Lattialämmitys kellon taakse, säästöä 17%

Joulun pyhien jälkeen kun palasimme joulun vietosta takaisin, oli talossa lämpöä 14-16C huoneesta riippuen. Lämmitys oli säädetty vähän normaalia pienemmälle, ja nolla keleissä lämpötila olisi varmaan pysynyt lähellä +20C, mutta joulun pyhiksi sattuneilla paukkupakkasilla sisälämpötilakin putosi useamman asteen siitä. Yhden viikon viilennyksestä huolimatta sähköä kului koko joulukuun aikana 2308 kWh, erityisesti niinä kahtena päivänä, jolloin taloa lämmitettiin taas takaisin normaaliin lämpöön. Lämmitys meni itse asiassa vähän ylikin, ja lopussa oli liian kuuma. Silloin syntyi idea ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu kokonaan pois päältä.

Olen jatkanut samaa käytäntöä manuaalisesti koko tammikuun (aamulla töihin lähtiessä lattialämmityksen pumppu pois – ilta ysiltä taas takaisin), ja nyt tästä päivästä lukien sama tapahtuu tästä eteenpäin kellon avulla ja automaattisesti. Talon lattialämmitys toimii siis kokonaan yösähköllä tällä hetkellä. Lattioissa on niin suuret massat, että ne eivät ehdi päivän aikana jäähtyä.

Mitä tuloksia on näistä kokeiluista on tullut tähän mennessä eli joulun pyhien jälkeen?

Sähköä ainakin näyttäisi kuluvan oleellisesti vähemmän. Joulukuun mitattu kulutus oli 2308 kWh, ja tammikuun ennuste näyttäisi menevän tasolle 1900 kWh (tähän mennessä kulunut 1199 kWh). Säästöä näiden kahden luvun välissä on 17%, eikä sähkön käyttöön liittyen ole tehty muita kulutustapamuutoksia kuin se, että vesikiertoinen lattialämmitys on otettu päivisin pois päältä.

Lisäksi se sähkö mitä nyt lämmitykseen kuluu, on pelkästään yösähköä (yösähkön osuus tammikuussa on ollut 70% sähkön kokonaiskulutuksesta, jolloin käyttöveden lämmitys päiväsähkön aikana sekä muu kotitaloussähkö on tasolla 500 kWh/kk).

Sähkön kilpailutuksen jälkeen meillä yösähkön hinnaksi tuli 4,75 senttiä/kWh, ja siihen siirtomaksut päälle tekee 1,80 senttiä/kWh, jolloin yösähkön kokonaishinnaksi tulee 6,55 senttiä/kWh. Sähkön kilpailutuksessa sähkön yksikköhinnoista saatiin jo noin 10% pois.

Jos ynnään nyt yöaikaan keskitetyn laattialämmityksen säästöt, plus sähkön kilpailutuksen säästöt yhteen, niin nopeasti laskien nämä kaksi lukua tekevät yhteensä 17%+10%=27%, eli yli neljäsosa sähkölaskusta lähti pois yhden ohjauskellon avulla/hinnalla. Tai tietysti maksoihan se sähkönkilpailutuskin parin puhelinsoiton verran.

Lämmityksen kuluihin voi siis vaikuttaa aika pienilläkin toimenpiteillä, eikä meillä ole oikein tingitty mistään. Lattian lämpötila on sama kuin ennen, ja huonelämpötila on myös samalla tasolla kuin ennen (polttopuita menee ehkä hiukan enempi, tällä vauhdilla noin 5 kuutiota vuodessa, ja niistä saatu energia vastaa ehkä noin 5000 kWh vuosittain). Tähän mennessä suurin kuukausittainen sähkölasku ikinä oli joulukuun 2308 kWh:sta, josta laskua kertyi 250,72€ (yhden kWh:n keskimääräiseksi innaksi tuli 10,9 senttiä – silloin sähköä ei oltu vielä kilpailutettu). Nyt pitää sitten katsella, mille tasolle sähkölaskut asettuvat jatkossa tulevien kuukausien osalta. Kuukausittain kulutus, samoin kuin sähkön yksikköhinnat ovat pienemmät. Ja talossa oli siis lämpimiä neliöitä kolmessa kerroksessa yhteensä 241m2.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Kuva lähempää.

Kuva lähempää.

Ohjauskellon manuaali.

Ohjauskellon manuaali.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015  = 1199 kWh. Jos koko loppukuu on pikku pakkasta. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015 = 1199 kWh. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Kaikkien tähänastisten asuinkuukausien sähkönkulutus käppyrät lokakuun alusta lukien ovat Talo-Rautio Facebookin puolella tässä linkissä (kuvagalleriat on jotenkin helpompi laittaa sinne):

https://www.facebook.com/media/set/?set=oa.894756557241722&type=1

295 vastausta artikkeliin ”Lattialämmitys kellon taakse, säästöä 17%

  1. Its like you read my mind! You appear to know so much about this, like you wrote the book in it or something. I think that you could do with a few pics to drive the message home a little bit, but other than that, this is wonderful blog. A fantastic read. I will definitely be back.

