Salaojavesi ei kuljekaan putkessa?

Valuva vesi on yllättävän viisas. Se menee just siitä, mistä se helpoiten pääsee. Kun talon ympärille anturoiden alapuolella olevaan tasoon asennetaan salaojaputkistot ja niiden kulmiin tarkastuskaivot, niin ymmärtääkö vesi miten hienot systeemit sinne on sen liikkumista varten rakennettu? Välttämättä ei ymmärrä – eli välttämättä vesi ei kulje kaivosta kaivoon ja talon ympäri, vaan saattaakin oikaista 32 millisen murskeen läpi, ja kulkea lyhintä reittiä, joka on talon alta?

Tällainen teoria ainakin itselläni tuli mieleeni, kun kurkistin äsken mitä salaojakaivoihin jokin aika sitten laitetut lämpömittarit näyttävät. Nyt lisäsin vielä yhden radioteitse etäluettavan mittausanturin salaojapumppaamoon, eli sieltä näkee nyt mittarilukemat ilmankin, ettei sinne tarvitse välttämättä kurkistella. Mittarilukemat myös tallentuvat loggerin muistiin, kunnes se täyttyy ja alkaa pyyhkiä vanhaa tietoa yli sitä mukaa kun uutta tulee päälle. Yhteensä loggerin muistiin mahtuu 50000 luentatietoa.

Meillähän siis omalta tontilta ei maaperätutkimuksissa pohjavettä löytynyt lainkaan. Se mahdollisti kellarin rakentamisen. Kellaria varten kaivettiin noin 3m syvyinen monttu, jonka pohjalle laitettiin suodatinkankaat ja sepelimurskeet. Paalujen pituus kellarin alla on vähintään 9 metriä (lyhyimmän paalun pituus). Joten kaikki se vesi, mitä salaojakaivoissa tai putkissa tai talon alla on – kaikki se on pintavettä, joka on jostain sinne savikuoppaan pudonnut. Ylimmässä salaojakaivossa eli ns. niskakaivossa vesi pitäisi olla ”tuoreinta”; koska korkeuseroista johtuen sinne päin ei virtaa mitään, mutta siellä oleva vesi virtaa jollain aikajänteellä talon toisella puolella olevaan pumppaamoon, minne talon ympäri kulkevat salaojaputket kallistavat.

Mutta tässä nyt niitä mittarilukemia:

Niskakaivon eli ylimmän salaojakaivon veden lämpötila tontin keskellä. Mittarin lukema on +5C - +6C välillä.

Niskakaivon eli ylimmän salaojakaivon veden lämpötila tontin keskellä. Mittarin lukema on +5C – +6C välillä.

Vielä kurkistus samaan kaivoon. Lämpömittari laskettu narulla alas.

Vielä kurkistus samaan kaivoon. Lämpömittari laskettu narulla alas.

Matka jatkuu talon toiselle puolelle, pumppaamon kulmalla olevaan viimeiseen salaojakaivoon. Veden lämpötila on noussut yhden asteen. Mittari on vertailtu edellisen mittarin kanssa, eli rinnakkain asetettuna nämä 2 mittaria näyttävät samaa.

Matka jatkuu talon toiselle puolelle, pumppaamon kulmalla olevaan viimeiseen salaojakaivoon. Veden lämpötila on noussut yhden asteen. Tämä mittari on vertailtu edellisen mittarin kanssa, eli rinnakkain asetettuna nämä 2 mittaria näyttävät samaa lukemaa.

Viimeisenä salaojapumppaamo, jonne ei tarvitse kurkistaa. Siellä on radioteitse etänä luettava mittari, jonka mukaan veden lämpötila on +7,9C. Eli vesi lämpenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on montussa viipynyt?

Viimeisenä salaojapumppaamo, jonne ei tarvitse kurkistaa. Siellä on radioteitse etänä luettava mittari, jonka mukaan veden lämpötila on +7,9C. Eli vesi lämpenee sitä enemmän, mitä kauemmin se on montussa viipynyt?

