”Älä rakenna kellaria, jos ei ole pakko”

Itse sain Kari Ojalan uusimman kirjan "Talo ilman hometta" liittymislahjana Omakotiliiton jäseneksi liittyessäni Kevätmessut 2015 -tapahtumassa.

Kari Ojalan kirja ”Talo ilman hometta”. Itse sain tämän kirjan liittymislahjana Omakotiliiton jäseneksi liittyessäni Kevätmessut 2015 -tapahtumassa.

Tämä kirjoitus on itse asiassa lukuvinkki kaikille omakotitalon rakentamista tai ostamista harkitseville. Tai omakotitalossa jo asuville.

Luin juuri äsken Kari Ojalan kirjan ”Talo ilman hometta”, joka oli paras lukemani kirja pitkiin aikoihin. Aika paljon kirjaa joutui lukemaan päätään nyökytellen, että ”no juu, näinhän se menee”, vaikka itse olen lukijana aika kriittinenkin aina välillä. Ja joistakin Kari Ojalan mielipiteistä rohkenenkin olla hieman eri mieltä.

Erityisesti täysin toista mieltä olisin tämän postauksen otsikosta eli ”Älä rakenna kellaria, jos ei ole pakko”. Tämä lause on lainattu Ojalan kirjan sivulta 10, jonne on listauksen omaisesti kerätty 15 vinkkiä, miten voi välttyä homeelta. Ymmärrän kyllä kirjoittajan lähtökohdat neuvoessaan, että ”älä tee kellaria”, koska koko kirja pyrkii opastamaan eri konsteja miten homeelta voisi välttyä, niin nimenomaan (ja vain?) tästä näkövinkkelistä tuo neuvo ”älä tee kellaria” onkin ihan hyvä.

Lisäksi homeet ja sisäilmaongelmat asiana ovat todella vakavia. Suomessa on lähes miljoona pientaloa, ja joka neljäs eli noin 250000 kpl näistä on välittömän homekorjauksen tarpeessa. Home ei siis ollenkaan ole mikään ”pikkujuttu” -Suomi tasolla. Jos meillä järjestetään joka vuosi asuntomessut, niin pitäisikö kohta järjestää myös homeasuntomessut? Kohteista ei ainakaan näyttäisi olevan pulaa.

Ennen Kari Ojalan kirjan lukemista olin kyllä ajatellut jossain vaiheessa kirjoitella kellarin eduista, varsinkin kun ensi kesän jälkeen saan vielä yhden kesän kokemukset, että miten kellari käyttäytyy eri vuodenaikoina. Olettaisin, että kellari on kesähelteissäkin suhteellisen viileä (näin se oli rakennusaikanakin – ainut paikka minne pääsi hellettä pakoon), eikä koneellista jäähdytystä tarvita. Talvella kellari näyttäisi olevan energiataloudellisessa tarkastelussa varsin taloudellinen. Pakkanen ei ikinä pääse kellarin alle, joten kellarin alapohjan läpi ei kovin paljon pysty energiaa tuhlaamaan. Myös kellarin ikkunat ovat pieniä, eikä niiden kautta suuremmin lämpö karkaa. Seinien ympärillä on kellarissa talon ympäri kiertävien styrokslevyjen alla paksut maakerrokset. Ne pysyvät ympäri vuoden sulana. Tuulessa ja tuiverruksessa talven kovilla pakkasilla olevilla talon normaaleilla ulkoseinillä ei ole tällaista etua, ja normaali ulkoseinä on ulkopinnastaan aina yhtä kylmä kuin on ulkoilmakin. Suuret lämpötilaerot eri puolilla seinää kuluttaa energiaa, parempi jos lämpötila ero on pieni.

Jos ihmiset asuivat maakuopissaan jo varhaisella kivikaudella – niin ei se maakuoppa keksintönä mielestäni vallan huono ollut? Rakentamisen osana maakuoppa eli maakellari säilyi viileyttä tarvitsevien elintarvikkeiden säilytyspaikkana aina 1900 luvulle asti, mutta sitten kodinkoneiden yleistyminen teki niistä tarpeettomia. Nyt kun energiaa ei saisi kuluttaa enää mihinkään, niin kellarit pitäisi varmaankin ottaa uudelleen käyttöön? Sikäli mikäli sellaisia vaan osataan oikealla tavalla rakentaa niin, että ongelmia ei tule.