  2. I simply want to mention I’m all new to blogs and certainly liked you’re website. Most likely I’m likely to bookmark your site . You absolutely have good posts. Bless you for sharing with us your blog site.

  3. You are not similar to the expert 🙂
    [url=http://www.sportbikes.net/archives/forums/showpost.php?p=2658793&postcount=2]scienceKr [/url]

  4. Helpful info. Fortunate me I discovered your web site accidentally, and I am shocked why this coincidence didn’t came about earlier! I bookmarked it.

  5. whoah this blog is great i love studying your articles. Stay up the good work! You recognize, many people are searching around for this info, you can help them greatly.

  6. You really make it appear so easy with your presentation however I find this matter to be actually one thing that I believe I might by no means understand. It kind of feels too complex and very extensive for me. I am looking forward in your subsequent publish, I will attempt to get the hold of it!

  7. Hello there, You’ve done an incredible job. I will certainly digg it and personally suggest to my friends. I am sure they’ll be benefited from this web site.

  8. I haven’t checked in here for a while because I thought it was getting boring, but the last few posts are great quality so I guess I will add you back to my everyday bloglist. You deserve it my friend 🙂

  9. Its like you read my mind! You appear to know so much about this, like you wrote the book in it or something. I think that you could do with a few pics to drive the message home a bit, but instead of that, this is fantastic blog. An excellent read. I will definitely be back.

  10. Hey There. I found your blog using msn. This is an extremely well written article. I will make sure to bookmark it and return to read more of your useful info. Thanks for the post. I’ll definitely return.

  11. Great write-up, I am regular visitor of one’s site, maintain up the nice operate, and It is going to be a regular visitor for a lengthy time.

  12. Sinulla näyttää olevan ouman joka säätää lämmitysveden sunttia. Tämä on täysin eri vesi ja suntti kuin käyttövesi. Käyttöveden suntti on yleensä vakio 55C. Ouman säätää menoveden lämpötilaa suntilla. Ja se menee yleensä ulko-/meno-lämpötila käyrän mukaan. Omassa talossani kun en halua lämmittää niin vesi kuitenkin kiertää ja lämmittää kellaria, kosteita tiloja ja viilentää yläkertaa, auringonpuoleiset huoneet. Eli tasaa lämpötilaeroja talossa muutaman watin pumpulla.

    • Hei Kalle,
      Ok – nyt ymmärsin, eli siinä meidän Oumanin suntissa loppui alapäästä säätövara kesken – jolloin nyt tilanne meillä on se, nyt silloin kun lattialämmityksen kiertovesipumppu saa yöllä sähköä, niin silloin Ouman säätilojen mukaan laittaa sen lämpöistä vettä lattian kiertoon mitä on tarvis. Kun joulun jälkeen tulimme paukkupakkasilla kylmään taloon, Oumanin säädöissä ”nupit kaakkoon” -asento ajoi +40C lämpöistä vettä lattiaan. Nyt nollakeleissä menee 21-23 asteista, kovilla pakkasilla menoveden lämpötila on ollut melkein +30C, ja paluuvesi asteen pari vilpoisempaa. Eli suntin antama säätövara on meillä jo käytössä.

  13. Wikipediasta lainattua: ”Suntti ohjaa suljetussa järjestelmässä sitä, missä suhteessa toisiinsa lämmin ja lämmönsiirtoon jo käytetty vesi ohjautuvat kiertoon. ”
    Suntilla ei siis ole mitään tekemistä käyttöveden kierrättämisen kanssa. Kerros- ja rivitaloissa määräykset edellyttävät käyttöveden kierrättämistä, koska muutoin pitkien linjastojen päässä olevat huoneistot joutuisivat odottelemaan lämmintä vettä putkistosta pitkiäkin aikoja. Vettä koko ajan kierrättämällä päästään yleensä edellytetyn, muistaakseni 10 sekunnin odottelun alle. Omakotitaloissa tällaista vaatimusta ei ole.

  14. Voiko tuota sähkön säästöä laskea noin 17%+10%? Mielestäni perusperiaate on että talo tarvitsee tietyn määrän energiaa lämpimänä pysymiseen, lämmitettiin sitä sitten vain öisin tai jatkuvasti.

    Minun mielestäni tässä tapauksessa sähkön säästön voi laskea niin että; kilpailutus 10% + yösähkön halvempi hinta ??%.

