppaa sivuttiin myös tuossa aiemmassa blogipäivityksessäni – myös kommenttikentässä, eli samanlaisia ryhmiä löytyy muualtakin kuin Uudeltamaalta. Tosin eivät taida olla ihan yhtä aktiivisia mitä täällä pk-seudulla?
EDIT – ohjelman jälkeen:
Elämäni eka radiohaastattelu ikinä – ja ihan kiva kokemus ja mukavastihan se meni… (linkki alla ja samalla kuvapläjäys meidän raksalta, kun tänne blogiin tai Youtubeen ei voi ladata pelkkää ääniraitaa…)