Arkistot päivämäärän mukaan: 16.8.2012

Hihnakuljetinautolla sepeliä monttuun

Julkaistu , kirjoittanut

Paitsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita, on tänään saatu paljon muutakin aikaiseksi. Kellarin kuoppa valmistui, suodatinkankaat levitettiin sinne pohjalle, ja sen jälkeen hihnakuljetusautolla tuli tänään kolme kuormaa eli noin 33 kuutiota eli noin 50 tonnia 16-32 millin sepeliä montun pohjalle.

Hihnakuljetusautolla se homma käy tehokkaasti ja nopeasti. Jos olisi tuotu kuorma-autolla lasti pihaan, ja jos sitä olisi sitten kaivurilla nostettu kauha kerrallaan oikeille paikoilleen, ja jos sen jälkeen vielä lapiomies olisi tasannut lopullisen pinnan tasaiseksi, niin olisi siinä ollut aika paljon töitä. Ja todennäköisesti kustannuksetkin aika paljon suuremmat (kuorma-auton kulut + kaivurin kulut + lapiomiehen kulut).

Nyt tällä kertaa sepelin hinnaksi tuli 18,50€ per tonni + ALV (hinta tietysti riippuu eniten ajomatkan pituudesta, joka nyt ei ollut kovin pitkä). Ja tällä hintaa siis paikalle tuotuna ja hihnalla lopullisiin paikkoihinsa levitettynä. Kätevästi se käy Joystickillä (ks. myös video ”videot” -välilehdeltä). Hihnakuljetinauton kuljettaja kävelee tontilla minne haluaa, ja ohjaa hihnakuljetinta sieltä, mistä parhaiten näkee minne tavaraa tarvitaan. Ensi maanantaina tulee vielä pari kuormaa karkeaa sepeliä lisää. Perjantaina pidetään rakentamisessa välipäivä.


Ensimmäinen kuorma sepeliä tulossa.


Nauhassa riittää pituutta sen verran, että kuopan saa täytettyä kauttaaltaan. Salaojille tietysti jätetään tila kuopan laidoille.


Ensimmäiset sepelit kuopassa. Kun aloittaa ohuilla kerroksilla, suodatinkangas pysyy paikoillaan, eikä vedä mihinkään suuntaan, kun kankaan alla savi on kuitenkin aivan löllöä.

Hurja läheltä-piti-tilanne

Julkaistu , kirjoittanut

Tänään sattui kellarin kuopan kaivamisessa hurjan näköinen läheltä-piti-tilanne. Sydän tykyttää vähäsen ylimääräistä vissiin vieläkin, vaikka tapahtuneesta on nyt jo yli 6 tuntia kulunut.

Kellarin kuoppa saatiin siis valmiiksi, ja kaivurikuskilla päivän viimeinen homma oli nostaa tontin toisella laidalla tontilla joskus aiemmin olleen talon sokkelista tulleet betonilohkareet kaatopaikkakuormaan.

Tontin toiselle laidalle olisi päässyt kadun kautta kiertäen. Ajomatka olisi ollut suunnilleen sama, eikä siinä kovin paljon kauempaa olisi aikaakaan kulunut, vaikka olisi liikennevalotkin menneet punaiselle ja olisi tarvinnut seisahtua risteykseen. Kaivurikuski oli kuitenkin sitä mieltä, että kyllä hän mahtuu tulemaan montun reunalta, siitäkin huolimatta että siinä kohtaa oli silloin parkissa timpureiden asuntovaunu. Huonosti meinasi käydä. Ei sitä kuitenkaan itselläni löytynyt kanttia kinata vastaan, kun kaivurikuskilla on enempi kokemusta kuin itselläni ikää, mutta ehkä jatkossa täytyy olla vaan tiukempi, ettei kukaan ottaisi työmaalla liian isoja riskejä.


Kuopan kaivamisessa matkaa naapurin aitaan oli lopussa enää 5-10 senttiä. Se riitti hyvin.


Tässä kohtaa kaivuri lähti ohittamaan asuntovaunua. Kuvaa ottaessani näytti jo ensimmäisen kerran siltä, että ei se voi mahtua. Kauhan oikeassa reunassa näkyy montun reuna.


Tässä vaiheessa näytti, että kaivuri selviää kapeikosta sittenkin – kunnes pari sekuntia tämän kuvan ottamisen jälkeen penkasta lossasi 2-3 kuutiota maata kuopan pohjalle. Toinen telaketju jäi melkein kokonaan ilmaan. Kauhalla kaivuri sai kuitenkin vedettyä itsensä kuopan partaalta ylös ja kauemmas kuopasta.


Tässä kuvassa molempien (sekä kuvattavan että kuvaajan) sydän tykytti aika kiivaasti.