Lattialämmitys kellon taakse, säästöä 17%

Joulun pyhien jälkeen kun palasimme joulun vietosta takaisin, oli talossa lämpöä 14-16C huoneesta riippuen. Lämmitys oli säädetty vähän normaalia pienemmälle, ja nolla keleissä lämpötila olisi varmaan pysynyt lähellä +20C, mutta joulun pyhiksi sattuneilla paukkupakkasilla sisälämpötilakin putosi useamman asteen siitä. Yhden viikon viilennyksestä huolimatta sähköä kului koko joulukuun aikana 2308 kWh, erityisesti niinä kahtena päivänä, jolloin taloa lämmitettiin taas takaisin normaaliin lämpöön. Lämmitys meni itse asiassa vähän ylikin, ja lopussa oli liian kuuma. Silloin syntyi idea ottaa lattialämmityksen kiertovesipumppu kokonaan pois päältä.

Olen jatkanut samaa käytäntöä manuaalisesti koko tammikuun (aamulla töihin lähtiessä lattialämmityksen pumppu pois – ilta ysiltä taas takaisin), ja nyt tästä päivästä lukien sama tapahtuu tästä eteenpäin kellon avulla ja automaattisesti. Talon lattialämmitys toimii siis kokonaan yösähköllä tällä hetkellä. Lattioissa on niin suuret massat, että ne eivät ehdi päivän aikana jäähtyä.

Mitä tuloksia on näistä kokeiluista on tullut tähän mennessä eli joulun pyhien jälkeen?

Sähköä ainakin näyttäisi kuluvan oleellisesti vähemmän. Joulukuun mitattu kulutus oli 2308 kWh, ja tammikuun ennuste näyttäisi menevän tasolle 1900 kWh (tähän mennessä kulunut 1199 kWh). Säästöä näiden kahden luvun välissä on 17%, eikä sähkön käyttöön liittyen ole tehty muita kulutustapamuutoksia kuin se, että vesikiertoinen lattialämmitys on otettu päivisin pois päältä.

Lisäksi se sähkö mitä nyt lämmitykseen kuluu, on pelkästään yösähköä (yösähkön osuus tammikuussa on ollut 70% sähkön kokonaiskulutuksesta, jolloin käyttöveden lämmitys päiväsähkön aikana sekä muu kotitaloussähkö on tasolla 500 kWh/kk).

Sähkön kilpailutuksen jälkeen meillä yösähkön hinnaksi tuli 4,75 senttiä/kWh, ja siihen siirtomaksut päälle tekee 1,80 senttiä/kWh, jolloin yösähkön kokonaishinnaksi tulee 6,55 senttiä/kWh. Sähkön kilpailutuksessa sähkön yksikköhinnoista saatiin jo noin 10% pois.

Jos ynnään nyt yöaikaan keskitetyn laattialämmityksen säästöt, plus sähkön kilpailutuksen säästöt yhteen, niin nopeasti laskien nämä kaksi lukua tekevät yhteensä 17%+10%=27%, eli yli neljäsosa sähkölaskusta lähti pois yhden ohjauskellon avulla/hinnalla. Tai tietysti maksoihan se sähkönkilpailutuskin parin puhelinsoiton verran.

Lämmityksen kuluihin voi siis vaikuttaa aika pienilläkin toimenpiteillä, eikä meillä ole oikein tingitty mistään. Lattian lämpötila on sama kuin ennen, ja huonelämpötila on myös samalla tasolla kuin ennen (polttopuita menee ehkä hiukan enempi, tällä vauhdilla noin 5 kuutiota vuodessa, ja niistä saatu energia vastaa ehkä noin 5000 kWh vuosittain). Tähän mennessä suurin kuukausittainen sähkölasku ikinä oli joulukuun 2308 kWh:sta, josta laskua kertyi 250,72€ (yhden kWh:n keskimääräiseksi innaksi tuli 10,9 senttiä – silloin sähköä ei oltu vielä kilpailutettu). Nyt pitää sitten katsella, mille tasolle sähkölaskut asettuvat jatkossa tulevien kuukausien osalta. Kuukausittain kulutus, samoin kuin sähkön yksikköhinnat ovat pienemmät. Ja talossa oli siis lämpimiä neliöitä kolmessa kerroksessa yhteensä 241m2.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Ohjauskello on pieni kuin tulitikkuaski.

Kuva lähempää.

Kuva lähempää.

Ohjauskellon manuaali.

Ohjauskellon manuaali.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Lattialämmityksen kiertovesipumpun päälle/pois -kytkin. Kesäajaksi taidan laittaa muutamaksi kuukaudeksi kokonaan pois päältä. Jos talossa tarvitaan lämmitystä esim. kostean nihkeänä kesäpäivänä, niin parasta kai pistää takkaan tulet, jolloin ilmastointikin tehostuu samalla, ja kosteus menee pihalle.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015  = 1199 kWh. Jos koko loppukuu on pikku pakkasta. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Sähkönkulutus 1-22.01.2015 = 1199 kWh. Jos koko loppukuun jatkuu pikkupakkasta, asettuu tammikuun sähkönkulutus 1900 kWh:n tasolle. Joulukuussa 2014 sähköä kului 2308 kWh. Joulukuun keskilämpötila oli -1,0C. Tammikuun keskilämpötila (22 päivän osalta) on ollut -2,2C. Porealtaan käyttöpäivä kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kireä pakkaspäivä. Poreallasta käytettäessä tammikuun neljäs päivä oli pakkasta -2,2C ja päivä sen jälkeen pakkasta oli -9,8C. Sähkönkulutus molempina päivinä suunnilleen sama, eli noin 70 kWh/vrk.

Kaikkien tähänastisten asuinkuukausien sähkönkulutus käppyrät lokakuun alusta lukien ovat Talo-Rautio Facebookin puolella tässä linkissä (kuvagalleriat on jotenkin helpompi laittaa sinne):

https://www.facebook.com/media/set/?set=oa.894756557241722&type=1