3 vuotta takana

Kaikki alkoi siitä, kun uuden vuoden aattona 2010 vähän ennen puolta päivää tuli tieto, että myyjä on hyväksynyt ostotarjouksen tontista. Lunta oli reilusti, ja tontilla näytti silloin tältä:

31.12.2010

31.12.2010

Ensimmäinen vuosi käytettiin ihan vaan suunnitelmien tekemisessä. Vuodenvaihteessa kevät näytti olevan jo niin lähellä, että ensimmäisenä keväänä ei edes yritetty saada rakentamista alkuun. Tontti raivattiin, ja tontille tehtiin tie. Tonttitien – tai pikemminkin liittymän tekemiseen kadulle oli käytetty tontilta löytynyttä soraa. Talon kohdalle tehtiin pieni ”alkukuoppa” rakennukselle. Seuraavana vuonna uuden vuoden aatto oli taas lumeton, ja tontilla näytti tältä:
31.12.2011

31.12.2011

Seuraavana keväänä eli keväällä 2012 rakentamisen piti alkaa. Ei kuitenkaan alkanut. Asuntomarkkinoilla ja pankkien lainapolitiikassa oli tapahtunut muutos, ja rakennuslainaa ei saanutkaan nostaa ennen kuin vanha asunto oli myyty. Asunto laitettiin myyntiin maaliskuussa 2012, mutta se meni kaupaksi vasta heinäkuussa, joten rakentamaan päästiin elokuussa 2012. Ensimmäisenä syksynä saatiin kellari valmiiksi. Se peiteltiin pressuilla ja seuraavana uuden vuoden aattona 31.12.2012 tontilla näytti tältä:

31.12.2012

31.12.2012

Tänään tontilla näyttää tältä:

31.12.2013

31.12.2013

Raksalla on siirrytty sisätöihin, ja nyt on menossa muun muassa villoitukset. Huomenna voikin sitten jo sanoa, että ”tänä vuonna muutetaan”, eli talo valmistuu vuoden 2014 aikana. Sen tarkempaa aikataulua ei ole vielä tiedossa eikä mietitty. Pikkuhiljaa edetään ihan kaikessa rauhassa.

Hyvää joulua 2013!

Hyvää joulua 2013!

Hyvää joulua 2013!

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille. Tätä joulua ei vielä vietetty uudessa talossa, mutta seuraava joulu vietetään!

 

Ennätykselliset säätilat

Pitkin rakennusprojektia olen kirjannut ylös myös sään ääri-ilmiöitä, jotka näyttäisivät olevan nykyaikana lisääntymään päin?

Ensimmäinen ennätyskirjaus sään suhteen oli tässä blogissa viime vuoden syyskuussa 2012 – se oli sateisin syyskuu 168 vuoteen, eli sateisin syyskuu ikinä, koska sen pidemmältä ajalta ei ole säätilastoja olemassa:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sade-ennatys-helsingissa—sateisin-syyskuu-ainakin-168-vuoteen/1893866

Kyseisen syyskuun aikana raksalla tehtiin vesiliittymätöitä – ja muistelen, että savi oli aika märkää… Eli lapiomiehillä oli aika raskas työ, varsinkin kun meidän vesiliittymätöissä jouduttiin kaivamaan kuoppaa kolmeen kohtaan, ennen kuin homma lopulta onnistui.

Seuraava ilmiö raksalla oli lumen syvyys, eli tämän vuoden keväällä lumen syvyys oli Vantaalla pitkän aikaa ilmatieteenlaitoksen mittausten mukaan päälle 70 cm. Jostain ihmeen syystä lunta oli juurikin Vantaalla – eli Helsingissä ja Espoossa hangen syvyys oli puolta pienempi, ja eron saattoi huomata omin silmin ihan helposti. Tässä linkissä asiasta tarkemmin:

http://yle.fi/uutiset/lumi_ei_ota_sulaakseen_-_etelassa_jopa_yli_puoli_metria_tavallista_paksummat_hanget/6558941

Raksa oli talvitauolla ja kirvesmiehet hakkaamassa metsää talvella 2012-2013, eli paksut kinokset Vantaalla eivät juurikaan haitanneet rakennustöitä.

Nyt viimeisin sään ääri-ilmiö koettiin päättyneellä marraskuulla 2013, joka oli lämpimin marraskuu 134 vuoteen. Ja äärimmäisen vähäluminen. Tästä oli selvästi apua, eli rakennuksilla ei ole jouduttu lumitöihin vielä kertaakaan.

www.hs.fi/ulkomaat/a1387253047532

Villoitushommat ja merikontin katon rakentaminen jatkuivat

Tänään jatkettiin ihan samoja töitä, jotka eilen jäivät kesken. Timpurit ahersivat merikontin katon kimpussa.

Merikontin katto puolilta päivin. Neljä rivipeltiä paikoillaan, viidennen alla "äänentapponauha", tai mikä sen oikea nimi on? Joka tapauksessa joku superloninauha, joka estää ettei pelti kolise tuulella.

Merikontin katto puolilta päivin. Neljä rivipeltiä paikoillaan, viidennen alla ”äänentapponauha”, tai mikä sen oikea nimi on? Joka tapauksessa joku valkoinen superloninauha, joka estää ettei pelti kolise tuulella.

Pimeys tulee tällä hetkellä aikaisin, ja muutama Metehen rivipelti jäi huomiselle.

Pimeys tulee tällä hetkellä aikaisin, ja muutama Metehen rivipelti jäi huomiselle.

Tontilta kaadetut puut olivat tähän saakka merikontin räystään alla sateelta suojassa (ainakin jotenkin suojassa), mutta nyt olen siirtänyt niitä pois tieltä kellarin puuvarastoon tai suoraan saunaan. Saunassa näyttää nyt tältä:

 

Saunan löylyhuone tällä hetkellä. Merikontin räystään alla olleet puut on nyt siirtyneet tänne, ja palavat pikkuhiljaa saunan kiukaassa talven aikana.

Saunan löylyhuone tällä hetkellä. Merikontin räystään alla olleet puut on nyt siirtyneet tänne, ja palavat pikkuhiljaa saunan kiukaassa talven aikana.

Kuva saunasta toiseen suuntaan. Kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, johon tulee yläosaan torni, jonka sisällä on 10kW sähkövastukset, ja kivet metallitankojen sisällä tornimuodostelmassa. Samaa kiuasta voi siis lämmittää sekä puilla että sähköllä. Viereisessä kph-tilassa on mukava pitää taukoa, varsinkin jos ulkona tulee kylmä.

Kuva saunasta toiseen suuntaan. Kiukaana on Aurinkokiukaan Duo 250, johon tulee yläosaan torni, jonka sisällä on 10kW sähkövastukset, ja kivet metallitankojen sisällä tornimuodostelmassa. Samaa kiuasta voi siis lämmittää sekä puilla että sähköllä. Viereisessä kph-tilassa on mukava pitää taukoa, varsinkin jos ulkona tulee kylmä.

Itse olen puuhastellut villoitushommissa, se on ihan mukavaa, ja helppoa:

Loppupalasta saa uutta alkua.

Loppupalasta saa uutta alkua.

Itse jatkoin villoitushommia tänäänkin. Näin se käy.

Tähän pitää leikata joku sopiva välipala, eli tarvittaviin mittoihin kun lisää sentin joka suuntaan, niin villapala jää mukavasti pinkeäksi ja painaa raunoja tiukkaan.

Keittiön seinät alkaisi olla valmiina. Ikkuna-aukot on suojattu väliaikaisesti muovilla.

Keittiön seinät alkaisi olla valmiina. Ikkuna-aukot on suojattu väliaikaisesti muovilla.

 

Villojen laittoa ja kattohommia

Sisällä talossa on tänään asennettu villoja keskikerrokseen ja suojamuoveja ikkuna-aukkoihin (ikkuna- ja ovitoimitus meni ensi vuoden puolelle):

Keskikerroksessa alkaa olla isot villat jo melkein paikoillaan. Tähän tulee seuraavaksi vielä kosteussulkumuovi, ja sitten tilanne seisahtuu odottamaan sähkömiestä. Sähkömiehen käynnin jälkeen asennetaan ristivilloitus, eli 175mm villan päälle vielä 50mm villa vaakatasoon.

Keskikerroksessa alkaa olla isot villat jo melkein paikoillaan. Tähän tulee seuraavaksi vielä kosteussulkumuovi, ja sitten tilanne seisahtuu odottamaan sähkömiestä. Sähkömiehen käynnin jälkeen asennetaan ristivilloitus, eli 175mm villan päälle vielä 50mm villa vaakatasoon.

Samaan aikaan ulkona on tehty merikontille peltikaton pohjia. Savupiippukin on jo merikontin katolla, eli kontissa voidaan tarvittaessa kuivata saunan kiukaan avulla puutavaraa, jos kosteusprosentit ei muuten ole tarpeeksi alhaalla.

Merikontille tehdään parempi katto. Tähän asti oli pelkkä pressukatto. Nyt tulee peltikatto, joka on samaa peltiä mitä talonkin katolla. Savupiippuakin on tehty kontin katolle, eli kontissa voidaan kuivata mm. puutavaraa, jos kosteusprosentit on muuten liian korkeat. Tarpeen vaatiessa saunan kiukaan avulla puu kuivuu äkkiä.

 

Kattotöitä ja palokatko autokatokseen

Blogissa on ollut parisen viikkoa päivitystaukoa työkiireistä johtuen. Mutta hyvin ovat asiat edenneet rakennuksellakin, tänään laitettin paikoilleen autokatokseen tuleva EI 30 palokatko, jossa rakenneratkaisuksi valituksi tuli 15mm palonsuojakipsilevy. Siinä vaihtoehdossa riitti yksinkertainen levytys ja työ, muuten tavallisesta kipsistä tehden olisi tarvittu kaksinkertainen levytys. Materiaalin hinta olisi ollut molemmissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama.

Autokatokseen tulossa EI 30 -palokatkoksi 15 mm palonsuojakipsilevy. Tässä vaiheessa tehdään vain seinät, katto tehdään keväällä sen jälkeen kun tarassin vesikatto on tehty ensin. Nyt viimeinenkin seinä on saatu umpeen.

Autokatokseen tulossa EI 30 -palokatkoksi 15 mm palonsuojakipsilevy. Tässä vaiheessa tehdään vain seinät, katto tehdään keväällä sen jälkeen kun tarassin vesikatto on tehty ensin. Nyt viimeinenkin seinä on saatu umpeen.

Nyt odotellaan ulko-ovia ja ikkunoita. Niiden kanssa kävi sillä tavalla, että oma yhteyshenkilöni Pihla-ikkunoilla olikin jäänyt pois yrityksen palveluksesta (oli yllätys minullekin), ja viimeisin asia minkä hän ehti tehdä oli mittojen otto paikanpäällä. Se tapahtui jo parisen kuukautta sitten eli 3.10.

Kun sitten soittelin jokin aika sitten, että missä mennään – joko ikkunat on valmiina, niin eipä ollut – ja ei oltu vielä ovien ja ikkunoiden tekemistä aloitettukaan. Seuraajaksi tullut henkilö kävi ottamassa juuri hetki sitten vielä uudelleen mitat paikan päällä. Nyt on sitten kaikki ovi- ja ikkuna-aukot mitattu kahteen kertaan. Joten pitäisi ainakin tulla oikean kokoiset ikkunat, jotka nyt siis ovat tehtaalla týön alla. Eikä kai tässä mitään kiirettä, ei talvi ole vielä alkanut ja on raksalla toki muutakin työtä, esim. kattoturvatuotteita on asennettu katolle – tässä kuvaa katolta:

Katolla menossa kattoturvatuotteiden kiinnitys. Lumiesteet on jo asennettu. Seuraavaksi on tulossa piipuille pellitykset ja piipunhatut.

Katolla menossa kattoturvatuotteiden kiinnitys. Lumiesteet on jo asennettu. Seuraavaksi on tulossa piipuille pellitykset ja piipunhatut.