Ojalan kirjan ehdottomasti parasta antia olivat sen tuoreus, ajankohtaisuus ja kantaa ottavuus moniin asioihin. Omasta mielestäni hiukan häiritsevältäkin tuntui välillä se, että kirjoittajalla oli niin vahva mielipide painovoimaisen ilmastoinnin puolesta, ja toistuvat argumentointi koneellista ilmastointia vastaan. Tätä perusteltiin mm. niin, että painovoimaisen ilmastoinnin taloissa on asuttu terveinä jo vuosisatoja ja koneellinen ilmastointi voi alipaineesta johtuen tempaista myös rakenteissa mahdollisesti olevat epäpuhtaudet (esim. homeet) huoneilmaan. Jolloin seurauksena on sisäilmaongelma.

Tässä kohtaa muuten sain itsekin ajattelemisen aihetta. Eli mikä pohjimmiltaan on ilmastoinnin tarkoitus?

Eikös ilmastoinnilla on kaksikin tarkoitusta? Se palvelee niin taloa kuin talon asukkaitakin. Ilmastoinnin päätarkoitus on pitää rakenteet kuivina. Ja toisekseen samalla tuoda raitista ilmaa talon asukkaille. Nämä molemmat ovat mitattavissa olevia asioita. Milloin tahansa voitaisiin mitata sisäilman kosteus ja/tai hiilidioksidipitoisuus. Joten miksi ei laajassa skaalassa tehtäisi näin, jolloin ilmastointikoneet voisi säätää käynnisymään vain, jos ilmastoinnille on oikeasti ja todellista tarvetta? Eli vain jos sisäilman kosteus- tai hiilidioksiditaso jotain toimenpiteitä vaativat. Se olisi mielestäni kaikkein energiatehokkainta ja järkevintä.

Nyt kuitenkin (aivan uudet talot pois lukien) tyypillisesti ilmastointikone käy tietyn ajan puolikasteholla ja tietyn ajan täysteholla. Käyntiaikojen mitoitukset on jossain laskettu niin, että ilma vaihtuisi kokonaan kerran 2 tunnissa. Ja näillä mennään – oli tarvetta taikka ei. Vielä nykyaikanakin ilmastointikoneet ovat siis niin ”tyhmää rautaa”, ettei niitä tänä päivänä kiinnosta onko sisäilman kosteus tai hiilidioksidipitoisuus noussut. Mutta tarvitsisiko asioiden olla näin?

Toinen aivan erityisen ansiokas osuus kirjassa oli energialaskelman eli E-luvun tarkastelu ja arvostelu. Diplomi-insinööri ja tietokirjailija Kari Ojala tuntuu selvästikin olevan terveen käytännön järjen mies, joka vielä kirjoittaa hyvin, eli niin että hänen tekstejään on miellyttävä lukea, ja niistä saa itsekin usein ns. ”ahaa-elämyksiä”.

Nythän energialaskenta lähtee siitä, että tietyn lämmitystarpeen tyydyttämiseen pitää valita jokin tietty lämmitystapa, jolla on jokin tietty hyötysuhde. Lisäksi viranomainen on antanut eri energiamuodoille omat kertoimensa, jotka suosivat mm. maalämpöä ja rankaisevat mm. suoran sähkön käytöstä lämmityksessä. Näitä laskukaavoja käyttäen rakennuslupaa hakiessaan rakentajalta edellytetään energiatarkastelua, ja laskelmista saatavalle E-luvulle on säädetty tietyt raja-arvot. Mikäli annettu raja-arvo ei alitu, ei rakennuslupaa saa.

Jotta rakennusluvan saisi, rakentaja voi tehdä omat valintansa periaatteessa varsin vapaasti ja oman harkintansa mukaan ihan miten haluaa. Mutta käytännössä E-luvun raja-arvo on aika tiukka, ja sen alittaminen edellyttää usein sekä parempaa eristämistä ja lämmöntalteenottoa, että myöskin ympäristöystävällisempien ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Mikään ei kuitenkaan suoranaisesti pakota tähän tai mihinkään muuhunkaan.

Jolloin jos parempien eristeiden eli käytännössä paksumpien seinärakenteiden tai tiiviimpien rakenteiden joutuu samalla ja todella helposti ottamaan myös entistä enemmän riskejä – jotka joskus ehkä realisoituvat, jos esim. rakentaessa kaikki ei sujukaan aivan suunnitelmien mukaan, niin sitten varmaan helposti kysytään, että kenen on vastuu, ja että kuka käski rakentaa hometalon? No ei tämä ainakaan viranomaisen vika voi olla. Eihän heidän taholtaan ole mihinkään rakenneratkaisuun pakotettu.

Nerokasta, eikö totta?

Nyt siis viranomainen pesee ainakin omat kätensä kaikesta vastuusta täysin. Ehkä on aikojen saatossa vähän viisastuttu, eikä enää toisteta mm. sitä virhettä, mikä tapahtui esim. 1990 -luvun alussa, jolloin oli vielä saatavilla mm. RT-kortti siitä, miten valesokkelit piti tehdä hyvää rakennustapaa noudattaen. Nythän sellainen rakenne on täysin kielletty, kun useissa tapauksissa kyseinen rakenne ei ollutkaan toimiva.

Entä mitä eroa on energiansäästötalolla ja ekotalolla? Tai mikä on paras tapa perustaa tapa? Entä millainen on paras katon muoto pientalolle? Tai miksi ainakin aumakattoa ja tasakattoa pitäisi välttää? Entä mitä pitää huomioida heti tontin valinnassa, ja mitä tietoja tontin myyjältä voi vaatia? Mitä pitää huomioida pihan suunnittelussa? Miksi kellarin seinän eristys on taitolaji, ja miten siitä selviää?

Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin löytyy vastausten lisäksi myös hyvät perustelut, eli kannattaa lukea Kari Ojalan kirja ihan itse, on sitten puolesta tai vastaan tain jotain siltä väliltä.

Näin sen kirjan saa:

Kari Ojalan kirjan "Talo ilman hometta" voi lainata myös pääkaupunkiseudun kirjastoista, joihin kirjoja on hankittu 32 kappaletta. Itäkeskuksen kirjaston kappale näyttää olevan jo kadonnutkin - enkä yhtään ihmettele, kirja saattaa olla sen verran hyvä, ettei sitä haluakaan enää palauttaa...?

Kari Ojalan kirjan ”Talo ilman hometta” voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista, joihin kirjoja on hankittu 32 kappaletta. Itäkeskuksen kirjaston kappale näyttää olevan jo kadonnutkin – enkä yhtään ihmettele, kirja saattaa olla sen verran hyvä, ettei sitä haluakaan enää palauttaa…?

Ostettuna kirjan saa reilulla parilla kympillä.

Jos kirjan haluaa ostaa, niin ostettuna kirjan saa reilulla parilla kympillä.

Kirjan ns. "takakansitekstit", eli lyhyt tiivistelmä.

Kirjan ns. ”takakansitekstit”, eli lyhyt tiivistelmä. Klikkaamalla kuva suurenee, ja on helpompi lukea.

EDIT 6.4.2015 klo 12:00:
Yllä olevassa tekstissä tosiaankin ilmanvaihto ja ilmastointikäsitteet ovat vähän sekaisin, enkä ala niitä korjailemaan, mutta lisään vielä kellarin seinärakenteisiin liittyen muutaman kuvan miten seinärakenne neuvottiin Kari Ojalan kirjassa tekemään, ja miten kellarin seinät tehtiin meidän talossa – ja millainen ropleema meillä huomattiin kellarin seinien suunnitteluvaiheessa:

Kari Ojalan "Talo ilman hometta" kirjan sivulta 185 oleva havainnekuva kellarin seinän rakenteesta. Periaatteessa juuri näin on kellarin rakenne meidänkin talossa.

Kari Ojalan ”Talo ilman hometta” kirjan sivulta 185 oleva havainnekuva kellarin seinän rakenteesta. Periaatteessa juuri näin on kellarin rakenne meidänkin talossa.

Tässä sama kuva vielä lähempää. Kari Ojalan ohjeessa kellarin seinän harkon ulkopintaan tulee "perusmuurilevy", jonka kirjan tekstien perusteella arvelin olevan jotain samaa kuin muovinen patolevy, joka sallii kellarin seinän kuivumisen myös ulospäin. Ja mielestäni edellyttää samalla sitä, että eristeen ulkopuolella olevien maa-ainesten pitää olla aina ja varmuudella kuivat, koska patolevyjen pystysaumoja ei oikein saa tiivistettyä vesitiiiviiksi. Meillä käytettiin tässä kohtaa bitumia, joka pitää varmuudella maa-ainesten kosteudet ulkona, mutta ei salli seinän hengittämistä ulospäin - eihän se sisältäpäin tuleva kosteus bitumista läpi pääse.

