Talon osalta asiat alkavat jo hahmottua ja useimmat asiat on hankittu tai päätetty tai muuten vaan lyöty lukkoon. Tietysti muutoksia voi matkan varrella tulla, jos keksitään jossakin kohtaa tilalle jotain vielä parempaa.
Mutta pihan suhteen on suunnitelmat enimmäkseen avoimena, ja sekin mikä on päätetty on vielä toteutustavaltaan avoimena, esim. vaikkapa suihkulähde. Siinäkin on yllättävän paljon asioita, eli suihkulähdealtaan tekninen puoli ja toisena asiana sen ulkonäkö – eli miten liitetään toisiinsa allas, kivet, kukat ja valaistus?
Mennään kuitenkin hetkeksi sivuraiteelle, eli samalla tontilla on asuttu myös joskus aikaisemminkin. Sitten talo paloi ja tontti jäi tyhjäksi ja kun itse tulin tontin omistajaksi, tontilla kasvoi isoja lahoja koivuja ja käsivarren paksuisista rungoista muodostunut pusikko. Sen raivaamisesta tuli aika hyvin polttopuuta, ja ensimmäinen vaikutelma oli, että tontti on ollut samanlainen aina, eli asumaton. Tonttiliitttymän ja kellarin kuopan tekemisen yhteydessä löytyi kuitenkin useita vanhoja sokkeleita, joista yksi säilytettiin. Se on nyt tulevan terassin vieressä, ihan kukkapenkissä kiinni (sitten kun terassia kiertävä kukkapenkki on valmis). Suojasin vanhan sokkelin ainakin tilapäisesti harkoilla, eli tällä hetkellä tilanne näyttää siinä kohdassa tältä:
Alimman kuvan vasemmalla näkyvän patolevyn takana on terassin alle rakennettu ulkokellari omalla ja erillisellä sisäänkäynnillä. Sitä ei alkuperäisissä suunnitelmissa ollut, mutta tilankäytön kannalta ihan järkevä se oli tehdä, ja se on nyt jo käytössä, eli ensimmäisiä tiloja jotka talossa on saatu valmiiksi (enää ei puutu kuin sähköt ja ulko-ovi). Kellarin seinää reunustava bitumi menee patolevyn taakse, ja patolevy erottaa kukkapenkin mullat harkoista. Haluan testata, voiko näin rakentaa? Nykyisin kun seinää vasten ei yleensä enää multaa tai savea laiteta. Mutta eihän talo voi tietää mitä patolevyn toisella puolella on? Että onko siellä märkä multa vai kuiva sepeli? Mutta jos tästä kokeilusta nyt jotain haittaa aiheutuu, niin ulkokellarissa ei kuitenkaan kukaan asu, eli sisäilman laadulla ulkokellarissa ei sinänsä ole mitään merkitystä.
Suihkulähteen osalta kaikki on vielä avoinna, itse asiassa sijaintia myöden. Suunnilleen keskelle oleskelupihaa se yritetään tehdä, mutta samaan paikkaan jonnekin tulee myös porakaivo, josta otetaan maalämpö taloon. Porakaivo ja suihkulähdeallas olisi parempi saada rinnakkain kuin päällekkäin, eli suihkulähteen tarkka paikka ja koko ratkeaa vasta sitten, kun porakaivo on ensin tehty. Ensi kevään juttuja nämä taitaa kaikki olla, tänä vuonna ei tehdä kuin suunnittelua tässä kohdin.
Jos suihkulähde tulee ihan keskelle pihaa, se olisi nyt yllä olevassa kuvassa näkyvän betonimyllyn paikalla.