 

Muovitusta ja EI 30 palokatkorakenneratkaisuja

Kävin äsken katsomassa onko raksalla kaikki kunnossa, ja muuten oli, paitsi nyt myös pohjoisen seinän tuulensuojalevyt olivat saaneet sadetta.

Kastuu ne tuulensuojalevyt näköjään pohjoisen puoleisella seinälläkin. Räystäs suojaa seinää kastumiselta vain noin 3 metrin matkalla. Ikkuna-aukon korkeus on 140 cm. Veikkaisin, että ilmastomuutoksen myötä sateet lisääntyvät ja sen myötä kunnollisen levyiset rästäät tulevat yleistymään. Meillä räystään leveys on puoli metriä.

Kastuu ne tuulensuojalevyt näköjään pohjoisen puoleisella seinälläkin. Räystäs suojaa seinää kastumiselta vain noin 3 metrin matkalla. Ikkuna-aukon korkeus on 140 cm. Veikkaisin, että ilmastomuutoksen myötä sateet lisääntyvät ja sen myötä kunnollisen levyiset rästäät tulevat yleistymään. Meillä räystään leveys on puoli metriä.

Joten eipä tässä sitten muuta kuin muovitushommiin, etelän puolella muovit jo oli – ja siellä seinä oli pysynyt kuivana, eli ei muuta kuin samalla tavalla toinenkin seinä muovilla suojaan, tässä kuvaa etelän puoleiselta seinältä:

Etelän seinällä muovitus toimii ja tuulen suojalevyt on kuivia. Paitsi alanurkassa on jokin märkä läiskä.

Etelän seinällä muovitus toimii ja tuulen suojalevyt on kuivia. Paitsi alanurkassa on jokin märkä läiskä.

Ja tässä pohjoisen puolen seinä uudelleen, nyt muovin kanssa – eiköhän ala tämäkin puoli nyt pysymään kuivana.

Sama paikka muovitettuna. Muovi kallistaa veden tellinkien puoliväliin asti vaakatasossa.

Sama paikka muovitettuna. Muovi kallistaa veden tellinkien puoliväliin asti vaakatasossa.

Kuvassa alavasemmalla sinisen pressun alla näkyy autokatos, jota vastaan pitää rakentaa EI 30 palokatkorakenne. Rakennekuviin on piirretty 2-kertainen ”Lujalevy A” (A-luokka erityisesti tärkeä tässä kohtaa). Tämä lienee aina jonkinlainen lähtökohta (?) rakennesuunnittelussa, koska betonikuitulevy ei pala. Joten jos on 2x 12 milliset Luja-A-levyt päällekkäin, niin ei varmasti seinä pala. Hankala ja kallis se kuitenkin olisi tehdä, levyn neliöhinta on noin 17,50 euroa/m2 (sisältäen rautakaupan alennukset). Lujalevy itsessään on haurasta ja painavaa ja menee helposti rikki. Levyyn on laitoihin esiporattuina jo reiät ruuveja varten, mutta itse joutuisi poraamaan keskelle keskikoolausta vasten lisää reikiä. Ja levyt pitäisi asentaa samanaikaisesti. Muuten ruuvien reiät ei osu kohdakkain. Homma olisi aika hankala ja aikaaviepä, myöskin materiaalihukka voisi olla melko suurta, jos kaikkia levyjä ei saa ehjänä paikoilleen.

Mutta onneksi on useita muitakin rakenneratkaisuja, joilla EI 30 palokatko voidaan saavuttaa.

Palonsuojaus EI30 saadaan mm. näillä eri levytyksillä:
2x kipsilevy 13mm (N)
2x Luja-A levy 12mm
2x Aquapanel Outdoor levy 12,5 mm
1x palonsuojakipsilevy 15mm (Knauff KPS tai Gyproc GF)

Tavalliset kipsilevyt olisi kaikkein halvin, jos katsoo pelkkää materiaalin hintaa. Se maksaa vain 2,50€/m2 eli kaksinkertaisena levytyksenä hintaa tulee neliölle noin 5 euroa plus työt. Luja-A levyillä ratkaisu olisi kallein, eli 35,00€/m2 ja työt päälle. Naapurin rivitalossa tehdään ulkoseinätöitä parasta aikaa Aquapanel -levyillä, mutta niille en saanut Starkista hintaa, K-raudasta en vielä kysellyt. Palonsuojakipsilevy riittää yksinkertaisena, ja sen neliöhinta on 7,90€/m2 – eli mennään nähtävästi sillä. Kipsilevyhän on itsessään vähän niin kuin sprinkler – kipsilevy siis sisältää kidevettä, joka palon sattuessa ”joutuu” ensin haihtumaan pois, ja vasta sen jälkeen palo voi edetä eteenpäin.

Tässä meidän tapauksessa ulkoseinälevyjen (joiden päälle tulee vielä puukoolaus ja vuorilaudat) tärkeää on myös hengittävyys, koska sisäpuolella on muovi, niin jonnekin päin seinän sisään mahdollisesti joutuneen kosteuden pitää päästä poistumaan. Tai muuten rakennettaisiin sellainen talo, että jos se kerran elämänsä aikana kastuu, se ei ikinä kuivu. Tässäkin mielessä kipsilevy on siis varma valinta. Tosin normaali kipsilelevy ei ulkoilman kosteutta oikein kestä. Toivottavasti vuorilaudan alla on kuitenkin sen verran vähän kosteutta, että sen ei pitäisi ongelmia aiheuttaa. Riittävän ohuessa seinässä on aina sen verran lämpövuotoa (meillä U-arvo seinässä 0,17), että rakenteet pitäisi pysyä kuivina.

Ja samalla tapaa kuin itse seinä, samalla tapaa pitää tehdä myös autokatoksen seinässä oleva luukku puuvarastoon. Tässä luukun aukko autokatoksesta päin:

Polttopuuluukun aukko autokatoksen puolelta polttopuuvarastoon päin katsottuna.

Polttopuuluukun aukko autokatoksen puolelta polttopuuvarastoon päin katsottuna.

Ja tässä sama sisältä päin:

Puuvarasto autokatosta vasten. Puuluukun aukko autokatokseen sisältäpäin. Ylänurkassa sähköjohdot tonttiliittymästä tekniseen huoneeseen salaojaputken sisään vedettynä.

Puuvarasto autokatosta vasten. Puuluukun aukko autokatokseen sisältäpäin. Ylänurkassa sähköjohdot tonttiliittymästä tekniseen huoneeseen salaojaputken sisään vedettynä.

Luukku on siinä mielessä ihan kätevä, että kun polttopuukuorma tulee autokatokseen, siitä se voidaan suoraan peräkärrystä heitellä ”seinän läpi” kellarin varastoon, josta on taas lyhyt matka kellarissa olevaan saunaan ja takkahuoneeseeen, sekä yhdet raput ylös olohuoneen takalle. Luukun osalta pitää kuitenkin suunnitella pari muutakin asiaa kuin pelkkä tulipalon kestävyys. Sen täytyy myös pitää mahdolliset kutsumattomat vieraat talon ulkopuolella, mutta silti se voisi olla vielä yksi hätäpoistumistie, jos jostain syystä kellarista ei pääse rappusten kautta pihalle tai toisten rappusten kautta sisälle olohuoneeseen. En tiedä voiko sellaista tilannetta tulla, mutta kevytsoraharkoilla tehdystä kellarista ei nyt ihan helposti kuitenkaan seinän läpi pois tulla. Ylemmissä kerroksissa seinät on puurakenteisia, ja jos on hätätilanteessa käytettävissä moottorisaha (palokunnallakin yleensä on sellainen aina mukana) niin seinistä pääsee sisään ja ulos ihan mistä kohtaa haluaa.

Puuvaraston luukku tehdään vasta sitten kun ensi keväänä laitetaan muutenkin vuorilaudat paikoilleen, puuvaraston luukku varmaan osataan nikkaroida ihan itsekin, joten sitä ei tarvitse lähteä mistään ostamaan tai etsimään. Eka talvi mennään tilapäisellä luukulla.