Tyhjä talo vei enempi sähköä

Hiihtoloma loppui ja kotiin on taas palattu. Tällä välin talo oli tyhjillään viikon verran eli lauantaista lauantaihin.

Jotenkin sitä lähtökohtaisesti tahtoo ajatella aina niin, että silloin kun talossa asutaan, sähköäkin kuluu silloin enempi. Mutta tietysti tässä kohtaa voi ainakin talvikuukausina tulla ajatusvirhe, koska täsmällisemmin ilmaistuna asia meneekin niin, että silloin kun talossa asutaan, energiankulutus on suurempi verrattuna siihen että talo olisi tyhjä.

Joka tapauksessa meillä meni viime viikon jokaisena päivänä sähköä selvästi enemmän, mitä on vuorokausikulutuksen tavanomainen taso. Tämä näkyy aika selvästi näistä tämän kuun alkupään kulutuskäppyröistäkin (klikkaamalla kuvaa se suurenee):

Hiihtoloman aikana talon ollessa tyhjillään lämpötila vaihteli 14.2 - 19.2 välisenä aikana -6,5C ja +2,3C välillä (tarkastelu jakso päättyy torstaille 19.2, koska Vantaan Energian seurantapalvelussa ei ole vielä sen tuoreempia lukuja nähtävillä). Samana aikana vuorokauden sähkönkulutus on vaihdellut 61,5 kWh ja 110,9 kWh välillä. Yösähkön osuus kaikesta sähköstä on helmikuun aikana ollut 72% tähän mennessä (tarkastelujakso 1.2 - 19.2.2015).

Hiihtoloman aikana talon ollessa tyhjillään lämpötila vaihteli 14.2 – 19.2 välisenä aikana -6,5C ja +2,3C välillä (tarkastelu jakso päättyy torstaille 19.2, koska Vantaan Energian seurantapalvelussa ei ole vielä sen tuoreempia lukuja nähtävillä). Samana aikana vuorokauden sähkönkulutus on vaihdellut 61,5 kWh ja 110,9 kWh välillä. Yösähkön osuus kaikesta sähköstä on helmikuun aikana ollut 72% tähän mennessä (tarkastelujakso 1.2 – 19.2.2015).

Tähänastisen helmikuun keskilämpötila on ollut -0,5C (keskilämpötila näkyy kuvassa punaisena katkoviivalla), ja sattumoisin asumisen aikainen sähkönkulutus jää pääsääntöisesti katkoviivan alle, kun taas poissaollessa kulutuksen taso on ollut selvästi katkoviivan yläpuolella. Toki viime viikon alkupäivillä sattui myös pariksi päiväksi pikkupakkaset, jolloin sähköä meni molempina päivinä yli 100 kWh vuorokaudessa. Mutta viikkoa aiemmin 8-9.2.2015 oli myös melkein yhtä paljon pakkasta, mutta silloin sähköä kului vuorokaudessa vain vähän yli 60 kWh, eli kolmanneksen vähemmän.

Tämä ilmiö selittyy tietystikin takan eli polttopuiden käytöllä. Vaikka asumisen aikana käyttövettä kuluu 4 ihmiseltä yhteensä noin 400 litraa vuorokaudessa, ja siitä kuuman veden osuus on noin 40% eli 160 litraa (0,16m3), niin polttopuiden käyttö kompensoi tämän – ja näköjään se kompensoi vielä paljon enemmänkin. Käyttövesi meillä lämpenee siis suoralla sähköllä ympärivuorokautisesti, ja siihen kuluva sähkön määrä on kokonaissähkönkulutuksesta suhteellisen vähän (noin 350 kWh/kk eli talvikuukausien kokonaissähkönkulutuksesta noin 20%).

Jos yhden vesikuution lämmittämiseen yhdellä asteella tarvitaan fysiikan lakien mukaan sähköä 1,17 kWh, niin meillä sähkönkulutus on tässä kohdin 0,16m3 x 60C x 1,17 kWh = 11,2 kWh per vuorokausi, olettaen että vesilaitokselta tuleva vesi on +4C ja että se lämmitetään +64C lämpötilaan. Jos polttopuita ei käytettäisi ollenkaan, tämä vähän reilut 10 kWh pitäisi lisätä nyt saatuihin kulutuskäppyröihin. Se hieman tasaisi eroa talon asumisaikana ja talon tyhjillään ollessa, mutta ei kovin paljon.

Näistä laskelmista voitaneen päätellä, että polttopuista olisi saatu keskimäärin noin 50 kWh lämmitysenergiaa per vuorokausi, eli kuukausitasolla 1500 kWh. Tämä täsmää aika hyvin sen kanssa, että kuusipuun energiasisältö on 1320 kWh per kuutio, ja jos noin 1,5 kuutiota rakennusaikaista laudan pätkää on kuukausittain käytetty, niin niistä pitäisi tulla energiaa noin 1980 kWh ja takkojen hyötysuhde huomioiden talteen on saatu ehkäpä noin 1500 kWh kuukausittain. Tämä laskelma täsmää aika hyvin siihen aikaisempaan arviooni, että tähän mennessä olisi noin 5-6 kuutiota polttopuita käytetty koko tähänastisen asumisen aikana eli lokakuun alusta lukien.

Pientä fiilausta nämä ylläolevat laskelmat ehkä vielä vaatisi, mutta kun jatkolaskelmat menisi enempi oletuksen puolelle, niin jätän tällä kertaa fiilaukset tekemättä. Nimittäin kotiin tullessa lämpötila oli +16C – eli noin 5C – 6C tavanomaista alhaisempi. Jos yhden asteen pudotus säästää energiaa noin 5%, niin viiden asteen pudotus pitäisi säästää samalla kaavalla 25%? Ja 10 asteen pudotus (esim. +23C -> +13C säästäisi 50%?

Silloinhan nuo yllä olevat sähkönkäyttölaskelmat muuttuisivat aika lailla, mutta en tiedä toimiiko matematiikka ihan näin, kun lämpötilan pudotus on näin suuri? Tai toimiiko tämä matematiikka samoilla prosenteilla uusissa ja vanhoissa taloissa? Joka tapauksessa tästä aiheutuisi sellainen paradoksi, että 20 asteen pudotuksella energian säästö olisi jo 20 x 5 = 100% ja kovilla paukkupakkasilla se ei ainakaan voi mitenkään pitää paikkaansa (jos sisälämpötila jää yli nollan, kun ulkona on pakkasta vaikkapa -20C, niin energian kulutus ei voi olla sillä kohtaa nolla). Asteen tai parin pudotuksessa tämä 5% per aste nyrkkisääntö varmaankin pätee? Tai näin ainakin AsOy -maailmassa taloyhtiöitä aina neuvotaan säästämään.

Joskus kuulee myös puhuttavan, että ilmastointiakin voisi säätää pienemmälle, jos on pidempään poissa kotoa. Tätä en kuitenkaan nyt tehnyt, enkä taida tehdä jatkossakaan. Ilmastointikoneen lämmöntalteenotto on aika hyvä, se vaihtelee meillä tavallisesti 85-90%:n välillä, eli ei se kovin paljon lämpöä hukkaa, kävi se kone sitten millä nopeudella tahansa. Rakenteet kuitenkin pysyvät kuivina, jos IV-kone on päällä normaalisti, ja silloin sen kulutus on 160 Wattia, eli vuorokaudessa 3,84 kWh. Eli tässä kohtaa säästöä ei kovin paljon voisi saada, vaikka koneen sammuttaisi kokonaan (mutta sillä tavalla voisi saada talon rakenteet homehtumaan vuosikymmenten saatossa?).

Tässä kohtaa loma-ajan säädöt menivät siis ihan oikein? Eli pidemmän poissaolon ajalle lämpötilaa laskettiin useammalla asteella tavoitteena säästää sähkössä. Mutta kotiin tulon lähestyessä enemmänkin lämpöä olisi tietysti saanut olla kuin tuo +16C. Onhan se kuitenkin vähän vilpoista, kun taas esim. +18C olisi ollut jo jotenkin normaalin rajoissa. En tiedä saisiko Oumanin säätölaitteelle jonkinlaista etäyhteyttä, jolloin siihen voisi säätää lisää tehoja jo vähän ennen kuin kotiin saavutaan? Pitänee tutkia tätä, tai kehitellä joku muu hyvä idea tähän kohtaan.

Nyt kun meillä on Bilteman imukupilla ikkunaan tulevat mittarit melkein joka huoneessa (ja ne on rinnakkain asettelulla tarkistettu, että ne näyttävät kaikki samaa lukemaa), niin nämä mittarit muistavat 1 vrk alimman ja ylimmän lämpötilan. Kotiin tullessa lämpötilahaarukka oli vaihdellut +15,5C ja +16,0C välillä. Eli tässä tuli nyt myös testattua se, että kun takkoja ei käytetä, niin millainen lämpötilavaihtelu aiheutuu siitä, että meidän lattialämmitys on säädetty toimimaan pelkästään yösähkön tunneille klo 21-07:00 välisenä aikana.

Itse olen ”mutu-tuntumalla” havainnut jo aiemmin, ettei lattiarakenteet oleellisesti 14 tunnin aikana ehdi jäähtymään (sillä ajalla kiertovesipumppu ei kello-ohjauksesta johtuen käy lainkaan). Ja nyt tälle asialle tuli myös tieteellinen vahvistus, eli mittareiden mukaan vuorokauden lämpötilavaihtelu on puoli astetta. Eli käytännössä ei mitään. Ja kun normaalisti takkojakin käytetään silloin tällöin, niin tuo puolen asteen vaihtelu häviää sinne taustalle, eikä sitä varmaan muulla tavalla saakaan esille kuin se, että ollaan pidempään poissa kotoa, jolloin takkoja ei käytetä, ja talo on pelkästään lattialämmityksen varassa.

Tässä vielä lopuksi muutamia lämpömittarien kuvia tältä aamulta. Lämpötila on nyt noussut eilisen +16C tasolta +19,5C tasolle. Näin siis ikkunapintojen lähettyvillä. Virallisesti lämpötiloja ei tietenkään kuulu mitata ikkunan lasista tai ikkunoiden rakojen edestä. Mutta kun samat mittarit ovat lähes joka huoneessa, voidaan kuitenkin verrata huoneiden keskinäisiä lämpötiloja, joihin oikeasti pitäisi lisätä aste tai pari, niin sitten ollaan ”virallisemmissa” lukemissa:

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, lämpötilat aamulla "yläkulmassa" +28,9C ja johdon mitan päässä "alakulmassa" 22,7C. Eilen illalla kotiin saapuessa takan lämpötila oli noin 18C molemmissa kulmissa, eli viikossa takka oli jäähtynyt lähes siihen mitä huoneilmakin (huoneilman lämpötila oli vaihdellut +15,5 - 16,0C välillä) viimeisen vuorokauden aikana.

Tiilerin Terhi takka-leivinuuni, lämpötilat aamulla ”yläkulmassa” +28,9C ja johdon mitan päässä ”alakulmassa” 22,7C. Eilen illalla kotiin saapuessa takan lämpötila oli noin 18C molemmissa kulmissa, eli viikossa takka oli jäähtynyt lähes siihen mitä huoneilmakin (huoneilman lämpötila oli vaihdellut +15,5 – 16,0C välillä) viimeisen vuorokauden aikana.

 

Yläaulan ikkunalämpötila aamulla +19,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa.

Yläaulan ikkunalämpötila aamulla +19,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa.

Pojan huoneessa ikkunalämpötila aamulla +18,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa. Lasten huoneisiin takan lämpö ei oikein oviaukon kautta pääse niin hyvin, koska makuuhuoneissa on pelkät tuloilmaventtiilit, ja ylimmän kerroksen ilmastoinnin imuaukot ovat yläaulassa. En osaa sanoa, olisiko tämä asia pitänyt suunnitella jotenkin toisin? Nyt seurauksena on tasan yhden asteen lämpötilaero muun talon kanssa. Ero on niin pieni, ettei sitä ilman mittaria voi huomata.

Pojan huoneessa ikkunalämpötila aamulla +18,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa. Lasten huoneisiin takan lämpö ei oviaukon kautta oikein pääse ”vastavirtaan” tai ylipainetta kohden niin hyvin, koska makuuhuoneissa on pelkät tuloilmaventtiilit, sillä ylimmän kerroksen ilmastoinnin imuaukot ovat kaikki yläaulassa. En osaa sanoa, olisiko tämä asia pitänyt suunnitella jotenkin toisin? Nyt seurauksena on tasan yhden asteen lämpötilaero muun talon kanssa. Ero on kylläkin niin pieni, ettei sitä ilman mittaria voi huomata.

Ison makuuhuoneen ikkunalämpötila aamulla +19,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa. Tässäkin makuuhuoneessa on pelkät IV-tuloventtiilit, mutta makuuhuoneen kulmasta kulkee läpi tiilihormi, joka antaa lisälämpöä, jolloin ikkunan edustan lämpötila on ihan se sama mitä muuallakin talossa tällä hetkellä, eli +19,5C.

Ison makuuhuoneen ikkunalämpötila aamulla +19,5C, vuorokauden alin lämpötila +15,5C näkyy vielä muistissa. Tässäkin makuuhuoneessa on pelkät IV-tuloventtiilit, mutta makuuhuoneen kulmasta kulkee läpi tiilihormi, joka antaa lisälämpöä, jolloin ikkunan edustan lämpötila on ihan se sama mitä muuallakin talossa tällä hetkellä, eli +19,5C.

Viikon postit. Itse asiassa pino on yllättävän pieni, joskus postia kertyy viikossa enemmänkin.

Viikon postit. Itse asiassa pino on yllättävän pieni, joskus postia kertyy viikossa enemmänkin.