Tässä sama kuva vielä lähempää. Kari Ojalan ohjeessa kellarin seinän harkon ulkopintaan tulee ”perusmuurilevy”, jonka kirjan tekstien perusteella arvelin olevan jotain samaa kuin muovinen patolevy, joka sallii kellarin seinän kuivumisen myös ulospäin. Ja mielestäni edellyttää samalla sitä, että eristeen ulkopuolella olevien maa-ainesten pitää olla aina ja varmuudella kuivat, koska patolevyjen pystysaumoja ei oikein saa tiivistettyä vesitiiiviiksi. Meillä käytettiin tässä kohtaa bitumia, joka pitää varmuudella maa-ainesten kosteudet ulkona, mutta ei salli seinän hengittämistä ulospäin – eihän se sisältäpäin tuleva kosteus bitumista läpi pääse.

Meillä siis kellarin seinien vesieristys tehtiin bitumikermiä käyttäen, jolloin lopputulos on se rakenne, josta myös joskus todetaan, että se on ”kuin kumisaapas varrella, mutta ilman pohjaa”, kas näin:

talo-rautio.talovertailu.fi/2012/11/08/bitumikermia-kellarin-seiniin/

Bitumikermiä käytettäessä (jolloin seinä ei pääse kuivumaan ulospäin), tulee kuitenkin kylppärin kohdalla ongelma, jos kylppärihalutaan kellarissa tehdä ulkoseinään kiinni. Silloin siinä seinässä on sisäpuolella kylppärin vaatimat vesieristeen, ja ulkopuolella samassa kohtaa bitumikermi. Tämä ei välttämättä ole hyvä juttu, mutta meillä tämä asia kuitenkin huomattiin onneksi jo suunnitteluvaiheessa, eikä rakennettu niin, vaan tehtiinkin näin:

Alkuperäisissä kuvissa ei ollut "kylmävarastoa" talon kyljessä kiinni. Se lisättiin omalla sisäänkäynnillä, kun huomattiin, että muuten terassin alle jää "täysin turha ryömintätila" ja toisaalta kylppärin kohdalla ulkoseinään olisi ehkä muodostunut riskirakenne, jossa saman seinän sisäpuolella olisi ollut kylppärin vesieriste, ja ulkopuolella bitmikermi. Jos sinne kosteussulkujen väliin jostain kumman syystä joskus (vaikkapa vesivahingon seurauksena) joutuisi kosteutta, se ei pääsisi siltä kohdalta poistumaan minnekään suuntaan. Nyt kylmävaraston talonpuoleinen seinä on harkkopinnalla, joka saa hengittää vapaasti. Itse asiassa kylmävarastostakin tuli loppupeleissä "tarvittaessa lämminvarasto", seinät & lattia & katto lämpöeristettiin, jolloin tilaan vie lämmittimen, tilan pitäisi pysyä lämpimänä. Jälkikäteen eristyksiä ei olisi voinut enää lisätä. Toistaiseksi täällä on varastoitu etupäässä polttopuuta, vaikka polttopuille piti olla oma paikka kellarin lämpimällä puolella. Mutta ei polttopuut välttämättä lämmintä tilaa tarvitse.

Alkuperäisissä kuvissa ei ollut ”kylmävarastoa” talon kyljessä kiinni. Se lisättiin omalla sisäänkäynnillä, kun huomattiin, että muuten terassin alle jää ”täysin turha ryömintätila” ja toisaalta kylppärin kohdalla ulkoseinään olisi ehkä muodostunut riskirakenne, jossa saman seinän sisäpuolella olisi ollut kylppärin vesieriste, ja ulkopuolella bitmikermi. Jos sinne kosteussulkujen väliin jostain kumman syystä joskus (vaikkapa vesivahingon seurauksena) joutuisi kosteutta, se ei pääsisi siltä kohdalta poistumaan minnekään suuntaan. Nyt kylmävaraston talonpuoleinen seinä on harkkopinnalla, joka saa hengittää vapaasti. Itse asiassa kylmävarastostakin tuli loppupeleissä ”tarvittaessa lämminvarasto”, seinät & lattia & katto lämpöeristettiin, jolloin tilaan vie lämmittimen, tilan pitäisi pysyä lämpimänä. Jälkikäteen eristyksiä ei olisi voinut enää lisätä. Toistaiseksi täällä on varastoitu etupäässä polttopuuta, vaikka polttopuille piti olla oma paikka kellarin lämpimällä puolella. Mutta ei polttopuut välttämättä lämmintä tilaa tarvitse.

