Eilen poikettiin vaimon kanssa Tammiston Bauhausissa katselemassa lattialaattoja kellariin ja keittiöön. Tarkoitus on laittaa samalla laatalla kellarin käytävät, takkahuone, ja osittain keittiö&olohuone, jossa takan jälkeen lattiamateriaali vaihtuu laminaattiin. Myös eteiseen on tarkoitus tulla lattialaattaa.
Sopivat laatat löytyivätkin, mutta niitä oli Vantaalla vain muutama hassu laatikko jäljellä. Lisää tulee vasta 3 viikon päästä. Mutta Espoon myymälässä oli varastosaldoa vaikka kuinka paljon, joten ajelin sitten tänä aamuna sinne.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut ihan niin kuin piti, eli Vantaallakin tuli myyjän kanssa puheeksi oma talon rakennusstrategiani, että ostan ensin melkein sen verran mitä tarvitsen, ja haen sitten loput perästäpäin, niin ylijäämiä ei jää pihaan juuri ollenkaan. Ja kun rautakaupoissa joutuu koko ajan käymään muutenkin, niin ylimääräistä ajoakaan ei tule. Jos jotain on jäänyt puuttumaan, niin seuraavalla kerralla sen puuttuvan määrän voi ottaa kyytiin, kun hakee jotain uutta tavaraa samalla.
Mutta laattojen osalta tämä ei toimi. Myyjä sanoi, että ota heti vaan sen verran mitä tarvitset ja vähän enemmänkin – heille saa kyllä loput viedä takaisin. Mutta jos tulee hakemaan muutaman paketin lisää, voi olla että polttoerä on ehtinyt vaihtua, ja silloin sävyero on aina eri. Ei paljon, mutta kyllä sen huomaa kuitenkin. Ja näin kävi Espoon reissullakin. Siellä olevat laatat poikkesi Vantaan laatoista väriltään niin paljon, että jätin ostamatta. Oli siihen ostamatta jättämiselle kyllä toinenkin syy.
Olen aina luullut että Bauhausissa on kutakuinkin samat tuotteet ja hinnat, ihan sama missä myymälässä käy. Mutta eihän se näin ollutkaan. Samat laatat mitä Vantaalla maksoi 60m2 erässä 8,95€ per m2, niin ne olikin Espoossa 10,50€ per neliö. Ero ei tunnu kovin suurelta, mutta on se prosenteissa huimat +17%. Ja sitten se eri värisävykin vielä, joten Espoon myymälässä ei tullut kauppoja, ja takaisin Vantaan myymälään ostamaan toista laattaa, joka oli jo katsottu valmiiksi eli ns. ”vaihtoehto B” valmiiksi varalle.
Muutenkin tuntui, että Espoon myymälässä hintataso oli kautta linjan ”euron tai pari” korkeampi, ihan sama missä hyllyjen välissä kulki katsomassa. Ehkä rakentaminen on sitten Vantaalla vähän halvempaa mitä se maksaa Espoossa. K-rautojen väliset erot olen havainnut jo aiemmin, ja se johtuu kauppiaasta – eli voi olla vähän eri tuotteita ja eri hintoja, mutta en ollut aiemmin kuvitellut että Bauhaus toimisi ihan samoin.
Samat laatat eri hinnalla eri toimipisteissä olisi ollut hyvä valokuvan paikka, mutta raksakamera meni rikki. Se ilmoitti, että ”ei muistikorttia”, vaikka muistikortti oli paikoillaan. Tietokone kyllä tunnisti muistikortin. Ajattelin jo vaihtaa raksakameran uuteen, mutta se tunnisti kuitenkin toisen kameran muistikortin, joten jatkan kuvaamista vielä samalla kameralla. Raksalla se saa kuitenkin koko ajan siipeensä, jos ei pölyä, niin iskuja ja putoamisia yms. Mutta vielä se näköjään jotenkin toimii… Eka kuva laatoista tuli siis vasta raksalle saapuessa:
61,25 neliötä laattaa painaa aika paljon, mutta trukilla ne nousee kätevästi auton kyytiin. Hyvin pelasi palvelu Vantaan Bauhausissa.
Värisävystä kuvia sitten kun on saatu ensimmäiset laatat asennettua…
Sitten poikkesin vielä Vantaanportin K-raudassakin. Sieltä ostettiin laudetarvikkeet saunaan (niistä kuvia sitten kun on jotain paikoillaan), ja ulkovalaisimet. Valituksi tuli vähän sellaiset retro-tyyliset valot, joihin pitää hakea joku 25W tai 40W hehkulamput Virosta. Suomesta niitä ei enää saa (paitsi harmaalasiset energiansäästölamput). Mutta kirkaslasinen lamppu, jossa hehkulanka näkyy sisältä sopii näihin valaisimiin paremmin:
Ulkovalaisimia Vantaanportin K-raudasta.
Ensimmäinen valaisin paikoillaan.
Valoa meidän terasseilla ei tarvittaisi välttämättä juuri ollenkaan. Jokaiselle terassille tulee valoa melkeinpä ihan riittävästi jo katulampuistakin (esim. tästä pikkuterassilta matkaa lähimpään katuvalotolppaan on noin 5 metriä). Mutta onhan se nyt mukava ja paremman näköistä, jos talo on valaistu, ja valaistuksella talo saa ilmettä.
