Ehtiikö talonrakentaja tekemään mitään muuta viettämään aikaansa raksalla? Joskus ehtii. Tämä viikonloppu alkoi vesimittaritöillä perjantaina, kun HSY:n miehet kytkivät vesimittarin paikoilleen. Seuraavalla viikolla putkiliikkeen mies tekee kytkentätyöt tästä eteenpäin, ja saadaan lämminvesivaraaja ja aika pian myös sauna käyttöön.
Tekninen tila ennen vesimittarin kytkentää.
Tekninen tila vesimittarin kytkemisen jälkeen. Mittari pitää vielä propata seinään kiinni.
Tähän väliin sitten ihan muita kuulumisia, eli ei rakentajankaan elämä nyt suinkaan ole aina pelkkää rakentamista, joten perjantai-iltana lähdin serkkupojan häihin.
Perjantai-iltana serkkupojan häissä.
Serkku harrastaa moottoripyöräkerhoilua, ja juhlapaikka oli ”puolen-kuution” kokoisia miehiä täynnä. Juhlajuomana oli lähinnnä olut, ja häävalssikaan ei ollut Akselia eikä Elinaa, vaan ihan jotain muuta (en tunnistanut kappaletta, mutta ei ollut valssin tahtia).
Kun häistä oli selvitty, niin seuraavana päivänä oli vuorossa puolikasmaraton, jollaisia on ollut tapana juosta vuosittain kerta-pari. Vaikka rakentamisessakin joskus pystyy väsyttämään itsensä aika hyvin, eli kun työpäivän jälkeen menee raksalle, ja sieltä puolilta-öin kotiin, ja melkein puolikuolleena menee nukkumaan, niin totuus on kuitenkin se, että ainakin juoksuharrastuksen mittareilla yleiskunto heikkenee, kun ei ehdi juoksulenkillä käydä. Tällä kertaa lähdin puolikasmaratonille melkein harjoittelematta (paitsi että rakennustarvikeostoksilla Virossa juoksin noin 5km lenkin). Lähtöviivalla takana oli juoksukilometrejä vähemmän kuin edessä, mutta maaliin asti pääsin siltikin, vaikka 17-18 km kohdalla voimat loppuivatkin ja maaliin asti piti hölkätä aika lyhyin askelin. Loppuajaksi tuli tällä kertaa 2:28:17, vuosi sitten samalla reitillä loppuaika oli 2:22:49. Paras aika ikinä itselläni on vähän alle 2 tuntia, mutta enää en ole sellaisessa ”huippukunnossa” mitä joskus 20 vuotta sitten. Tämän päivän voittaja juoksi maaliin ajassa 1:11:12.
Lauantaina Helsinki City Run eli puolikasmaraton. Kuva otettu hetkeä ennen lähtöä.
Matkalle lähtijöitä oli noin 16000, joista maaliin asti pääsi 12119 juoksijaa.
Juoksun päätteeksi työkaverin kanssa juomaan yhdet urheilujuomat, joka oli yllättävää kyllä ihan samaa mitä juotiin edellisillan häissä.
Jos tällä kertaa olinkin juoksuradalla tien tukkeena ja ohitettavana, niin viime vuonna sentään jaksoi loppumetreillä vähän kirivaihdettakin käyttää, tässä Youtube-video omalla kameralla, kun tulin vuosi sitten Olympiastadionilla maaliin:
Miksen sitten juokse täyspitkiä maratoneja? No en vaan jaksa niin pitkää matkaa. Olen vaan tällainen sunnuntaijuoksija, joka juoksee ihan vaan omaksi ilokseen aina välillä, enkä tarvitse välttämättä lainkaan kelloa matkalla. Olen kyllä joskus kokeillut juosta maratonin mittaista matkaa ihan vaan omana harjoituksena, mutta vähän reilun 30km juoksun jälkeen voimat loppuivat, jolloin piti mennä bussipysäkille istuskelemaan, ja siitä sitten linja-auton kyydissä kotiin…
Nyt seuraavaksi raksalla olisi tarkoitus vetäistä pohjamaalit lasten makuuhuoneisiin, varmaan vielä tänään ehdin. Vähän kyllä eilinen juoksulenkki tuntuu vielä jaloissa.