Sepelin haraamista ja veden pumppausta

Tänään on ollut vähän niin kuin välipäivä, eikä tontilla ole tapahtunut kovinkaan paljoa. Haralla vähän tasoittelin sepeliä paalukoneen jäljiltä. Se olikin nyt helppoa saada tasaiseksi, kun paalun päistä sai laudalla katsottua oikeat tasot. Paalun pää pitäisi olla 150mm sepelin pinnan yläpuolella.


Sepelin haravointia ja tasausta lautojen avulla.

Laitoin myös uppopumpun käymään, vaikka olisi sitä vettä kuoppaan mahtunut vielä paljon enemmänkin 😉 Viikonloppuna oli kuitenkin sen verran satanut, että suodadinkankaan liepeillä näkyi vähän vettä. Ensimmäisen parin tunnin aikana veden pinta ei laskenut kuin sentin tai pari, pitää kohta käydä uudestaan katsomassa, joko vesi on loppunut pumpulta.


Upppopumppu käynnissä, ämpärin kyljessä on reikiä, niin ei mene roskat pumppuun.

Hihnakuljetinautolla sepeliä monttuun

Paitsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita, on tänään saatu paljon muutakin aikaiseksi. Kellarin kuoppa valmistui, suodatinkankaat levitettiin sinne pohjalle, ja sen jälkeen hihnakuljetusautolla tuli tänään kolme kuormaa eli noin 33 kuutiota eli noin 50 tonnia 16-32 millin sepeliä montun pohjalle.

Hihnakuljetusautolla se homma käy tehokkaasti ja nopeasti. Jos olisi tuotu kuorma-autolla lasti pihaan, ja jos sitä olisi sitten kaivurilla nostettu kauha kerrallaan oikeille paikoilleen, ja jos sen jälkeen vielä lapiomies olisi tasannut lopullisen pinnan tasaiseksi, niin olisi siinä ollut aika paljon töitä. Ja todennäköisesti kustannuksetkin aika paljon suuremmat (kuorma-auton kulut + kaivurin kulut + lapiomiehen kulut).

Nyt tällä kertaa sepelin hinnaksi tuli 18,50€ per tonni + ALV (hinta tietysti riippuu eniten ajomatkan pituudesta, joka nyt ei ollut kovin pitkä). Ja tällä hintaa siis paikalle tuotuna ja hihnalla lopullisiin paikkoihinsa levitettynä. Kätevästi se käy Joystickillä (ks. myös video videot” -välilehdeltä). Hihnakuljetinauton kuljettaja kävelee tontilla minne haluaa, ja ohjaa hihnakuljetinta sieltä, mistä parhaiten näkee minne tavaraa tarvitaan. Ensi maanantaina tulee vielä pari kuormaa karkeaa sepeliä lisää. Perjantaina pidetään rakentamisessa välipäivä.


Ensimmäinen kuorma sepeliä tulossa.


Nauhassa riittää pituutta sen verran, että kuopan saa täytettyä kauttaaltaan. Salaojille tietysti jätetään tila kuopan laidoille.


Ensimmäiset sepelit kuopassa. Kun aloittaa ohuilla kerroksilla, suodatinkangas pysyy paikoillaan, eikä vedä mihinkään suuntaan, kun kankaan alla savi on kuitenkin aivan löllöä.

Kuoppa pumpattu tyhjäksi

Kuopan pohjalle tulee suodatinkangas savipintaa vastaan. Itse asiassa sinne tulee kaksikin suodatinkangaskerrosta päällekkäin, ja ne laitetaan 90-asteen kulmassa ristiin. Tällä yritetään välttää se, että paalutuskone uppoaisi saveen suodatinkankaiden saumakohdasta. Jos niin kävisi – sitten kuopan pohja olisi ”sekametelisoppaa”, jossa on hujan hajan sekaisin sekä savi, kapillaarikatkosepeli että suodatinkankaan rämmäleet. Silloin pohja olisi pilalla.

Näinkin on joskus jossain työmaalla käynyt, ja tästä paalumies ja kaivurimies varoittivat jo etukäteen. Mutta kun suodatinkankaasta valitsee sitä leveämpää mallia (siis 5 metriä leveää), ja niitä kun laittaa kaksi kerrosta eri suuntiin, niin kuopan pohjan pitäisi kestää, vaikka savi on tällä kertaa erittäin pehmeää. Ennen suodatinkankaan asentamista pumppasin tänään kuopasta vedet pois. Tässä muutamia kuvia siitä. Ehkä puolisen kuutiota oli vettä kertynyt kuoppaan, eli aika vähän – ottaen huomioon, että oli näin sateinen ja nihkeä kesä.


Pumppu ämpärissä, jossa reiät kyljessä.


Nostonaru, letku ja sähköjohto kuopan reunalla.


Vesiletkun pää rajaojassa.

1 kaivuri + 3 kuorma-autoa

Kuoppa laajenee vauhdilla. Tänään on ajossa ollut 3 kuorma-autoa. Välillä on ollut pientä jonoakin, jotta kaivuri on saanut kaikille maata kyytiin. Lastaamisessa on ollut taktiikkana sellainen, että ”hävitettävät pintamaat”, jotka ovat kivisiä ja multaisia, ja joita ei käytetä täytöissä, niin niistä on tehty oma kasa. Siitä aina laitetaan muutama kauha ns. ”kuivaa tavaraa” pohjalle, ja siihen sitten märkää savimassaa päälle. Näin kippaaminen toisessa päässä sujuu helpommin, kun savi ei jämähdä lavalle jumiin.

Savi näyttää itse asiassa aika mukavalta. Sellaista sitkeää ja taipuisaa, josta voisi muotoilla ihan mitä tahansa, eikä ole liian vetistä. Olisi siinä nyt keramiikan tekijöille hyvää raaka-ainetta tarjolla!

Tässä muutama kuva tältä päivältä, ja vähän myöhemmin laitan kaivurimiehestä videotakin tuonne ”videot” -alasivulle, sitten kun ehdin illemmalla videomateriaalia vähän ensin muokkaamaan. Tässä kuvia tältä päivältä:


Jonoa lastauspaikalle.


Maan tasoittelua lavalla.


Perälautaa täytyy pidellä aluksi vähän auki, jotta kaivurikuski näkisi lavalle.


Kauha kurottaa 2,5m syvyyteen.


Valmista kuopan reunaa.