 

289 vastausta artikkeliin ””Älä rakenna kellaria, jos ei ole pakko”

  1. I simply want to tell you that I am newbie to blogging and site-building and certainly liked your web site. Very likely I’m going to bookmark your site . You amazingly come with impressive well written articles. Appreciate it for revealing your web site.

  2. This is very interesting, You are a very skilled blogger. I’ve joined your rss feed and look forward to seeking more of your fantastic post. Also, I have shared your web site in my social networks!

  3. I want to voice my appreciation for your kind-heartedness supporting those people that really need assistance with this one area of interest. Your special commitment to getting the message all through appears to be really insightful and has empowered workers just like me to realize their endeavors. Your amazing useful help indicates a lot to me and somewhat more to my colleagues. Thanks a lot; from all of us.

  4. I am really impressed with your writing skills as well as with the layout on your blog. Is this a paid theme or did you modify it yourself? Either way keep up the nice quality writing, it’s rare to see a great blog like this one nowadays..

  5. Thank you for each of your hard work on this website. My mom take interest in getting into investigations and it’s really easy to understand why. Most people hear all concerning the dynamic tactic you create practical steps on this website and as well as inspire response from others on this concern plus my daughter is truly discovering so much. Enjoy the remaining portion of the year. You’re carrying out a tremendous job.

  6. We are a group of volunteers and opening a new scheme in our community. Your website provided us with valuable information to work on. You have done a formidable job and our entire community will be thankful to you.

  7. I like the valuable info you provide in your articles. I will bookmark your weblog and check again here regularly. I am quite certain I will learn many new stuff right here! Best of luck for the next!

  8. Thanks for sharing excellent informations. Your web-site is very cool. I’m impressed by the details that you have on this web site. It reveals how nicely you understand this subject. Bookmarked this website page, will come back for extra articles. You, my friend, ROCK! I found just the information I already searched all over the place and just couldn’t come across. What a great site.

  9. excellent points altogether, you just received a emblem new reader. What would you suggest about your post that you simply made some days in the past? Any certain?

  10. Hey there, You’ve done an incredible job. I will definitely digg it and personally recommend to my friends. I’m sure they’ll be benefited from this web site.

  11. Hello, you used to write excellent, but the last several posts have been kinda boring… I miss your super writings. Past several posts are just a bit out of track! come on!

  12. I truly appreciate this post. I’ve been looking all over for this! Thank goodness I found it on Bing. You have made my day! Thank you again!

  13. Only wanna input on few general things, The website design and style is perfect, the content material is rattling superb. ”Art for art’s sake makes no more sense than gin for gin’s sake.” by W. Somerset Maugham.

  14. nexium generic canada omeprazole compared to esomeprazole is there a generic brand of nexium get nexium canada lansoprazole compared to nexium nexium high cost esomeprazole pharmacopeia nexium get high nexium 40 prices can you take nexium and crestor tog

  15. Eivätkös ilmanvaihto ja ilmastointi ole eri asioita!? Toki ne voi olla yhdistetty samaan samaan koneistoon, mutta eri tarkoitusperällä.

    Maan alainen kellari on aina haasteellinen rakenne. Siinä maaperän kosteus pyrkii aina rakenteiden sisään, missä on kuivempaa. Ja kun sitä sisäistä rakennetta vielä koneellisesti pyritään pitämään kuivana ja ”raikkaana”. Maan alainen kellarirakenne vaatii toimiakseen hyvin toimivan ilmanvaihdon ja sokkelin ulkopuolisen vedenpoiston. Riskit ovat selkeästi maan yläpuolisia rakenteita suuremmat.

    Jos kellarirakentamisessa kaikki menee oikein, niin sieltä saadaan näppärästi lisäneliöitä rakennusneliöitä uhraamatta. Jos taas vedenpoisto / ilmanvaihto floppaa, niin lopputuloksen on vakuutusyhtiöiden kauhu -> jatkuvat kosteushäiriöt.

    Kyllä tuolla kirjan kirjoittajalla joku näkemys tästä kellarirakentamisesta on ollut….

  16. Hei, nyt taidat iloisesti sekoittaa ilmastoinnin ja ilmanvaihdon? Ilmastointihan on viilentämistä ja ilmanvaihto ihan sitä, mitä sana tarkoittaa..nyt taidan kyllä viilata pilkkua, mutta puhekielessä monesti kuulee käytettävän ilmastointia ilmanvaihdon asemasta.

    • Ilmastointi sisältää ilmanvaihdon sekä mahdollisesti ilman viilennyksen. Ilmanvaihto ei sisällä ilman viilennystä.

      Mutta asiaan, nykyään tosiaan monessa talossa on poissa-tilat käytössä, joko taloautomaation kautta tai oven vieressä katkaisin jolla se kytketään päälle. Näin saadaan IV-kone laskemaan tehoa, jolloin tuo ilma ei vaihdu. Toki kuinka usein joku jaksaa / muistaa sen laittaa päälle onkin eri asia ja riippuu toteutuksesta.

      Esim. meidän tapauksessa kun lähdetään kotoa ja laittaa poissa-tilan päälle niin valot sammuu, vesiventtiili sulkeutuu, hälyt jne. mutta myös ilmanvaihto laskee minimiteholle. Yö-tilassa on jotain toimintoja käytössä + ilmanvaihto laskee 2. alimmalle tasolle. Sitten kotona-tilassa päiväsaikaan IV-kone pyörii normaalilla teholla. Tämän lisäksi olohuoneessa on hiilidioksidianturi, joka vieraiden läsnäollessa lykkää tehostuksen päälle tai kun pesuhuoneessa kosteus nousee niin IV-kone tehostaa toimintoaan.

      Mutta nämä on tosiaan talokohtaisia muutenkin. IV-säätäjämme sanoikin hienosti, että laita IV-kone sille teholle mikä tuntuu hyvälle. Jos tuntuu tunkkaiselta niin nosta tehoa. Sillä tuo tehon tarve riippuu asukkaista, ei siitä laskelmasta minkä IV-suunnittelija on tehnyt. Jos esimerkkiperhe A jossa 2 aikuista ja 1 lapsi ja käy päivisin töissä vs. perhe B jossa molemmat sattuvat olemaan työttömiä ja ovat kotona koko päivän ja 3 lasta niin siinä on vähän eri tarve kuinka paljon IV-kone hönkii uutta ilmaa sisään.

      Tuota en allekirjoita että IV-kone voisi olla pelkästään tarpeen mukaan käytössä, sillä se kun on edes minimiteholla niin se pitää aina alipaineen päällä, jolloin kosteus ei pakkaa seiniin. Tietenkin jos on hometta tai muita itiöitä seinien sisällä niin se on asia erikseen, mutta silloin se energian säästö IV-koneen käytöstä tai käyttämättä jättämisestä on pienin murhe, eikö?

      • Kiitos kaikille täsmennyksistä, tosiaan käsitteet oli näköjään vähän hukassa. Autokaupassa olisin toki osannut ilmaista itseni tarkemmin…:)

        Näköjään nuo hiilidioksidianturilla toimivat IV-koneet onkin sitten jo keksitty, eikä pyörää tarvitse enää keksiä uudestaan. Meillä sellaisia tosin ei ole.

        Kari Ojalan kirjassa pohdittiin myös sellaista mahdollisuutta, että aiheuttaako kipsilevyn sisäpintaan yleisesti siveltävä lateksimaali uuden ja ylimääräisen kosteussulun, ihan niin kuin villojen välissä olevan muovin on tarkoitus tehdä?

        Jolloin jos näin käy, sitten kosteus ei pääse rakenteisiin maalipinnasta juuri ollenkaan, ja jos pääsee – sitten onkin käsillä kahden peräkkäisen kosteussulun rakenne, joka ei ole välttämättä hyvä – mutta aikojen oloon jos villojen välissä olevan muovin teippaukset antavat aikojen saatossa kuitenkin periksi, silloin kipsilevyn pinnassa oleva lateksi on periaatteessa hyvä asia, jos sekin estää kosteuden pääsyä rakenteisiin. Tarkemmin siellä kirjassa – lukekaa sieltä. Talotohtori Panu Kailakin on kirjaa kehunut.

        Laitan vielä lisäyksenä varsinaiseen artikkeliin muutaman kellaria koskevan kuvan kellarin seinän rakenteista…

        • Eipä oo ennen tullutkaan mieleen toi lateksimaalin tuoma ”höyrynsulku”. Jos jatketaan pohdintaa siitä niin onko vaikutusta jos oinea höyrynsulku on suoraan gyprocin alla, tai josvälissä on 5 cm villaa ja sitten höyrynsulku. Jos suoraan gyprocin takana niin ei välttämättä niin paha kuin jos välissä 5 cm villaa, jolloin villa on pussitettu hyvin eikä sinne mennyt kosteus helpolma poistu.

Kommentointi on suljettu.