Syyskuu 2014 oli viimeinen kuukausi, jolloin talossa ei vielä asuttu, ja sähköä käytettiin pelkästään rakentamiseen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Lattialämmitys kytkettiin käyttöön pe 26.9 ja taloon muutettiin asumaan la 27.9.2014.
Syyskuussa sähköä kului yht. 1560,28 kWh, josta yösähkön osuus oli 902,81€ ja päiväsähkön osuus 657,47 kWh. Lokakuun ekalla viikolla sähköä on kulunut 256 kWh. Aiempina kuukausina eli elokuussa sähköä meni 909,82 kWh ja heinäkuussa 550,35 kWh.
Sähkönkulutus hyppelee meillä ihan niin kuin pörssikäyrät ihan miten sattuu:
Heinäkuussa kului 550,4 kWh ja elokuussa 909,8 kWh – siis lähes 2-kertainen määrä (tai no, tarkemmin laskettuna sähkön kulutus lisääntyi 65%). Eikä näillä kuukausilla ainakaan rakentamisen suhteen mitään eroa ollut. Heinäkuussa tosin oli kovaa hellettä, elokuussa oli sateisempaa. Kolea kesäkuu meni suunnilleen samalla tasolla kuin aurinkoinen heinäkuu, kesäkuussa sähköä kului 533,4 kWh.
Ilmeisesti nämä ovat aika suuria kulutuslukemia, koska yhdellä kWh:lla sähköä moni rakentaisi jo melkein koko talon, niin kuin edellisen sähkönkulutusta koskevan päivitykseni kommenteista voi lukea:
http://talo-rautio.talovertailu.fi/2014/07/14/150096-kwh-sahkoa-kaytetty-rakentamiseen/
No itselleni samapa tuo, jos sähkölaskua tulee kuukausittain muutama kymppi, tai vaikka satanen, niin todennäköisesti saan ne laskut maksettua.
Myös energiatodistuksen laskenta vaikuttaa aika ihmeelliseltä, ja siinä on rakentamisen aikana laskentaperiaatteet muuttuneet. Rakennusluvan liitteeksi tarvittiin energiatodistus, joka siihen aikaan oli vihreä:
Energialuokaksi tuli ”A”, ja arvosana oli laskennallinen, eihän talon rakentamista oltu silloin edes aloitettukaan. Nyt kun muuttotarkastus lähenee, niin taas tarvittiin päivitetty energiatodistus, joka tällä hetkellä on sininen. Samalla energialuokka on vaihtunut A:sta D:hen.
Edelleenkään talo ei ole valmis, eikä sitä ole vielä käytetty – eikä energiatodistuksen laskentaa varten tarvitsekaan käyttää, koska nykyään laskenta perustuu talon rakenteisiin ja siitä laskettuihin laskennallisiin arvoihin. Eli nykyisen energiatodistuksen aikana on ihan sama mitä se talo oikeasti kuluttaa – energiatodistus on aina sama, eikä siihen voi myöhemminkään asumisaikana energiaa säästämällä vaikuttaa.
Nykyisin, jos rakennettaisiin rinnakkain 2 täysin samanlaista taloa, ja jos toisessa niissä tehdään kaikki energiaa säästävät toimenpiteet käytön aikana, ja pidetään asiat hyvällä mallilla mm. säätämällä lämmityskäyrät oikein, huolehtimalla ikkunoiden kunnosta ja tiiveydestä, ja muuten säästetään energiaa – ja jos toisessa sisartalossa ”eletään kuin pellossa”, eli annetaan lämmityssäätöjen olla pielessä, ei huolehdita rakenteiden kunnossa pysymisestä eiä tiiveydestä, eikä säästetä energiaa muutenkaan mitenkään – niin energiatodistukseen laskettu arvosana on näissä molemmissa aivan sama. Laskentahan lähtee nykyään siitä, että mitä milläkin tavoin rakennettu talo teoreettisesti pitäisi kuluttaa, ja miten se sitten sijoittuu energiatodistuksen luokituksiin.