Suihkulähteen tekniseen suunnitteluun liittyy oleellisesti oikeassa alakulmassa terassin kulmalla näkyvä salaojakaivo ja sen vieressä valkoisessa muovipussissa oleva sadevesiviemärin suuaukko. Valkoisen muovipussin kohdalle tulee myös rappuset pihalta terassille, mutta johonkin sopivaan paikkaan lisään möys sadevesikaivon ihan suihkulähdettä varten. Sitä kautta sen lähteen voi aina tarvittaessa tyhjentää ilman että pihalle tulee tulva. Saman kaivon kautta taidan laittaa vielä salaojaputken altaan alle, silloin allasmuovin rikkoutuessa, jos aiheutuisi isompi tulvahuippu, niin kaikki tai melkein kaikki menisi salaojaputken kautta sadevesiviemäriin. 110 millinen putki pystyy tarvittaessa ottamaan vettä vastaan aikalailla.
Paljonko puolen millin paksuinen suihkuallasmuovi kestää? Ainakin pakkasta se kestää tosi hyvin ja venymäänkin se on kuulemma aika hyvää. Mutta mekaanista rasitusta tuollainen puolen millin paksuinen muovikalvo ei varmaan paljon kestä? Koska tontilla on vielä paljon savikasoja, voisin yrittää nekin hyödyntää jotenkin tässä suihkulähdeprojektissa. Esim. jos kaivan kuopan maahan, vuoraan sen savella (todennäköisesti savi tulee vastaan joka tapauksessa aika pian), sitten laitan uima-allasmuovin, taas savea – ja siihen vielä pressun? Pressu kestää mekaanista rasitusta jo aika hyvin (ainakin sellainen sininen paksumpi pressu), ja sen päälle voin taas laittaa kiviä, hiekkaa, soraa yms. pelkäämättä että suihkulähdemuovi menisi niiden takia rikki. Mutta tuleeko sitten pressun ja muovin väliin jokin ongelma-alue? Ei kait, jos ei sinne pääse mitään orgaanista ainetta väliin, joka alkaisi lahota/mädäntyä ja toisi esim. hajuhaittoja?
Vesi suihkulähteeseen otettaisiin kulmalla olevasta salaojakaivosta, jonka pohjalle laitan pumpun. Se voisi olla samalla ns. puropumppu, eli vettä voisi nostaa samalla kertaa vähän korkeammallekin, josta vesi voisi keinotekoista puroa pitkin virrata altaaseen. Ylimenovesi menisi sepelikerroksen kautta takaisin salaojaan ja sitä kautta pumpulle ja taas uudelleen kiertoon. Pysyykö vesi puhtaampana tällä tavoin jos se on ns. laajemmassa kierrossa, eikä kierrä pelkästään suihkulähdealtaan sisällä? Silloin kuulemma levää ja limoittumista tulee takuuvarmasti? Vai olisiko parempi, ettei salaojavettä ja pumppua sekoita tähän suunnitelmaan mitenkään? Toisaalta suihkulähdettä varten oleva toinen salaojapumppu olisi kyllä hyvä olla ihan jo siksikin, että jos varsinaiseen pumppaamoon tulisi joku vika, niin vian korjaamisessa ei voi pitkään vitkastella. Silloin suihkulähdettä varten oleva pumppu voisi pumpata koko ajan vettä sadevesiviemäriin, jolloin talon alla oleva vedenpinta pysyy hallinnassa, eikä talo ole pelkästään yhden pumpun varassa.
Ja sitten ne ulkonäköasiat – metsästelen koko ajan hyviä suihkulähteen kuvia netistä, ja jotkut kaverit ovat myöskin jo lähettäneet hyviä löytöjään. Saa laittaa linkkejä jatkossakin. Mutta ehkä niistä sitten tuonnempana, kun suunnitelmat tarkentuvat. Itse altaassa olevan suihkun muodon voi valita, samoin altaan muodon (ympyrä? J-kirjain? jotain muuta?) ja valaistuskin pitäisi osata tähän kokonaisuuteen jollain tapaa yhdistää…
Nyt arkkitehdin kuvissa (joita olen itse täydentänyt) piha näyttäisi tältä: