Joskus tässä kevään aikana luin jostakin artikkelin liittyen yläpohjan homevaaraan, ja ajattelin, että pitäisi varmaan mitata mikä tilanne meillä on. Meilläkin yläpohjan eristepaksuus on puolisen metriä ja U-arvo 0,09 – en tiedä onko jollakin vielä paljon tätä alemmat U-arvot yläpohjassa? Eipä taida enää kovin paljon tuosta nuo yläpohjan U-arvo muissakaan taloissa mennä? Ja onko tämä 0,09 -arvo kuinka turvallinen, jos nyt jokainen varmasti haluaa, että yläpohjan villoihin tai kattotuoleihin ei hometta tulisi? Yläpohjan homevaaroista ja siihen liittyvistä tutkimuksista kirjoittelin jo aiemmin tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/16/ylapohjan-home/
Ja sitten kun aloin itse mittaamaan, että miten meillä – niin siitä taas pidempi kertomus tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/28/mielenkiintoisia-mittaustuloksia/
Ja olihan meillä siis muutakin mitattavaa kuin yläpohjan lämpö- ja kosteus, laitoin näitä samoja mittareita myös kellaritiloihin, salaojapumppaamoon ja myös yläkerran WC:hen, jonka ilman vaihtuvuutta halusin seurata kosteusarvojen perusteella.
Mutta nyt sitten juttua itse dataloggerista vielä enemmän, eli sen tiedot voi siirtää myös PC:lle, kas näin:
Klimalogg Pro -dataloggerin mukana tulee USB-porttiin kytkettävä radiovastaanotin, jolla voi langattomasti lukea mittaustiedot, jotka tietysti näkyy laitteen ruudullakin, ja laitetta itseään käyttäen voi kaivella myös historiatiedot. Ei toki yhtä helposti ja selvästi mitä PC:n ruudulta, mutta ei PC mikään välttämättömyys tässä kohdin ole.
Ennen kuin omaa tietokonetta voi mittaustulosten analysoinnissa hyödyntää, niin omalle koneelle pitää kuitenkin hakea dataloggerin valmistajan kotisivuilta löytyvä lukuohjelma, joka tunnistaa oman dataloggerin, ja jonka avulla mittaustuloksia voi katsella numeroina tai graafisesti:
Ennen kuin radiolähetin tunnistaa oikean mittarin se pitää synkronoida, ja sitä varten pitää netistä ladata omalle tietokoneelleen ko. laitteen ”oma ohjelmisto”. Laitevalmistajan sivut ovat joko saksan tai englannin kieliset, eli jos haluaa omalle PC:lle kerätä kaikki mittaustulokset, niin muutama sana englantia on pakko osata. Ei liene nykypäivänä useimmille suurikaan ongelma.
Tämä kävi yllättävän helposti – eli ohjelma käynnistyy itsestään, dataloggerilla on USB-nappi, josta pitää painaa – ja ohjekirjassa kaikki on kerrottu selkeästi step-by-step – tosin englantia pitää osata lukea. Ja se sujuu aika monelta aika paljon helpommin kuin vaikkapa norjankielisen tekstin lukeminen, josta kerroin aiemmin kun hommasin gsm -ohjattavan valvonta ja/tai mökkikameran Taloon.comista. Enemmän kamerasta ja sen asentamisesta tässä linkissä:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/04/11/esittelyssa-sunwind-valvontakamera/
Muuten se kamera oli oikein hyvä, ja kameran kielen saattoi vaihtaa englanniksi (helpottaa sen käyttöä huomattavasti), mutta ohjekirjan kieli on ja pysyy silti norjana. Nyt Taloon.com ei enää ilmeisesti ole ko. tuotteen jälleenmyyjä? Ainakaan samaa Sunwind -GSM kameraa ei enää löydy heidän nettisivuiltaan, kun äsken kokeilin?
Sunwind GSM -kameran mukana tuli norjankielinen käyttöohje, jonka avulla kamera piti ”ottaa haltuun” ja ohjeistaa oman GSM -puhelimen avulla. Sain sen onnistumaan, koska osasin ruotsia sen verran hyvin, että sain riittävästi selvää norjan kielestäkin. Kysyin kuitenkin asiakaspalautteessani Taloon.comista, että tuliko minulle norjankielinen käsikirja ihan vaan vahingossa, tai että olisitteko te itse pärjänneet sen avulla – niin yllättäen kyseinen kamera poistui Taloon.comin tuotevalikoimista pian sen jälkeen. Jotkut muut jälleen myyjät sitä samaa ”mökkikameraa” Suomessa yhä edelleenkin – ja kamera itsessään on hyvä, olen siihen täysin tyytyväinen. Mutta kameran ohjelmointi ja käyttöönotto oli totta kai paljon hitaampaa ja piirun pari hankalampaa, kuin jos ohjekirja olisi ollut suomeksi tai edes englanniksi.
Mutta nyt takaisin dataloggeriin, jonka käyttäminen ja käyttöönotto olivat siis paljon helpompia kuin esim. tuo Sunwind -merkkinen mökkikamera. Dataloggerissakin kyllä ohjekirjaa kannattaa seurata, että ensin saa anturat yhdistettyä lukijalaitteeseen (siis radioyhteydellä ne seurustelee max. 100 metrin päästä), mutta niiden pitää ensin yhden kerran tunnistaa toisensa, ja sen jälkeen lukijalaitteen voi halutessaan vielä yhdistää oman tietokoneensa kanssa, jolloin omalta ruudulta voi nähdä mittaustulokset graafisesti, kas näin (näissä kuvissa mittaukset tehty 2 tunnin välein – mittaustiheys on vapaasti valittavissa):
Tässä kolmen viikon mittaustulokset huhtikuun puolivälistä toukokuun ekalle viikolle. Kevät keleissä yläpohjan kosteus vaihtelee vähän alta 30%:n aina hetkittäin yli 80%:iin asti. Se on hyvä, että kerran päivässä tuuli puhaltaa kosteudet pois, mutta katsotaanpa miten tilanne muuttuu syksyllä, koska aurinkoisia kevätpäiviä ei silloin ole moneen viikkoon tai kuukauteen.
Tässä yläpohjan lämpötilakäppyrät samalta mittausjaksolta. Alun korkealla +24C:ssä käynyt lähtötilanne johtuu siitä, että mittausanturi oli yhden päivän ensin sisätiloissa. Yläpohjan lämpötila on käynyt muutamia kertoja nollan tuntumassa, ja muutaman aurinkoisena kevätpäivänä se on ollut jopa yli +20C. Ja nyt mennään siis huhti-toukokuuta, eikä ulkolämpötila ole vielä ollut kertaakaan kuin vähän yli +10C jokusina iltapäivinä, eli peltikaton alla on selvästi lämpimämpää. Kosteuden hallintaa ajatellen tämä näyttäisi olevan hyvä ominaisuus, koska lämpötilan nousu ajaa aina kosteutta pois. Siis lämmin ilma ottaa ensin kosteuden itseensä, ja sitten tuuli puhaltaa sen pois.
Tässä saunan löylyhuoneen lämpötiloja. Anturilla voi mitata enintään +60C lämpötiloja, joten se on kiinnitettynä lauteiden alle niin, että se mittaa lämpötilaa vain ”varpaiden tasosta” eli alimmalta lauteen askelmalta (tai siis niiden lautojen alta, että mittari itse jäänyt näkyville). Näppärää sikäli, ettei tarvitse kellarissa käydä katsomassa, että joko sauna on lämmennyt, vaan saunan lämpötilan eli ”onko sauna jo valmis” näkee näyttölaitteen ruudulta ihan vaikka olohuoneen sohvapöydältäkin. Yhdellä pesällisellä puita lämpötila nousee noin +30C tasolle kun väliovi kylpyhuoneen suuntaan on auki. Suihkussa käynnin yhteydessä on ollut tapana pesällinen puita polttaa, niin on mukavampi kylpeä ja paikat kuivuvat nopeammin, kun puukiuas lämmittää ja sitä kautta tulee myös lisää imua savupiipun kautta pihalle.
Tässä saunan lämpötilat punaisella ja kylppärin lämpötilat sinisellä.
Mikä sitten on eri kerrosten välinen lämpötila ero? Lämpöhän nousee aina ylöspäin – ja niin se näyttää tekevän meilläkin. Tässä sinisellä käppyrällä on ylimmän kerroksen WC-tiloissa oleva mittari (seurailen siellä lämpötilaa ja kosteutta, kun oven kynnyksen rakentamisessa unohtui ilmarako – mutta kuitenkin ilma näyttää kosteusarvojen perusteella vaihtuvan ihan riittävästi). Punainen mittari on kellarin varastohuoneessa, toisessa päässä taloa mitä sauna on. Eli kahden kerroksen välinen lämpötilaero on noin 1-2 astetta, kellarissa lämpötila on pääsääntöisesti +21C paikkeilla tai vähän yli, ja yläkerrassa pääsääntöisesti 22-23C:n välissä. Huhtikuun lopulla on ollut jokin muutaman päivän mittainen ”lämpöaalto”. En osaa sanoa mistä se on johtunut. Keskikerroksen lämpötilat jäi näiden kahden käppyrän välimaastoon, mutta en nyt tulostanut sitä tähän samaan kuvaan, kun siitä olisi silloin tullut jo liian sekava.
Tämmöisen ”lelun” saa tilattua vaikkapa tästä linkistä, jos joku muukin haluaa itselleen samanlaisen:
http://lampomittari.fi/tuotteet/dataloggeri-lampotila-ja-kosteus/
Suomen Lämpömittari Oy -niminen liike löytyy Kehä-ykkösen ja Porin tien risteyksestä, kun Poriin päin kääntyessä ajaa ekasta liittymästä isolle yrityspihalle niin Suomen Lämpömittari Oy on viimeinen rakennus ihan siellä pihan perällä.
