Omakoti & Mökki & Sisusta messut Hgin Messukeskuksessa

Tänään tuli sunnuntai ajeltua Hgin Messukeskukseen, jossa samaan aikaan kolmet messut. Aloitin yläkerran sisustusmessuilta, jossa oli vaikka mitä, mutta se osuus meni tällä kertaa ihan nopeasti ja läpi kävellen, sinne pitää palata sitten joskus myöhemmin, kun talo on ensin valmis. Omakoti -osuuskin meni melko nopeasti, katsoin Arin ja Kirsin työnäytöksen kaaresta oviaukon päälle, ja kävin ikkunamyyjien ständeillä. Ikkunoista on ollut kummallisen vaikeaa saada kilpailevaa tarjousta Skaalan tarjoukselle. Eli yhtään vertailevaa tarjousta mistään ei ole vielä tullut. Kai niillä tarjouslaskijoilla on tähän aikaan kevättä aika kiirettä. Katsotaan vaikuttaako tarjouksen saamiseen sitten jotain se, että käy yrityksen ständillä ihan henkilökohtaisesti.

Tällä kertaa eniten aikaa ja mielenkiintoisia asioita osui silmään Mökkimessujen puutarha osastolla. Pihan suunnittelukin mietityttää, ja tällä kertaa tuntui olevan aika paljon kaikenlaista kivaa ideaa. Tässä muutamia, jotka tuli myös filmattua:

Suihkulähde, jossa on LED-valot ja joka vaihtaa väriään valkoisesta siniseksi, sitten punaiseksi ja taas sama sykli uudestaan. Hinta noin 140 euroa (en muista enää tarkkaan). 
Iso 146 vuotiaan kuusen kanto väärin päin. Hieno idea ja hieno pöytä!

Tuijat kivimurskeessa ja pengerrettynä. 

 Virolaisen ”Puuvestja” yrityksen karhuja. Yritys sijaitsee Tarton kupeessa, ja näitä samoja löytyy myös Tarton Lõuna keskuksesta yrityksen myyntiständiltä.
 
 

Pokuja (virolainen satuhahmo).

Pöytä ja tuolit kaikki ”yhdestä puusta” vuosirenkaat ja puun sydän näkyvät keskellä.

 Villisialla pyssy kädessä. Tosi taidokkaita puuveistoksia oli paljon muitakin!


Omakoti -messuilla Helsingin Messukeskuksessa

Tänään sunnuntaina oli viimeistä päivää ”Oma koti” -messut Helsingin messukeskuksessa, jossa samaan aikaan pidettiin myös ”Oma piha”, ”Oma mökki” ja ”Sisusta!” -messut:

Linkki messusivuille

Ajatus oli mennä etsimään lisää ajatuksia valaistussuunnitelmiin, jotka ovat meillä juuri nyt ajankohtaisia, tämän vaiheen jälkeen suunnitelmat menevät sähkösuunnittelijalle, joka tekee omat suunnitelmansa valaistustarpeiden lähtökohdista. Tällaista informaatiota ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt (tai sitten ei vaan osunut silmään), mutta muuten löytyi kaikenlaista mielenkiintoista.

Komeita kiukaita oli esim. Magnumin osastolla, tässä pari kuvaa niistä:

Kun kysyin, että polttaako noissa sivuraudoissa kätensä ja jalkansa, niin ei polta. Rautojen välissä on ilmareiät jotka jäähdyttävät rakennetta niin, että ulkopinnalla voi ihan vaikka pitää kättään siitä huolimatta, että kehikon keskellä on kivet kuumina, mutta nämä kuumat kivet juurikin saavat aikaan painovoimaisen ilmavirtauksen niin, että rakenteen ulkopinta pysyy jäähdytettynä.

Meille kuitenkin ilmeisesti otetaan yhdistelmäkiuas, jossa lämmityksen voi tehdä oman valinnan mukaan joko puilla tai sähköllä, sellainen mallisto löytyi ”Aurinkokiuas” -myyjien ständiltä, kuvat tässä:

Puilla lämmitettäessä kaikki savupiipun ympärillä olevat kivet lämpiävät ylös asti, mutta sähkövastus ilmeisesti lämmittää kivetä ylhäältä lukien vain puoliväliin asti? En tutkinut tarkemmin, kun kiuas ei nyt ihan ajankohtainen ole vielä tässä vaiheessa (hyvä jos saadaan kellarin kuoppa kaivettua nyt ensi kuussa tai edes ennen kesää).

Eniten sain tällä kertaa informaatiota maalämpöön liittyen, ja maalämpöpumppujen myyjiä olikin paikalla varsin runsaasti. Meillä siis suunnitelmissa oli rakentaa talo ensin niin, että lopputarkastuksessa ei ole asennettuna mitään muuta kuin vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa kerroksissa, ja sen takana hybridivaraaja, jossa on sähkökierukka kytkettynä. Eli rakentamisvaiheessa suunnitelmat laaditaan niin, että talon lämmitysmuotona on suora sähkö ja puulämmitys (takat). Kaksi muuta kierukkaa jää hybridivaraajassa ensivaiheessa tyhjäksi, mutta myöhemmin asumisaikana näihin oli tarkoitus kytkeä kiinni maalämpö ja aurinkolämpö. Nyt saamani informaation mukaan maalämpö on niin tehokas jo yksinäänkin, ettei aurinkokeräimiin sijoitettua 2-3 tonnia saa käytännössä ikinä takaisin. Sillä maalämpö lämmittää 100%:sti mitoitettuna jo niin tehokkaasti, että siinä rinnalla ei välttämättä mitään muuta lämmitysmuotoa tarvittaisi ollenkaan.

Jotkut maalämmön myyjät kertovat myös maalämpökaivon viilenevän ekan 10 vuoden aikana, mutta toisten mielestä tällä viilentymisellä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Kuitenkin sellaisissa tapauksissa, joissa maalämpökaivo on porattu liian lyhyeksi, sitä voi yrittää kesäaikana ”elvyttää” niin, että aurinkokeräimilla pumpataan koko kesä noin 70C asteista vettä maalämpökaivoon, mutta jos tontilla on liikkuvaa pohjavettä, sitten tästäkään ei ole kuulemma mitään hyötyä. Esim. 2 viikon lämpöpumppaamisen jälkeen kallioperä ei lämpene vielä 70-asteisella vedellä sen vertaa, että eron pystyisi mittaamalla havaitsemaan.

Ehkäpä jätän sitten tämän tiedon jälkeen omat aurinkokeräinsuunnitelmani kokonaan toteuttamatta, vaikka sopiva paikka keräimille onkin jo valmiiksi talon kylkeen suunniteltu.

Hinnatkaan eivät maalämmössä enää kovin paljon päätä huimaa. Parisataa neliöisen talon pakettihinta lattialämmityskin mukaan laskettiin vähän messuständistä riippuen alustavasti noin 14-18 tonnin hintaluokkaan. Katsotaan sitten saadaanko asumisaikana jotain kotitalousvähennystä näihin asennustöihin työn osuudelta. (En tosin huomannut kysellä, oliko alustavaan hinta-arvioon aprillipäivällä jotain vaikutusta?)

Kuvassa Marina kuuntelee maalämpömyyjän myyntipuheita. Ja kuten nauravasta ilmeestäkin voi jo päätellä, niin näin aprillipäivänä ei ihan kaikkia myyjän puheita ehkä kannata ihan täysin uskoa 😉