Mitä tästä nyt sitten voisi tai uskaltaisi päätellä? Itse näkisin niin, että nyt kun ulkolämpötila oli tämän tarkastelukierroksen aikana +5C, niin viimeisestä salaojakaivosta vesi ei enää muutaman metrin matkalla lämpene kahta astetta (+6C:stä +8C:een), vaan se vesi mikä pumppaamossa odottelee pumpun käynnistymistä, niin se onkin tullut suoraan murskeiden välissä olevaa lyhintä reittiä – eli talon alta. Mistään muualta kuin kellarista se ei olisi saanut niin paljon lämpöä, että se olisi voinut lämmetä 8C:een? Sehän ei taida olla tällä hetkellä edes kallioperän lämpötilakaan? Ne joilla on maalämpöpumput, varmaan tietävät tarkemmin mikä on kallioperän lämpötila talven jälkeen, kyllä sekin talven aikana vähän jäähtyy?

Seuraava kysymys on sitten se, että laitettiinko salaojaputket murskeen sekaan ihan turhaan, jos vesi ei niitä käytä?

En tiedä. Mutta en olisi varmastikaan uskaltanut laittamatta jättää. Soraharjuille rakennettaviin taloihin salaojaputkia ei välttämättä asenneta, jos talon olla on kymmeniä metrejä hiekkaa ja moreenia. Meidän talon alla (siis anturoiden alla) on puolisen metriä karkeaa sepeliä, ja kai siellä veden pinta aina sen verran korkealla on sitten pysynyt, että salaojan tarkistuskaivoihin ja niiden yhdysputkiin näyttäisi vettä aina vähän riittävän.

Ai että miksikö seurailen salaojakaivojen veden lämpötilaa?

No alun perin aloin miettimään kellarin energiataloutta, kun se näyttäisi pysyvän talvellakin suht lämpöisenä ja suht pienellä lämmittämisellä. Lämpö ei karkaa talon alle niin helposti, jos siellä oleva maaperä on kesät-talvet suht lämmin, jolloin lämpötilojen välinen ero kellarin lattian sisä- ja ulkopuolella jää suht pieneksi.

Miten sen talon alla olevan lämpötilan sitten saisi mitattua, niin ajattelin että salaojaputkissa olevan veden lämpötila varmaan antaisi asiaan jotain osviittaa, eli sen on pakko olla suunnilleen samoissa, kuin mikä on talon alla olevan maaperän lämpötila.

Eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen näyttäisi olevan, että jos kellarissa on sisälämpötila talvella vaikkapa +20C, niin mikäli maaperä on talvellakin suunnilleen yhtä lämmin, niin lämpötila ero alapohjassa on kovillakin pakkasilla vain se 15 astetta, jos salaojaputkissa tai talon alla olevan salaojaveden lämpötila on silloinkin vähintään +5C. Tuulettuvassa alapohjassa taas on talven pakkasilla ihan yhtä kylmää kuin ulkonakin. Tuulettuvassa alapohjassa on toki muita etuja, eli radonin ja alapohjan kosteusriskien näkövinkkelistä se lienee se paras mahdollinen ratkaisu.

Luovat salaojat

Tänään laitoin autokatoksen ympärille tulevat salaojat kokonaan paikoilleen. Pieniä ongelmia ilmeni. Talo siis sijaitsee tontilla, jossa joskus ennenkin on ollut talo, ja nyt vanhan talon sokkeli teki taas salaojaputken asettelulle kiusaa:

Salaojaputki talon päädyssä. Ongelmana on keskimmäisen pylvään kohdalla oleva vanhan talon sokkeli. Sitä ei saanutkaan kierrettyä ja yli ei voi mennä.

Salaojaputki talon päädyssä. Ongelmana on keskimmäisen pylvään kohdalla oleva vanhan talon sokkeli, joka on hyvin lähellä maan pintaa. Sitä ei saanutkaan kierrettyä sivulta ja yli ei voi mennä. Myös ekan ja tokan tolpan välissä on joku sokkeli tai antura, mutta se oli onneksi niin matalalla, että siitä ei ollut haittaa.

Luovana ratkaisuna salaoja katkeaa vanhan sokkelin kohdalla. Toinen pää kallistaa toiseen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. Yläpuolinen "töpö" on niin lyhyt, että se menee sadevesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Salaojaputkien ympärillä on suodatinkangas, ettei hiekka mene putken sisään.

Luovana ratkaisuna salaoja katkeaa vanhan sokkelin kohdalla. Toinen pää kallistaa toiseen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan. Yläpuolinen ”töpö” on niin lyhyt, että se menee sadevesikaivon kautta sadevesiviemäriin. Salaojaputkien ympärillä on suodatinkangas, ettei hiekka mene putken sisään.

Sama toisesta suuntaa katsottuna.

Sama toisesta suunnasta katsottuna.

Piha on nyt aika myllätyn näköinen.

Piha on nyt aika myllätyn näköinen.

Salaojan kanssa samassa urassa kulkee myös sähköjohto pihavaloille. Sähköjohdon suoja on enimmillään keskellä 110mm putkea, eli näitä kun jäi yli, niin käytetään niitä samalla tässä nyt sitten pois.

Salaojan kanssa samassa urassa kulkee myös sähköjohto pihavaloille. Sähköjohdon suoja on enimmillään keskellä 110mm putkea. Erilaisia salaojaputkia jäi yli, joten käytetään niitä samalla tässä nyt sitten pois.

Roskakatos tulee ylhäällä näkyvän harkkokasan paikalle. Sinnekin piti tulla valo ja samaan uraan salaoja. Mutta kaivurimiehen kaivuri meni rikki ja ajattelin kaivaa loput metrit lapiolla, mutta välissä olikin kaivo ja sen vieressä iso kivi. Eli ei nyt sitten tulekaan lamppua roskakatokseen. Ei se niin tärkeä ollut, että olisin jaksanut kiven ja kannon kanssa ruveta taistelemaan...

Roskakatos tulee ylhäällä näkyvän harkkokasan paikalle. Sinnekin piti tulla valo ja samaan uraan salaoja. Mutta kaivurimiehen kaivuri meni rikki ja ajattelin kaivaa loput metrit lapiolla, mutta välissä olikin iso kanto ja sen vieressä iso kivi. Luovutin siihen, eli ei nyt sitten tulekaan lamppua roskakatokseen. Ei se niin tärkeä ollut, että olisin jaksanut kiven ja kannon kanssa ruveta taistelemaan…

Vuosipäiviä

Eilen oli 14v hääpäivä ja tänään on 2v siitä kun kaivuri tuli ekan kerran tontille kellarin kuoppaa tekemään. Tänäänkin oli vuosipäivänä sattumoisin kaivuri tontilla, nyt laitettiin viimeinen pätkä salaojaa autokatoksen ympärille ja kaivettiin urat pihavalojen sähkökaapelille.

Miten on 14 vuotta mennyt? No kiitos, ihan mukavasti!

Entä viimeiset 2 vuotta? Tässä kohtaa monella varmaan tulee mieleen, että rakentamisen sanotaan olevan monen avioeron syy, mutta ei meillä ole ollut mitään sellaisia vaikutuksia. En ole ainakaan huomannut.

Mutta kyllä rakentaminen on ollut äärimmäisen kova ponnistus. Nyt kun 2 vuotta rakentamista on takanapäin (oikeasti tontilla on hääritty puolitoista vuotta, puoli vuotta oltiin metsätöissä keväällä 2013), niin itselleni on kertynyt rakentamisesta työtunteja tähän mennessä oman tuntikirjanpitoni mukaan yhteensä 2095 tuntia. Yli 10 tuntisia päiviä on ollut 54 kappaletta. Isälläni on tunteja varmaan aika tarkkaan saman verran, kun hänkin on ollut hommassa mukana koko ajan. Isäni ajoi tukkipuut metsästä, sahautti ja höyläytti ne, ja auttaa nyt tällä hetkellä myös sahatavaran ajamisessa tontille. Lähipiirin tuki on ollut äärimmäisen tärkeää, ja sitä on onneksi saatukin ihan joka suunnalta.

Timpureilla (neljällä miehellä yhteensä) on tähän mennessä tunteja kertynyt yhteensä 7700, eli kaiken kaikkiaan taloprojektissa on tehty työtunteja ja talkootunteja jo noin 11 tuhatta tuntia.

