Ei sittenkään niitä Isodrän kosteuseristeitä

Kun käyttää arkkitehtiä talon suunnittelussa, saa melkein sellaisen talon mitä itse haluaa :-) Näin ainakin itse kiteyttäisin asian tässä vaiheessa. Omasta mielestäni on hyvä, että suunnittelussa on ollut mukana kokeneita ammattilaisia, joilla on ollut myös omia ajatuksia ja kokemuksia, ja ne ovat olleet jälkeenpäin ajatellen erittäin hyviä. Eli jos olisikin ollut pelkkiä ”jees-miehiä” apuna suunnittelussa, talosta olisi tullut monessa suhteessa paljon huonompi.

Tämä oli nyt vain aasinsilta tähän aiheeseen.

Arkkitehtia en nyt näillä isodrän pohdinnoillani ollenkaan vaivannut, mutta kyllä minä sittenkin hurjan Isodrän alkuinnostuksen jälkeen kuitenkin kallistuisin uskomaan omaa rakennesuunnittelijaa, joka totesi Isodrän ideasta mm. näin: ”Bitumikermi on tässä varmin tapa saada vedeneristys kunnolla tehtyä. Ihan mahdollista että kyseinen tuote toimii yhtä hyvin mutta kalliimmalla hintaa ei mitään järkeä ottaa riskiä.”

JEP. Eli bitumikermin + styroksin valinnan perusteena on siis ihan jotain muita syitä kuin näiden materiaalien halpa hinta. Kalliimmallakin samat asiat saa tehtyä, mutta ei välttämättä yhtä hyvin, ja lisäksi ottaisi turhaa riskiä? No – tästä voidaan varmaan olla montaa mieltä, mutta kyllä minä tämän näkökulman ymmärrän.

Ja näin niitä kellarin seiniä on varmastikin aika paljon vuosien saatossa jo rakennettu, ja tässä kohtaa siis filosofia lähtee siitä, että kosteus on maassa, ja sen pääsy rakenteisiin täytyy jollain tapaa tehokkaasti estää. No tietysti – mikäs sen parempi kuin ”kumisaapas” talon ympärille, jolloin kosteus pakotetaan alas, ja jos siellä odottaa toimivat salaojat, ei se sieltä sitten enää ylös pääse murskeiden ja anturan päällä olevan vesieristeen läpi nousemaan. Tyypillisesti tilanne savikuopassa on varmaankin juuri tällainen. Ja tällaiseen tyypilliseen tilanteeseen kellarin ulkopinnassa slammaus + bitumikermi + styroksi voi olla aika tehokas rakennustapa. Ihan sama vaikka ulkopuolelle kipattaisiin tankkiautoilla vettä tai sokkelin reunoja kasteltaisiin paloletkulla, niin talo pysyy bitumikermin sisällä kuivana, jos vaan salaojat toimii ja salaojavesien pumpussa tehot riittää.

Jos sitten pohditaan erilaisia poikkeustilanteita, aina voidaan keksiä kaikkea vaikka meteoriittitörmäyksestä alkaen. Tai voidaan vaikka pohtia, että mitä jos kellari täyttyy vedellä? Silloin pohdinta lähteekin liikkeelle siitä, että rakenne on jo valmiiksi märkä, ja se pitäisi kuivattaa. Jos näin on päässyt käymään, silloin varmaan siihen tilanteeseen oikea ratkaisu on se, että kaivetaan sokkelit auki ja laitetaan Isodrän levyt ulkopuolelle. Silloin rakenne pääsee kuivumaan kahteen suuntaan, sekä ulos että mahdollisesti sisällekin päin.

Miksei sitten laiteta niitä Isodrän levyjä heti, miksi pitäisi odottaa rakenteiden kastumista? Mikäli salaoja menee tukkoon, pumppu hajoaa tai sattuu jotain muuta, niin pohjalla vesi nousee siihen asti, että pumppaamosta tulee hälyytys. Silloin lasketaan salaojakaivoista uppopumput alas, ja kuivataan pohja ja tutkitaan mikä on vialla. Ei siinä välttämättä rakenteet ehdi kastua ollenkaan. Ei se vesi nyt hetkessä esim. metrillä nouse, ja anturin alapinnasta kellarin lattian sisäpintaan on matkaa 80 cm.

Surffailin jälleen kerran netissä, ja etsiskelin nyt niin päin tietoa, että mitä on kirjoitettu bitumikermeistä kellarin vesieristeenä. Löytyi ainakin pari linkkejä, joista toinen oli Sisäilmayhdistys Ry:n sivusto. Jos siellä on neuvottelu eristämään kellari bitumikermillä + lämmöneristeellä, niin ei ihan huonoa rakennustapaa silloin voi olla se sekään. Jos olisi, ei noin käskettäisi Sisäilmayhdistyksen sivuilla tekemään. Nyt siellä eli tässä linkissä…

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/kellarin_seinat/#_Yleinen_tieto

…neuvotaan mm. näin:

”Kellarin seinään asennetaan ulkopuolinen vedeneristys bitumikermeillä tai vastaavilla verenpaine-eristeen muodostavilla erikoistuotteilla.”

Täällä on muuten ihan sama havainto, mitä pohdittiin meilläkin, eli että

”Märkätilojen vedeneristettyjen seinien sijoittamista kellarin maanvastaiselle seinälle tulee välttää, koska rakenteeseen tulee kaksi vedeneristyskerrosta.”

Ja tämä siis ”ohitettiin” meidän talossa niin, että kylppärin vastaisella seinällä on ulkopuolella kylmävarasto, eli kaksinkertaista vedeneristyskerrosta seinän eri puolille ei tullut.

Myös harkkokivitalon kotisivuilla kerrotaan miten kellari pitäisi tehdä, ja bitumikermejä käsketään sielläkin käyttää vaikeissa olosuhteissa (kts. viimeinen lause sivun alareunassa). Linkki on tässä:

http://www.harkkokivitalo.fi/kevytsoraharkot/kevytsoraharkko-rakenne-esimerkkeja/kellari

Kosteuden hallinta kellarin ulkoseinissä?

”Likavesi- ja sadevesiviemärit vedetty tontille” -päivityksen kommenttiosuudessa käytiin keskustelua kellarin seinien kosteuden hallintaan liittyen. En nyt taas muistanutkaan näitä uusia tuotteita, Isodränistä muistaisin joskus kuulleeni, Fuktisol tuli tutuksi vasta äsken, kun netissä surffailin. Mitä eroa näillä kahdella sitten on? Hinta? Valmistaja? Ja jos nuo ovat ainakin mainosvideoiden perusteella noin ”ylivoimaisen hyviä ja monipuolisia”, kannattaako kellarin seiniä sitten enää millään muulla tavalla tehdäkään?

Nyt oli kuitenkin tällä kertaa suunnitelmissa edetä näin (joskin ehtiihän näitä suunnitelmia tarvittaessa vielä muuttamaan), ja kellarin seiniä varten ei ole vielä tilattu muuta kuin harkot. Nekään eivät ole vielä tontilla, kun nyt piha on täynnä maantieltä kaivettua soraa, kun vesiliittymän kaivuuhommat on vielä kesken. Mutta tässä siis detaljikuvaa siitä, millainen ”Talo Raution” kellarin seinä- ja lattiarakenteista olisi tarkoitus tulla, en tiedä saako tästä kuvasta tässä blogi-ympäristössä selvää, mutta kokeillaan:


Talo Rautio. Kellarin seinä- ja lattiarakenteet. (Klikkaamalla kuva suuremmaksi).

Eli seinä tehdään (nykyisen suunnitelman mukaan) sisältä ulkoapäin seuraavasti:

-sisäseinän tasoitteet ja pintakäsittely
-kevytsoraharkot (ylhäällä lämpöharkkoa, alhaalla umpinaiset, koska lämpöharkko ei kestä maan painetta)
-slammaus
-kylmäbitumisively
-kumibitumikermi
-EPS 120 Routa 100mm eriste pystyyn
-sepeli 6-16 vähintään 400 mm paksuinen kerros (pitää seinustan kuivana, vesi putoaa salaojaan)
-suodatinkangas
-routimaton soratäyttö

Jos laitettaisiinkin styroksin paikalle Isodrän / Fuktisol ”ihmelevyjä”, sitten jäisi ilmeisesti nuo styroksit ja mitumikermit ja sivelyt kokonaan pois. Saattaisi olla helpompi ja nopeampi tehdäkin näillä? Hintaa tietysti tulee materiaalikuluissa enempi, jos esim. Isodrän on noin 25,00 euroa neliöltä, ja EPS 120 maksaa 3,66 euroa neliöltä, mutta niin taikka noin – talon kokonaishinta ei näistä valinnoista kylläkään mihinkään muutu? Tätä asiaa pitää nyt hetken verran pohtia. Tässä vielä kuva tältä iltapäivältä, tällä korkeudella veden pinta tulee aina olemaan kuopassa, eli tästä kohtaa menee putki salaojan pumppaamolle. Veden pinta ei aivan yllä anturan alareunalle. Antura on 400 mm korkea. Anturan päällä kellarin lattian sisäpinta on toisen harkon tasolla, eli noin 800 mm anturan alalaidasta ylöspäin. Anturoiden sisäpuolella on ensin noin 30-40 cm karkeaa 16-32:n sepeliä, ja sen päällä 300 mm hienompaa sepeliä, sitten tulee 200 mm styroksia. Luulisi sen riittävän, niin että vesi ei nouse alapohjan betonivaluun saakka. Lisäksi Anturan yläpinnalle tulee veden eristekerros, eli sen läpi kosteus ei kiipeä. Eli alapohjan läpi nousevaa kosteutta en jaksa itse pelätä, mutta jos kellarin rakentamisessa noin yleensä jokin menee/menisi pieleen, vika piilee todennäköisesti kellarin seinässä?

Uppopumppu varsinaisen salaojapumppaamon edessä. Lopullinen veden pinta on suunnilleen tässä korkeudessa. (Harmaa pystyputki suojaa, ettei pumppaamon sisään mene kuraa tässä vaiheessa, se otetaan hetken päästä pois.)