    • Hei Sami,

      Kilpailutuksen etu, plus yösähkön lisäetu pitäisi toteutua satavarmasti (eli olen samaa mieltä). Mutta entä sitten kun kilovattejakin näyttäisi menevän lukumääräisesti vähemmän? Eli tammikuun lukemat ei enää yllä joulukuun tasolle, ja siinä kohtaa otaksuttu ero tulee olemaan 2308 kWh -> tasolle 1900 kWh, eli 17% pois.

      Vai voidaanko laskea niin rohkeasti, että kuvitellaan tämän pienemmän kulutustason jäävän päälle (siis äskeinen 17%), siihen sitten kilpailutuksen edut (10%), ja vielä kolmantena lisänä yösähkön ja päiväsähkön väliset hintaerot?

      En tiedä miten pitäisi laskea, mutta lähikuukausina selviää, kun uutta dataa kertyy joka kuukausi…

      • Niin itse en keksi muuta kuin kiertovesipumpun kuluttama energia, mikä vähenee tuolla systeemillä, mutta se ei varmasti paljoa kuluta. Voi olla ihan normaalia sähkönkulutuksen heittelyä tuo 17% (kulutuslaitteiden ja muiden). Mutta joo otantaa isontamallahan siihen saa paremman varmuuden, paitsi että enään ei taida mittauksia tulla kiertovesi kokoaika päällä?

        Mielenkiinnolla seurailen mittailujasi!

      • Hei vielä,
        Sami: ”Niin itse en keksi muuta kuin kiertovesipumpun kuluttama energia, mikä vähenee tuolla systeemillä…”
        Periaatteessa juuri näin – ja pumpun kuluttama energia on varmasti häviävän pieni, ei se talon kokonaiskulutuksessa näy. Eli kyllä se ”puuttuva energia” tulee takan käytön lisääntymisestä, kun meillä käyttö menee suunnilleen niin, että ”jahas, laitettaiskos takkaan tulet”, ja kun katsoo lämpömittaria, niin ehkä ei voikaan laittaa (muuten tulee hetken päästä liian kuuma), tai jos lämpötila on alakantissa, sitten voi laittaa.

        Eli jos pääsee käymään niin, että talo lämpenee sähkölläkin jo ihan hyvin, sitten takkaa ei voi käyttää – tai muuten joutuu käytön jälkeen avaamaan ikkunoita… 🙂

  15. Voi olla, että olen ylivarovainen, mutta itse jätin kiertovesipumput kesäksi minimiteholle. Pelkään, että pumppujen ollessa käyttämättömänä esim. 4 kuukautta, meillä oli käytännössä lämmitys pois päältä toukokuusta lokakuun puoleenväliin, ne jämähtäisivät eivätkä enää toimisi kesän jäljiltä, hieman sama ajatus kuin auton ilmastoinnin tai webaston/eberin suhteen.

    Tosin meillä kiertovesipumput muodostavat aika pienen osan sähkön kokonaiskulutuksesta.

    • Ehkäpä noita pumppuja täytyy sitten aina välillä vähän käynnistellä. Vähän sama idea kuin kesäajossa oleva museoauto – sellaistakin kannattaa talvikaudella vähän käynnistellä, että moottori saa öljyä (en kylläkään itse omista yhtään tällaista).

      • Parempi on ottaa lämpö pois suntilla eikä sammuttaa pumppua.

      • Kalle: ”Parempi on ottaa lämpö pois suntilla eikä sammuttaa pumppua.”

        Hei Kalle,
        Ööh… En nyt ihan ymmärtänyt, eli siis miten? Sunttihan on se joka pyörittä myös lämmintä käyttövettä, ettei tarvitse hanaa avatessa kauaa odotella… Mutta liittyykö se tähän? Jos pumppu kerran päivässä käynnistyy & sammuu, niin rasittaako se pumppua?

  16. Kai teillä sitten jokin lämmitysjärjestelmä (sähkölattialämmitys?) on kesälläkin käytössä kosteissa tiloissa ja kellarissa, jos aiot vesikiertoisen lämmityksen laittaa kesäksi tauolle. Niissä tiloissa kosteutta esiintyy ympäri vuoden.

    • Juu on siellä, eli kolmessa WC:ssä on sähkölämmityspiuhat lattiassa (joulun jälkeen taloa lämmittäessä kokeiltiin ekan kerran, että kyllä nekin toimii), sitten kellarin saunassa kiuas pitää paikat kuivina aika hyvin, kodinhoitohuoneessa ja teknisessä tilassa on lattiakaivot, mutta ei erillistä sähkölämmitystä.

      Joskus kerrostaloissakin voi olla kesällä sellaisia kylmän kosteita päiviä, että ”tapetit irtoaa kohta seinistä” sanoo asukkaat soittaessaan. Silloin laitetaan kaukolämpö päiväksi päälle. Meillä ajattelin laittaa takan päälle, jos tuntuu että on vastaavanlainen tilanne.

Kommentointi on suljettu.