Kun käyttää arkkitehtiä talon suunnittelussa, saa melkein sellaisen talon mitä itse haluaa 🙂 Näin ainakin itse kiteyttäisin asian tässä vaiheessa. Omasta mielestäni on hyvä, että suunnittelussa on ollut mukana kokeneita ammattilaisia, joilla on ollut myös omia ajatuksia ja kokemuksia, ja ne ovat olleet jälkeenpäin ajatellen erittäin hyviä. Eli jos olisikin ollut pelkkiä ”jees-miehiä” apuna suunnittelussa, talosta olisi tullut monessa suhteessa paljon huonompi.

Tämä oli nyt vain aasinsilta tähän aiheeseen.

Arkkitehtia en nyt näillä isodrän pohdinnoillani ollenkaan vaivannut, mutta kyllä minä sittenkin hurjan Isodrän alkuinnostuksen jälkeen kuitenkin kallistuisin uskomaan omaa rakennesuunnittelijaa, joka totesi Isodrän ideasta mm. näin: ”Bitumikermi on tässä varmin tapa saada vedeneristys kunnolla tehtyä. Ihan mahdollista että kyseinen tuote toimii yhtä hyvin mutta kalliimmalla hintaa ei mitään järkeä ottaa riskiä.”

JEP. Eli bitumikermin + styroksin valinnan perusteena on siis ihan jotain muita syitä kuin näiden materiaalien halpa hinta. Kalliimmallakin samat asiat saa tehtyä, mutta ei välttämättä yhtä hyvin, ja lisäksi ottaisi turhaa riskiä? No – tästä voidaan varmaan olla montaa mieltä, mutta kyllä minä tämän näkökulman ymmärrän.

Ja näin niitä kellarin seiniä on varmastikin aika paljon vuosien saatossa jo rakennettu, ja tässä kohtaa siis filosofia lähtee siitä, että kosteus on maassa, ja sen pääsy rakenteisiin täytyy jollain tapaa tehokkaasti estää. No tietysti – mikäs sen parempi kuin ”kumisaapas” talon ympärille, jolloin kosteus pakotetaan alas, ja jos siellä odottaa toimivat salaojat, ei se sieltä sitten enää ylös pääse murskeiden ja anturan päällä olevan vesieristeen läpi nousemaan. Tyypillisesti tilanne savikuopassa on varmaankin juuri tällainen. Ja tällaiseen tyypilliseen tilanteeseen kellarin ulkopinnassa slammaus + bitumikermi + styroksi voi olla aika tehokas rakennustapa. Ihan sama vaikka ulkopuolelle kipattaisiin tankkiautoilla vettä tai sokkelin reunoja kasteltaisiin paloletkulla, niin talo pysyy bitumikermin sisällä kuivana, jos vaan salaojat toimii ja salaojavesien pumpussa tehot riittää.

Jos sitten pohditaan erilaisia poikkeustilanteita, aina voidaan keksiä kaikkea vaikka meteoriittitörmäyksestä alkaen. Tai voidaan vaikka pohtia, että mitä jos kellari täyttyy vedellä? Silloin pohdinta lähteekin liikkeelle siitä, että rakenne on jo valmiiksi märkä, ja se pitäisi kuivattaa. Jos näin on päässyt käymään, silloin varmaan siihen tilanteeseen oikea ratkaisu on se, että kaivetaan sokkelit auki ja laitetaan Isodrän levyt ulkopuolelle. Silloin rakenne pääsee kuivumaan kahteen suuntaan, sekä ulos että mahdollisesti sisällekin päin.

Miksei sitten laiteta niitä Isodrän levyjä heti, miksi pitäisi odottaa rakenteiden kastumista? Mikäli salaoja menee tukkoon, pumppu hajoaa tai sattuu jotain muuta, niin pohjalla vesi nousee siihen asti, että pumppaamosta tulee hälyytys. Silloin lasketaan salaojakaivoista uppopumput alas, ja kuivataan pohja ja tutkitaan mikä on vialla. Ei siinä välttämättä rakenteet ehdi kastua ollenkaan. Ei se vesi nyt hetkessä esim. metrillä nouse, ja anturin alapinnasta kellarin lattian sisäpintaan on matkaa 80 cm.

Surffailin jälleen kerran netissä, ja etsiskelin nyt niin päin tietoa, että mitä on kirjoitettu bitumikermeistä kellarin vesieristeenä. Löytyi ainakin pari linkkejä, joista toinen oli Sisäilmayhdistys Ry:n sivusto. Jos siellä on neuvottelu eristämään kellari bitumikermillä + lämmöneristeellä, niin ei ihan huonoa rakennustapaa silloin voi olla se sekään. Jos olisi, ei noin käskettäisi Sisäilmayhdistyksen sivuilla tekemään. Nyt siellä eli tässä linkissä…

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/kellarin_seinat/#_Yleinen_tieto

…neuvotaan mm. näin:

”Kellarin seinään asennetaan ulkopuolinen vedeneristys bitumikermeillä tai vastaavilla verenpaine-eristeen muodostavilla erikoistuotteilla.”

Täällä on muuten ihan sama havainto, mitä pohdittiin meilläkin, eli että

”Märkätilojen vedeneristettyjen seinien sijoittamista kellarin maanvastaiselle seinälle tulee välttää, koska rakenteeseen tulee kaksi vedeneristyskerrosta.”

Ja tämä siis ”ohitettiin” meidän talossa niin, että kylppärin vastaisella seinällä on ulkopuolella kylmävarasto, eli kaksinkertaista vedeneristyskerrosta seinän eri puolille ei tullut.

Myös harkkokivitalon kotisivuilla kerrotaan miten kellari pitäisi tehdä, ja bitumikermejä käsketään sielläkin käyttää vaikeissa olosuhteissa (kts. viimeinen lause sivun alareunassa). Linkki on tässä:

http://www.harkkokivitalo.fi/kevytsoraharkot/kevytsoraharkko-rakenne-esimerkkeja/kellari