No, ei tälläkään omasta mielestä oleellista merkitystä miten nuo energiatodistuksen arvosanat on esim. meidän talossa sattuu olemaan, ja miten ne pitää minäkin vuonna laskea. Näköjään vuoden 2012 laskenta poikkeaa aika oleellisesti vuoden 2014 laskentatavoista.
Paitsi tietysti silloin alkaa asioilla olemana merkitystä, jos energiatodistuksen arvosanat otetaan jonain päivänä vaikkapa kiinteistöveron pohjaksi. Talojen osalta näin ei ole vielä tehty, mutta esim. autojen osalta on menty jo jonkin aikaa näin. Ja saattaa se verotus talojenkin kohdalta tähän vielä jonain päivänä mennä?
Ajattelin toteuttaa talon valaistuksen etupäässä ellei jopa ainoastaan LED-valojen avulla. Nyt tehdyssä suunnitelmassa taloon tulisi 127 valaisinta tai valonauhaa, joiden yhteisteho on 1079 W eli noin 1 kWh. Eli jos laittaisi koko talon kaikki valot päälle, sähkölaitos laskuttaa noin 0,10-0,15 euroa tunnilta, sähkön hinnasta riippuen. Led-valojen toinen etu on se, että ne eivät mene jatkuvasti rikki, vaan ne ainoastaan himmenevät 20-vuoden aikajänteellä siten, että tämän jälkeen ne voi vaihtaa.
Valaistuksella on mielestäni aika iso vaikutus kokonaisuuteen ja siihen miltä talo näyttää. Varsinkin pimeinä vuoden aikoina valaistuksella voi piristää kokonaisuutta aika paljon.
Tässä muutamia ajatuksia mitä ollaan valaistussuunnittelijan kanssa nyt pyöritelty:
Led valot on yritetty sijoittaa oleskelutilojen kattoon siten, että niiden avulla ikkunoista sisääntuleva auringon valo tavallaan ”jatkuu” iltaan, kun valot sytytetään. Näissä Ledeissä on kaikissa myös himmentimet.
Autokatoksessa, varastotiloissa, työtiloissa yms. on 24cm leveä Plafondi katossa (sininen iso piste suunnitelmaluonnoksissa), ulkoisesti se muistuttaa aika paljon perinteistä työvaloa. Pääeteiseen, kellarin käytäville ja ulos on laitettu autotallin tolppiin ylös-alas sojottavat LED:t, koska minusta juuri tuo valaisin tyyppi näyttää jotenkin hyvältä. Löylyhuoneeseen ei olisi tulossa erillistä valoa, eli jos saunassa on lasinen ovi ja osa seinästäkin lasia kylppäriin päin, sitten sieltä tuleva valo ilmeisesti jo riittää saunan puolellekin. Siivousvalona voisi olla yksi Plafondi lauteiden alla. Löylyhuoneessa rajoitteena on myös se, että LED ei ilmeisesti kestä kuumuutta kovin hyvin, joten jos LED on löylyhuoneessa, se pitää olla ihan alhaalla.
Keittiön työtaso ja keittiön kaapistojen yläpuoli valaistaan epäsuorasti LED-valonauhalla.
Ulkoa päin talon valaistus näyttää itään sellaiselta, että autokatoksen ulommissa tolpissa on kolmet valot ja autokatoksen yläpuolella olevalla terassilla samoin 3 rinnakkaista valoa talon ulkoseinässä kiinni, symmetrisesti alaekerran kanssa.
Etelän seinällä sisäpihalle päin on 2 valaisinta talon päädyissä ja yksi yläterassin oven pielessä, eli taaskin 3 lediä melko symmetrisesti.
Länteen on pikkuparvekkeella 1 LED-valo. Pohjoiseen on pääovella katoksessa 1 ulkovalaisin.
Pihavalaistusta ei ole vielä suunniteltu, mutta ehkä muutama lamppu tulee pihallekin ja mahdollisesti raja-aitaan myös.
Täällä myös Talo Värjölän blogissa hyviä kokemuksia ja pohdintoja LED valaistukseen liittyen.:
Valaisinten lukumäärät ja tyypit:
Kellari:
1-kerros:
2-kerros: