Nyt se on varmaa, eli kohta puoliin sitten tarvittaisiin yksi tällainen laite Tikkurilan kupeeseen:

Kuvassa Niben 1345 maalämpöpumppu, jollaista valmistetaan neljänä versiona, joiden tehot ovat 24, 30, 40 ja 60kW. As Oy Esimerkkitapaus tarvitsee yhden 30 kWh:n teholla. Lisäksi tulee sähkövastukset rinnalle varavoimaksi (9 kWh jos oikein muistan).

Mielestäni aika vähän on ollut Suomessa suuremman mittaluokan kohteita (?), joissa olisi saatu konkreettista ja mitattua tietoa siitä, mikä on ollut energiankulutus aikana ennen maalämpöä, ja maalämmön asentamisen jälkeen? Useimmissa kerrostaloissa asia on siis niin, että joko maalämpö on – ja se on ollut alusta saakka. Tai sitten maalämpöä ei ole, eikä välttämättä koskaan tule. Näin siitäkin huolimatta, että maaseudulla suuretkin kerrostalot lämpiävät useimmiten öljyllä, koska kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Omakotitaloista esimerkkejä maalämpöön siirtymisestä varmaan löytyisi runsaammin? Että miten maalämpö vaikutti? Mutta aika harvoin kukaan kertoo näistä mitään julkisesti? Tai sitten en ole vaan missään laskelmia nähnyt.

Uusissa omakotitaloissa tietysti tulee tietoja, että kuinka vähän sähköä menee, kun on maalämpö (tai kaukolämpö). Mutta silloin puuttuu useimmiten vertailutieto siitä, että kuinka paljon enempi sähköä olisi mennyt, jos maalämpöä ei olisi lainkaan laitettu. Oma taloni on yksi esimerkki siitä, että se erotus voi olla yllättävän pieni (tosin maalämpöä ei ole meille vielä asennettu – eikä vähään aikaan asennetakaan, mutta suunnilleen tämän verran tiedetään jo nyt).

Nyt saadaan yksi isompi vertailukohde lisää, jossa on vuosikaudet jo olemassa olevaa ja mitattua tietoa siitä, mikä oli kulutus ennen maalämpöä – ja nyt alkaa tämän jälkeen tulla vuosi kerrallaan mitattua tietoa siitä, mitä menee maalämmön asentamisen jälkeen.

Eli jos vielä muistatte As Oy Esimerkkitapauksen, niin tänään pidettiin taloyhtiössä kevään varsinainen yhtiökokous, ja yksimielisesti päätettiin, että vanhaa kaukolämpölaitteistoa ei enää uusita. Tilalle tulee maalämpö. Lisäksi yhtiössä pitää korjata ikääntyneet ja alkuperäiskuntoiset kylpyhuoneet, joita löytyy talosta vielä useampia. Tässä asiasta aiemmin tänne kirjoittamani artikkelit:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/03/as-oy-esimerkkitapaus-kannattaako-maalampo/

Maalämpö siis maksaa aina itse itsensä takaisin – tosin joskus takaisinmaksu aika voi olla varsin pitkä. Omassa talossani ensimmäinen takaisinmaksuaika tulisi olemaan noin 15-20 vuotta, sitä seuraavan kerran takaisinmaksu aika on jo lyhyempi, koska reiät kallioon täytyy porata vain yhden kerran. As Oy Esimerkkitapauksella ensimmäinen takaisinmaksuaika kestää noin 12-13 vuotta, sen jälkeistä jaksoa en ole laskenut (eli missä ajassa maalämpö maksaisi itse itsensä 2 kertaa takaisin?)

Lisäksi AsOy esimerkkitapauksessa säästö ei tule suoraan yhtiön kassaan, vaan sillä rahoitetaan kylppäriremontit, jolloin niistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään, niin kuin jo kirjoittelinkin tässä artikkelissa:

http://talo-rautio.talovertailu.fi/2015/03/05/maalammolla-ilmaisia-kylpyhuoneita/

Miltä nyt sitten näyttää jatkossa AsOy Esimerkkitapauksen talous? Tänään tehdyn päätöksen jälkeen hoitovastike alenee tasolle 2,22€/m2 – ja se ei ole paljon se, koska yhtiössä on kuitenkin isännöitsijä, huoltoliike ja rappujen siivous ostopalveluna. Uskoisin että moni rivitalokin, jossa näitä ostopalveluita ei ole – maksaa kuitenkin enempi hoitovastiketta? Vastikkeen putoaminen näin alas selittyy sillä, että kun maalämpöinvestointi (jonka oletetaan maksavan itse itsensä takaisin noin 13 vuodessa), niin se rahoitetaan pitkällä 25v lainalla. Tästä johtuen sellaisetkin asukkaat saavat maalämmöstä hyötyä välittömästi, vaikka he muuttaisivatkin lähiaikoina talosta pois. Vastaavasti – jos 13 vuoden investointi olisi rahoitettu esim. 5 vuoden tai 10 vuoden pankkilainalla, sitten kokonaisvastikkeita olisi pitänyt nostaa.

Vaikka maalämpöpäätös lopulta syntyikin ilman äänestystä ja ihan yksimielisesti, niin asiasta kuitenkin käytiin vilkasta keskustelua – puolesta ja vastaan. Mikä olikin ihan hyvä, koska lopullinen viisaus yleensä löytyy juurikin niin, että esitetään hyvää argumentointia niin puolesta kuin vastaankin.

Vaikeutena nytkin oli tulevaisuuden ennustaminen.

Me emme voi tietää paljonko on korkotaso esim. 5-10 vuoden päästä. Me emme voi tietää mitä kaukolämpö tai sähkö maksaa esim. 5-10 vuoden päästä. Emmekä välttämättä tiedä sitäkään, paljonko talo kuluttaa 5-10 vuoden päästä, ilmastohan on selvästi muuttumassa, ja se taitaa näkyä jo katukuvassakin kohta?

Upouusi rivitalo vastapäisellä tontilla Vantaan Rekolan keskustassa. Mahtaako vaalean sävyiset talot olla kohta muotia Suomessakin? Ihan niin kuin on ollut tapana rakentaa vaalean sävyisiä taloja Välimeren maissakin. Vaalea sävy ehkä tarvitsee vähemmän jäähdytystä kesäisin?

Meilläkin – vaikka on aika vaaleissa sävyissä oleva vihreä omakotitalo, niin ihan kasvihuoneen lailla talo on tänäänkin lämmennyt auringon paisteessa:

Meidän talo on taas lämmennyt aurinkoenergialla, lämpötila yläaulassa on käynyt ylimmillään +27C:ssä – ja illalla klo 20:00 lämpötila on yhä vieläkin +23C:ssä. Joten takkaa ei tarvitse tänä iltana käyttää. Aika vähän sitä on käytetty keväällä muutenkaan.

Joten jäädään nyt sitten odottamaan, miten As Oy Esimerkkitapauksen käy. Heidän mittakaavassaan maalämpö sentään maksaakin noin 70 tonnia, eli selvästi enemmän mitä omakotitalon mittaluokassa.