Vanhan sanonnan mukaan rakentaminen on niin kauan ihan kivaa, kun on riittävästi aikaa ja rahaa. Juuri näin se asia varmastikin on, sillä stressipisteitä alkaa varmasti kertyä, jos aika ja/tai rahat loppuvat kesken. Meidän projektissa euromääräinen budjetti on tähän mennessä ylittynyt noin 10%, mutta tuntimittareissa ylitys on ollut varmaankin jo kaksinkertainen eli 100%. Melkein olisin alkuvaiheessa vielä uskaltanut kuvitella, että joku 5-6 tuhatta tuntia riittäisi tämän kokoisen talon tekemiseen. Mutta ei näköjään riittänyt. Tietysti nopeamminkin pystyy tekemään, mutta silloin työn laatu kärsisi.

Sähköjohdon linja pihavaloille.

Sähköjohdon linjan veto pihavaloille.

Salaojakaivon paikka autokatoksen kulmalla. Autokatoksen kulmalta jatkuu suoraan eteenpäin vanhan talon sokkeli noin 20 cm päässä anturasta.. Miten se sattuikin juuri samalle kohdalle, eli jouduttiin piikkaamaan pois melkein koko matkalta.

Salaojakaivon paikka autokatoksen kulmalla. Autokatoksen kulmalta jatkuu suoraan eteenpäin vanhan talon sokkeli noin 20 cm päässä anturasta. Miten se sattuikin juuri samalle kohdalle, eli jouduttiin piikkaamaan pois melkein koko matkalta.

 

Salaojakaivon asettelua paikoilleen uuden ja vanhan talon väliin.

Salaojakaivon asettelua paikoilleen uuden ja vanhan talon väliin.

Ensimmäinen salaoja paikoillaan ja yhdistettynä kellarin salaojakaivoon. Kuvan ylälaidassa näkyvä autokatoksen antura näyttää pärjänneen pari vuotta ihan hyvin ilmankin salaojia. Ja jos tämän salaojan päälle kaataisi ämpärillisen vettä, niin veikkaisin että putken sisään ei mene juuri mitään, tai ainakaan putkessa ei virtaa mitään. Vesi painuu tässä kohdaa 32mm sepelin läpi niin syvälle kuin se pääsee, eli kellarin salaojiin. Määräysten mukaan tässä pitää kuitenkin salaojaputki olla, ja Vantaan rakennusvalvonta ilmoitti, että he ehdottomasti vaativat sellaisen. Ja se on nyt sitten perästä päin laitettu vajaan metrin syvyyteen. Turhaputki (ei sentään turhapuro) tästä taisi kyllä tulla, ja putki pysyy aina yhtä kuivana mitä se on nytkin.

Ensimmäinen salaoja paikoillaan ja yhdistettynä kellarin salaojakaivoon. Kuvan ylälaidassa näkyvä autokatoksen antura näyttää pärjänneen pari vuotta ihan hyvin ilmankin salaojia. Ja jos tämän salaojan päälle kaataisi ämpärillisen vettä, niin veikkaisin että putken sisään ei mene juuri mitään, tai ainakaan putkessa ei virtaa mitään. Vesi painuu tässä kohdaa 32mm sepelin läpi niin syvälle kuin se pääsee, eli kellarin salaojiin. Määräysten mukaan tässä pitää kuitenkin salaojaputki olla, ja Vantaan rakennusvalvonta ilmoitti, että he ehdottomasti vaativat sellaisen. Ja se on nyt sitten perästä päin laitettu vajaan metrin syvyyteen. Turhaputki (ei sentään turhapuro) tästä taisi kuitenkin tulla, ja putki pysyy todennäköisesti aina yhtä kuivana mitä se on nytkin.

Samaan aikaan talon sisällä on keittiö pikkuhiljaa valmis. Tältä näyttää tällä hetkellä:

Keittiö olohuoneesta katsottuna.

Keittiö olohuoneesta katsottuna.

Keittiön "oikea siipi" olohuoneesta katsottuna. Tyhjään koloon tulee jääkaappi ja pakastin rinnakkain, niiden päällä on pienet yläkaapit, ja vieressä täyskorkea kaappi.

Keittiön ”oikea siipi” olohuoneesta katsottuna. Tyhjään koloon tulee jääkaappi ja pakastin rinnakkain, niiden päällä on pienet yläkaapit, ja niiden vieressä täyskorkea kaappi.

Keittiön vasen siipi.

Keittiön vasen siipi.

Keittiön vesihana.

Keittiön vesihana.